Sosiaaliturvajärjestelmä tähän päivään

Hyvinvointiyhteiskunta on suomalaisille rakas ja tärkeä. Haluamme luottaa siihen, että elämän perusteiden murtuessa, työn mennessä alta tai sairauden iskiessä turvaverkko tukee ja kantaa. Toimivat palvelut ja riittävä, tarpeisiin vastaava sosiaaliturva ovat pohjoismaisen hyvinvointivaltion keskeisimmät elementit.

Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää on rakennettu vuosikymmenten mittaan moneen otteeseen, pala ja etuus kerrallaan. Näin järjestelmästä on tullut tilkkutäkkimäinen ja muuttuvan yhteiskunnan tarpeisiin vastaamaton.

 

Sosiaaliturva on etenkin työttömyysturvan osalta luotu menneeseen maailmaan, jossa oltiin selkeästi joko työssä tai sen ulkopuolella. Tänä päivänä ollaan yhä useammin erilaisissa ja yhtäaikaisissa pätkätöissä, sekä sen ohella vaikkapa osa-aikayrittäjänä. Näin toimeentulo saattaa muodostua useista eri lähteistä ja työn ja työttömyyden jaksot ovat vaikeita ennustaa. Muutoksessa ovat myös esimerkiksi perheiden ja ruokakuntien rakenteet. Sosiaaliturvan – ja myös monien palveluiden – pitäisi mukautua tähän todellisuuteen.


Hyvinvointivaltio tarvitsee toimiakseen korkeaa työllisyysastetta. Sosiaaliturvaa on uudistettava siten, että työn vastaanottaminen olisi aina kannattavaa ja siirtymät sosiaaliturvasta työhön ja päinvastoin joustavia. Kenenkään ei pitäisi joutua miettimään ja laskeskelemaan kannattaako tarjottuun työhön tarttua ja käykö niin, että työn vastaanottamisen myötä käteen jääkin vähemmän rahaa.

Juuri työelämän pirstoutumisen näkökulmasta hallituksen perustulokokeilu on tärkeä ja tarpeellinen. Perustulo vastaa tähän takaamalla tietyn minimitulon, jonka päälle voi vapaasti hankkia elantonsa. On harmillista, ettei hallituksessa löytynyt halua kokeilun laajentamiseen. Perustulokokeilun tulokset otetaan kuitenkin sosiaaliturvan uudistustyössä huomioon.

 

Tärkeää olisi, että sosiaalietuusjärjestelmä selkiytyisi ja olisi kannustava ja niille, jotka eivät kykene tekemään työtä, tasoltaan riittävä. Järjestelmää uudistettaessa on huomioitava eriarvoisuuden ja köyhyyden kasvu, ilmiönä ne kertovat hyvinvointivaltion ja sosiaaliturvajärjestelmän epäonnistumisesta. Järjestelmän pirstaleisuus johtaa myös siihen, että ihmiset tippuvat turvaverkosta läpi. Hyvä sosiaaliturvajärjestelmä on oikeudenmukainen, niin veronmaksajien kuin tuensaajankin näkökulmasta.

 

Sipilän hallitus on aloittanut sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun. Hallitus ei siis puhu sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen tekemisestä, vaan valmistelusta, tiedostaen uudistuksen suuren mittaluokan. Tuleviin eduskuntavaaleihin ja hallitusneuvotteluihin on tarkoitus saada käyttöön valmistelutyön seurauksena vaihtoehtoisia malleja, joiden pohjalta sosiaaliturvaa voidaan kehittää.

 

Sosiaaliturva koskettaa jokaista suomalaista. Moni meistä joutuu tunnustamaan, ettei olisi tässä ja nyt ilman toimivia palveluita ja tukijärjestelmää. Siksi toivon, että sosiaaliturvan uudistustyön välttämättömyyden ymmärtävät kaikki tahot ja osallistuvat keskusteluun ratkaisuja etsien. Sosiaaliturvajärjestelmän uudistustahan on yritetty useasti, mutta tuloksetta, koska on ollut liikaa tahoja, joiden panos on ollut sanoa, että ei käy.

 

Hannakaisa Heikkinen

Kansanedustaja (kesk.)

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj

Kiuruvesi

 

Kolumni Iisalmen Sanomissa 8.2.2018