Sosiaalityöntekijöiden huoli on otettava vakavasti

 

Viikko sitten maanantaina vietettiin kansainvälistä lapsen oikeuksien päivää. Tällä teemapäivällä halutaan tuoda esiin lapsen oikeuksia ja herätellä keskustelua lasten hyvinvoinnista niin kotimaassa kuin kansainvälisesti.

Samana päivänä yli 1000 sosiaalityön ammattilaista tuli julki tuoden näkyviin kokemuksensa lastensuojelun tilanteesta. Heidän kannanottonsa taustalla oli vakava huoli mahdollisuuksistaan tehdä työtään lasten, nuorten ja perheiden kanssa ammatillisen etiikkansa mukaisesti. Asiakasmäärät ovat monin paikoin liian suuria, yhdellä sosiaalityöntekijällä voi olla vastuullaan useita kymmeniä asiakkaita. Tilanne on kestämätön.

Monen lapsen taustalla on vakavasti vaarantunut ja turvaton elämäntilanne. Nämä lapset tarvitsevat sosiaalityöntekijöiltä aikaa ja rauhaa.

Sosiaalityöntekijöiden addressin allekirjoittajat toteavat kiireen ja kuormituksen näkyvän lastensuojelun arjessa. Tällöin riski työn laadun heikkenemiselle ja virheiden lisääntymiselle on suuri. Vetoomuksessa myös todetaan monen sosiaalityöntekijän jäävän haastavassa työssään aivan liian yksin.

Työterveyslaitoksen tutkimuksessa vuonna 2016 todettiin sosiaalityöntekijöiden rasittuvan muita kuntatyöntekijöitä enemmän.

Sosiaalityöntekijöitä kuormittivat tutkimuksen mukaan muun muassa työolosuhteet, työn piirteet ja organisaation toimintatavat, kiire, asiakasvastuu ja asiakkaiden moniongelmaisuus. Sosiaalityöntekijöiden työoloihin on kiinnitettävä huomiota, paitsi työntekijöiden hyvinvoinnin, myös asiakkaiden vuoksi.

Sosiaalityön houkuttelevuutta on lisättävä. Työn houkuttelevuuteen ja sosiaalityöntekijöiden työssäpysyvyyteen vaikuttavat paitsi sosiaalityön korkeakoulutettujen ammattilaisten palkkaus, myös hyvät työolot, kuten hyvä henkilöstöjohtaminen ja työntekijöiden kokemus tuen saamisesta.

Kenenkään ei tarvitsisi uupua yksin valtavien vastuiden ja työmäärien alle. Mitä vaativampaa on työ, sitä suurempi merkitys on työssäjaksamista tukevilla voimavaroilla.

Samanaikaisesti pitäisi vaikuttaa siihen, että vaikeita lastensuojeluasiakkuuksia syntyisi nykyistä vähemmän. Tämä tarkoittaa panostuksia ennaltaehkäiseviin palveluihin sekä esimerkiksi neuvola-aikana tapahtuvaan yhteistyöhön eri ammattilaisten kanssa.

Tällä hallituskaudella on käynnissä laaja lapsi- ja perhepalveluden muutosohjelma, jonka tavoite on kehittää ennaltaehkäiseviä palveluita. Tavoite on hyvä ja tärkeä.

Myös uudessa lastensuojelulaissa on korostettu ennaltaehkäiseviä perhepalveluita, niitä tulee tarjota perheille ilman lastensuojelun asiakkuutta. Lastensuojelun sosiaalityötä tarvitaan silti jatkossakin ja korjaavan sosiaalityön edellytykset on saatava kuntoon.

Ongelmakunnissa kyse on usein päättäjien ymmärryksen puutteesta ja viranomaisten yhteistyörakenteiden heikkoudesta. Suuri vastuu tästä on meillä poliittisilla päättäjillä, kunnissa, tulevissa maakunnissa ja valtakunnan politiikassa. Onneksi järkeviä ja inhimillisiä panostuksia ennaltaehkäiseviin palveluihin tukee myös taloudellinen näkökulma: satsaukset lasten ja perheiden hyvinvoinnin tukemiseen ovat huomattavasti edullisempia kuin kriisiytymään päässeiden tilanteiden hoito.

Kolumni Iisalmen Sanomissa 27.11. 2017