Puheeni Kuopion tukikotitalon vihkiäisissä 30.1.2017

Hyvät juhlavieraat,

 

Suomalaisen yhteiskunnan yksi kantavia periaatteita on pitkään ollut, että kaikista pidetään huolta. Pohjoismainen hyvinvointivaltio pyrkii varmistamaan, että kaikilla olisi mahdollisuudet hyvään elämään. Tavoittelemme kaikille yhdenvertaisia mahdollisuuksia elämässä.

 

Valtion ei kuitenkaan yksin pysty tähän työhön. Meillä Suomessa on hyvä perinne kolmannen sektorin osallistumisesta hyvinvointivaltion palveluihin. Kolmas sektori parantaa hyvän elämän edellytyksiä. Parhaimmillaan kolmas sektori luo uutta, täydentää julkisia palveluja ja nykyään yhä useammat myös tuottavat palveluita. Ja ihan parhaimmillaan: järjestöt ratkovat yksittäisen ihmisen tai koko yhteiskunnan kokoisia ongelmia. Mutta ennen kaikkea: kun järjestöissä kohdataan ihminen, ollaan vertaisina toisilleen erilaisissa elämäntilanteissa.

 

Vanhusten ja lasten tuki –säätiö on hyvä esimerkki järjestöstä, joka tekee tärkeää työtä ihmisten hyvinvoinnin eteen. Minulla on suuri kunnia olla täällä tänään uuden tukikotitalon vihkiäisissä juhlistamassa taloa joka tuo taas hieman lisää yhteisöllisyyttä ja parempia mahdollisuuksia maailmaan. Uuden rakennuksen rakentaminen on vaatinut paljon työtä. Nyt saadaan nauttia yhdessä työn tuloksesta, asukkaat ovat saaneet uuden kodin jossa rakentaa elämäänsä.

 

Pekka Saloranta ja koko rakennustoimikunta on tehnyt arvokasta työtä edistäessään tämän talon rakentamista. Talon sijainti Mäntykampuksella tuo hyvän lisän alueen palveluihin ja toisaalta alue palvelee myös asukkaita. Yhteisö ei löydy vain talon sisältä vaan mahdollisuuksia on koko alue täynnä.

 

Tukikotitalojen konsepti mainio esimerkiksi toimintatavasta jossa rakennetaan ei vain hyviä koteja vaan yhteisöjä ihmisille jotka niitä kipeästi kaipaavat. Kodin tukihenkilö luo sekä turvaa että auttaa luomaan yhteisöllisyyttä. Hyvinvoinnin luomisessa on usein kyse juuri siitä, että ympärillä on ihmisiä jotka välittävät ja ovat valmiita auttamaan. Me emme kukaan jaksa täällä yksin, vaan tarvitsemme toista ihmistä ihan vain olemaan lähellä mutta joskus myös auttamaan elämän ylä- ja alamäissä eteenpäin.

 

Hyvinvointi ei kasva vain kehittämällä valtion tai muiden organisaatioiden palveluita. Ennen kaikkea on tärkeää, että me kohtaamme toisen ihmisen joka päiväisessä arjessa.

 

Hyvät kuulijat,

 

Eläkkeelle jäämisen jälkeen suomalaisella on edessään yleensä useamman kymmenen vuoden tulevaisuus. Ei siis ole yhdentekevää, millaiseksi tämä elämän viimeinen kolmannes muodostuu. Iäkkäillä ihmisillä pitää olla mahdollisuus elää omanlaistansa hyvää elämää omissa yhteisöissään.

 

Eläkkeelle jäämisen ja ”varsinaisen vanhuuden” väliin on syntynyt ajanjakso, jota kutsutaan kolmanneksi iäksi. Usein tässä elämänvaiheessa olevia kutsutaan nykyään senioreiksi ja se onkin varmasti kuvaava nimitys, johtaahan se ajatukset ei niinkään korkeaa ikään kuin pitkään kokemukseen, senioriteettiin.

 

Vanhuus ei ala sinä päivänä, jolloin työelämä päättyy ja järjestetään työssä juhlat eläkkeelle jäävän kunniaksi. Monet toiminnat ja aktiviteetit jatkuvat vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Myös uusia aktiviteetteja syntyy. Useimpien kohdalla kyse on siis varsin aktiivisesta elämänvaiheesta.

 

Kulutusmahdollisuudet, yksilölliset valinnat ja näkökulmat korostuvat, kun puhutaan seniorin elämätavasta. Elämässä tärkeitä asioita saattavat olla vapaa-aika, matkustaminen ja harrastukset. Aikaa ja energiaa riittää enemmän myös lapsille ja lastenlapsille sekä mahdollisesti myös omille vanhemmille.

