Elämme akuutin kriisin viikkoja, pian kuukausia, mutta katse on pakko kääntää jo kriisin jälkeiseen aikaan. Me selviämme tästä, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta millainen maailma meitä odottaa kriisin jälkeen?

Maailman valmistautumattomana yllättänyt uuden koronaviruksen aiheuttama covid-19-tauti vaikuttaa monella tavalla pitkään. Kukaan ei osaa vielä varmasti sanoa, kuinka kauan epidemia kestää ja tuleeko uusia aaltoja. Yhtä vaikeaa on arvioida, millaisia seurauksia kriisillä on ja kuinka kauan ne jatkuvat.

Terveyteen ja henkeen liittyvän epidemian kustannuksia on kovasydämistä laskea. Kuitenkin jo nyt tiedetään, että vaikutukset talouteen ovat mittavat. Jos 1990-luvulla lama koetteli yrityksiä ja koteja, nyt tilanne on samankaltainen, joidenkin arvioiden mukaan ehkä jopa synkempi. Suomalaiset kotitaloudet ovat velkaantuneita ja monilla velkaantuminen liittyy kuluttamiseen, kun 1990-luvulla velkaa oli otettu oman asunnon hankkimiseen. Asunto ehkä meni, mutta velkaa ei jäänyt välttämättä paljon.

Edellinenkin talouskriisi on vielä tuoreessa muistissa. Yhdysvaltojen pankeista vuonna 2008 käynnistynyt rahoituskriisi koetteli myös suomalaista taloutta muutamien vuosien taantumana, jota myös eurokriisi ja Kreikka-kriisi vielä pidensivät osaltaan. Verrattuna 2008 kriisiä edeltävään aikaan suomalaisilla on nyt jopa 50 prosenttia enemmän velkaa, josta prosentuaalisesti suurin kasvu on nimenomaan kuluttamisen luotoissa.

Tulot ja menot kannattaa nyt käydä läpi ja miettiä hankintoja monelta kannalta. Voisiko kansainvälisen verkkokaupan sijasta hankkiakin tarvitsemansa oman kylän kivijalkaliikkeestä tai lähituottajan toimittamana? On arvioitu, että käsillä oleva kriisi saattaa käynnistää maailman ensimmäisen palveluista alkavan laman. Naapurin hierojaa tai kylän kampaajaa voisikin olla syytä tukea vaikkapa hankkimalla lahjakortin, jonka voi käyttää, kunhan fyysisen eristäytymisen rajoitukset voidaan taas purkaa.

Kotimaisen ruoan merkitys on kriisiaikoina erittäin merkittävä. Tulevan satokauden investoinnit odottavat monilla tiloilla, kun kansainvälisen kausityövoiman maahan saapuminen on epävarmaa. Kevätkylvöt vielä saatettaisiinkin tehdä saatavilla olevalla työvoimalla, mutta sadonkorjuuseen riittävän työvoiman saaminen on haaste.

Suomalainen huoltovarmuus ruoantuotannon osalta on pohjoismaisesti ja maailman mitassa huippuluokkaa. Keskiössä on varautuminen poikkeusoloihin lainsäädännöllä ja järjestelmällä, joka toimii. Silti maailmanlaajuisesti levinneen viruksen vaikutukset eivät rajoitu vain tämän vuoden satoon, vaan vaikutuksia kotimaiseen ruoantuotantoon koetaan jopa puolen vuosikymmenen päähän.

Terveyden ja hyvinvoinnin haasteisiin hallitus on jo vastannut poikkeuslainsäädännön mahdollistamin rajoitustoimin. Yritysten tarpeisiin on luotu mittava kriisipaketti, joka edelleen täydentyy. Kotimaisen tuottajan tukemiseksi tehdään myös hartiavoimin töitä. Sato on korjattava tänäkin vuonna ja kotimainen huoltovarmuus varmistettava jatkossakin.

Me selviämme tästä yhdessä.

 

Hannakaisa Heikkinen
Kansanedustaja
Suomen Keskustan varapuheenjohtaja

 

Kolumni on julkaistu Iisalmen Sanomissa 15.4.2020.