Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen keskiöön

Suomi voi hyvin, kun suomalaiset voivat hyvin. Ei riitä, että Suomi on vaikeiden vuosien jälkeen kunnossa vaalilupauksemme mukaisesti, sen lisäksi hyvinvoinnin on ulotuttava jokaiseen kotiin ja jokaisen yksilön kokemukseksi.

Kun parannamme kansanterveyttä ja ehkäisemme pahoinvointia, vähennämme terveyspalveluiden käytöstä sekä esimerkiksi sairauspoissaoloista ja ennenaikaisesta eläköitymisestä johtuvia yhteiskunnallisia kustannuksia. Otan esimerkin liikuntapuolelta: UKK-instituutti julkisti viime keväänä pysäyttävän tutkimuksen, joka paljasti liikkumattomuuden huiman hintalapun Raportin arvioiden mukaan vähäinen liikkuvuus ja huono fyysinen kunto aiheuttavat vuosittain vähintään kolmen miljardin euron hintalapun. Väestön ikääntyessä ja sairastavuuden kasvaessa kustannukset tulevat lähivuosina vain kasvamaan.

Heille, jotka haluavat mitata kaiken rahassa, on siis todettava hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen olevan myös järkevää talouspolitiikkaa.

Kustannuksiin nähden aiheesta puhutaan varsin vähän. Jos puhutaan, on sävy usein kannustamisen sijaan syyllistävä. Syyllistäminen on kuitenkin vain harvoin tehokas keino vaikuttaa yksilöiden ratkaisuihin ja kansanterveyteen. Yhteiskunnan on tehtävä hyvinvointia ja terveyttä edistävät valinnat riittävän helpoiksi. Vastuuta ei voi kuitenkaan vyöryttää vain yksilölle. Myös palvelujärjestelmän on toimittava saumattomasti tukien hyvinvointia ja terveyttä.

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen ei kuitenkaan ole vain sosiaali- ja terveyspolitiikkaa tai esimerkiksi liikunnan edistämistä. Kyse on kokonaisvaltaisista, hallinnonrajat ylittävistä asioista, jota ulottuvat esimerkiksi kuntien kaavoitusratkaisuihin, liikennepolitiikkaan, terveisiin työ- ja koulutiloihin, mielen hyvinvointiin, osallisuuteen yhteiskunnassa, turvallisuuden tunteeseen ja jokaisen yksilön omaan kokemukseen siitä, että olen tärkeä.

Erityisen huolissaan on syytä olla terveyden ja hyvinvoinnin epätasaisesta jakautumisesta. Iso osa suomalaisista voi erityisen hyvin, mutta hyvinvointi- ja terveyserot ovat kuitenkin merkittäviä. Usein pahoinvointi myös siirtyy sukupolvelta toiselle. Tämä ongelma vaatii toimiamme

Olen vetänyt keskustan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelmatyöryhmää, joka julkaisee linjauksensa pikapuolin. Kun puolue noin vuosi sitten haki julkisella haulla ohjelmatyöryhmien jäseniä, oli hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ryhmään eniten hakijoita, melkein 70.  Tämä oli selkeä viesti siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyö kiinnostaa keskustalaisia, aihe on kenttäväelle tärkeä. Joukoissamme on valtavasti aihepiirin osaamista ja asiantuntemusta, mikä toivottavasti heijastuu myös puolueen paikalliseen työhön ja kuntapolitiikan tasolle.

Vaikka ohjelmapaperiamme ei ole vielä julkaistu, yhden kirkkaan ja keskeisen linjauksen voin jo paljastaa: Me haluamme hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen politiikan keskiöön, ohjaavaksi periaatteeksi kaikessa päätöksenteossa ja kaikilla politiikan lohkoilla.

 

Hannakaisa Heikkinen

Keskustan varapuheenjohtaja

 

 

 

 

Kolumni Suomenmassa 19.lokakuuta 2018