Laineet Iisalmen sairaalan ympärillä huuhtovat tosiasioita alleen

Aluesairaaloiden rooli ja tulevaisuus pohdituttavat, etenkin kun sote-sektorilla on meneillään myös muita isoja uudistuksia. Taustalla on paljon väärinymmärrystä, politikointia ja epäluottamusta sairaanhoitopiirien kykyyn tuntea alueidensa tarpeet.

On hyvä, että asia käsitellään läpikotaisin. Samalla kuitenkin toivon, että paikallisesti pidettäisiin painopiste arjessa tarvittavien terveyden- ja sosiaalihuollon palveluiden saatavuudessa ja laadussa. Juuri perustason palvelut ovat päässeet monin paikoin rapautumaan. Tarvitsemme tulevaisuuteen katsovaa keskustelua siitä, miten lähipalveluja kehitetään ja kansanterveyden kannalta olennaisia palveluja tuodaan lähelle ihmistä. Leikkaukseen voi mennä hieman kauemmaskin, ja samalla aluesairaaloissa vapautuu resursseja kuntouttavaan toimintaan ja perustason toiminnan vahvistamiseen.

Terveydenhuoltolaki antaa alueille runsaasti valtaa määritellä, miten terveydenhuolto ja leikkaustoiminta järjestetään. Sairaaloiden työnjakoa kehittämällä taataan terveydenhuollon ammattilaisten ja resurssien riittävyys myös jatkossa vanhenevassa Suomessa.

Iisalmen sairaalassa on tehty jo paljon sote-integraatiota muiden yksiköiden kanssa, ja käsittääkseni leikkaustoiminnan osuus sairaalan budjetista on alle 5%. Tärkeää onkin keskustella siitä, mikä tärkeä rooli sairaalalla on tulevaisuudessa lähipalveluiden tuottajana. Esimerkiksi syövän, murtumien tai niveloperaatioiden suhteen kuntoutus ja suurin työ alkaa vasta leikkauksen jälkeen. Näissä aluesairaaloilla on yhä korostuva merkitys.

Iisalmen sairaalassa voi ja tulee jatkossakin olla laaja kirjo erikoisalojen osaamista. Monia toimenpiteitä voidaan tehdä ilman anestesiaa. Jos niin alueellisesti päätetään, sairaalassa on mahdollisuus tehdä esimerkiksi kaihileikkauksia ja erilaisia polikliinisia leikkauksia, joihin ei tarvita anestesiaa esimerkiksi korvatautien, käsikirurgian tai gynekologian alalta, sisätautien ja neurologian erikoisalojen toimenpiteitä, erilaisia tähystyksiä, sytostaatti- ja muita syöpähoitoja sekä esimerkiksi dialyysihoitoja.

Kun ikäihminen kaatuu kotona, hoidon lyhin osa tapahtuu leikkaussalissa, jossa vietetään ehkä tunti. Laitoksessa sen sijaan menee helposti jopa 50 päivää kuntoutuksessa. Kuntoutuksen tärkein osuus alkaa leikkauksen jälkeen, ja siinä aluesairaaloilla on merkittävä rooli. Keskeisintä on se, miten mummo pärjää kotona toimenpiteen jälkeen.

On tärkeää, että perusterveyden- ja sosiaalihuollon palvelut ovat jokaisen yläsavolaisen ulottuvilla ja Iisalmen sairaalan toiminnot tukevat väestön terveyden edistämistä ja sairauksista toipumista parhaalla mahdollisella – ja myös kustannusvaikuttavalla – tavalla.

Aluesairaaloilla on paikkansa jatkossakin lähipalveluiden ja kuntouttavien palveluiden tuottajina ja väestön hyvinvoinnin tukijana. Iisalmen sairaala on niin osaamisen, varustuksen kuin rakenteiden puolesta erinomaisessa kunnossa ja sillä on merkittävä rooli jatkossakin. On hyvä muistaa, että sote-palvelujen ”isäntä” on jatkossa maakunta eli Iisalmen sairaalan tulevaisuus on omissa käsissämme.

Hannakaisa Heikkinen
Terveystieteiden maisteri, kansanedustaja (kesk.) Kiuruvesi

Mielipidekirjoitus Iisalmen Sanomissa ja Savon Sanomissa 19. lokakuuta 2017