Viikkokirje 15/2018

 

perjantai 13.4

 

Viikkokirjeessä käsittelen tällä kertaa muun muassa kehysriihen päätöksiä ja kuluneen viikon sote-keskustelua.

 

Kehysriihestä vahva paketti – pienituloisten asemaa helpotetaan

Hallitus tarttuu kehysriihen päätösten myötä napakasti eriarvoisuuden torjuntaan. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan mm. korottamalla pienimpiä äitiys-, isyys-, vanhempain ja sairauspäivärahoja yli 80 eurolla kuukaudessa. Pienituloisempien eläkeläisten takuueläkettä korotetaan jo kolmannen kerran tällä hallituskaudella. Yhteensä takuueläkettä on nostettu jo 40 eurolla kuukaudessa. Lisäksi lääkekattoa lasketaan, mikä hyödyttää paljon sairastavia.

Näin juuri pitää toimia. Kun talous kasvaa, on kasvujen hedelmiä kohdennettava kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.  Mikäli talouskasvu jatkossa vahvistuu, on tätä linjaa jatkettava.

Kehysriihen päätöksillä haasteellisten alueiden päiväkoteja tuetaan lisäresurssoinnilla, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämiseen. Vastaava tasa-arvoraha on jo käytössä peruskouluissa.

Viime aikoina toisen asteen opintojen kustannukset ovat olleet paljon esillä. Hallitus vastaa huoleen pienituloisten perheiden lasten opintotuen oppimateriaalilisällä, joka on alustavasti yli 40 euroa kuukaudessa. Tällä halutaan mahdollistaa, että ihan jokaisella taustasta riippumatta, olisi mahdollisuus suorittaa toisen asteen opinnot.

Kehysriihi sisälsi merkittäviä uudistuksia myös monimuotoisille perheille. Hallitus päätti, että adoptiovanhemman vanhempainrahakausi pidennetään 233 arkipäivään lapsen hoitoonottamisesta lukien. Samalla vanhempainrahaoikeus myönnetään kaikille alle 18-vuotiaan lapsen perheen ulkopuolelta adoptoiville. Nämä ovat adoptioperheiden pitkään ajamia tasa-arvotavoitteita, jotka takaavat sen että adoptiolapsilla on yhtä pitkä mahdollisuus nauttia vanhemman hoivasta kun kenellä tahansa lapsella.

Hallitus myös päätti pidentää monikkoperheen isän isyysrahakautta tilanteissa, joissa perheeseen tulee kerralla usempi lapsi. Yksin lapsesta huolehtiville äideille puolestaan myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainrahapäiviin. Nämä ovat hyvä esimerkki päätöksistä, jotka ovat yhteiskunnan mittakaavassa pieniä, mutta yksilön ja yksittäisen perheen näkökulmasta erittäin merkittäviä.

Kehysriihen päätökset ovat laaja kokonaisuus ja mainitsin edellä niistä vain osan. Aiheesta voi lukea lisää Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-vahvistaa-kasvua-tyollisyytta-ja-sosiaalista-oikeudenmukaisuutta

 

Aktiivimalliin muutoksia

Paljon julkisuutta saanut työllisyyden aktiivimalli on ollut nyt käytössä alkuvuoden ja mallista kerätään parhaillaan ensimmäisiä kokemuksia. Hallitus päätti kehysriihessä täsmentää aktiivisuuden osoittamisen keinoja hyväksymällä jatkossa aktiivisuuden osoituksena myös ammattiliiton tai –järjestön, kansalaisjärjestön, kunnan tai muun vastaavan tahon järjestämiä työllistymistä edistäviä palveluita.

Lisäksi TE-toimistoihin palkataan lisää henkilökuntaa tukemaan työnhakijoita heidän työllistymis- ja aktiivisuuspyrkimyksissään. Henkilöresursseja lisätään yhteensä 206 henkilötyövuodella.

 

Miten saada liikkumisen ilo kaikille?

Pohdiskelin Kiuruvesilehden kolumnissani kuinka voisi saada liikkumisen ilon kaikille.  UKK-instituutin tuore tutkimus paljasti liikkumattomuuden huimat yhteiskunnalliset kustannukset. Raportin arvoiden mukaan vähäinen liikkuvuus ja huono fyysinen kunto aiheuttavat vuosittain vähintään kolmen miljardin euron kustannukset. Ihmiset pitäisi saada liikkeelle, mutta miten?

Kirjoitin, että liikunnallisen elämäntavan ei tarvitse tarkoittaa kalliita urheiluharrastuksia tai verenmakua suussa. Tavallinen hyötyliikuntakin on terveyden edistämisen näkökulmasta hyödyllistä. Tavoitteellisen urheilun sijaan tärkeää olisi löytää liikkuminen luonnolliseksi osaksi omaa arkea, niin että se tukisi terveyttä ja hyvinvointia.

Kolumnini on luettavissa tästä: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/liikkumisen-ilo-kaikille/

 

Kansalaisia ei pisteytetä

Viikolla ryöpsähti erikoinen keskustelu kapitaatiokorvauksesta. Kyse on siis tiivistetysti siitä rahoituksesta, jonka maakunta maksaa sote-keskukselle sen asiakkaaksi listautuneesta henkilöstä – eli verorahojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.

Keskustelua vauhditti Helsingin Sanomien uutinen, jonka otsikkoon oli nostettu väite, että soten myötä jokainen kansalainen ”pisteytetään”. Pisteytys sanana nosti ymmärrettävästi monen niskakarvat pystyyn. Aihe nousi esiin myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Joka tapauksessa jonkinlainen maksun porrastus pitää olla. Me kaikki ymmärrämme, että monisairaan kulut yhteiskunnalle ovat suuremmat kuin perusterveen ja tämän vuoksi maakunnan tuleekin maksaa heistä sotekeskukselle suurempi summa. Tällä mahdollistetaan se, että yksityiset sotekeskukset hoitavat myös heitä, joiden hoidot kustannukset ovat suurempia. Oppostio on moneen otteeseen varoittanut ”kermankuorinnasta” ja se halutaan estää.  Pelkästään suoriteperusteinen maksu puolestaan voisi houkutella yli- tai alihoitoon.

Tietosuoja on sitten oma erillinen asiansa. Sen tulee olla kunnossa. Hallitus on läpi sotevalmistelun käynyt tiivistä keskustelua tietosuojaviranomaisten kanssa.

Ministeri Saarikko avaa asiaa blogikirjoituksessaan http://alueuudistus.fi/blogi/-/blogs/sote-keskus-ei-saisi-asiakaskohtaista-tietoa-saamistaan-korvauksista sekä YouTubessa https://www.youtube.com/watch?v=z88ICrxsy5Q&feature=youtu.be

 

Maanantaina kauppakeskus Matkuksessa puhutaan tulevaisuuden sosiaaliturvasta

Valtioneuvoston kanslian perusturvan ja toimeliaisuuden uudistamishanke jalkautuu maanantaina 16.4 Kuopioon. Olen hankkeen puheenjohtaja Paula Lehtomäen sekä projektipäällikkö Liisa Heinämäen kanssa keskustelemassa tulevaisuuden sosiaaliturvasta kauppakeskus Matkuksessa klo 14.30-16.30.

Hallitus on käynnistänyt perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeen ajalle 28.9.2017­­­–28.2.2019. Hanke valmistelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta yhdessä parlamentaaristen toimijoiden kanssa. Hanke valmistelee malleja ja vaihtoehtoja seuraavalle hallitukselle. Osana uudistuksen valmistelua järjestetään kansalaiskuulemisia eri puolilla Suomea – ja maanantaina siis Kuopiossa. Tule kertomaan oma näkemyksesi sosiaaliturvan uudistamisesta!

 

 —

 

Olen ehdolla Keskustan varapuheenjohtajaksi ensi kesän puoluekokouksessa Sotkamossa. Piirikokouskierrokseni käynnistyi tällä viikolla. Huomenna lauantaina olen Pohjois-Karjalan piirikokouksessa Joensuussa. Ensi viikolla on vuorossa seuraavat tapahtumat:

ti 17.4 klo 17 Kymenlaakson piirikokous Kotkassa

to 19.4 klo 18 Hämeenlinnan kunnallisjärjestön kokous kaupunginkirjastolla

pe 20.4 klo 17 Keski-Suomen piirikokous Alkio-opistolla Korpilahdella

la 21.4-su 22.4 Keskustan puoluevaltuuston kokous Lahdessa.

 

 

Mukavaa viikonloppua!
Hannakaisa

Viikkokirje 12/2018

 

Perjantai 23.maaliskuuta

 

Viikkokirjeen aiheena on tällä kertaa muun muassa tavoitteeni pyrkiä Keskustan varapuheenjohtajaksi, eriarvoisuustyöryhmän raportti, sekä Itä-Suomen uudet junavuorot.

 

 

Tavoitteena Keskustan varapuheenjohtajuus

Savo-Karjalan Keskustapiirit ilmoittivat yhdessä tukevansa minua puolueen varapuheenjohtajaksi. Olen tästä tuesta erittäin kiitollinen sillä se antaa vahvan tuen tehdä kampanjatyötä.

