Julkisuudessa on esitetty tihenevään tahtiin kriittisiä kannanottoja, joissa maito, liha ja ylipäänsä suomalainen nautakarjatalous nähdään keskeisinä ilmastouhkina. Nämä kannanotot antavat aiheen huoleen, että keskusteluissa hämärtyy asioiden mittaluokat ja että huoltovarmuuden ja kotimaisen ruuantuotannon laajempi merkitys unohtuu.

Huoltovarmuus liittyy vahvasti kriisi- tai poikkeustilanteessa selviämiseen ja puolustuksen onnistumiseen. Historiallisesti kotimaisen huoltovarmuuden tarina on pitkä.

Laajamittaisen sodan todennäköisyys ei onneksi ole kovin suuri, mutta muiden yhteiskunnan toimintaa vaikeuttavien häiriöiden mahdollisuuden voidaan katsoa kasvaneen. Suuronnettomuudet, luonnononnettomuudet ja epidemiat sekä ihmisten itsensä aiheuttamat uhat, kuten järjestäytynyt rikollisuus ja terrorismi sekä väestöliikkeet ja niiden aiheuttama epävakaus kuuluvat myös nyky-yhteiskuntien uhkakuviin.

Ruuan osalta huoltovarmuuden perustan luo viljelijöiden arjessaan tekemä jokapäiväinen, rankka työ. Moni suomalaista maataloutta tuntematon ei tiedä, etteivät globaalit raportit kuvaa suoraan suomalaista tuotantoa. Kansainvälisesti maataloudella on paljon tekemistä ilmastotoimien eteen, mutta Suomen tuotanto on edelläkävijöiden joukossa.

Esimerkiksi IPCC, hallitusten välinen ilmastopaneeli kiinnitti ilmastoraportissaan huomiota erityisesti aavikoitumiseen, sademetsien raivaamiseen peltojen tieltä sekä globaalin ruokaturvan heikentymiseen. Suomen näkökulmasta katsottuna raportissa esitellyt ratkaisutoimet ovat olleet jo pitkään osa kestävää metsien- ja maankäyttöä.

Maapallo ei ole ehtymätön vilja-aitta vaan ilmastonmuutoksen tuomat ennen kokemattomat helleaallot, tulvat ja pyörremyrskyt vaikuttavat globaaliin ruokaturvaan heikentävästi. Myös niin ympäristö- kuin eläinten hyvinvointinäkökulmat puhuvat kotimaisen ruuantuotannon puolesta. Vähentämällä kotieläintuotantoa Suomessa, ulkoistaisimme tuotannon ympäristövaikutukset ja eläinten hyvinvointikysymykset muille maille. Maille – joissa tuotannon eettisyyttä tai luonnon kantokykyä ei välttämättä huomioida. Tärkeintä onkin pitää maatalous elinvoimaisena Suomessa, jolloin voimme itse vaikuttaa sen hiilijalanjälkeen ja tuotantoeläinten hyvinvointiin.

Maapallon väkiluku on nyt noin 7,7 miljardia ja kasvaa noin 82 miljoonan ihmisen vuosivauhtia. YK:n ennusteen mukaan väkiluku on 8,5 miljardia vuonna 2030 ja 9,7 miljardia vuonna 2050. On selvää, että väestöräjähdyksen jälkeisessä todellisuudessa kyky tuottaa ruokaa saa aivan uudenlaisen painoarvon. Yleinen ilmapiiri kotimaista ruoantuotantoa ja suomalaisia maanviljelijöitä kohtaan on saatava muuttumaan. Suomessa on laajasti sitouduttu siihen, että maamme on hiilineutraali vuonna 2035. Suomalaisten maidontuottajien omistama Valio on sitoutunut siihen, että myös maito tuotetaan hiilineutraalisti vuonna 2035. Sen pitää riittää.

 

Kolumni on julkaistu 18.12.2019 Savon Sanomissa.