Ruoka-alan merkitys alkaa kirkastua

Eduskunta käsitteli viime viikolla Valtioneuvoston ruokapoliittista selontekoa, joka linjaa suomalaisen ruokapolitiikan visiota ja tulevaisuuden tavoitteita. Selonteon kirkas tavoite on, että vuonna 2030 suomalaiset kuluttajat syövät kestävästi ja eettisesti tuotettua kotimaista, maukasta, terveellistä sekä turvallista ruokaa.

Ruoka-alan kansantaloudellinen merkitys on erittäin suuri. Luonnonvarakeskus Luke selvitti tuoreessa tutkimuksessaan ruoka-alan työllistävän Suomessa liki 340 000 henkeä, mikä on peräti 13 prosenttia kaikista työllisistä. Kyseessä ei siis ole mikään hiipuva auringonlaskun ala. Ylä-Savossa ruoka-alan merkitys on erityisen suuri, olemmehan maidon-ja lihantuotannon sydänseutua.

Maataloudessa työllisten määrä on tosin hieman laskenut, mutta tätä on kompensoinut palvelualojen nousu. Välillisesti ruoka-ala työllistää runsaasti muun muassa liikenteen, rakentamisen ja kaupan ammattilaisia. Myös ruokamatkailu on kasvussa.

Edellä mainitut ajankohtaiset selonteot ja selvitykset kertovat minulle, että ruoka-alan merkitykseen aletaan viimein laajasti herätä. Samalla laajenee ymmärrys myös siitä, ettei ruokapolitiikassa ole kyse vain maatalouspolitiikasta tai maataloustuista, vaan kyse on myös esimerkiksi ympäristöstä, kulttuurista, koulutuksesta, työllisyydestä, turvallisuudesta ja terveydestä.

Ruokapolitiikka on myös terveys- ja hyvinvointipolitiikkaa, onhan oikeilla ruokavalinnoilla keskeinen merkitys ihmisten terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä. Lihavuus on yksi merkittävimmistä kansanterveydellisistä ongelmista. Myös lasten ja nuorten ylipaino on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosikymmeninä. Tämä on vakava signaali, lisäähän lihavuus voimakkaasti myös monien muiden sairauksien riskiä ja vaikuttaa usein monin tavoin hyvinvointia alentavasti.

Valtioneuvoston ruokapoliittinen selonteko ottaa voimakkaasti kantaa ruokakasvatuksen puolesta. Tämä tapahtuu parhaiten sisällyttämällä ruoka ja ravitsemusnäkökulmaa sekä kestävän kehityksen ajatusta entistä voimakkaammin varhaiskasvatukseen ja opetukseen. Kotien ja koulujen ruokakasvatuksen myötä lisääntyy ymmärrys tehdä tietoisia, omaa ja ympäristön hyvinvointia tukevia ruokavalintoja. Lisäksi kouluruokailua on kehitettävä kokonaisvaltaisesti, onhan kouluateria tunnetusti monelle jopa päivän ainoa lämmin ateria, joten sen koostumuksella ja ravitsevuudella on erittäin suuri vaikutus.

Mielestäni terveyden edistämisessä myös terveysperusteinen verotus on tärkeä keino. Sen myötä avautuisi mahdollisuus edistää paitsi kuluttajien terveellisempiä ruokavalintoja, myös teollisuuden tuotekehitystä kohti terveellisempiä elintarvikkeita. Tässä Valio on yksi lippulaivoistamme kansainvälisestikin merkittävän tutkimus- ja tuotekehityksensä myötä.

Näen ruoka-alalla merkittäviä kasvun mahdollisuuksia.  Jokainen meistä syö ja juo useita kertoja vuorokauden aikana ja tekee monia ruokaan ja ravitsemukseen liittyviä valintoja. Suomalainen ruoka on tunnetusti puhdasta ja turvallista ja sillä on suuri vientipotentiaali, joka pitää saada hyödynnettyä. Ulkomaisten markkinoiden saavuttamista varten Sipilän hallitus on panostanut voimakkaasti vienninedistaämisrakenteisiin. Pääministeri itse on parhaillaan Kiinassa johtamassa yritysdelegaatiota.

 

Hannakaisa Heikkinen

Kansanedustaja (kesk.)

Kiuruvesi

 

Kolumni Iisalmen Sanomissa 27.6.2017