Oman vaalipiirin keskustalaisten vahva tuki kertoo siitä yhteishengestä ja luottamuksesta joka Itä-Suomessa vallitsee. Puolue tarvitsee nyt todellakin virtaa kaikkeen tekemiseen. Meillä on kolmet vaalit voitettavana. Samaan aikaan on vahvasti pystyttävä uudistamaan puoluetta.

Tulen kiertämään huhti-toukokuun aikana keskustan piirikokouksia. Kampanjointini huipentuu puoluekokoukseen Sotkamossa 8.-10. kesäkuuta.

 

Eriarvoisuustyöryhmä julkaisi raporttinsa

Pääministeri Juha Sipilän asettama eriarvoisuuden vähentämistä pohtinut työryhmä esitteli loppuraporttinsa keskiviikkona. Työryhmän tehtävänä oli hakea uusia toimintatapoja ja keinoja pitkään jatkuneen yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi, jotta jokaisella Suomessa asuvalla henkilöllä olisi edellytyksiä pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Työryhmä esitti runsaasti toimenpiteitä eriarvoisuuskehityksen kääntämiseksi. Osa ehdotuksista on nopeammin toteutettavia, mutta valtaosa siirtynee sovittavaksi tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Itse olen erityisen hyvilläni siitä, että raportissa tunnustettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitys eriarvoisuuskehityskehitykseen vaikuttavana tekijänä. Vaikutus on usein palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmää merkittävämpi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee olla kuntien ja tulevien maakuntien työn keskeinen painopiste.

Suomenmaan uutinen tiedotteestani on luettavissa tästäTästä linkistä puolestaan pääsee Valtioneuvoston sivuille, jossa on luettavissa myös työryhmän raportti.

 

Valtion lisävelanotto taittui

Vuoden 2017 tilinpäätös kertoi, että valtion lisävelan tarve jäi puoleen ennakoidusta. Velkaa otettiin 3 mrd euroa, kun budjetissa velanottotarpeen ennakoitiin olevan 6 mrd euroa.

Tilanne johtuu pitkälti parantuneesta työllisyyskehityksestä ja talouden kasvusta. Näiden eteen hallitus on tehnyt hartiavoimin töitä.  Kaikki velka on joskus maksettava. Uskon tulevien sukupolvien vielä meitä kiittävän siitä, että velkaantumiskehitystä on saatu padottua.

Pääministeri Sipilä avasi tilannetta blogikirjoituksessan, joka on luettavissa tästä.

 

Montaa mieltä sotesta

Kirjoitin Iisalmen Sanomiin ja Warkauden lehteen mielipidekirjoituksen viimeaikaisen sote-keskustelun pohjalta. Keskustelu käy kiivaana ja hyvin mustavalkoisena. Myös asiantuntijoiden rooli on puhututtanut.

Sote-asiantuntijat ovat esittäneet moneen otteeseen matkan varrella hyvää ja rakentavaa kritiikkiä uudistuksen yksityiskohdista. Tuota kritiikkiä on kuultu ja hallitus on korjannut matkan varrella esitystään. Esimerkiksi valinnanvapauden käyttöalaa on rajattu. Nykyisen kaltaisella valinnanvapausesityksellä suuri maakunta- ja sote-uudistus voidaan viedä maaliin.

Kirjoitukseni on luettavissa tästä.

 

Lisää junayhteyksiä Itä-Suomeen

VR:n uudet aikataulut tulevat voimaan ensi viikolla. Niiden myötä kaukoliikenteeseen tulee 62 uutta viikottaista junavuoroa.

Uusia vuoroja tulee ympäri maata, myös Itä-Suomeen. Erityisen iloinen olen kahdeksasta uudesta viikottaisesta vuorosta Kuopio-Kajaani välille. Tämä parantaa myös yläsavolaisten yhteyksiä Helsinkiin. Pitkään kaivattu aamujuna palaa, mikä ilahduttaa varmasti työmatkalaisia. Savo-Karjalaan tulee uusia vuoroja myös Joensuu-Nurmes –reitille.

 


Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

 

Viikkokirje 11/2018

Perjantaina 16.3.

 

Tässä viikkokirjeessä on aiheena kuntavierailu Leppävirralle, maakunta- ja valinnanvapauslakien lähetekeskustelu, kansanedustajien sopeutumiseläke ja YK:n arvio Suomesta maailman onnellisimpana maana

 

Kuntavierailu Leppävirralle

 

Koen tärkeänä vierailla vaalipiirimme kunnissa pitkin vaalikautta, jotta paikallistuntemukseni säilyy ajantasaisena. Maanantaina vierailin Leppävirralla. Ehdotin kunnanjohtaja Matti Raatikaiselle, että perinteisen kokoushuoneessa istumisen sijaan lähtisimme jonkin liikunta-aktiviteetin pariin ja keskustelisimme ajankohtaisista asioista samalla kun huolehdimme omasta hyvinvoinnistamme liikunnan muodossa. Kunnanjohtaja Raatikainen otti ilolla ehdotukseni vastaan ja vei minut 16 kilometrin hiihtolenkille nokipannukahveineen.

Leppävirralla kuntalaisten monipuolisiin liikuntamahdollisuuksiin on panostettu jo kauan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tehtävä jää kunnille myös sote- ja maakuntauudistuksen jälkeen. Kuntien on koettava, että asukkaiden hyvinvointiin panostaminen on myös taloudellisesti kannattavaa toimintaa ja sitä haluan viestiä tällä uudella liikunnallisella tavalla toteuttaa kuntavierailuja. Minusta on ylipäänsä tärkeää viestiä kuntalaisille niistä asioista, mitkä omassa kotikunnassa on hyvin. Usein me sokeudumme hyville asioille ja pidämme niitä itsestäänselvyyksinä.

Maakunta- ja valinnanvapauslait lähetekeskustelussa

Maakuntauudistusta ja asiakkaan valinnanvapautta sosiaali- ja terveydenhuollossa koskevat hallituksen esitykset olivat keskiviikkona lähetekeskustelussa eduskunnassa. Liki puolille öin venyneessä keskustelussa käytiin välillä kiivastakin keskustelua uudistuten välttämättömyydestä.

Keskustelussa toistettiin tuttuja uhkia ja osin virheellisiä väittämiä. Oppositio väritti viestiään kielikuvilla, jotka vievät huomion itse asiasta. Tästä heitä myös kritisoin.

Huomionarvoista viime aikojen julkisessa keskustelussa on se, että moni asiantuntija on julkisesti sanonut että uudistus on riittävän hyvä vietäväksi eteenpäin. Näin totesi viikko sitten sunnuntaina Helsingin Sanomissa mm. professori Heikki Hiilamo ja THL:n ylijohtaja Marina Erhola. He myös muistuttivat, että hallitus on kritiikkiä kuullut ja se on johtanut lakiesityksessä lukuisiin parannuksiin.

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen ei pääty nyt käsittelyssä olevien lakien hyväksymiseen. Vasta jalkauttaminen käytäntöön kussakin maakunnassa ja arkielämä osoittavat muutostarpeita. Tarvittavia muutoksia on vielä myöhemmin tehtävä, sitä varten eduskuntalaitos on olemassa.

Kirjoitin ajatuksiani lähetekeskustelun alla kolumneissani Savon Sanomissa ja Karjalaisessa. Ne on luettavissa tästä linkistä: https://www.savonsanomat.fi/mielipide/eduskunnasta/Uudistukset-edus-kunnan-k%C3%A4sittelyyn/1122598?pwbi=926255f3a62ed9b5acfa791fab44dd54

Kansanedustajien sopeutumiseläke

Eduskunta käsitteli torstai-iltana kyselytunnin jälkeen kansalaisaloitetta kansanedustajien sopeutumiseläkkeistä luopumisesta.  Valitettavasti en itse pystynyt keskusteluun osallistumaan, sillä minut oli kutsuttu illaksi Lohjan keskustaväen vieraaksi kunnallisjärjestön kevätkokoukseen avaamaan sote-uudistuksen kiemuroita.

On selvää, että järjestelmän tulee vastata yleiseen oikeustajuun. Pidän ongelmallisena sitä, ettei järjestelmä huomioi pääomatuloja tuloina vaan mahdollistaa sen kaltaisen kikkailun, että entinen edustaja nostaa sopeutumiseläkkeitä ja saa sen ohella huomattavia pääomatuloja. Nämä julkisuuteen tulleet tapaukset vahingoittavat edustajalaitoksen arvovaltaa ja uskottavuutta.

Yksi ulottuvuus keskusteluun on se, että olisi kuitenkin kohtuullista että kansanedustajilla olisi jonkinlainen työttömyysturva. Nykytilanne on se, että kansanedustajat eivät ole työttömyyskassojen jäseniä ja sitä myötä ansiosidonnaisen työttömyysturvan piirissä tavallisen palkansaajan tavoin. Pidän myös tärkeänä huolehtia, että kansanedustajan tehtävä säilyy kiinnostavana ja että tehtäviin hakeutuu monenlaisella osaamisella varustettuja henkilöitä – ja muitakin kuin heitä, joilla on turvaa tuova vakituinen virka odottamassa eduskuntakauden jälkeen.

