Ruoantuotannon omavaraisuus entistäkin tärkeämpää

Heinäkuun uutistarjontaa on perinteisesti totuttu pitämään hieman sisältököyhänä ja kepeän kesäisenä. Yle teki viime viikolla kuitenkin tärkeän teon nostamalla uutisessaan esiin ruoan omavaraisuuden merkityksen ja ilmastonmuutoksen vaikutukset viljelyolosuhteisiin.

Haastateltu Luonnonvarakeskuksen asiantuntija Kalle Hoppula totesi ilmastonmuutoksen ja lisääntyvän kuivuuden heikentävän merkittävällä tavalla viljelyolosuhteita myös Euroopassa. Hoppulan ravistelevan arvion mukaan 10-30 vuoden kuluessa ei Etelä- ja Keski-Euroopasta ehkä pystytä enää tuomaan nykyiseen tapaan ruokaa Suomeen.

Mikäli näin käy, omavaraisen ruoantuotannon alasajolla voi olla kansakunnalle dramaattiset seuraukset. Ylen uutisessaan haastattelemat asiantuntijat korostivat, ettei ulkomaisen tuonnin varaan voi laskea ilmastonmuutoksen edetessä.

Ilmastonmuutos, ruoantuotannon mahdollisuuksien heikkeneminen ja nälkä sekä siitä seuraavat kansojen vaellukset ja poliittinen epävakaus voivat aiheuttaa sen, että oma ruokatuotanto nousee vielä mittaamattoman arvokkaaksi. Lisäksi on realismia ajatella, että näillä leveysasteilla tuotetaan tulevina vuosikymmeninä ruokaa yhä useammin myös vientiin. Tällöin ei puhutakaan vain omavaraisuudesta, vaan Suomesta voi tulla ruoantuotannon globaali vastuunkantaja.

Näihin asiantuntijoiden skenaarioihin nähden on täysin vastuutonta, että niin vihreiden kuin kokoomuksen riveistä on kuultu puheenvuoroja, joissa vaaditaan maataloustuista luopumista. Maataloustukien on sanottu milloin vääristävän aitoa kilpailua, milloin yllyttävän ympäristön kannalta kestämättömään toimintaan.

Nämä ovat lyhytnäköisiä ja kokonaiskuvaa hahmottamattomia perusteluita. On selvää, että tukijärjestelmästä luopuminen edesauttaisi kotimaisen ruoantuotannon alasajoa. Siinä missä EU vähentää tukien osuutta tuotannon arvosta, Kiina ja Venäjä toimivat voimallisesti toiseen suuntaan (MT 24.7.).

Myös kauppojen halpuuttamiskampanjat ovat lupauksistaan huolimatta vieneet alkutuotannon kannattavuutta, mikä yhdessä Venäjän viennin ehtymisen ja mm EU:n maitokiintiöistä luopumisen kanssa ovat aiheuttaneet maatalousyrittäjille voimakasta fyysistä, psyykkistä ja taloudellista ylikuormitusta.

Hiljattain julkaistiin myös MMM:n selvitysmies Ilkka Mäkelän raportti, jossa hän ennakoi radikaalia tilamäärän pudotusta lähivuosikymmenille. Vaikka Mäkelän esittelemiä lukuja on pidetty osin epärealistisena, sisältyy niihin kuitenkin tärkeä viesti: Ruoantuotannon omavaraisuuden säilymisen eteen on tehtävä päämäärätietoisesti työtä.

Suomi tarvitsee jatkossakin vastuullista kotimaista ruoantuotantoa. Sen säilyttämiseksi voi jokainen tehdä osansa. Kuluttajille Ylen haastattelema akroekologian professori Juha Helenius antaa vanhan, hyvän ja yksinkertaisen neuvon: Suosi suomalaista.

Juha Sipilän hallitus haluaa osaltaan helpottaa kansalaisten valintatilanteita ruokakaupoissa ja ravintoloissa: Hallitus on tiukentanut määräyksiä liha- ja maitotuotteiden alkuperämerkinnöistä. Tämä toivottavasti lisää kotimaisten tuotteiden menekkiä ja asettaa myös elintarvikevalmistajille paineita vaihtaa ulkomaiset raaka-aineet kotimaisiksi. Mikäli lausuntokierroksella oleva ehdotus tulee voimaan, löytyy jatkossa alkuperätieto myös ravintoloiden ruokalistoista.

 

 

Kolumni Iisalmen Sanomissa 27.7.2017