 

Ihmisen omat mielenkiinnon kohteet, aktiivisuus, joustavuus ja vireys määrittelevät yhä enemmän ikäämme kronologisen iän sijaan. Nykyään ajatellaan, että ihminen voi omilla elämäntavoillaan vaikuttaa vanhenemisen laatuun. Ikääntyvillä ihmisillä on halu ja mahdollisuudet määritellä oma paikkansa yhteiskunnassa uudelleen vielä eläkeiässäkin.

 

Yleisenä päämääränä Suomen ikäpolitiikassa on positiivisen ja aktiivisen ikääntymiskäsityksen toteuttaminen, jossa painotetaan resursseja ja yksilöllisiä voimavaroja sairausnäkökulman sijaan. Aktiivinen ikääntyminen liittyy kiinteästi kaiken ikäisten yhteiskuntaan, jossa jokaisen ihmisoikeudet ja itsemääräämisvapaus toteutuvat, ikääntyvien elämänlaatu sekä erityistarpeet huomioidaan ja sukupuolten välinen tasa-arvo sekä elinikäisen oppimisen periaate toteutuvat.

 

Iäkkäiden kasvaviin tarpeisiin vastaavat palvelut muodostavat merkittävän osan yhteiskunnan vastuulla olevista sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista ja sen vuoksi tällä hallituskaudella toteutetaankin useita iäkkäiden ihmisten asemaa parantavia kehittämishankkeita.

 

Sosiaali- ja terveydenhuollon rakenneuudistus tulee tarjoamaan valtavasti mahdollisuuksia asiakaslähtöisten iäkkäiden palvelujen toteuttamiseen. Yhteiskunnassamme on jo pitkään vallinnut yhteinen näkemys siitä, että sosiaali- ja terveydenhuollon rakenteiden uudistaminen on välttämätöntä, jotta tarvittavat palvelut voidaan turvata yhdenvertaisesti kaikille kansalaisille myös tulevina vuosikymmeninä.

 

Hallitusohjelmassa terveys ja hyvinvointi on yhtenä strategisena tavoitteena, jota toteutetaan viiden kärkihankkeen avulla. Yksi niistä on suunnattu erityisesti iäkkäiden palveluiden kehittämiseen. Kärkihankkeessa Kehitetään ikäihmisten kotihoitoa ja kaiken ikäisten omaishoitoa toteutetaan hallituskauden aikana mittava muutosohjelma iäkkäiden palvelurakenteen sekä palveluiden sisältöihin.

 

Kärkihankkeen läpileikkaavana periaatteena on iäkkäiden osallisuuden turvaaminen niin, että iäkkäiden ihmisten ääni kuuluu kehittämisessä ja toiminnassa. Iäkkäiden osallisuus tarkoittaa myös omaa vastuuta omasta terveydestä ja toimintakyvyn ylläpitämisestä, ja valintoja, joilla on vaikutusta omaan ikääntymiseen. Asennemuutosta tarvitaan kaikissa ikäryhmissä, jotta ikääntyminen nähtäisiin normaalina, elämään kuuluvana vaiheena, johon voi varautua monella tavalla.

 

Suurin osa iäkkäistä asuu ja haluaakin asua omassa kodissaan, jonka he ovat valinneet vanhuutensa ajan asunnoksi, kuten esimerkiksi juuri asunto tällaisessa tukikotitalossa. Tälläkin hetkellä yli 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona. Sosiaali- ja terveysministeriö on ohjauksessaan korostanut iäkkään ihmisen oikeutta kotiin toimivassa ja turvallisessa asuinympäristössä ja hyvään arkeen silloinkin, kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttävät enenevässä määrin tukea ja palveluja.

 

Tavoitteena on, että palvelujärjestelmä pystyy tarjoamaan monipuolisesti erilaisia asumismuotoja ja niihin liittyviä palveluita asiakkaiden tarpeen mukaan. Kärkihankkeessa tuetaan alueellisia kokeiluja, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön kotihoidon uusia toimintamalleja, vaihtoehtoisia asumisen malleja ja omaishoidon jo hyväksi havaittuja käytänteitä eri asiakasryhmille.

 

Hallitus kuvailee ohjelmassaan Suomea monen sukupolven maaksi, jossa jokaisesta pidetään huolta ja autetaan ajoissa. Se ei kuitenkaan ole pelkästään poliittisten päättäjien asia, vaan kaikkien toimijoiden tehtävä on omilla toimillaan huolehtia siitä, että yhteisöissä kaikkien sen jäsenten on turvallista asua ja elää. Täällä Kuopiossa on otettu jälleen yksi askel tähän suuntaan.

 

 

Hyvät kuulijat!