Virkamiehet valmistelevat parhaillaan vaihtoehtoisia malleja, joita eduskuntaryhmien puheenjohtajat käsittelevät vielä tämän kevään aikana. Uskon että asiassa päästään vielä kaikkien näkökulmasta oikeudenmukaiseen ratkaisuun.

 

Suomi on maailman onnellisin maa – huomaammeko sitä itse?

YK:n tuoreen raportin mukaan Suomi on maailman onnellisin maa. Raportissa on listattu 156 maata onnellisuuden mukaan perustuen muun muassa elinajanodotteeseen, turvallisuuteen, sosiaaliseen tukeen ja korruption vähyyteen. Myös muut Pohjoismaat olivat listauksen kärjessä.

Tämä on meille hyvä muistutus ja auttaa suhteuttamaan Suomen haasteita. Poliitikoille tällaiset kyselyt eivät tietenkään tarkoita, että yhteiskunnallisia ongelmia ei ole. Globaalisti vertaillen meillä on moni asia todella hyvin, huomaammeko omaa kuitenkaan hyvinvointiamme itse?

 

Aurinkoista viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä avustajalleni viestiä (annu.saukko[at]eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Viikkokirje 10/2018

Perjantai 9.3

 

Viikkokirjeessäni käsittelen tällä kertaa mm. eduskunnalle annettua valinnanvapauslakia, sote- ja maakuntauudistuksen tarvetta ja työelämän palkkatasa-arvoa.

 

Valinnanvapauslaki eduskunnalle

Hallitus antoi esityksensä sosiaali- ja terveyspalveluiden valinnanvapaudesta eduskunnalle torstaina. Kuntaministeri Anu Vehviläinen sekä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko esittelivät lakikokonaisuutta medialle hallituksen istunnon jälkeen

Tiivistetysti valinnanvapaus on asiakkaan nykyistä monipuolisempaa mahdollisuutta valita itse, mistä hän sosiaali- ja terveyspalveluita hankkii. Valinnanvapauden myötä pyritään lisäämään asiakkaan vaikutusmahdollisuuksia sekä parantamaan palveluiden saatavuutta, laatua ja kustannusvaikuttavuutta.

Eduskunnan on tarkoitus päättää valinnanvapauslain hyväksymisestä alkukesästä.

Maakunta- ja soteuudistus on kokonaisuudessaan moniulotteinen kokonaisuus. www.alueuudistus.fi  -verkkosivustolle on koottu ajankohtaisimmat tiedot uudistuksen etenemisestä. Kannattaa käydä tutustumassa sivustoon.

Omassa tiedotteessani iloitsin uudistuksen etenemistä ja totesin, että tässä tilanteessa todella punnitaan ketkä kykenevät kantamaan vastuuta. Tiedotteeni on luettavissa kotisivuiltani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/kansanedustaja-hannakaisa-heikkinen-kesk-nyt-punnitaan-vastuunkantajat/

 

Sote- ja maakuntauudistus tarvitaan

Kirjoitin Iisalmen Sanomien kolumnissani sote- ja maakuntauudistuksen tarpeesta. Viime aikoina esiin nousseen kritiikin keskellä minua on ihmetyttänyt miten paljon nykyisellä järjestelmällä tuntuu olevan kannattajia. Keskusta haluaa olla rohkea uudistaja ja rakentaa järjestelmän joka kestää ja tarjoaa kansalaisille aidon mahdollisuuden valita ketkä merkittävää julkista valtaa käyttävät. On myös muistettava, että suorilla vaaleilla valittavien päättäjien maakuntamalli on kestänyt perustuslaillisen tarkastelun. Valinnanvapauden osalta yksityiskohtia on matkan varrella jouduttu viilaamaan juuri perustuslakivaliokunnan huomioiden vuoksi.

On kaikkien etu, että sote- ja maakuntauudistukseen liittyvät lait hyväksytään eduskunnassa. Mikäli uudistus nyt kaatuisi, olisi edessä jälleen vuosien mittainen vääntö eri mallien perustuslaillisuudesta. Samanaikaisesti kustannukset jatkavat huimaa kasvuaan, yksityinen terveydenhuolto jatkaa markkinoiden valtaamista ja terveyspalveluiden eriarvoisuus kasvaa. Tämä on skenaario, jota en halua olla tukemassa.

Kolumnini on luettavissa tästä linkistä:

http://www.iisalmensanomat.fi/news/sote-ja-maakuntauudistus-tarvitaan/

Valtiovarainministeriö on julkaissut erinomaisia youtube-videoita, joissa murretaan myyttejä maakuntauudistuksen ympäriltä.  Ensimmäisessä videossa pohditaan maakuntauudistuksen tarpeellisuutta: https://www.youtube.com/watch?v=Z6KtkEsTS74&feature=share

 

Palkkatasa-arvoa naistenpäivänä

 

Eilen torstaina vietettiin naistenpäivää. Ministerit Saarikko ja Lintilä tulivat naistenpäivänä julki kannanotollaan, jossa he edellyttivät naisten ja miesten välistä palkkatasa-arvoa. On ehdottoman väärin, että samankaltaisissa tilanteissa naisia ja miehiä kohdellaan palkkauksessa työpaikoilla eriarvoisesti.

Ministerit halusivat kannanotossaan, että samapalkkaisuuden edistämiseksi käydään läpi uusien työkalujen käyttöä. Yhtenä keinona he tarjosivat palkka-avoimuuden kehittämistä. Julkisella sektorilla palkat ovat jo nyt julkisia, mutta tilanne on eri yksityisellä sektorilla. Palkka-avoimuutta voisi kehittää muun muassa erilaisilla yrityiskohtaisilla mittareilla naisten ja miesten palkkaeroista koskien suuryrityksiä. Tällaisia mittareita voisivat olla tulospalkkioiden jakautuminen sukupuolen mukaan sekä naisten ja miesten työurakehityksen ja palkkauksen yhtäaikainen tarkastelu.

Ennen kaikkea ministeri peräsivät, että palkkaeroista sekä niihin puuttumisesta käytäisiin laajempaa yhteiskunnallista keskustelua niin työpaikoilla kuin päättäjien keskuudessa. Keskusta on valmis etsimään keinoja tasa-arvoisempaan työelämään.

Me Keskustan naiskansanedustajat ilmoitimme tukevamme ministereiden avausta. Samalla esitimme, että työelämän tasa-arvon kehittämiseksi myös työn ja perheen yhteensovittamista on helpotettava. Monelle työelämä näyttäytyy kahtena vaihtoehtona, joko työssä ollaan täysillä tai ei ollenkaan. Näiden ääripäiden väliin tulee kehittää joustavuutta niin, että työn ja perheen yhdistäminen olisi helpompaa. Työelämän asenteissa on paljon kehitettävää.

 

Kansalaisaloite aktiivimallista

Työllisyyden aktiivimallin hyväksyminen sai kansanjoukot liikkeelle. Eduskunnalle luovutettiin tänään kansalaisaloite, jossa vaadittiin vuoden alusta voimaan tulleen aktiivimallin kaatamista.

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kaikkonen ilmoitti välittömästi, että aloite on käsiteltävä asianmukaisesti. Aloitteessa esiin nostettuja näkökulmia on huomioitava mallin jatkotyöstössä. Erityisesti Kaikkonen nosti esiin aktiivimallin avaamisen järjestö- ja vapaaehtoistyölle niin, että aktiivisuutta voisi osoittaa myös näiden piirissä.  Tällä tavalla esimerkiksi pitkään työttöminä olleita voitaisiin saada osallistumaan yhteiskunnan toimintaan, mikä osaltaan torjuisi syrjäytytymistä. Olen tästä eduskuntaryhmämme puheenjohtajan kanssa samaa mieltä. Kun aktiivimallista kerätään ensi vaiheen kokemuksia, on syytä aidosti pohtia mallin laajentamista vapaaehtoistyöhön. Tämä voisi palvella myös osatyökykyisiä työnhakijoita, jotka eivät kuitenkaan ole onnistuneet saamaan työkyvyttömyyseläkettä.

Kaikkonen myös muistutti siitä tosiasiasta, että aktiivimalli on vain yksi pala laajemmasta työllisyyspaketista, johon kuuluvat myös esimerkiksi panostukset etsivään nuorisotyöhön, pitkään työttömänä olleiden ikääntyneiden mahdollisuus eläketukeen, työttömän mahdollisuus siirtyä nykyistä helpommin yrittäjäksi sekä pelisääntöjen luominen nollatuntisopimuksiin. Toivon että hallituksen työllisyyspolitiikkaa arvioidessa muistettaisiin tämä kokonaisuus ja se, että keinot todella näyttävät purevan. Työllisyyskehitys on ollut erinomaisen hyvää.
 

