Kuntoutus sattumanvaraisuudesta suunnitelmaksi

Suomalaisen kuntoutusjärjestelmän ongelma on ollut sen hajanaisuus. Hajanaisuudesta on seurannut, etteivät kaikki suomalaiset saa tarvitsemiaan kuntoutuspalveluita vaikkapa lonkkaleikkauksen tai vammautumisen jälkeen oikea-aikaisesti ja yhdenvertaisesti. Myös tieto palveluiden saatavuudesta on hajallaan.

 

Pääministeri Juha Sipilän hallitus linjasi hallitusohjelmassaan, että tällä kaudella tehdään kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus. Olin mukana kuntoutuksen uudistamisen suuntaviivoja pohtivassa komiteassa.  Komitean juuri valmistuneessa loppuraportissa on yli 50 ehdotusta kuntoutusjärjestelmän kehittämiseksi.

 

Kuntoutuksen kehittämistä pohtineen komitean työn lähtökohtana on ollut asiakaslähtöisyys, kuntoutujan palveluprosessin saumattomuus ja kuntoutuksen tapahtuminen lähellä hänen omaa toimintaympäristöään, niin että kuntoutus aidosti vahvistaa pärjäämistä arkielämän tilanteissa – olivatpa ne kotona tai työpaikalla.

 

Järjestöt ovat keskeinen osa suomalaista kuntoutusjärjestelmää. Ne toimivat tiiviisti asiakkaan kuntoutuksen prosessin kaikissa vaiheissa edistäen hyvinvointia ja terveyttä, antaen ohjausta, tuottaen varsinaista kuntoutuspalvelua ja edistäen ihmisten toiminta- ja työkykyä vielä kuntoutuksen jälkeen.

 

Järjestöille on myös kertynyt paljon kokemustietoa sairauksista, kuntoutuksen prosessista ja palvelujärjestelmästä. Ne pystyvät tarjoamaan kuntoutujalle kuntoutusprosessia edistävää, tärkeää vertaistukea.

 

Maakuntien alueella, Savo-Karjalassakin, toimii erittäin vahvoja sosiaali- ja terveysalan järjestöjä. Pidän tärkeänä, että niiden osaaminen tunnistetaan ja tiedostetaan tulevassa sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteessa. Yksi Kuntoutuskomitean toimenpide-ehdotus onkin, että sote-järjestämislaissa on varmistettava maakuntien ja sosiaali- ja terveysjärjestöjen yhteistyö sekä turvattava se, että maakunnat tukevat ja avustavat kolmannen sektorin auttamistyötä.

 

Kuntoutuskomitea ehdottaa, että kuntoutussuunnitelma tehdään asiakas- ja hoitosuunnitelmaan jo hoitosuhteen alkumetreillä. Suunnitelmissa on otettava huomioon asiakkaita edustavien sosiaali- ja terveysalan järjestöjen integroiminen kuntoutumisen asiantuntijoina, vertaistukijoina ja kehittäjinä osaksi asiakkaan kokonaisvaltaista kuntoutumisen prosessia. Kannustan järjestöjä tekemään itsensä näkyviksi maakunnissa uudistusta valmisteleville tahoille.

 

Näiden ehdotusten käyttöönotossa, niin kuin ei kaikessa muussakaan sote-sektorin kehittämisessä, ei kannata jäädä odottamaan sote-uudistuksen voimaantuloa. Tuloksia tuottavan kuntoutuspolun kehittäminen on kiinni ymmärryksestä ja yhteistyökyvystä – siellä missä näitä ei ole, vedotaan rakenteiden jäykkyyteen.

 

Hannakaisa Heikkinen

Terveystieteiden maisteri

Kansanedustaja (kesk.)

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan vpj