Kovaa vääntöä metsien asemasta

Suomalaisen metsätalouden ympäristö- ja ilmastokestävyydestä on käyty viime aikoina vilkasta keskustelua. Euroopan unionin parlamentin ympäristövaliokunta otti hiljattain tiukan linjan metsien hiilinielujen laskentatapaan. Toteutuessaan tehty linjaus heijastuisi Suomen suunnitelmiin metsien käytön suhteen, eikä metsiä voisi hakata jatkossa enempää kuin vertailuvuosina 2000-2012, jolloin hakkuiden määrä oli huomattavasti nykyistä alhaisempi.

Mikäli hakkuita halutaan kasvattaa vertailuvuosia isommiksi, kuten Suomessa on tarkoitus biotalouden kehittämisen vuoksi, metsien muodostamien hiilinielun tulkitaan ympäristövaliokunnan hyväksymän näkemyksen valossa pienenevän ja päästöjen kasvavan. Näin ollen jäsenmaan pitäisi vähentää päästöjä muualta.

Suomen kannalta esitys ei ole reilu. Suomalaiset hyvin hoidetut ja hyvin kasvavat metsät varastoivat hiilidioksidia merkittävällä tavalla. Metsien hiilinielu kasvaa myös, mikäli hallituksen tavoite nostaa vuosittaiset hakkuut 80 miljoonaan kuutioon vuodessa, toteutuisi. Suomalaisiin metsiin on myös kertynyt vuosien aikana merkittävät hakkuusäästöt, joten suunnitelmat hakkuiden lisäämisestä ovat kestävällä pohjalla, eikä Suomessa jatkossakaan haluta hakata metsiä niiden kasvua enempää.

Näihin seikkoihin nähden parlamentin ympäristövaliokunnan esitys on nurinkurinen ja aiheuttaisi toteutuessaan merkittäviä kansantaloudellisia heijastusvaikutuksia.

Suomessa on suunnitteilla useita suuria biotalousinvestointeja, joista yksi suurimpia ja itäsuomalaisittain merkittävin on Finnpulpin havusellutehdas Kuopion Sorsasaloon. Nämä suunnitelmat tarvitsevat kaiken mahdollisen tuen. Elinkeinoministeri Mika Lintilä on arvioinut päästöoikeuksien oston olevan kansantaloudellisesti järkevämpää kuin biotalousinvestoinneista luopuminen. Toistaiseksi on kuitenkin keskityttävä siihen, ettei ympäristövaliokunnan kannasta tule Euroopan unionissa voittava kanta.

Samalla on täysin selvää, että Suomen velvollisuus on olla mukana Euroopan Unionin yhteisessä rintamassa taistelemassa ilmastonmuutosta vastaan. Yhdysvaltojen irtautuessa Pariisin ilmastosopimuksesta, täytyy Euroopan Unionin ottaa ilmastonmuutoksen torjunnassa entistäkin voimakkaampi ja vahvemmin suuntaa näyttävä rooli.

Suomen metsien kasvu on jatkunut koko ajan, eli ne sitovat aiempaa paremmin hiiltä. Kasvu on metsien käyttöä suurempaa. Esimerkiksi Luonnonvarakeskus on arvioinut metsien kasvun olevan tänä vuonna peräti 110 miljoonaa kuutiometriä.

Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Antti Asikainen totesi Maaseudun tulevaisuudessa (18.7.), että hakkuiden mahdollinen rajoittaminen ei kannusta pääsemään irti fossiilitaloudesta. Jos esimerkiksi pakkausteollisuus ei pysty hyödyntämään puupohjaisia pakkauksia, se käyttää edelleenkin öljypohjaisia muoveja. Ilmastonmuutosta ei torjuta näin.

Suomessa tiedetään kyllä, mitä on kestävä ja ympäristöä kunnioittava metsänhoito. Suomalaiset metsät viilentävät ilmakehää jatkossakin, eivätkä metsät ole päästöjen aiheuttaja.

 

Kolumni Kiuruvesi -lehdessä 2.8.2017 MTK:n kirjoitusvuorolla