Lastensuojelun tilasta selvitys

Ministeri Saarikko nimitti ylisosiaalineuvos Aulikki Kananojan selvittämään lastensuojelun tilannetta ja erityisesti lastensuojelutyön kuormittavuuden vähentämistä. Kananoja luovutti väliarvionsa ministerille keskiviikkona.

Väliarviossa selvityshenkilö esitti perheille suunnatun varhaisen tuen laajentamista lisäämällä perhetyötä ja kotipalvelua. Lastensuojelutoimet ovat aina korjaavia ja palvelujärjestelmän tulisi toimia niin, että kriisiytyviä tilanteita voitaisiin estää jo ennalta.

Nopeina ja vaikuttavina toimina kaikkein kuormittuneimmille alueille selvityshenkilö esitti kunta- ja työnantajatasoista täsmätukea ja mahdollisuutta sijaispoolien muodostamiseen. Pitkällä aikavälillä selvityshenkilö Kananoja puolsi moniammatilliseen tiimityöhön siirtymistä – moni sosiaalityöntekijä kun tekee työtään varsin yksin.

Lastensuojelua on kehitetty voimakkaasti niin tällä kuin edellisellä hallituskaudella. Jostain syystä nuo kehittämistoimet eivät kuitenkaan näy työn arjessa. Korjaavan lastensuojelun ohella katse tulisikin kiinnittää myös varhaiseen tukeen ja siihen että perhe saa tilanteeseen avun ajoissa. Näin ehkäistään myös työntekijöiden uupumista.

 

Näiden eduskuntatyön kuulumisten myötä toivotan mukavaa viikonloppua.

Hannakaisa

Viikkokirje 9/2018

Pe 2.3. 2018

Viikkokirjeen aiheena on muun muassa koulutusvälikysymys, äänestys äitiyslaista sekä liikenneverkon kehittäminen

 

Välikysymys koulutuksesta

Hallitus vastasi keskiviikkona opposition välikysymykseen koulutuksesta. Välikysymys oli tästä aiheesta jo neljäs tällä hallituskaudella.

Keskustan ryhmäpuheen keskustelussa piti kansanedustaja Ulla Parviainen, jolla on pitkä kokemus koulumaailmasta opettajana ja rehtorina. Parviainen painotti puheenvuorossaan, että lähikoulun on oltava jokaiselle lapselle aina paras koulu. Meidän on pidettävä kiinni siitä, että oppilaitokset eivät eriydy hyviin ja huonoihin ja että jokaisessa koulussa saisi yhtä korkeatasoista opetusta. Hallitus onkin jakanut tänä vuonna lisärahoitusta niihin kouluihin, joiden alueella on erityisiä haasteita, kuten korkeaa työttömyyttä tai matala koulutustaso.

Omissa puheenvuoroissani muistutin, etteivät toimet syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja koululaisten hyvän arjen turvaamiseksi kuulu vain koulutussektorille. Koulutuspolitiikkaa ei pidä eriyttää muusta lapsi- ja perhepolitiikasta. Esimerkiksi lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmassa tehdään tällä hetkellä todella laajaa kehitystyötä syrjäytymisen ehkäisemiseksi ja perheiden tukemiseksi ennaltaehkäisevällä tavalla. Koulu ja varhaiskasvatus tarvitsevat yhteyteensä toimivat lapsiperhepalvelut.

Huomautin oppositiota myös siitä, että oppimistulosten eriytyminen on pitkään jatkuneen kehityksen tulos. Kyse ei ole yksittäisen hallituksen toimesta, vaan jokainen eduskuntapuolue on tästä kehityskulusta vastuullinen. Myönteistä kehitystä tällä hallituskaudella on se, ettei kuntien valtionosuuksia ole enää leikattu edelliskauden tapaan. Viime kaudella tehdyt valtionosuusleikkaukset nimittäin tuntuivat kuntien kukkaroissa ja pakottivat monia kuntia leikkaamaan myös perusopetuksesta ja esimerkiksi lomauttamaan opettajia. Tasa-arvoisen perusopetuksen tae on vahva kuntatalous.

Tänään perjantaina järjestetyssä välikysymysäänestyksessä hallitus nauttii yhä eduskunnan luottamusta.

 

Äitiyslaki

 

Eduskunta hyväksyi keskiviikkona niin sanotun äitiyslain äänin 122-42. Laki mahdollistaa kahden äidin perheissä kummallekin vanhemmalle virallisen vanhemmuuden jo ennen lapsen syntymää. Nykylainsäädännön mukaisesti synnyttäneen äidin puolison vanhemmuus tunnustetaan vasta usein hyvin raskaan ja pitkäkestoisen adoptioprosessin kautta.

Äänestin lain puolesta eduskuntaryhmämme enemmistön tavoin. Ajattelen, että laissa on kyse ennen kaikkea lapsen edusta ja lapsen oikeudesta molempiin vanhempiin. Ny­ky­ti­lan­ne jät­tää lap­sen ase­man hei­kok­si en­nen adop­ti­on voi­maan­tu­loa. On muis­tet­ta­va et­tä van­hem­muu­den myö­tä lap­sel­le tu­lee oi­keus esi­mer­kik­si ela­tuk­seen ja pe­rin­töön. Lap­sen ju­ri­di­sen ase­man ei kos­kaan tule mielestäni ol­la riip­pu­vai­nen van­hem­pien su­ku­puo­les­ta.

Lakimuutoksen takana olivat myös merkittävät lapsi- ja perhejärjestöt kuten Väestöliitto ja Mannerheimin lastensuojeluliitto.

 

Parlamentaarinen työryhmä julkaisi raporttinsa liikenneverkon kehittämisestä.

Liikenneverkon rahoitusta pohtinut parlamentaarinen työryhmä julkaisi raporttinsa liikenneverkon ylläpitoon ja kehittämiseen tarvittavista keinoista keskiviikkona. Ryhmä oli yksimielisesti ehdotustensa takana.

Kuten tiedämme, tiestön korjausvelka on huima. Kiitos ministeri Bernerin työn, korjausvelan kasvua on pyritty tällä kaudella taittamaan, mutta merkittävällä tavalla korjausvelkaa ei kuitenkaan pystytä nykyrahoituksella pienentämään. Samanaikaisesti Suomessa on tarpeita isoille väyläinvestoinneille.

Työryhmä kiinnitti työssään huomiota edellä mainittujen asioiden lisäksi myös digitalisaatiokehitykseen sekä ympäristön kannalta tärkeään tavoitteeseen vähentää liikenteen päästöjä.

Ryhmä esittää, että jatkossa liikenneverkkoa pidetään kunnossa ja kehitetään 12-vuotisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman mukaisesti. Liikennejärjestelmäsuunnitelma muun muassa sisältäisi kehittämisen ja kunnossapidon kannalta keskeiset hankkeet ja liikenteen palveluiden kehittämisen. Tämä mahdollistaa pitkäjänteisyyden liikenneverkon kehittämisessä ja korjaamisessa.

Samanaikaisesti tie- ja rataverkon korjausvelan vähentämiseen tulisi osoittaa vuosittain pysyvä, vähintään 300 miljoonan euron lisärahoitus. Tämä kohentaisi myös liikenneturvallisuutta ja liikenteen sujuvuutta.

 

Lepomäen ulostulo

Kokoomuksen kansanedustaja harrasti yksityistä ajattelua kertomalla tiedotustilaisuudessaan aikovansa äänestää hallituksen sote-lakeja vastaan.

Politiikan teko on pitkäjänteistä työtä. Vaikuttamisen paikat ovat usein julkisuudelta piilossa. Mielestäni on kummallista, että Lepomäki ei ole tuonut näkemyksiään aikaisemmin esiin ja tekee sen nyt näin, maksimoidakseen julkisuuden ja oman näkyvyytensä.

Olen iloinen, että meillä keskustassa on istuttu pitkiä iltoja keskustellen ja eri näkemyksiä kuunnellen. Aina eivät näkemykset ole olleet samansuuntaisia tai positiivisia, mutta monia huolia ja väärinkäsityksiä on pystytty keskustellen purkamaan. Ja ehkä tärkeimpänä: suurimmalle osalle on kirkastunut kokonaiskuva ja uudistusten välttämättömyys.

Ulostulossaan Lepomäki kritisoi myös asioita, jotka ovat vielä valmistelussa. Nyt on arvokasta kuulla huolia ja miettiä yhdessä, miten mallista tulee toimiva. Toivon, että kaikissa eduskuntaryhmissä olisi mahdollisuus sisäiseen keskusteluun.

Perustuslakivaliokunta totesi kesällä painokkaasti soteuudistuksen olevan kiireellinen, tärkeä ja välttämätön. Toivottavasti tämä muistetaan.

 

Itä-Suomi sai oman Mepin

Pielavetinen kansanedustaja Elsi Katainen siirtyi tällä viikolla Europarlamentin jäseneksi. Paikka tuli avoimeksi, kun Hannu Takkula siirtyi Euroopan tilintarkastustuomioistuimen jäseneksi.