 

Vanhusten ja lasten tukisäätiö tekee arvokasta työtä eriarvoisuuden poistamiseksi. Vähävaraisille ja vanhuksille kohtuuhintaisten asuntojen tarjoaminen on konkreettinen toimi eriarvoisuuden ehkäisemiseksi. Vaikka Suomessa ihmisillä on melko yhdenvertaiset mahdollisuudet elämässä, on meilläkin eriarvoistuminen kasvussa. Tämän kasvun kääntäminen on yksi tärkeimmistä avaimista, kun haluamme säilyttää yhteiskuntamme sellaisena kuin se nyt on. Yhteiskuntana, jossa jokaisesta pyritään pitämään huolta, ja kaikilla on hyvät mahdollisuudet elämään.

 

Hallitus tekee töitä sen eteen, että Suomen talous saataisiin kuntoon ja meillä olisi jatkossakin mahdollisuus huolehtia heikompiosaisista suomalaisista. Tarvitsemme myös uusia avauksia, keinoja joilla edistää yhdenvertaisuutta tässä ajassa jossa ihmisten yhteisöt muuttuvat, työtä tehdään yhä lyhyemmissä pätkissä ja työelämä muuttuu niin, että kaikille ei enää ole tarjota työtä jossa he pärjäävät. Näitä ratkaisuja etsimään hallitus on nimennyt Juho Saaren vetämän työryhmän. Onneksi meillä on jo olemassa tällaisia tukikotitalon kaltaisia konsepteja, joita levittämällä yhä laajemmalti Suomeen voimme vahvistaa ihmisten hyvinvointia Suomessa.

 

Hallitus on valinnut yhdeksi kärkihankkeekseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen sekä eriarvoisuuden vähentämisen. Yksi tämän kärkihankkeen alainen teema on ”Hyvät käytännöt pysyvään käyttöön”. Sen lähtökohtana on, että pyörää ei tarvitse keksiä uudelleen. Meillä on Suomessa lukuisa joukko järjestöjä ja kuntia, jotka ovat kehittäneet hyviä toimintatapoja terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen.

 

Kärkihankkeen kautta on seulottu Suomen johtavien asiantuntijoiden ja kokeneiden käytännön tekijöiden avustuksella näitä parhaita käytäntöjä ja toimintatapoja. Parhaat esimerkit halutaan levittää – ja ennen kaikkea juurruttaa – hyvinvoinnin ja terveyden kärkihankkeen avulla koko maahan.

 

Hyvät juhlavieraat!

 

Itsenäinen Suomi täyttää tänä vuonna sata vuotta. Tämä on sukupolvemme merkittävin juhlavuosi. Juhlavuoden teema on yhdessä. Myös täällä Männistön tukikotitalossa ’yhdessä’ on kantavana teemana. Yhdessä tekeminen, yhdessä arjen jakaminen, toimiminen niin, että kukaan ei jää yksin. Vaikka yhteisö on ihmiselle luonteva tapa elää elämää, eivät yhteisöt rakennu itsestään. On hienoa, että täällä sen rakentamiseen on panostettu ja yhteisöllisyyden eteen ollaan valmiita tekemään työtä. Ihmisen toimintakyky pysyy paljon vahvempana, kun hänellä on mielekästä tekemistä ja hyviä ihmisiä ympärillä.

 

Suomi 100 juhlavuoden teema yhdessä on kuvaava myös työssämme eduskunnassa sote-uudistuksen parissa, sillä myös aito hyvinvointiyhteiskunta perustuu useiden eri toimijoiden vastuisiin, yhdessä tekemiseen ja keskinäiseen välittämiseen. Sote- ja maakuntauudistuksessa hallituksen keskeinen tavoite on tukea yhteistyötä ja kumppanuutta eri toimijoiden kesken samalla, kun sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisen päävastuu säilyy tulevaisuudessakin julkisella sektorilla, maakunnilla.

 

Sosiaali- ja terveys ala on suuren muutoksen edessä. Suomea valmistetaan tulevaisuuden haasteisiin uudistamalla ja yhdistämällä sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintaa. Keskeisimmät haasteet joita joudumme kohtaamaan liittyvät väestön ikärakenteen muutokseen, kansalaistemme eriarvoistumiseen terveyden ja hyvinvoinnin suhteen. Kaikki nämä tekijät muokkaavat toimintaympäristöämme ja asettavat uusia haasteita yhteiskunnallemme.

 

Haasteisiin vastataan kuitenkin parhaiten ruohonjuuritasolla, ihmisten keskuudessa. Täällä me rakennamme elämäämme, yhteisöjä joissa elämme. Me kaikki rakennamme suomalaisten parempaa huomista. Haluan lämpimästi toivottaa kodintuoksuisia huomisia kaikilla tämän talon asukkaille ja heidän läheisilleen. Hyvää juhlapäivää teille kaikille!