Maailman ilmatieteen järjestön (WMO) pääsihteerin Petteri Taalaksen tuoreessa kirjassa Ilmastonmuutos ilmastotieteilijän silmin (Tammi, 2021) kirjoittaja toteaa, että kotimaisessa ilmastokeskustelussa on sekoitettu suuret ja pienet asiat.

Tähän näkemykseen on valitettavan helppo yhtyä: ääripäät hallitsevat keskustelua ja esiin nousevat usein asiat, joilla on todellisuudessa vain vähän merkitystä ilmaston lämpenemisen torjunnassa.

Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta kaikkein tärkeintä on päästä eroon fossiilisista energialähteistä, koska 90 prosenttia maailman hiilidioksidipäästöistä syntyy kivihiilen, öljyn ja maakaasun käytöstä.

Tämä tosiasia valitettavasti hautautuu jonnekin ja näkyvyyttä saavat puheenvuorot esimerkiksi lihaverosta tai perheenlisäyksen kielteisistä ilmastovaikutuksista. Säännöllisesti keskusteluun nousee myös metsäteollisuusinvestointien sallittu määrä.

Ei ole oikein eikä järkevää, että ilman asioihin perehtymistä suomalaista maa- ja metsätaloutta yritetään syyllistää sellaisista toimintatavoista, joita täällä ei kertakaikkiaan ole.

Suomalainen vastuullinen ja pitkäjänteinen maa- ja metsätalous ovat osa ilmastonmuutoksen ratkaisua, eivät osa ongelmaa.

Taalas nostaa osuvasti esiin, että mikäli Suomi vähentäisi sellun ja kartongin tuotantoa, ei se kuitenkaan vaikuttaisi näiden tuotteiden kysyntään.

Hakkuut ja tuotanto siirtyisivät alueille, joiden metsäpolitiikka on ilmaston kannalta heikompaa.

Metsiä ei esimerkiksi uudisteta muualla samaan tapaan kuin Suomessa vastuullisesti tehdään. Metsänomistamisesta ei pidä tehdä taakkaa, jotta metsämme eivät ajautuisi ulkomaiseen omistukseen.

Maankäytöstä ja metsien hävityksestä johtuu kymmenen prosenttia maailman hiilidioksidiongelmasta.

Kotimaisella metsäpolitiikalla olisi kansainvälistä kysyntää: keskeisintä asiassa on trooppisen metsäkadon pysäyttäminen Aasian, Afrikan ja Amazonin alueella.

Näiden alueiden metsien vastuuton hävittäminen on aihe, josta meidän kaikkien on syytä olla huolissamme luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen vastaisen kamppailun vuoksi.

Siksi suomalaisien metsien hyötykäytön vähentäminen ei ole ratkaisu. Kestävällä metsänhoidolla pidämme huolta luonnosta, hoidamme osuutemme ilmastotalkoista ja luomme työtä ja vaurautta koko Suomelle.

Suomalaiset ovat kyenneet sitomaan ennätysmäärän hiiltä toteuttamalla hyvää metsienhoitokulttuuria, joka on hyväksi ilmastolle.

Suomalaiselle ilmastoteknologiselle osaamiselle on avautumassa kiinnostavia kansainvälisiä mahdollisuuksia presidentti Bidenin väläytettyä jopa 1900 miljardin dollarin uutta elvytyspakettia Yhdysvalloissa.

Paketin sisältö on vielä avoinna, mutta se mitä ilmeisimmin painottuisi uusiutuvan energian alalle.

Tässä kehityksessä Suomen on syytä olla eturintamassa.

 

Mielipidekirjoitus on julkaistu Pielavesi-Keitele ja Koillis-Savo -lehdissä.