Elsillä on merkittävät paikat parlamentin aluekehitys- sekä maatalousvaliokunnissa. Nämä ovat itäsuomalaisittainkin tärkeitä vaikuttamisen paikkoja. Onnea uusiin tehtäviin!

Elsin tilalle eduskuntaan nousi pitkään kansanedustajana toiminut Eero Reijonen Liperistä. Toivotimme eilen eduskuntaryhmän kokouksessa hänet tervetulleeksi ryhmämme jäseneksi.

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

Viikkokirje 8/2018

Perjantaina 23.2

 

Viikkokirjeessä on tällä kertaa aiheena muun muassa hallituksen 1000 päivää, lasten hyvinvointi sekä uudistuva eläinsuojelulaki.

 

Hallitukselle tuli 1000 päivää täyteen

 

Juha Sipilän hallitukselle tuli tällä viikolla 1000 päivää täyteen. Tämä ajanjakso on ollut monella tapaa raskas, lähtötilanne oli vaikea, mutta viimein tuloksiakin näkyy.

Pääministeri Sipilä kirjoitti ajatuksiaan tämän merkkipaalun myötä blogikirjoituksessaan. Hän iloitsi erityisesti erinomaisesta työllisyyskehityksestä. Nyt työllisyysaste (70,9%) on jo yli hahmoitellun tavoiteuran, jonka on tarkoitus johtaa 72% työllisyyteen vaalikauden päätteeksi.

Työllisyyden ohella Sipilä nosti esiin velkaantumisen taittumisen, veroasteen laskun ja suurten uudistuten etenemisen. Velaksi eläminen julkisessa taloudessa on päättymässä suunnitelman mukaisesti. Tämä parantunut tilanne alkaa vähitellen näkyä myös suomalaisten arjessa.

Pääministeri Sipilän blogikirjoituksen voi lukea Suomenmaan sivuilta https://www.suomenmaa.fi/blogit/1000-paivaa-taynna-tulokset-puhuvat-puolestaan-6.21.343827.d6ae838369

 

Lasten hyvinvointi puhututti

Lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila luovutti keskiviikkona eduskunnalle selvityksensä Suomen lasten hyvinvoinnin tilasta. Jatkossa näin tullaan toimimaan neljän vuoden välein. On hyvä, että tällainen käytäntö on luotu. Tämä tukee eduskunnan päätöksentekoa lapsipolitiikassa, joka on kaikille eduskuntapuolueille tärkeää.

Selvityksessään lapsiasiavaltuutettu nosti esiin erityisesti lasten eriarvoisuuden. Huolemme on yhteinen. Hallitus heräsi tähän tilannekuvaan jo viime hallitusneuvotteluissa ja käynnisti laajan ja vahvasti resurssoidun lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelman, jossa kehitetään lapsi- ja perhepalveluita ympäri maata. Tätä jo tehtävää hyvää työtä lapsiasiavaltuutettu ei oikein suostu näkemään.

Suomalaisilla lapsilla moni asia on hyvin. Olemme monella mittarilla mitattuna kansainvälisesti kärkikastia. Suomalainen neuvola- ja koulujärjestelmä on kansainvälisen ihailun kohde, voimme laittaa lapselle lähikouluun varmana siitä, että opetus on hyvää. Jokaiselle tarjotaan ilmainen koululounas ja voimme huolettomin mielin laittaa lapsen koulutielle. Nämä eivät ole itsestään selvyyksiä, mutta usein sokeudumme näille.

Eri tutkimuksissa Suomen on todettu olevan muun muassa maailman toiseksi oikeudenmukaisin maa lapsille, Suomessa äitien ja lasten hyvinvointi on maailman toiseksi parasta ja suomalaisten lasten lapsuus on maailman kolmanneksi turvatuin. Lisäksi meillä on OECD-maiden neljänneksi alhaisin köyhyysaste ja viidenneksi pienimmät tuloerot. Olemme maailman ehdotonta kärkeä monella hyvinvoinnin ja onnellisuuden mittarilla. Vaikka olemme huipulla, meidän poliitikkojen tulee pitää huolta, että jatkossa olemme näissä asioissa vieläkin parempia ja että hyvinvoinnista pääsee yhtälailla osalliseksi ihan jokainen lapsi.

Keskustelin näistä asioista lapsiasiavaltuutettu Kurttilan kanssa torstai-aamuna Huomenta Suomessa. Ohjelma on katsottavissa tästä: https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/lapsiasiavaltuutettu-huolissaan-lasten-yhdenvertaisuudesta-paikalliset-viritykset-eivat-riita/6780826#gs.pbVqjS8

 

Eläinsuojelulaki on parhaillaan lausuntokierroksella

Uusi eläinsuojelulaki on lähtenyt lausuntokierrokselle. Lausuntokierroksen jälkeen arvoidaan, onko lakiesityksessä vielä muutostarpeita. Lain uudistamisen taustalla on modernisoida yli 20 vuotta vanha laki vastaamaan tämän päivän eläinten pidolle ja lainsäädännölle asetettuja vaatimuksia. Lakia on yritetty uudistaa jo vuosia. Edellinen hallitus jätti työn kesken ja nyt ahkerasti asiasta ääntä pitävät Vihreät pakenivat tuolloin vastuuta oppositioon kesken hallituskauden.

Suomi on monelta osin eläinten hyvinvoinnin mallimaa ja on sitä myös tulevaisuudessa. Korkeasta eläinten hyvinvoinnista kertoo muun muassa se, että Suomessa siat saavat pitää saparonsa ja kana nokkansa. Tuotantoeläimet ovat salmonellasta vapaita ja antibiottien käyttö on vähäistä verrattuna moneen EU-maahan.

Lakiehdotus sisältää monia parannuksia eläinten hyvinvointiin. Muun muassa sikojen tiineytyshäkit tullaan kieltämään 15 vuoden siirtymäajalla, lihanautojen pito parsissa kielletään, hevosten pito pilttuuseen kytkettynä kielletään. Koirien sähköpannat ja muut kipua aiheuttavat välineet kielletään ja kohtuuttomaan eläinjalostukseen puututaan.

Toivottavasti kuluttajat tekevät kauppojen hyllyillä eläinten hyvinvointia tukevia ostosvalintoja. Meille tuodaan valitettavan paljon ruokaa heikompien olosuhteiden maista ja mikäli suomalainen ruoantuotanto ei pärjää, ulkomaisen tuonnin osuus vaan kasvaa. Tämänkin vuoksi on tärkeä pitää kiinni kotimaisesta ruoantuotannosta.

Maa- ja metsätalousministeriön Internet-sivuille on koottu laajasti tietoa lakiuudistuksesta: http://mmm.fi/elainsuojelulaki

 

Tiedustelulaki eduskunnassa

 Hallitus on antanut eduskunnalle tiedustelulakipaketin. Se sisältää esitykset siviilitiedustelusta, sotilastiedustelusta, tiedustelun valvonnasta ja perustuslain muuttamisesta. Lait esitetään tulevan voimaan mahdollisimman pian.

Lakipaketti annettiin, koska turvallisuusympäristömme on muuttunut monimutkaisemmaksi. Rikollinen toiminta ei tunne valtakunnan rajoja ja sitä tapahtuu yhä enemmän tietoverkoissa. Esimerkiksi tietoverkkoihin kohdistuvilla niin sanotuilla kyberhyökkäyksillä rikolliset voivat aiheuttaa vakavia häiriöitä esimerkiksi rahaliikenteeseen ja sähkönjakeluun. Turvallisuusympäristön muuttuessa oikean ja ajankohtaisen tiedon sekä ennaltaehkäisevän toiminnan merkitys kasvaa yhä suuremmaksi.

Lakipaketti oli lähetekeskustelussa eduskunnassa tiistaina. Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskustelussa piti kansanedustaja Seppo Kääriäinen.

Kääriäinen korosti puheenvuorossaan tiedustelulakipaketin olevan välttämätön Suomen turvallisuuden vahvistamiseksi. Kansainvälisesti katsoen on poikkeuksellista, että tällainen lainsäädäntö Suomesta puuttuu. Lainsäädännön puuttuminen tarkoittaa, ettei päättäjillä ja viranomaisilla ole riittävästi itsenäisiä välineitä huolehtia kansallisesta turvallisuudesta. Monelta osin olemme ulkomaisen tiedustelun varassa.

Puheenvuoronsa lopuksi Kääriäinen esitti Keskustan eduskuntaryhmän puolesta muille eduskuntaryhmille vakaavan vetoomuksen harkita lakipaketin kiireellistä voimaansaattamista. Kiireellinen voimaansaattaminen edellyttää tukea myös oppositioryhmiltä.

 

Ensi sunnuntaina vierailen Keskustan Tervon kunnallisjärjestön kokouksessa. Kokous pidetään kunnantalolla klo 17. Maanantai puolestaan menee maakunta- ja kuntapolitiikan parissa.

