Eläkejärjestelmän kestävyys vaatii toimenpiteitä

Eläkejärjestelmäämme uudistettiin vuoden 2017 alusta. Monen ekonomistin mielestä järjestelmä on nyt kestävämmällä perustalla kuin aikoihin. Eläkejärjestelmän yllä on kuitenkin uudenlaisia varjoja. Samalla kun eläkemenot ja eläkkeensaajien määrä kasvaa, ei työllisyysaste kehity toivotulla tavalla. Lisäksi lapsia, eli tulevia eläkkeiden maksajia syntyy poikkeuksellisen vähän.

Uudistus nosti eläkeikiä portaittain. Eläkkeelle siirtymisen ajankohta on nyt riippuvainen kunkin ikäluokan elinaikaodotteesta. Esimerkiksi oman ikäluokkani tavoiteltu eläkeikä on 68 vuotta 3 kk.

Eläkkeitä rahoitetaan merkittäviltä osin nyt työtä tekevien eläkemaksuilla. Meidän eläkkeemme puolestaan maksetaan meitä seuraavien sukupolvien maksamilla maksuilla. Jotta järjestelmä kestää, on eläkettä rahoittavien ja siitä saavien määrän oltava tasapainossa. Kyse on pohjimmiltaan yksinkertaisesta asiasta: mitä enemmän Suomessa on työtä ja työlle tekijöitä, sitä enemmän kertyy eläkemaksuja, joilla eläkkeitä rahoitetaan.

Vaikka Sipilän (kesk.) hallituksen aikana työllisyysaste on noussut lähelle 72 prosenttia, ei tämä eläkejärjestelmän kestävyyden näkökulmasta ole vielä riittävä taso. Hyvästä talouskasvusta huolimatta niin kutsuttu kestävyysvaje on yhä todellisuutta.

Pääministeri Sipilä on halunnut herättää keskustelua työperäisen maahanmuuton rajoitusten purkamisesta. Ajatusta on syytä tukea. Kun syntyvyys laskee, on sitä pystyttävä korvaamaan maahanmuutolla, jotta voidaan estää eläkepohjan rapautuminen. Työperäisen maahanmuuton tarveharkinnan poistoa peräänkuuluttaa myös monien maakuntien talouskasvua hidastuttava työvoimapula.

Eläkejärjestelmän kestävyyden problematiikka alleviivaa perhevapaauudistuksen tärkeyttä ja kiireellisyyttä. Työ ja perhe pitää voida olla paremmin yhteensovitettavissa ja perhevapaajärjestelmän tulee perheiden tarpeisiin mukautuva sekä osaltaan perheellistymisen haluja lisäävä. Tavoitteena tulee olla, että yhä harvemmin tarvitsisi valita kokopäivätyön tai lastenhoidon välillä.

Eläkkeiden leikkaamista ja eläkeiän nostoa on kaikin keinoin vältettävä. Eläkeläisköyhyys on todellisuutta jo nyt ja pätkätöiden yleistymisen myötä yhä useamman eläkekertymä tulee jäämään niukaksi.

Syntyvyyskehityksen kääntämisen ja maahanmuuton lisäämisen rinnalla pidän tärkeänä kiinnittää huomioita esimerkiksi työhyvinvoinnin ja työssä pysymisen kysymyksiin – näistä olen puhunut koko työurani ajan. On muistettava, että hyvinvoivalla työntekijällä on valtava merkitys myös julkisen talouden kannalta.

Eläkejärjestelmämme vahvuus on siinä, että se mahdollistaa reagoinnin hyvissä ajoin. Järjestelmä on myös osoittanut uudistumiskykynsä. Nyt tarvitaan toimenpiteitä, joilla vahvistamme ennakoivasti mahdollisuutta turvata tulevien eläkkeiden maksukyvyn ilman eläkemaksujen tai eläkeiännostoa. Oikeat sosiaali-, terveys- ja työelämäpolitiikan linjaukset luovat kestävintä talouspolitiikkaa.

 

Hannakaisa Heikkinen

Kansanedustaja (kesk.)
Kiuruvesi

Kolumni Iisalmen Sanomissa 8.6 2018