Hoitava yhteys

Viitisentoista vuotta sitten olin kesätöissä sairaanhoitajana Tukholmassa vanhusten palvelukeskuksessa. Kuten kaikki tiedämme, Ruotsiin muutti 1960- ja -70-luvuilla työn perässä yli puoli miljoonaa suomalaista. Ruotsissa on siis jo pitkään ollut paljon myös suomalaistaustaisia vanhuksia pitkäaikaishoidossa.

Kesätyöpaikassani oli asukkaina kaksi iäkästä Suomesta aikoinaan muuttanutta rouvaa. Heidän ruotsin taitonsa oli heikentynyt muistisairaiden myötä. Talon hoitohenkilökunta harmitteli sitä, että kommunikointi heidän kanssaan oli puutteellista. Viesti ei usein tuntunut menevän perille, kumpaankaan suuntaan. Siksi he olivat iloisia saadessaan kesälomien tuuraajaksi ”suomalaisvahvistuksen”.

Mieleeni on lähtemättömästi jäänyt se hämmästys ja ilo, kun ensimmäisen kerran tapasin nämä rouvat. He olivat paitsi suomalaisia, myös kanssani samaan murreheimoon kuuluvia. Kielj alako kiäntyä meleko noppeesti oekeetten immeisten puhheeks.

Tuo kesä havainnollisti minulle, kuinka tärkeä asia yhteinen kieli on ja kuinka tärkeää on tulla ymmärretyksi, kuulluksi ja nähdyksi. Kun nämä rouvat saivat puhua äidinkielellään, pystyttiin heidän lääkitystään keventämään. He nukkuivat paremmin ja halusivat osallistua yhteiseen toimintaan.

Nuo kesäsairaanhoitajakokemukseni nousevat kansanedustajan työssä usein mieleeni. Pohdin niiden uussuomalaisten asemaa, jotka vanhenevat Suomessa ja joiden suomen kielen taito on vähäinen tai esimerkiksi muistisairauden myötä heikkenevä. Kuinka he tulevat ymmärretyiksi? Kuinka pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa?

Yhtä kaikkeen sopivaa patenttiratkaisua ei varmasti ole, vaan tarvitaan pussillinen uusia konsteja esimerkiksi digitaalisten innovaatioiden myötä. Myös vanhoilla ratkaisuilla on sijansa: mahdollistetaan kielellinen kanssakäyminen omaisten ja vapaaehtoistoiminnan kautta. Kuulluksi tuleminen alkaa siitä, että halutaan nähdä asioita, jotka kaipaavat huomiotamme.

 

Hannakaisa Heikkinen

Muistiliiton 2. varapuheenjohtaja

TtM, muistisairauksiin erikoistunut sairaanhoitaja

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

 

 

Pääkirjoitus Muistiliiton Muisti-lehdessä 2/2018