Aurinkoisia talvipäiviä toivotellen

Hannakaisa

 

 

 

Viikkokirje 7/2018

Perjantai 16. helmikuuta

 

Viikkokirjeessä on aiheena mm. valtiopäivien avajaiskeskustelu, panostukset tiestön talvikunnossapitoon ja viime viikkoinen perhevapaauudistuksen kaatuminen

 

Valtiopäivien avajaiskeskustelu

 

Keskiviikkona pidettiin valtiopäivien avajaiskeskustelu. Keskustelun aluksi pääministeri Sipilä antoi ilmoituksensa hallituksen politiikasta. Tämän jälkeen vuorossa oli ryhmäpuheenvuorot ja debaatti.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron piti eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen. Hän muistutti puheenvuorossaan tosiasioista: Edellisen hallituksen perintö ei ollut kovin hääppöinen. Vaalikauden alussa olimme tilanteessa, jossa Suomessa kasvoivat vain työttömyys ja velka. Nyt Suomi on saatu käännettyä kasvun uralle: Talous kasvaa, työllisyys paranee ja velaksi elämisen loppuminen on näköpiirissä. Tämä käänne parempaan näkyy ja tuntuu kautta Suomen. Työpaikkoja syntyy myös maakuntiin ja monella alalla alkaa olla jo pula työntekijöistä.

Samanaikaisesti Suomella on yhä merkittäviä ongelmia ratkaistavana. Vuosien ajalta perua oleva eriarvoistumisen uhka on todellinen, liian moni on vaarassa pudota yhteiskunnan ulkopuolelle. Kaikkonen korosti puheessaan, että Keskustan mielestä yhteiskunnan heikompiosaisista on huolehdittava. Perusturvaa on parannettava ja uudistettava. Tähän talouden kasvava jakovara antaa mahdollisuuksia.

 

Berneriltä lisäpanostuksia tiestön talvikunnossapitoon

 

Liikenne- ja viestintäministeriö tiedotti lisäävänsä välittömästi kaksi miljoonaa euroa tiestön talvikunnossapitoon. Kulunut talvi on ollut tiestön kunnossapidon kannalta erittäin hankala. Myös minulle on tullut aiheesta paljon palautetta.

Aikaisemmin tänä talvena talvihoidon tasoa nostettiin jo korottamalla hoitoluokkaa merkittävimmillä tieosuuksilla. Kohteet valikoituivat tärkeyden mukaan eri puolelta maata. Nyt tehdyn päätöksen myötä hoitoluokan korotuksia tehdään myös vähäliikenteisemmällä tieverkolla, arviolta noin 700-1400 kilometrillä, sekä käyttämällä lisärahoitusta palveluhiekotuksiin ja täsmähoitoon erityisesti raskaan liikenteen reiteillä. Kohteet valitaan yhteistyössä paikallisten ELY-keskusten kanssa.

Tämä hoitotason nosto rahoitetaan sisäisesti siirretämällä kunnossapiton varatuista rahoista kaksi miljoonaa euroa teiden päällystämisestä tiestön talvihoitoon. Tiestöä päällystetään vuosittain yhteensä noin 3000 kilometriä ja tämä siirto vähentää päällystöitä muutamia kymmeniä kilometrejä.

Liikenne- ja viestintäministeriö hakee parhaillaan kestäviä ratkaisuja, joilla turvataan talvihoidon taso myös tulevina talvina.

 

Perhevapaauudistus  kaatui – jälkipyykki kovaa

 

Viime kesän budjettiriihen päätöksen myötä käynnistetty perhevapaauudistus siis kaatui viikko sitten perjantaina. Ministeri Saarikko ilmoitti, ettei enää ollut edellytyksiä jatkaa.

Viikonlopun aikana ja vielä tälläkin viikolla jälkipyykki aiheen ympärillä on ollut kovaa. Erityisesti hallituskumppani Kokoomus on hyökännyt voimakkaasti ministeri Saarikkoa vastaan syyttäen vanhanaikaisesta kotiäitiajattelusta ja siitä, että keskusta haluaa naiset kotiin. Tästähän ei missään tapauksessa ole kyse. Kyse on siitä, että Keskusta haluaa perheille vaihtoehtoja siihen, miten he voivat lapsensa hoitaa.

Ministeriö on julkaissut laskelmia uudistuksesta, jotka kertovat että viimeisimmässä malliss kotihoidontuki olisi leikkaantunut kaksivuotiaan lapsen kohdalla. Sen lisäksi siitä olisi poistettu hoitolisä ja sisaruskorotukset. Leikkaukset olisivat olleet euromääräisesti merkittäviä.

Keskusta haluaa uudistuksen, joka olisi perheille aidosti uudistus, ei leikkaus. Lyhyellä tähtäimellä uudistus olisi ollut leikkaus kahdelle kolmasosasta suomalaisista lapsiperheistä. Erityisen haitallinen tämä uudistus olisi ollut jo valmiiksi heikoimmassa asemassa oleville perheille, pienituloisille ja perheille, jossa on useampi lapsi.

Perhevapaauudistuksen kaatumisesta on turha tehdä tasa-arvokysymystä. Myös Keskusta toivoo isien kantavan suurempaa hoivavastuuta ja pitävän nykytilaa enemmän perhevapaita. Tätä ei kuitenkaan voi tehdä äideiltä leikaten. Uudistus olisi tarvinnut aidosti lisäresursointia, johon ei nyt kuitenkaan ollut mahdollisuus. Tasa-arvo saa maksaa ja siihen on jatkossa löydyttävä rahaa.

Perhevapaa-uudistus tarvitaan joka tapauksessa. Nyt uudistus siirtyy tulevalle vaalikaudelle. Toivottavasti perheiden asiat ovat vilkkaasti kevään 2019 eduskuntavaalien keskusteluissa mukana.

 

Ykkösaamu

 

Olin ystävänpäivän aamuna keskiviikkona Yle Radio 1:n ykkösaamussa keskustelemassa Kokoomuksen kansanedustajien useista siirtymistä terveysalan yrityksiin. Kanssani keskustelemassa olivat myös edustajat Marit Feldt-Ranta (SDP) ja Ben Zyskowicz (Kok.).

Yhdessä Feldt-Rannan kanssa vaadimme oikeusministeri Häkkäseltä selvitystä tilanteesta. Lobbariksi siirtyminen merkittävistä tehtävästä kesken kauden on huolestuttavaa ja on osaltaan vähentämässä kansalaisten luottamusta politiikkaan.

Ohjelman voi kuunnella tämän linkin takaa https://areena.yle.fi/1-4326791 ja keskustelusta tehdyn uutisjutun tästä https://yle.fi/uutiset/3-10074777

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä avustajalleni viestiä (annu.saukko[at]eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Viikkokirje 6/2018

Viikkokirje 6/2018

Perjantai 9. helmikuuta

 

 

Tässä vuoden ensimmäisessä viikkokirjeessä aiheena on muun muassa valtiopäivien avajaiset ja tehdyt päätökset uudesta puhemiehistöstä sekä eduskuntaryhmämme johdosta.

 

Valtiopäivien avajaiset

Presidentti Sauli Niinistö avasi vuoden 2018 valtiopäivät tiistaina 6.2. Tilaisuus oli suomalaiseen tapaan koruton, mutta arvokas.

Presidentti Niinistö käsitteli puheessaan hieman yllättäenkin erityisesti EU- ja talouspolitiikkaa, jotka eivät varsinaisesti presidentin tehtäväkenttään kuulu. Hän totesi valon lisääntyvän vauhdilla. Talous kasvaa ja työttömyys viimein vähenee. Päättäjien tehtävä on nyt varjella kasvua ja turvata sen jatkuminen.

Entisenä valtiovarainministerinä presidentti muistutti, että ymmärrettävästi niukkojen vuosien aikana on kertynyt menopaineita ja täyttämättömiä tarpeita. Niitä on nyt hyvä arvioida, mutta menojen lisäämisen suhteen on oltava varovainen. Valtionvelka on yhä suuri. Presidentti totesi hyvin suorasanaisesti, ettei Suomella ole varaa siihen harhaan, että talouden tapahtunutta käännettä alettaisiin pitää uutena normaalina. Olemme vasta kohtaamassa ikärakenteen muutoksen kovimmat paineet ja vieläpä valmiiksi velkaisina.

Nämä olivat hyviä muistutuksia. Eduskuntavaalien lähestyessä löysät puheet ja toiveet menolisäyksistä yhteen jos toiseen, sinänsä tarpeelliseen kohteeseen, varmasti lisääntyvät. Talouden suuri kuva on kuitenkin pidettävä mielessä. Myönteistä on kuitenkin se, että talous kasvaa ja sen myötä myös jaettavaa on aikaisempaa enemmän.

Puhemies Risikko kävi puheessaan läpi mm tulevana keväänä edessä olevia lakipaketteja. Käsittelyyn on tulossa esimerkiksi sotilas- ja siviilitiedustelulainsäädännön muutokset, sote- ja maakuntauudistuksen maaliin saattaminen, lukiolaki, työaikalaki sekä eläinsuojelulaki.

