Kotiseututapahtumien kesä

Suomen suvi on kesä- ja kotiseututapahtumien aikaa.

Noissa tapahtumissa paikallinen kulttuuri kukoistaa, pitäjät näyttävät voimansa ja kaikki ovat hyvällä tuulella. Tunnelma on kesäisen rento, vaikka Suomen kesä ei aina näyttäisikään parhaita puoliaan.

Suomalaiset tuntuvat haluavan kesätapahtumilta myös hulluttelua, siitä kertovat muun muassa Sonkajärven viimeviikkoiset eukonkannon MM-kisat tai Vesannolla järjestettävä Reiskafutiksen MM–turnaus, jossa kentälle ei ole asiaa ilman Reino- tai Aino-tossuja.  Tarvitsemme näitä hetkiä, jolloin arkihuolet ovat etäällä ja nauru raikaa.

Kesän tapahtumat ovat merkityksellisiä, ne luovat hyvinvointia ja yhdistävät paitsi eri-ikäisiä, myös kesä-asukkaita sekä vakituisia asukkaita. Olennainen piirre tapahtumien järjestämisessä on niiden perustuminen talkoohenkeen ja vahvaan yhdessä tekemiseen. Tuota talkoolaisten tekemää työtä on syytä arvostaa, ilman heitä jäisi moni tapahtuma järjestämättä. Emme aina muistakaan, miten talkootyö tapahtuman järjestämiseksi alkaa usein jo silloin, kun lumi on vielä maassa ja kesä kaukana. Tapahtumat eivät synny itsestään.

Yhtenä tärkeänä ulottuvuutena kesätapahtumissa on se, että ne vahvistavat paikallista identiteettiä ja kotiseutuhenkeä. Talkootyö kesätapahtuman eteen on siten myös työtä kotiseudun ja sen elinvoiman eteen.

Väitän, että nyt eletään jonkinlaista kotiseutuhengen nousukautta. Moni kaipaa kokemusta siitä, että kuuluu jonnekin ja on jostain kotoisin. Tunnetta siitä, että olen omieni joukossa, kelpaan juuri tällaisena kuin olen. Kesätapahtumat kokoavatkin runsaasti jo poismuuttaneita ja tarjoavat mahdollisuuden tavata lapsuuden ja nuoruuden tuttavia. Se, mikä jollekin on vain yksi maakunnan monista kesäriennoista, voi jollekin olla se kaikkein tärkein, jota ei mistään hinnasta jättäisi väliin.

Se, että tapahtumia järjestetään, kertoo omaa kieltään siitä, miten tärkeitä ovat omat juuret ja oma kotiseutu, sen ihmiset ja tunne siitä, että on oma paikka. Kun maailma muuttuu, paikallisuudella ja omilla juurilla on valtava merkitys. On merkillepantavaa, että eduskunnan käsittelyssä olevassa hallituksen esityksessä maakuntalaiksi on kirjattu maakuntien tehtäväksi paikallisen kulttuurin ja identiteetin tukeminen. Hallinto ei koskaan synnytä identiteettiä, mutta tukea se voi.

Elinvoimaista kotiseututyötä tehdään myös poismuuttaneiden parissa. Enimmäkseen pääkaupunkiseudun kiuruvetisten keskuudessa toimiva Kiuruvesi-seura viettää muutaman viikon kuluttua 70-vuotisjuhlaansa Kiuruvedellä. Seura on ollut merkittävä yhdysside ja lämminhenkinen verkosto heille, joita yhdistää tavalla tai toisella Kiuruvesi. Merkittävä osa toimintaa on ollut syksyinen Mykyrokkajuhla, joka kokoaa perinneherkun äärelle kotiseuduiltaan pois lähteneitä ja joutuneita kiuruvetisiä.  Lämpimät onnittelut Kiuruvesi-seuralle kunniakkaasta 70-vuoden historiasta ja menestystä tulevaan!

Hannakaisa Heikkinen

Kansanedustaja (kesk.)

Suomen Keskustan varapuheenjohtaja

Kiuruvesi

 

 

Kolumni Iisalmen Sanomissa 8.7.