Liikkumisen ilo kaikille

Viime viikolla julkaistu UKK-instituutin tutkimus paljastaa liikkumattomuuden huimat yhteiskunnalliset kustannukset. Raportin arvioiden mukaan vähäinen liikkuvuus ja huono fyysinen kunto aiheuttavat vuosittain vähintään kolmen miljardin kustannukset. Nämä kustannukset koostuvat muun muassa terveydenhuoltomenoista, työttömyysturvasta ja tuloveron menetyksistä. Väestön ikääntyessä ja sairastavuuden kasvaessa kustannukset tulevat lähivuosina vain suurenemaan.

Yhteiskunnallisten kustannusten ohella liikkumattomuuden vaikutukset ovat merkittävät myös yksilölle ja yksilön hyvinvoinnille.

Kustannuksiin nähden aiheesta puhutaan varsin vähän. Jos puhutaan, on sävy usein kannustamisen sijaan syyllistävä. Syyllistäminen on kuitenkin vain harvoin tehokas keino vaikuttaa yksilöiden ratkaisuihin ja kansanterveyteen. 

Liikkumattomuuden syyt ovat tuttuja: Yhä harvempi suomalainen tekee fyysistä työtä ja samalla myös vapaa-ajan liikunta on vähentynyt, autoistuminen on lisääntynyt ja tv:n sekä puhelimen ruudut vangitsevat usein paikoilleen. Monella kyse on myös ajanpuutteesta. Kun arki on täyttä, ei liikunnalle tahdo löytyä sopivaa rakoa.

Monelle oman ikäluokkani ihmisistä on jäänyt koululiikunnasta ikävät muistot, jotka ovat vieneet liikkumisen ilon vuosiksi.  Nykyään koululiikunta korostaa tietoja, taitoja ja myönteisiä kokemuksia, jotka tukevat liikunnallisen elämäntavan löytymistä.  Samaa myönteisyyttä tarvitsisimme me aikuisetkin.

Liikunnallisen elämäntavan ei tarvitse tarkoittaa kalliita harrastuksia tai verenmakua suussa. On lohdullista, että hyötyliikunta on aivan yhtä tehokasta kuin hintavat urheiluharrastukset. Tavoitteellisen urheilun sijaan tärkeintä olisi löytää liikunta luonnolliseksi osaksi omaa arkea, niin että se tukee terveyttä ja hyvinvointia.

Kun vauhtiin pääsee, on liikunnassa myös se mainio puoli, että se palkitsee tuottamalla mielihyvää ja lisäämällä arjen jaksamista. Lopulta voi salakavalasti käydä niin, että liikunta jo vähän koukuttaa ja mieli sekä ruumis alkavat kaivata liikkeelle lähtöä. 

Meidän poliitikkojen tehtävä on mahdollistaa. Meillä Kiuruvedellä liikunnallisen elämäntavan ylläpitoon on erinomaiset mahdollisuudet. Vaikka olemme vajaan 9000 asukkaan kunta, meiltä löytyy erinomaiset liikuntapalvelut. Ei ole itsestäänselvyys, että tämän kokoisessa kunnassa on niin uimahalli, jäähalli, liikuntahalli, keilahalli kuin talviaikaan erinomaiset ladut. Hyvin tilojen lisäksi meillä on myös aktiivista seura- ja järjestötoimintaa, jonka merkitys liikuttajana on suuri.

Liikkumiseen kannustaminen ei ole kunnassa vain liikuntatoimen vastuulla. Kyse on kokonaisvaltaisista, hallinnonrajat ylittävistä asioista. Esimerkiksi kaavoituspuolella kyse on liikkumiseen kannustavan lähiympäristön suunnittelusta ja sen ymmärtämisestä, että myös leikkipuisto, pyörä- tai kävelytie ovat liikuntapaikkoja. Päättäjiltä vaaditaan ymmärrystä sille, että se mikä muualla maksetaan, se lopulta sosiaali- ja terveysmenoissa säästetään.

 

 

Kolumni Kiuruvesilehdessä 11.4.2018