Puheensa lopuksi puhemies Risikko onnitteli Niinistöä tuoreesta perheenlisäyksestä ja toivotti varjelusta uudelle elämälle. Hetki oli poikkeuksellinen, mutta paikallaan. Möhemmin samana päivänä presidentti Niinistö esitti medialle toiveen, että heidän vauvaansa suhtauduttaisiin kuin yhteen 50 000:stä tänä vuonna syntyneestä. Tuota toivetta on syytä kuunnella. Presidenttiparin lapsi on yksityishenkilö, eikä hänellä ole minkäänlaista julkista asemaa.

 

Uusi puhemiehistö

 

Eduskunta valitsi maanantaina uudeksi puhemieheksi sisäministeri Paula Risikon (kok.). Varapuhemiehiksi valittiin Mauri Pekkarinen (kesk.) ja Tuula Haatainen (sdp)

Puhemiehistön muutokset johtuvat perussuomalaisten eduskuntaryhmän viimekeväisestä hajoamisesta. Käytännön mukaisesti puhemiehen paikka kuuluu toiseksi suurimman eduskuntaryhmän edustajalle, eli nyt kokoomukselle. Sdp:stä tuli kolmanneksi suurin ryhmä, joten he saivat varapuhemiehen paikan ja siniset tipahtivat puhemiehistöstä pois.

Edellinen puhemies Maria Lohela hoiti tehtäväänsä mallikkaasti ja laajaa arvostusta työlleen saaden. Hänelle on työstä annettava ansaitut kiitokset.

 

Keskustan ryhmäjohto

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana jatkaa Antti Kaikkonen. Ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi äänestimme Mirja Vehkaperän ja toisena puheenjohtajana jatkaa Markus Lohi.
 

Sosiaaliturvaa uudistetaan

Suomalaista sosiaaliturvajärjestelmää on vuosikymmenten mittaan moneen otteeseen, pala palalta. Järjestelmästä on tullut kovin pirstaleinen ja tämän ajan tarpeisiin vastaamaton. Työelämä sekä perhe- sekä kotitalousrakenteet ovat muutoksessa ja sosiaaliturvan pitäisi vastata tähän muutokseen.

Sosiaaliturva on etenkin työttömyysturvan osalta luotu aikaan, jossa oltiin selkeästi joko työssä tai sen ulkopuolella. Tänä päivänä ollaan yhä useammin erilaisissa ja yhtäaikaisissa pätkätöissä, sekä sen ohella vaikkapa osa-aikayrittäjänä. Näin toimeentulo saattaa muodostua useista eri lähteistä ja työn ja työttömyyden jaksot ovat vaikeita ennustaa. Järjestelmässä on piirteitä, jotka eivät aina kannusta työn vastaanottamiseen, sillä lopulta käteen jäävä rahasumma saattaa olla työttömyysturvaa pienempi. Toivoisin itse, että sosiaaliturvamme kannustaisi aktiivisuuteen ja että järjestelmä olisi oikeudenmukainen niin veronmaksajien kuin etuuksien saajankin näkökulmasta.

Kirjoitin aiheesta Iisalmen Sanomien kolumnissani, joka on luettavissa myös kotisivuiltani http://www.hannakaisaheikkinen.fi/sosiaaliturvajarjestelma-tahan-paivaan/

Hallitus on käynnistänyt sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen valmistelun. Toimin hankkeen seurantaryhmässä Keskustan eduskuntaryhmän edustajana. Tästä hankkeesta voi lukea lisää Valtioneuvoston sivuilta http://vnk.fi/toimi

 

Vapaavuori on väärässä siunatessaan Kokoomuksen pyöröoven

Useat Kokoomuksen kansanedustajat ovat siirtyneet kansanedustajan tehtävästä terveysbisnekseen. Eturivin kokoomuspäättäjiä on siirtynyt mm. Terveystalon ja Mehiläisen johtoon, tuoreimpana Lääketeollisuuden johtoon siirtyvä kokoomuksen sote-ekspertti Sanna Lauslahti. Jopa Kokoomuksen konkarikansanedustaja Pertti Salolainen totesi, ettei tämä näytä hyvältä.
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori ei kuitenkaan nähnyt tässä ongelmaa, vaan totesi Suomen olevan vapaa maa, jossa jokainen saa mennä töihin sinne minne haluaa. Tämä on käsittämätöntä vähättelyä. Pelissä on politiikan arvovalta. Olen huolissani siitä, että virta kansanvallan palveluksesta terveysbisneksen vihreälle oksalle langettaa varjon koko poliittisen kulttuurin ylle. Tarvitaan päättäjien ryhtiliike.

Otin asiaan kantaa: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/eduskunnan-sosiaali-ja-terveysvaliokunnan-varapuheenjohtaja-keskustan-kansanedustaja-hannakaisa-heikkinen/

Ilta-Sanomat kirjoitti aiheesta: https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005559410.html

 

Hallituksen perhevapaauudistus kaatuu

Tänään perjantaina tiedotettiin hallituksen kaavaileman perhevapaauudistuksen kaatumisesta. Tämä on erittäin valitettavaa, mutta sovittujen reunaehtojen puitteissa puolueet eivät päässeet sopuun uudistuksen yksityiskohdista. Ministerin arvio on, ettei pöydässä olleilla reunaehdoilla olisi saatu tasapainoista uudistusta, joka olisi vastannut niin perheiden, työelämän kuin tasa-arvon tarpeisiin.

 

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko avaa asian taustoja kattavasti fb-päivityksessään. Kannattaa lukea: https://www.facebook.com/annika.saarikko/posts/10155229605613483

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen

Hannakaisa

Viikkokirje 51/2017

Torstai 21. joulukuuta

 

Tässä vuoden viimeisessä viikkokirjeessä aiheena on aiheena mm. aamu- ja iltajunayhteyden paluu Ylä-Savoon, valinnanvapauden uudet linjaukset sekä edelleen vahvaa virettä lupaavat talousennusteet.

 

Aamu- ja iltajuna Iisalmeen palaa

Alkuviikosta saimme mieluisan uutisen, kun Liikenne- ja viestintäministeri Berner tiedotti ministeriön ja VR:n uusista ostopalveluliikennesopimuksista, jotka astuvat voimaan maaliskuun lopulla.

Jatkossa Helsinki-Kuopio –välin junaliikenteen ostosopimus jatkuu Kajaaniin saakka. Tämä tarkoittaa aamu- ja iltayhteyden paluuta, esimerkiksi Iisalmesta on siis maaliskuusta lähtien mahdollista käydä päiväseltään Helsingissä. Alueen yrityksille ja työmatkalaisille tämä on erinomainen asia.

Tiedotteeni asiasta on luettavissa kotisivuiltani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/keskustan-heikkinen-iloitsee-uudesta-junayhteydesta-helsinki-kajaani-valille/

 

Hallitus pääsi sopuun valinnanvapauden linjoista

Hallitus on viime perjantaina päättyneen lausuntokierroksen jälkeen tehnyt tarvittavia muutoksia valinnanvapauslakiin. Nyt tehdyt linjaukset turvaavat erikoissairaanhoidon toiminnot sekä maakuntien järkevän taloudenpidon ja tuovat asiakkaalle valinnanvapautta tasapuolisesti ja järkevästi.

Erikoissairaanhoitoon ei tule velvoittavaa asiakasseteliä, julkiset sote-palvelut turvataan, eikä päivystys vaarannu. Maakunnille tulee lisää liikkumatilaa sotekeskusten sisällössä.

Pääministeri Juha Sipilä piti lupauksensa: valinnanvapauslakiin tehtiin lausuntokierroksen palautteen mukaiseset muutokset.

Me keskustalaisten sosiaali- ja terveysvaliokunnan jäsenet olemme nyt tehtyihin linjauksiin erittäin tyytyväisiä. Tiedotteemme on luettavissa kotisivuiltani http://www.hannakaisaheikkinen.fi/keskustan-sote-valiokunnan-jasenet-kiittavat-hallitus-teki-tarvittavat-muutokset-valinnanvapauslakiin/

Tämä ”valinnanvapausvääntö” on ollut myös kuluneen eduskuntasyksyn suurimpia työrupeamiani. Tämä hallituksen tämänpäiväinen päätös on paras joululahja minulle – ja koko Suomelle.

 

Budjetti vuodelle 2018 hyväksytty

Eduskunta hyväksyi äänestysten jälkeen vuoden 2018 budjetin. Viimeiset äänestykset pääluokista käytiin keskiviikkona. Budjettikäsittelyn päättymisen myötä päättyi eduskunnan syysistuntokausi.

 

Suomen Pankin ja VM:n talousennusteet: Sipilän hallituksen politiikka toimii

Sekä Suomen Pankki, että valtiovarainministeriö julkaisivat tällä viikolla talousennusteensa, jotka osoittavat Suomen talouden olevan vahvassa kasvussa. Ennusteet kertovat, että Sipilän hallitus on pitänyt lupauksensa; Suomen talous on laitettu kuntoon.

Tilanne on aivan toinen kuin tämän hallituksen aloittaessa kaksi vuotta sitten. Kumpikin arvioija uskoo Suomen talouden kasvavan tänä vuonna yli kolme prosenttia. Talous kasvaa nopeammin kuin EU:ssa keskimäärin ja VM:n mukaan talouskasvu on jopa aiemmin ajateltua nopeampaa.

Kasvun perustana on ennen kaikkea vahva vienti, joka vetää nyt, kun kilpailukyky on parantunut. Lisäksi talouden kasvua vauhdittaa kotitalouksien vahva luottamus talouteen.

 

Arvotonta käytöstä eduskunnassa

Tällä viikolla otsikoissa on ollut viime torstai-illan tapahtumat eduskunnassa eräiden eduskuntaryhmien pikkujoulujen aikaan ja perussuomalaisen puolueen kansanedustajan sekä avustajan asiaton käytös. Edustaja Hakkarainen sai ansaitusti puhemiehen varoituksen, hänen käyttäytymisensä tuona iltana ei missään tapauksessa ole ollut kansanedustajan arvovaltaan sopivaa.

Pikkujoulujen varjossa vähemmälle huomiolle on jäänyt, että suuri osa edustajista oli samanaikaisesti hoitamassa niitä töitä, joita varten kansalaiset ovat heidät eduskuntaan valinneet. Täysistuntosalissa käytiin tuolloin keskustelua alkoholilain uudistamisesta ja itsekin olin salissa pitkälle aamuyöhön.
 

Kohti joulutaukoa

 

Keskiviikkoaamu eduskunnassa alkoi puhemies Maria Lohelan tarjoamilla joulukahveilla, sekä Sibelius-lukion kuoron musiikilla.

Nyt alkaa eduskunnan istuntotauko, joka kestää helmikuuhun asti. Lomalla kansanedustajat eivät kuitenkaan ole, vaan hoitavat kansanedustajan työtä kotimaakunnistaan. Oma kalenterinikin alkaa tammikuulle jo täyttyä, hyödynnän istuntotaukoa muun muassa presidetinvaalikampanjointiin sekä tapaamisiin vaalipiirin alueella.

 

 

Rauhallista joulua sinulle ja läheisillesi toivottaen,

Hannakaisa

 

Viikkokirje 50/2017

Pe 15.12

 

Aiheena viikkokirjeessä on muun muassa presidentinvaalit, eduskunnan ajankohtaiskeskustelu seksuaalisesta häirinnästä sekä Eu:ssa saavutettu sopu Suomen metsien lisähakkuista.

 

Presidentinvaalit sähköistyvät

Tällä viikolla alkoi tv:n suorat presidentinvaalitentit. Keskiviikkona ehdokkaat olivat tentattavana Mtv3:lla ja torstaina Ylellä.

Matti Vanhanen on osoittanut tenteissä valtiomiessarjan kokemusta. Hänen kokemuksensa pääministerinä, ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtajana ja puolustusministerinä näkyy vahvana osaamisena, jota myös muut ehdokkaat arvostavat. Mtv3:n asiantuntijaraati arvioi Vanhasen olleen keskiviikon tentissä kirkkaasti paras.

Arvioin vaalikamppailun vasta alkavan tästä. Gallupeissa tulee vielä näkymään merkittäviä muutoksia.


Eduskunta keskusteli seksuaalisesta häirinnästä

Eduskunta kävi tiistaina hyvän ja monipuolisen ajankohtaiskeskustelun seksuaalisesta häirinnästä, joka on ollut tänä syksynä paljon otsikoissa Yhdysvalloissa alkunsa saaneen #MeToo-kampanjan myötä.

Totesin puheenvuorossani, että #MeToo-kampanjan ansio on siinä, että se on tehnyt näkymättömästä näkyvää ja kampanja pakottaa suomalaistakin yhteiskuntaa itsetutkiskeluun. Esitin toiveen, että eduskunta keskustelisi siitä, mistä johtuu, että niin monet joutuvat kokemaan seksuaalista häirintää. Mitä se kertoo yhteiskunnastamme ja vallitsevasta kulttuurista?

Totesin myös, että työpaikoille, oppilaitoksiin, harrastusryhmiin ja niin edelleen on saatava selkeät pelisäännöt häirinnän kitkemiseksi. Ilmapiirin tulee olla sellainen, että häirintäkokemuksia uskalletaan nostaa esiin ja siihen voidaan puuttua. Häirintä ei saa jäädä uhrin ongelmaksi ja häpeäksi. Syy on aina tekijässä. Ei voi olla niin, että uhri tai häirintään puuttunut sivullinen leimataan hankalaksi ihmiseksi.

 

Eu:ssa sopu Suomen metsien lisähakkuista

Suomi onnistui neuvottelemaan itsellensä ministereiden Tiilikainen ja Leppä johdolla haluamansa hakkuuoikeudet. Tämä tarkoittaa, että Suomi voi kasvattaa hakkuitaan biotalouden edistämiseksi, mutta kuitenkin ilmaston ja ympäristön kannalta kestävällä tavalla. Sopu vaatii vielä jäsenmaiden ja parlamentin hyväksynnän.

Metsäalalle neuvottelutulos on ehdottomasti ilahduttava ja oikeudenmukainen uutinen. Toivottavasti päätös vauhdittaa myös Finnpulpin havusellutehdasta Pohjois-Savossa.

 


Pariisin ilmastokokous

 

Pääministeri Juha Sipilä osallistui viikolla Pariisin kansainväliseen ilmastokokoukseen. Pariisin ilmastosopimuksen kaksivuotispäivänä järjestettyyn kokoukseen osallistui yli 50 valtion tai hallituksen päämiestä. Kokouksen tarkoitus oli tukea Pariisin ilmastosopimuksen toimeenpanoa.

Ilmasto uhkaa lämmentä enemmän kuin Pariisin sopimuksessa vuonna 2015 ylärajaksi asetetut 2 astetta. Tapaamisen tarkoituksena olikin kerätä lisärahoitusta ilmastomuutoksen torjumiseen.

Puheessaan Sipilä muistutti, että kansainvälisen yhteisön on todellakin ryhdyttävä toimiin ilmastosopimuksen tavoitteiden saavcuttamiseksi. Hän myös linjasi Suomen asemoituvan ilmastokysymysten edelläkävijäksi. Luovumme kivihiilen käytöstä energiantuotannossa vuoteen 2030 mennessä. Suomi on myös asettanut tavoitteekseen hiilineutraaliuden vuoteen 2045 mennessä

 

Alkoholilaki

Eduskunta aloitti torstai-iltana alkoholilain lopullisen käsittelyn. Keskustelu venyi myöhän yöhön. Esittelin valiokunnan puolesta sen varapuheenjohtajana valiokunnan mietinnön.

Suuresta osasta lain sisältöä on ollut laaja yksimielisyys. Suurin kipukohta on ollut vahvemman alkoholipitoisuuden helpompi saatavuus, jolle on tullut asiantuntijoilta täystyrmäys. Myös sosiaali- ja terveysvaliokunta esitti, asiantuntijoita kuultuaan, pysymistä nykyisessä 4,7 prosentissa. Eduskunnan enemmistö päätti kuitenkin äänin 98-94 äänestää toisin. 5,5 % alkoholi tulee kauppoihin.

Monelle tämä on ilon päivä, minulle ei. Minulle politiikka on heikoimmista huolehtimista ja tämä päätös on tehty vahvemman ehdoilla, elinkeinoelämän ja Panimoliiton etuja ajaen.

Eilinen täysistunnon puheeni on luettavissa tästä Perustelen puheessa laajasti omia kantojani lain uudistamiseen.

Jokainen vastaa tästä päätöksestä lopulta itse, omilla kasvoillaan. Suomenmaan uutisen aiheesta voi lukea tästä

Lopullisesti laki hyväksytään ensi viikolla toisessa käsittelyssä.

 

Nollasopimusten käytölle viimein pelisäännöt

Hallitus esittää niin sanottuihin nollatuntisopimuksiin rajoituksia. Esityksen mukaan nollatuntisopimusta ei saisi lähtökohtaisesti käyttää, mikäli tarve työvoimalle on pystyvä. Työnantaja ei myöskään saisi tarjota todellisuutta matalampaa tuntimäärää kuin mikä on kiinteä työvoiman tarve työpaikoilla.
Olen itse näistä linjauksista hyvin ilahtunut. Nollatuntisopimuksille saadaan vihdoin reilut pelisäännöt. Keskustajohtoinen hallitus on ensimmäinen, joka rajoittaa lainsäädännöllä nollatuntisopimusten villiä käyttöä. Suomenmaa uutisoi tiedotteeni pohjalta, uutinen on luettavissa tässä: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/keskustan-heikkinen-nollasopimusten-kaytolle-vihdoin-pelisaannot-6.3.319055.d53f5f3f6f

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa