perjantaina 29.6.

 

Pääministerin ilmoitus soten viivästymisestä

Pääministeri Sipilä antoi keskiviikkona eduskunnalle pääministerin ilmoituksen soten viivästymisestä.

Aikataulu osoittautui liian kireäksi. Viikolla varmistui, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunnan ole mahdollista saada mietintöään valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. Jos näin olisi käynyt, olisi lait hyväksytty eduskunnassa niin, että maakunnat olisivat voineet aloittaa vuoden 2020 alusta.

Pääministeri Sipilä halusi puheenvuorossaan muistuttaa, miksi sote-uudistus tehdään. Taustasyyt eivät ole muuttuneet mihinkään: Ihmisillä on oikeus saada tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla ikääntyvässä Suomessa.  Hoitoonpääsyä on helpotettava ja valinnanvapaudella vahvistettava palveluita sekä turvattava nopeampi hoitoon pääsy. Terveyseroja on kurottava umpeen ja menojen kasvua hillittävä. Uudistuksella on myös merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

Sote- ja maakuntauudistus on nyt viivästymässä. Oikeuskanslerin mukaan lakien voimaantulosta maakuntavaalien järjestämiseen on oltava noin puoli vuotta aikaan. Virkamiehet puolestaan ovat arvioineet, että valtuustojen aloittamisesta maakunnan täysimääräiseen aloittamiseen tarvitaan ainakin 10 kk. Nämä ehdot viivästyttävät uudistusta. Olennaista kuitenkin on, että hallitus on päättänyt viedä uudistuksen maaliin, onhan kyse yhdestä Suomen historian suurimmista yhdenvertaisuusuudistuksista, kuten pääministeri totesi.

Sipilä korosti, että hallitus on päättänyt turvata riittävän ja uudistuksen tarvitseman lisärahoituksen vuodelle 2020.

Lisäaika tarkoittaa myös haasteita. Valmistelurahoitusta tarvitaan lisää, pääministerin arvion mukaan noin 200 miljoonaa euroa. Tarkempi summa täsmentyy budjettiriihessä.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskustelussa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen korosti omassa puheenvuorossaan voimallisesti, että vatvominen saisi viimein riittää. Edessä on päätösten aika.  Meidät edustajat on valittu Arkadianmäelle tekemään päätöksiä Suomen ja suomalaisten parhaaksi ja niitä pitäisi viimein tehdä.  Ensi vaalikaudella on tulossa muita isoja hankkeita: Meidän on uudistettava niin perusturva kuin perhevapaat. Molemmissa tarvitaan yhdessä päättämisen ja yhdessä sopimisen kykyä.

Omassa puheenvuorossani palasin vielä sote-uudistuksen tekemisen taustasyihin. Uudistuksessa on pohjimmillaan kyse terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien palveluiden turvaamisesta koko maassa. Uudistus oli välttämätön ja kiireellinen jo yli kymmenen vuotta sitten ja on yhä. Keskustalle uudistus on ennen muuta suomalaisille tehty lupaus huolenpidosta. Meille kyse ei ole valtapolitiikasta, vaan haluamme viedä uudistuksen läpi, jotta pystymme pitämään kiinni suomalaisille annetusta lupauksesta.

Uudistuksen siirtyminen vuodella on takaisku erityisesti julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Kunnat, kuntayhtymät ja eri järjestöt ovat jo nyt yksityisten yritysten ostotarjousvyöryn alla. Palvelujen hallitsemattomaan yksityistämiseen johtava kehitys voimistuu koko ajan.

Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien hoito- ja hoiva-alan ammattilaisten epävarmuus arjen työssä jatkuu. Vaikka sote-uudistuksessa ei sinänsä ole mitään pelättävää työntekijöidenkin kannalta, on luonnollista, että jokaiselle meistä tieto omasta tulevaisuudesta on tärkeä osa elämänhallinnan tunteesta.

Kaikki tämä on myös niiden tiedossa, jotka ovat yrittäneet ja yrittävät eri tavoin kaataa uudistusta. Vetoan vakavasti sen puolesta, että suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja niissä työskentelevien tulevaisuutta ei alisteta vaali- ja valtapolitiikalle.

 

Norminpurussa merkittäviä tuloksia

Juha Sipilän hallitus laittoi jo kautensa alussa liikkeelle normienpurkuhankkeen, jonka pontimena oli suomalaisten turhautuminen turhaan byrokratiaan. Ministeriöt on laitettu töihin ja tulokset näkyvät. Tähän mennessä eri ministeriöissä on purettu satoja päällekkäisiä elämää ja yrittämistä hankaloittavia lainsäädännön kohtia. Periaatteena on myös ollut, että jokaista uutta lakia säädettäessä ministeriöissä on tarkasteltava kokonaisuutta ja vältettävä turhaa normitusta.

Kevään 2018 ministeriökohtaisiin norminpurkutuloksiin pääsee tästä: http://www.norminpurku.fi/ministerioiden-norminpurkuhankkeet-tilanne-kesakuussa-2018/

 

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttuu

Lakiuudistuksen taustalla on tavoite parantaa lapsen etua ja ajantasaistaa lainsäädäntöä vastaamaan nykyisin vallitsevia perheolosuhteita.

Keskeisenä muutoksena lakiin esitetään uusia säännöksiä huoltajan velvollisuudesta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapsen läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.  Lakiin myös ehdotetaan säännöksiä, joiden mukaan vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin päättää, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona. Nyt lainsäädäntö ei nimenomaisesti tunnista vuoroasumista, vaikka se vakiintunut käytäntö onkin.

Lakiuudistuksen sisältöön voi tutustua Oikeusministeriön sivuilla: https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsenhuoltolakiin-tulossa-lapsen-asemaa-parantavia-uudistuksia

 

Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä

Saimme eilen vahvistuksen sille, että suurvaltojen johtajat Trump ja Putin tapaavat heinäkun 16. päivä Helsingissä. Kuten presidentti Niinistökin arveli, Suomi valikoitui kokouspaikaksi varmasti hyvän maineensa vuoksi ja siksi, että meillä on hyvät ja toimivat suhteet niin Yhdysvaltoihin kuin Venäjään. Suomi on johdonmukaisesti edistänyt dialogia kansainvälisessä suhteissa ja tämä tapaaminen on sille luontevaa jatkumoa. Meille tapaaminen on suuri mahdollisuus sekä tunnustus osaamisesta ja turvallisuudesta.

 

Eduskunnan istuntotauko alkoi

Eduskunta aloitti eilen torstaina kesän istuntotauon. Kokoonnumme seuraavan verran täysistuntoon syyskuun alussa.

Me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kokoonnumme kuitenkin vielä ensi viikolla maanantaista perjantaihin. Seuraavan kerran valiokunta kokoustaa 20. elokuuta.

Itse pyrin kesän aikana huilaamaan ja keräämään voimia tulevaa syksyä varten kotitilan töiden ja perheen parissa. Syksy kun tulee olemaan tiivistahtinen sote-käsittelyn jatkuessa. Heinäkuun aikana olen tavattavissa Ylistaron joutopäivillä sunnuntaina 8. päivä, Porin SuomiAreenalla tiistaista keskiviikkoon 17.-18. päivä ja torstaina 19. heinäkuuta Säyneisen iltatorilla.

Toivotan mukavaa kesää kaikille. Suokoon se sopivasti sadetta, valoa ja lämpöä niin luonnon kuin ihmistenkin tarpeisiin!

Hannakaisa

perjantaina 22.6.2018

 

Viikkokirjeessäni palaan vielä kuluneen eduskuntaviikon kuulumisiin. Tällä kertaa aiheena on mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ajankohtainen tilanne sekä maatalouden kannattavuus

 

 

Sote

Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätyi eilen kummalliseen umpikujaan. Tarkoituksenamme oli päättää, miten valiokunnan työ jatkuu ensi viikon jälkeen alkavan eduskunnan istuntotauon aikana. Tilanne vaatisi nyt venymistä kaikilta, jotta lait saadaan asianmukaisesti käsiteltyä.

Valiokunnan puheenjohtaja esti kuitenkin omalla toiminnallaan asiasta äänestämisen, vaikka kokouksessa oli tehty kannattettu esitys. Esityksenämme oli, että valiokunnan työskentelyä jatketaan 6.7. asti, jonka jälkeen on kesätauko. Esitykseemme kuului se, että talon virkamiesjohto arvioisi yhdessä valiokuntaneuvostemme kanssa ensi viikolla miten on sovitettavissa valiokuntaneuvosten kesälomat ja kirjoitustyö. Sen arvion pohjalta sitten arvioisimme valiokunnassa, onko tarvetta kokousvarauksille elokuussa. Tästä emme päässeet edes äänestämään, kun pj Kiurun mukaan esitys on luonteeltaan sellainen, että puhemiesneuvoston olisi syytä ottaa asiaan kantaa. En todella ymmärrä mikä esityksessä oli sellaista, mihin puhemiesneuvoston olisi otettava kantaa.

Valiokunnassa oli (yllättäviäkin) tahoja, jotka olisivat halunneet, että eilisessä kokouksessa olisi päätetty suoraan, että teemme töitä nyt 6.7. saakka, mutta että sovimme jo nyt, että palaamme vasta 4.9. valiokuntatyöhön. Tuo päätös tarkoittaisi suoraan sitä, että maakunta- ja soteuudistuksen voimaantulo lykkääntyy vuoden 2021 alkuun.

Tämä olisi takaisku nimenomaan julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Kunnat, kuntayhtymät ja eri järjestöt ovat jo nyt yksityisten yritysten ostotarjousvyöryn alla. Palvelujen hallitsemattomaan yksityistämiseen johtava kehitys voimistuisi edelleen, jos uudistuksen voimaantulo myöhentyy. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien hoito- ja hoiva-alan ammattilaisten epävarmuus arjen työssä lisääntyisi.

Kaikki tämä on myös niiden tiedossa, jotka ovat yrittäneet ja yrittävät eri tavoin kaataa uudistusta.

 

 

Maatalouden kannattavuus vaatii toimenpiteitä

Pääministeri Juha Sipilä sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä järjestivät tiistaina Kesärannassa pyöreän pöydän keskustelun maatalouden kannattavuudesta. Tilaisuuteen oli kutsuttu ruokaketjun osapuolia.

Leppä ilmoitti perustavansa työryhmän etsimään ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Ryhmän tehtävä on löytää erityisesti sellaisia toimenpiteitä, joita yksittäiset ruokaketjun osapuolet voisivat omin toimin toteuttaa. Työryhmää johtaa vuorineuvos Reijo Karhinen. Työryhmän muu kokoonpano selviää lähiaikoina.

Maatalouden kannattavuuden parantamisessa hallitus ei ole onnistunut kovin hyvin. Sen myönsi myös pääministeri Sipilä linjapuheessaan puoluekokouksessa Sotkamossa.

Esimerkiksi sateiselle viime vuodelle, tämän vuoden kuivuudelle ja Valion hinnanalennukselle emme ole voineet mitään. EU-rahoituksesta neuvottelut ovat käynnissä parastaikaa ja Suomi ei suinkaan ole luovuttanut. Keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi haetaan koko ajan –tässä luotan ministeri Leppään.

Monia viljelijöitä tukevia päätöksiä on tehty. Mainitsen mm. Melan toteuttaman Välitä viljelijästä –hankkeen ja 25 miljoonan energiaveron palautuksen, joka tehtiin huonojen sääolojen seurauksena. Normejakin on purettu, mm. nautaluettelot jäävät jatkossa historiaan.

Toisaalta samanaikaisesti hallitus on panostanut elintarvikevientiin ja viljelijöiden sääntelyn keventämiseen. Esimerkiksi nautaluettelot jäävät historiaan. Sateiselle viime vuodelle ja tämän vuoden kuivuudelle tai Valion hinnanalennukselle ei hallituskaan voi mitään. Eu-rahoituksesta neuvottelut ovat käynnistä parhaillaan ja Suomi on neuvotteluissa taisteluasennossa, luovuttaa ei saa.

 

 

Talouden suhdannenäkymät ovat hyvät

Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina uusimman taloudellisen katsauksensa. Ministeriö ennustaa Suomen talouskasvun kiihtyvän tänä vuonna 2,9 prosenttiin, mutta hidastuvan kuitenkin tulevina vuosina alle kahden prosentin.

Talouskasvua tukee investointien runsaus, huolimatta rakennusinvestointien vähentymisestä ensi vuonna. Viennin kasvun arvellaan tasaantuvan. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvun ennakoidaan hidastuvan, mikä rajoittaa kotitalouksien kulutuskysyntää.

Myönteiset suhdanteet pienentävät julkisen talouden alijäämää ja velkaa suhteessa bruttokansantalouteen. Taloutta vahvistaa myös hallituksen päättämät julkisten menojen kasvua hillitsevät toimet.

 

Keskustan ympäristöpoliittiset linjaukset julkistettiin

Keskustan uudet ympärstöpoliittiset linjaukset julkistettiin eilen keskiviikkona. Puolueemme haluaa olla viemässä eteenpäin kunnianhimoista kestävän kehityksen ohjelmaa ja viedä maailmaa ylikulutuksesta elinkaariajatteluun ja kiertotalouden tielle. Suomen tulee olla kokoaan suurempi ympäristövaikuttaja. Maapallo on jätettävä tuleville sukupolville paremmassa kunnossa, kun olemme sen entisiltä sukupolvilta saaneet. Vanha talonpoikainen ylisukupolvisuuden periaate pätee tässäkin.  Keskusta on kestävän kehityksen ja samalla myös ratkaisujen ja toiminnan puolue.

Koko ympäristöohjelmamme on luettavissa tästä http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=138e27fa-d697-452b-a465-7abc215d62df

 

 

Kiuruvesilehden kolumni

Palasin kolumnivuorollani Kiuruvesilehdessä Sotkamon puoluekokouksen henkeen. Kolumni on luettavissa kotisivuiltani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/sotkamon-hengessa-eteenpain/

 

 

 

Kaunista keskikesän juhlaa toivottaen

Hannakaisa

Viikkokirje viikko 22/2018
perjantaina 1.6.

 

Keskusta julkisti koulutuspolittisen visionsa

Keskusta julkisti tällä viikolla koulutuspoliittisen visionsa. Vision ydinajatus on laittaa oppimisen perusta kuntoon. Tämä tarkoittaa panostuksia koulupolun ensimmäisiin vuosiin – nämä vuodet ovat ratkaisevia perustaitojen oppimisessa. Jos perusta jää huteraksi, ovat myöhemmät kouluvuodet vaikeita. Ratkaisuna Keskusta tarjoaa niin sanottua pienten lasten koulua peruskoulun alkuvuosille. Näinä vuosina korostuu perustaitojen hallinta ja joustava oppiminen. Eteenpäin siirryttäisiin joustavasti, vahvalla tuella ja vaiheittain, kun perustaidot on saatu hallintaa. Näin tasotetaan myös alku- ja loppuvuonna syntyneiden oppimiseroja.  Toisen asteen lopussa olisi perustaitojen tarkastuspiste, joka varmistaa, että kaikki pääsevät toiselta luokalta eteenpäin riittävän vahvoilla perustaidoilla.

Keskusta korostaa visiossaan myös joustavia opintopolkuja. Yhtä ja oikeaa koulutuspolun mallia ei ole enää olemassa. Kaavamaisten ratkaisujen sijaan myös koulutuksessa täytyy nähdä yksilölliset tarpeet ja mahdollisuus hankkia koulutusta kaiken ikäisenä.

Koko visio on mahdollista lukea puolueen verkkosivuilta http://www.keskusta.fi/news/Keskustan-koulutuspoliittinen-visio-julki-Koulutuksen-tarina-kantaa/20266/3a19e37a-5918-4b1c-a77e-b717c3cbf277

 

Eduskunta keskusteli maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta

Eilen torstaina eduskunnassa oli lähetekeskustelussa kansalaisaloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta kaikille.

Ei voi olla niin, että perheen tulotaso ratkaisee pystyykö nuori suorittamaan toisen asteen koulutuksen ja selviämään opintojen tuomista kustannuksista. Vaikka itse opetus ilmaista onkin, muodostuu opiskelijalle kustannuksia esimerkiksi oppikirjoista ja ammattikoulussa työvaatteista ja –välineistä.

Tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien turvaamisen tulee olla kansanedustajaien työtä ohjaava tavoite.

Hallitus sopi kehysriihessä ns. opintotuen oppimateriaalilisästä, joka kohdennettaisiin alle 20-vuotiaille pienituloisten perheiden opiskelijoille. Suuruudeltaan etu olisi noin 46 euroa /kk. Näen tämän oikeansuuntaisena täsmätoimena.

Keskusta linjaa koulutuspoliittisessa visiossaan, että toisen asteen tutkinto on taattava jokaiselle nuorelle. Tällä tasa-arvoisella oppioikeudella haluamme pitää nuoret kiinni yhteiskunnassa ja koulutuksessa.

 

Sairaanhoitajien lääkkeenmääräysoikeudet laajenemassa

 

Sipilän hallitus esittää, että sairaanhoitajien mahdollisuutta määrätä lääkkeitä laajennettaisiin. Nykyään erikoispätevyyden saaneiden sairaanhoitajien on mahdollisuus määrätä lääkkeitä rajatusti terveyskeskusten avovastaanotoilla ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystyksissä. Lääkkeenmääräysoikeuksien on tarkoitus laajentaa jatkossa myös esimerkiksi kotisairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidon poliklinikoille.

Lääkkeenmääräysoikeuksien laajentamisen tavoitteena on nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsemistä ja hoidon aloittamista sekä sujuvoittaa terveydenhuollon ammattilaisten työnjakoa ja kunkin terveydenhuollon toimintayksikön toimintaa.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan lokakuun alussa.

 

Soinin virkamatka puhututti

Tällä viikolla on puhututtanut ulkoministeri Soinin osallistuminen abortin vastaiseen mielenilmaukseen virkamatkansa yhteydessä Kanadassa. Aihe nousi esiin myös eilen kyselytunnilla.

Jokaisella on oikeus omaan henkilökohtaiseen vakaumukseen, se on muistettava. Vakaumukseen on suhtauduttava kunnioittavasti, olipa oma mielipide mikä tahansa. Ministeri Soinin kanta aborttiin on ollut hyvin tiedossa, siinä ei ole mitään uutta.

Samanaikaisesti ministerin asemassa olevan henkilön on noudatettava varovaisuutta. Kuten pääministeri Sipilä korosti, on oltava tarkkana sen suhteen missä tilanteissa esiinnytään yksityishenkilöinä ja milloin toimitaan ministerinä. Kehityspolitiikassa Suomen toimien painopiste on ollut naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä aseman parantaminen ja näin on myös jatkossa. Ministerinä Soinin on oltava sitoutunut tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen maailmalla.

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Saarikko korosti omassa tiedotteessaan, että aborttien salliminen on vastuullista tasa-arvo ja ihmisoikeuspolitiikkaa. Suomi ei ole tästä periaatteesta lipeämässä kansallisilla eikä kansainvälisillä areenoilla.

Kohti Savutonta Suomea

Tupakoinnin rajoittamista pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa ministeri Saarikolle eilen torstaina. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää toimenpiteitä, joiden päämääränä on savuton Suomi vuoteen 2030 mennessä.

Työryhmä esittää muutoksia muun muassa lainsäädäntöön, verotukseen, savuttomien ympäristöjen laajentamiseen, tukea tupakoinnin lopettamiseen sekä ikärajojen nostamista.

Tupakoinnin vähentyminen on hyvä esimerkki siitä, miten lainsäädännöllä ja verotuksilla voidaan vaikuttaa. Samalla myös yleinen ilmapiiri on muuttunut tupakoinnille kielteisemmäksi. Savuton Suomi on jo varsin yleisesti jaettu tavoite.

 

 

Olen tavattavissa sunnuntaina klo 18 Kuusamossa Keskustan tuvalla, osoitteessa Kitkantie 1. Ensi viikko onkin sitten jo puoluekokousviikko. Puoluekokous pidetään Sotkamossa pe-su 8.-10. kesäkuuta.

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

Perjantaina 25.5.

 

Viikkokirjeessä on aiheena tällä kertaa sote- ja maakuntalakien käsittely eduskunnassa, ajankohtaiskeskustelu paikkatietopolitiikasta sekä lähestyvä Keskustan puoluekokous

 

Sote- ja maakuntalakien käsittely

Sote- ja maakuntauudistuksen suhteen eletään ratkaisevia aikoja. Otsikot ovat suuria ja lehdistö spekuloi nyt monenlaista.

Keskityn itse valiokuntatyöhön ja valiokunnan varapuheenjohtajana siihen, että maakunta- ja soteuudistukseen liittyvät lait saadaan asianmukaisesti ja aikataulussa käsiteltyä. Kuten pääministeri Sipiläkin on todennut, esimerkiksi maakuntavaalien ajankohta on tähän nähden toissijainen asia. Tärkeintä on, että lainsäädäntö saadaan huolellisesti käsiteltyä. Vasta sen jälkeen koittaa eduskunnan istuntotauko.

 

Eduskunta kävi keskustelua paikkatietojen merkityksestä

Eduskunnassa oli keskiviikkona lähetekeskustelussa valtioneuvoston paikkatietoa koskeva selonteko. Selonteko on osa hallituksen pyrkimystä edistää Suomen uudistumista digitalisaation hyödyntämisen avulla.

Paikkatiedolla tarkoitetaan kaikkea tietoa, joka liittyy sijaintiin. Sijainti voi tarkoittaa esimerkiksi valtiota, kuntaa, postinumeroaluetta, tilastoruutua, kiinteistöä, osoitetta tai koordinaatteja. Kun tieto on paikkatietoja, on mahdollista tietoja yhdistelemällä selvittää erilaisin paikkatietoon perustuvin analyysein esimerkiksi miksi joku asia (kuten sairaus) esiintyy jollakin alueella tai miksi asia ei esiinny jollain toisella alueella. Paikkatiedon hyödyntäminen tarjoaa siten moninaisia mahdollisuuksia.

Paikkatietopoliittinen selonteko siten linjaa millaisia paikkatietoja yhteiskunnassa tarvitaan sekä miten näitä tietoja käytetään. Selonteon ehdottamat toimet tähtäävät muun muassa yritysten liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseen sekä helpottavat ja mahdollistavat paikkatietojen uudelleen käyttöä. Samalla on varmistettava tietoturvan säilyminen.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskustelussa piti kansanedustaja Juha Pylväs. Hän korosti puheenvuorossaan Keskustan eduskuntaryhmän pitävän tärkeänä, että julkisen vallan vastuut ja roolit paikkatiedon osalta on määritelty selkeästi laissa. Julkisen vallan tuottamien tietojen on pääsääntöisesti oltava käyttöoikeuksiltaan rajattomia, maksuttomia ja avoimia. Samalla viranomaisten yhteistyön ja tietojärjestelmien pitää jatkossa toimia niin, että tarvittava tieto ilmoitetaan vain yhteen paikkaan. Myös Pylväs nosti puheessaan esiin tietoturvan merkityksen: Tekniikkaan ja tietoverkkoon liittyvät uhat ovat todellisuutta ja ne on myös paikkatietoja hyödynnettäessä huomioitava.

 

Työelämän ja omaishoidon yhteensovittamista selvitetään

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko asetti tällä viikolla selvityshenkilön kartoittamaan keinoja yhteensovittaa työelämä ja omaishoito.

Julkisessa keskustelussa puhutaan usein työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta tarkoittaen pikkulapsivaihetta. Välillä unohtuu, että haasteet ovat suuret myös esimerkiksi ikääntyneen vanhemman hoidon yhdistämisessä työssäkäyntiin. Heitäkin on, joilla on samanaikaisesti kahdensuuntainen hoivavastuu: Vastuulla on sekä pienten lasten, että ikääntyvien, huonokuntoisisten vanhempien tai muiden läheisten hoito.

Omaishoitajat ovat usein työikäisiä ihmisiä. Haasteena on tällöin yhdistää työssäkäynti joko jatkuvaan ja pitkäaikaiseen tai lyhytkestoisempaan omaishoitoon.

Ministerin asettaman selvityshenkilön tehtävänä on arvioida muun muassa mitä lakimuutoksia tarvitaan, jotta työssäkäyvän omaishoitajan toimeentulo, eläketurva tai työterveydenhuolto voidaan varmistaa ja millaisia kustannusvaikutuksia tällä on.

 

Kaksi viikkoa puoluekokoukseen

Keskustan puoluekokous Sotkamossa koittaa kahden viikon kuluttua, 8.-10. kesäkuuta. Omaan kevääseeni on kuulunut kampanjointi tähtäimenä puolueen varapuheenjohtajuus. Kampanja on ollut antoisa matka. Työlään eduskuntakevään vastapainona on ollut mukava kiertää kenttää, olla omien joukoissa ja tavata keskustaväkeä.

Tällä viikolla on ollut useita vaalipaneeleja eri piireissä. Viikonloppuna vielä piirien tapahtumat tänään klo 17 Jyväskylässä oppimis- ja ohjauskeskus Onervan tiloissa, lauantaina klo 12 Oulussa Radisson Blu -hotellissa, sunnuntaina klo 12 Kokkolassa ammattiopiston auditoriossa ja klo 17 Seinäjoella Kaupunginkirjastolla.

Ensi viikolla vuorossa on Helsingin ja Uudenmaan piirien yhteinen tapahtuma tiistaina klo 18 puoluetoimistolla ja Varsinais-Suomen ehdokaspaneeli keskiviikkona klo 19 Liedossa, Ilmarisen matkailutilalla.

Keskustan puoluetoimisto julkisti puoluekokouksen ilmeen, aloitevastaukset ja asiakirjat. Niihin voi tutustua tämän linkin kautta.  http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/Puoluekokous-2018

Tämän päivän Iisalmen Sanomissa ja Savon Sanomissa oli minun ja puoluesihteeriksi pyrkivän Riikka Pirkkalaisen haastattelut. Iisalmen Sanomien haastattelu on tilaajille luettavissa tästä: https://www.savonsanomat.fi/iisalmensanomat/yla-savo/Yl%C3%A4-Savon-yst%C3%A4vykset-tukevat-toisiaan-politiikan-kiemuroissa-ja-pyrkimyksiss%C3%A4-puolueen-johtoon/1203162

Kampanjaani kohti puoluekokousta voi seurata esimerkiksi fb-sivuiltani https://www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

 

 

perjantaina 18. toukokuuta

 

Viikkokirjeessä on aiheena mm. sote-valinnanvapauden pilotit, tuore selvitys lasten vuoroasumisesta ja A-talkin eilinen keskustelu potilasturvallisuudesta.

 

Sote-valinnanvapautta pilotoidaan kymmenellä alueella

 

Alkuviikosta tiedotettiin Sosiaali- ja terveysministeriön päättäneen myöntää rahoitusta kymmenen maakunnan alueella valinnanvapauden pilotointiin. Pilottien tarkoitus on tukea valinnanvapauslain toimeenpanoa maakunnissa.

Pohjois-Savo oli eniten rahoitusta saaneiden maakuntien joukossa. Pohjois-Savon valinnanvapauspilottiin myönnettiin rahoitusta 8 miljoonaa euroa. Summa on tarkoitus kohdistaa sote-keskuksen pilotointiin maakunnassa. Rahoitushaussa oli mahdollisuus saada rahaa myös suunhoidon yksikön pilotointiin, asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin kokeiluun, mutta näihin Pohjois-Savo ei rahaa saanut.. Asiakkaille nämä pilotit alkavat näkyä viimeistän ensi vuoden alussa

Pohjois-Savon maakunnan valmistelussa on linjattu, että jokaisessa kunnassa ja entisessä kuntakeskuksessa tulee olemaan maakunta- ja soteuudistuksen jälkeen sote-keskus. Eli sote-keskus tulee olemaan kaikkialla siellä, missä nytkin on terveyskeskus. Toivottavasti tämä tieto vastaa esitettyihin huoliin siitä, että terveydenhuollon peruspalvelut karkaisivat pienimmistä kuntakeskuksista isompiin kaupunkeihin. Tämä ei ole maakuntauudistuksen valmistelijoiden tahto.

 

Työryhmä selvitti lasten vuoroasumista

Perhe- ja peruspalveluministeri Saarikon ja oikeusministeri Häkkäsen asettama työryhmä on selvittänyt lasten vuoroasumista. Työryhmä luovutti työnsä eilen.

Entistä useampi lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona. Näissä tilanteissa lapsella on tosiasiallisesti kaksi eri kotia. Kun perheissä yleisesti päädytään tällaisiin asumisratkaisuihin, poliitikkojen tehtävä on turvata lapsen edun toteutumista molemmissa asuinpaikoissa. Etuus- ja palvelujärjestelmä ei kuitenkaan tällä hetkellä näitä lapsia tunnista. On lapsen edun mukaista, että lapsella olisi näissä tilanteissa oikeus samoihin palveluihin ja yhteiskunnalliseen tukeen molemmissa kodeissa. Tällä hetkellä vuoroasumista ei ole erikseen huomioitu lainsäädännössä ja väestörekisteriin lapselle voi merkitä ainoastaan yhden osoitteen.

Raportissa on tunnistettu niitä etuuksia, jotka edellyttäisivät muutoksia vuoroasumisen huomioimiseksi ja toisaalta niitä ongelmia, joita lainsäädännössä tällä hetkellä on. Työryhmä esittää, että jatkossa väestötietojärjestelmään merkittäisiin tieto vuoroasumisesta, mikä mahdollistaisi vuoroasumisen huomioimisen palveluissa ja etuuksien myöntämisessä. Merkintä perustuisi vahvistettuun sopimukseen tai tuomioistuimen päätökseen ja olisi osoitus siitä, että vuoroasuminen on arvioitu lapsen edun mukaiseksi asumisjärjestelyksi.

Työryhmä tähdensi, että riittävien muutosten tekemiseksi tarvitaan myös lisätietoa, tällä hetkellä tilastoinnin ja rekistereiden perusteella emme riittävästi tiedä paljonko vuoroasumista tosiasiallisesti on.
 

A-talkissa keskusteltiin potilasturvallisuudesta

Olin eilen Ylen A-talkissa keskustelemassa potilasturvallisuudesta yhdessä potilasvahingosta korvausta hakeneen Markus Pietikäisen, lakimies Joni Siikavirran ja Potilasvakuutuskeskuksen asiantuntijalääkärin Eero Hirvensalon kanssa.

Potilasvahinkoja valitettavasti tapahtuu ja niitä tulee myös säännöllisesti julkisuuteen. Tällä viikolla on uutisoitu esimerkiksi Pirkanmaalla sattuneesta tapauksesta, jossa nuori nainen oli menehtynyt polvileikkauksen jälkeen. Syyksi epäillään sitä, ettei anestesialääkäri ollut käyttänyt kasvosuojainta ja potilas olisi saanut tästä hengenvaarallisen, lopulta kuolemaan johtaneen bakteerin.

Itse korostin keskustelussa työyhteisöjen avoimen ja luottamuksellisen ilmapiirin merkitystä myös potilasturvallisuuden kannalta. Työpaikalla, jossa työntekijät voivat hyvin, uskalletaan nostaa esiin epäkohtia ja huolia. Työntekijöiden hyvinvointi heijastuu myös potilaiden hyvinvointiin. Hoitovirheiden ja potilasvahinkojen kirjaaminen yhtenäiseen rekisteriin on tärkeää, vain siten voimme saada kokonaiskuvan todellisesta tilanteesta potilasturvallisuuden suhteen. Nostin esille myös sen, että hoitokäytänteiden kehittämisen ja hoitovirheiden ehkäisyn kannalta hyvin tärkeää on myös se, että tapahtuneista vahimngoista, virheistä ja läheltä piti –tilanteista puhutaan työyhteisöissä.

Olisin toivonut, että olisimme päässeet keskustelussa puhumaan myös sujuvan tiedonkulun merkityksestä potilasturvallisuudelle. Hyvän ja turvallisen hoidon kannalta on ratkaisevaa, että potilasta hoidettaessa on käytössä kaikki se tieto, mitä potilaasta on eri sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköissä kirjattu.

Keskustelu on katsottavissa tästä linkistä.

 

Tiestön talvihoitoon tarvitaan lisärahoitusta

Liikennevirasto julkisti tänään tutkimuksensa, jossa selvitettiin tienkäyttäjien tyytyväisyyttä viime talven tienhoitoon. Tyytyväisyys talvihoitoon ja tienpitoon on laskenut viime vuosien aikana selvästi. Tämä kertoo siitä, että teiden kunto on monin paikoin hälyttävä ja tämän lisäksi kuluneen talven sääolosuhteet olivat tienhoidon näkökulmasta poikkeuksellisen hankalat. Kelirikko oli pahin 20 vuoteen.

Talvihoidon kunnossapitoon osoitettiin hiljattain 2,5 miljoonaa lisärahoitusta. Vaalikauden alussa myönnettiin 600 miljoonan korjausvelkapaketti nopeasti kasvaneen korjausvelan kasvuvauhdin pysäyttämiseen. Tämän lisäksi perusväylänpitoon siirrettiin vuosille 2017-2019 364 miljoonan euron lisärahoitus, jolla pyrittiin vastaamaan erityisesti elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen tarpeisiin.
Lisärahoituksen turvinkaan ei kaikkia tärkeitä huonokohtaisia kohtia pystytä kuitenkaan kunnostamaan. Väyläverkon korjausvelka on Liikenne- ja viestintäministeriön mukaan tällä hetkellä jo 2,5 miljardia euroa. Lisärahoitus korjausvelan vähentämiseksi on siten aivan välttämätöntä.

 

Olli Rehnista Suomen pankin pääjohtaja

Tasavallan presidentti vahvisti tänään Olli Rehnin nimityksen Suomen Pankin pääjohtajaksi. Nykyisen pääjohtajan Erkki Liikasen kausi loppuu kesäkuussa.

Rehn nauttii laajaa arvostusta, eikä hänen osaamistaan kiistä kukaan. Ennen nimittämistään pääjohtajaksi hän toimi Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajana, johon tehtävään hän siirtyi elinkeinoministerin paikalta. Kuten muistamme, Rehn on toiminut myös EU-komissaarina, Euroopan parlamentin jäsenenä ja kansanedustajana.

 

Ensi viikko on tiivis kampanjaviikko puolueen varapuheenjohtajaehdokkuuteni tiimoilta. Ehdokaspaneeleita ja puoluekokousetkoja järjestetään useassa piirissä: Tiistaina klo 17 olen Lahdessa, keskiviikkona klo 18 Kouvolassa, perjantaina klo 18 Jyväskylässä, lauantaina klo 12 Oulussa, sunnuntaina klo 12 Kouvolassa ja vielä sunnuntai-iltana klo 17 Seinäjoella.

Nyt tulevana sunnuntaina olen Keskustan tilaisuuksissa klo 14 Kunnonpaikassa Siilinjärvellä ja klo 18 Ravintola Olutmestarissa Iisalmessa.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa.

Perjantaina 11.5.

 

Viikkokirjeessäni kirjoitan kuluneen eduskuntaviikon tapahtumista. Tällä kertaa aiheena on hallituksen vastaus välikysymykseen nuorten työmarkkina-asemasta, pohdinnat alhaisen syntyvyyden tiimoilta sekä sote-valmistelu.

 

Hallitus vastasi välikysymykseen nuorten työmarkkina-asemasta

 

Hallitus vastasi tiistaina opposition välikysymykseen, jonka kärki oli kohdistettu huoleen nuorten työmarkkina-asemasta.

On muistettava, että edellisen hallituksen jäljiltä työllisyystilanne oli surkea ja julkinen talous rapakunnossa. Tällä hallituskaudella työllisyys on noussut yli 90 000 henkilöllä. Useassa perheessä on iloittu uudesta työpaikasta. Korkea työllisyysaste tarvitaan, jotta voimme rahoittaa hyvinvointiyhteiskunnan palvelut väestön ikääntyessä nopeaan tahtiin.

Hallitus on määrätietoisesti halunnut pureutua työttömyydenhoitoon ja toisaalta työllistämisen edellytysten parantamiseen. Nuorten työttömyys on kuitenkin vielä muita ikäryhmiä korkeammalla tasolla, vaikka sekin on vähentynyt.

Kehysriihessä päätettiin, että jatkossa olisi mahdollista palkata 3 kuukautta työttömänä ollut nuori määräaikaiseen työsuhteeseen ilman perustetta.

Tällä päätöksellä hallitus haluaa madaltaa yritysten kynnystä palkata nuoria. Määräaikainen työpaikka on parempi, kuin ei työpaikkaa lainkaan. Jokainen työpaikka, myös määräaikainen, kehittää osaamista ja ammattitaitoa ja edesauttaa siten töiden löytämistä jatkossa. Usein juuri ensimmäisen työpaikan löytäminen on kaikkein hankalinta, joten on tärkeää tukea nuorten pääsyä työpoluille.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskustelussa piti kansanedustaja Martti Talja. Hän peräsi puheenvuorossaan opposition vaihtoehtoja työllisyyden parantamiseksi. Etenkään SDP:lle kun eivät näytä käyvän mitkään niistä uudistuksista, joilla ihmiset todistetusti saavat töitä. Yliampuva pelottelu ei myöskään luo yhdellekään nuorelle tai vanhemmallekaan työpaikkaa.

Eduskunta äänesti hallituksen luottamuksesta keskiviikkona. Hallitus nauttii yhä eduskunnan luottamusta äänin 99-79.

 

Kolumni matalasta syntyvyydestä

Pohdiskelin Iisalmen Sanomien kolumnissani alhaista syntyvyyttä. Syntyvyyden laskun syyt paikantuvat moneen tekijään, mutta minua on mietityttänyt erityisesti yhteiskunnallisen ilmapiirin merkitys. Kannustaako yhteiskunnallinen ilmapiirimme nuoria katsomaan luottavasti tulevaisuuteen? Perhemyönteisen ilmapiirin luomisesta olemme me kaikki vastuussa. Vastuuta ei voi ulkoistaa vain esimerkiksi poliitikoille.

Meidän poliitikkojen on pohdittava rehellisesti, tukeeko palvelu- ja etuusjärjestelmä perheitä riittävästi tai kykenemmekö päätöksillämme herättämään ihmisissä myönteisiä tulevaisuudennäkymiä. Toivon että olemme edes osaltamme pystyneet luomaan tulevaisuudenuskoa, kun työttömyys on kääntynyt vaalikauden aikana laskuun ja noin 80 000 suomalaista on saanut töitä. Monessa perheessä on siten iloittu uudesta työpaikasta ja palkkatyön tuomasta leveämmästä leivästä.

Väestöliiton uusin perhebarometri toteaa, että vanhemmuus näyttäytyy niin julkisessa kuin yksityisessä keskustelussa vaativana elämänvaiheena, mitä se toki onkin. Huolestuttavaa kuitenkin on se, että barometrin mukaan lapsettomien parien mielikuvissa perhe-elämään liittyy hyvin vähän myönteisiä mielikuvia. Tästä meillä kaikilla on vastuu. Kuormitammeko me vanhemmuutta kohtuuttomilla odotuksilla? Olemmeko tehneet äitiydestä ja isyydestä yksilösuorituksen, josta selviämistä moni empii? Tuemmeko yhteisönä riittävästi nuoria perheitä lapsiperheen arkihaasteissa? Olemmeko luoneet oikeanlaisesta ja kelvollisesta vanhemmuudesta liian kapean kuvan? Miksi puhumme niin vähän siitä suuresta ilosta ja onnesta, mitä vanhemmuuteen ja perhe-elämään liittyy? Ilmapiirin ja lapsimyönteisen yhteiskunnan luomisessa vastuu on yhteinen.

Ajattelen monen vanhemmuutta pohtivan ajatuksiin vaikuttavan hyvin monet asiat; äitiyden ja isyyden houkuttelevuuteen vaikuttaa perheellistymistä tukevan ilmapiirin ohella myös tunne perusturvallisuudesta. Kyse on luottamuksesta ”maailman menoon” ja uskosta siihen, että elämä kantaa. Siksi on tärkeää, että pelottelun sijaan rakennamme toivon ja huolenpidon ilmapiiriä.

Kolumnini on luettavissa tästä: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/tulevaisuus-ja-toivo/

 

Sote on saatava nyt maaliin

 

Oma aikani eduskunnassa menee tällä hetkellä lähes kokonaan soten valiokuntakäsittelyssä. Sosiaali- ja terveysvaliokunta pitää pitkiä kokouksia joka arkipävä, jotta asiantuntijakuulemiset saadaan hoidettua ja valiokunnan mietintö laadittua asianmukaisesti.

Hallituspuolueiden Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten edukuntaryhmien puheenjohtajat tähdensivät alkuviikosta yhteiskannanotossaan että yli kymmenen vuotta eri muodoissa tehdyssä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksessa on viimein aika päästä päätöksentekoon. Olen samaa mieltä. Päätöksentekokykyä odottavat myös ne sadat ja sadat uudistuksen valmistelijat maakunnissa. Myös Pohjois-Savossa uuden maakunnan luominen on hyvässä vauhdissa.

 

Ryhmäpuheenjohtajat täsmensivät, että eduskunta on nyt koolla niin kauan, että tarvittavat ratkaisut saadaan tehtyä. Ennen sitä ei ole kesätauolle asiaa. Juuri näin. Meidän kaikkien tulee nyt tehdä hartiavoimin töitä sen eteen, että uudistus saadaan maaliin. Tauon aika on myöhemmin.

 

 

 

 

Piirikokoukset on nyt käyty ja varapuheenjohtajakampanjani myötä kierrän seuraavaksi piirien puoluekokousetkoja ja kunnallisjärjestöjen vaalitapahtumia. Huomenna lauantaina klo 10 on vuorossa Porin keskustan ehdokaspaneeli.

Palaan viikonlopun jälkeen jo maanantaiksi takaisin Helsinkiin ja eduskuntatyöhön sote-käsittelyn vuoksi, mutta muistutan pääministeri Juha Sipilän vierailusta Kuopiossa: Sipilä osallistuu ensin Itä-Suomen yliopistolla opiskelijoiden ja henkilökunnan keskustelutilaisuuteen Suomen ja Euroopan unionin keskeisistä kysymyksistä 2020-luvulla. Tuo tilaisuus ei ole avoin yleisölle, mutta sitä voi seurata Twitterissä aihetunnisteella #seuraava100. Pääministeri tutustuu myös yliopiston biolääketutkimuskeskukseen ja Savon ammattiopistossa työpaikoilla tapahtuvaan oppimiseen.

Päivän päätteeksi pääministeri keskustelee EU:n tulevaisuudesta avoimessa yleisötilaisuudessa, joka järjestetään maakuntaliiton kanssa Minna Canthin kotitalo Kanttilassa klo 16.30 alkaen.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

perjantaina 4.5.

 

Viikkokirjeessä on aiheena mm. vappupuheiden viestit, hallituksen käynnistämä sisäilmaohjelma sekä selvitys koulujen kesälomien siirrosta.

 

 

Vappupuheissa korostettiin työtä

Keskustaväen vappupuheissa korostettiin tänä vuonna työtä. Työllisyys on kohentunut ja talous on kääntynyt monen vaikean vuoden jälkeen nousuun.

Keskustan eduskuntaryhmä esitti vappupuheissaan ryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkosen johdolla vastavälikysymyksen, joka oli kohdistettu erityisesti SDP:lle: Kun SDP:tä kuuntelee, saa käsityksen että suomalaista hyvinvointiyhteiskuntaa ajettaisiin tietoisesti alas ja suomalaisia jaetaan tietoisesti kahtia. Tätä käsitystä Keskusta ei jaa. Oppositiolta on kohtuullista odottaa muutakin kun ihmisten pelottelua.

Kun puheiden sävy on ollut tämä, jätettiin vappupuheissa vastavälikysymys SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle. Kysymys kuului tiivistetysti seuraavasti: Mikä on SDP:n vaihtoehto työllisyyden parantamiseksi? Kaiken pelottelun keskellä tuota vaihtoehtoa ei ole kuulunut. On helppo haukkua toisen toimia, mutta vastineeksi pitää olla esittää myös ratkaisuja ja toimenpide-ehdotuksia, ne kuuluvat vastuulliseen ja äänestäjiä arvostavaan politiikkaan.

Kysymys on kokonaisuudessaan luettavissa tästä:

http://www.keskusta.fi/news/Keskustan-eduskuntaryhman-Vapun-Vastavalikysymys-opposition-tyollisyysvaihtoehdosta/20266/199a0839-3aa5-49bc-878f-2794a953de2d

 

SDP aloitti eduskuntavaalikampanjoinnin

Oppositiopuolue SDP näyttää aloittaneen eduskuntavaalikampanjoinnin. Vappupuheessaan puolueen puheenjohtaja Rinne lupasi korottaa alle 1400 euron suuruisia eläkkeitä sadalla eurolla kuukaudessa.

Pienituloisten eläkeläisten aseman parantaminen on sinänsä tärkeää ja kannatettavaa. Keskusta näkee nämä puheet kuitenkin vastuuttomina ja epärealistisina. Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen korosti omassa tiedotteessaan, että Keskustan linja on ollut ja on jatkossakin kohdentaa talouden jakovaara heikoimmassa asemassa olevien tilanteen parantamiseen. Olemmekin korottaneet pienituloisimpien eläkeläisten takuueläkettä tällä kaudella yhteensä lähes 40 eurolla kuukaudessa –SDP ei viime kaudella tähän pystynyt.

Haluamme myös muistuttaa, että Suomen velaksi elämisen on joskus loputtava. Emme voi korottaa eläkkeitä velkarahalla ja jättää velkaa tulevien sukupolvien maksettavaksi. Pääministeri Sipilä muistutti kyselytunnilla että SDP:n menolisäysesityksillä valtio ottaisi uutta velkaa 8-9 miljardia euroa per vuosi, eli yhden kyselytunnin aikanakin miljoona euroa.  Tätä taakkaa emme voi tuleville sukupolville jättää.

 

 

Hallitus haluaa sisäilmaongelmat kuriin

Hallitus hyväksyi torstaina Terveet tilat 2018 –toimintaohjelman, jonka tarkoitus on päästä eroon sisäilmaongelmista seuraavan kymmenen vuoden aikana. Ohjelma pyrkii tervehdyttämään julkisia rakennuksia, sekä tehostamaan sisäilmasta oireilevien hoitoa ja kuntoutusta.

Kiinteistönhuoltoon pyritään vakiinnuttamaan toimintatapa, jossa kiinteistöjen hoidon ja terveysalan asiantuntijat arvioivat yhdessä käyttäjien kanssa säännöllisesti rakennusten kuntoa ja sopivuutta tarkoitukseensa. Lisäksi ohjelman keskeisempiä toimia on terveydenhuollon vahvempi tuki sisäilmasta oireileville. THL:n käynnistämä kansallinen sisäilmaohjelma on tässä merkittävässä roolissa.

On hienoa, että ministeri Tiilikainen on ottanut sisäilmaongelmista kärsivien tilanteen tosissaan ja on ryhtynyt toimenpiteisiin.

 

Koulujen kesälomien siirrolla tuloja matkailualalle

Elinkeinoministeriössä on selvitetty ministeri Lintilän toimesta koulujen kesälomien siirron vaikutuksia matkailulle ja työllisyydelle. Selvitys julkaistiin eilen torstaina ja sen mukaan kesälomien siirto kahdella viikolla eteenpäin kasvattaisi kesäkuukausien matkailutuloa yhteensä noin 219 miljoonalla eurolla. Siirto lisäisi myös matkailuyritysten tarvitseman henkilöstön määrään 1300 henkilötyövuodella.

Matkailuelinkeinon kilpailukyvyn kannalta lomien siirto olisi siis vahvasti perusteltua. Kotimaanmatkailun kesäkausi pidentyisi, minkä merkitykset olisivat kiistattomat. Kotimaan matkailukauden pidentymisellä olisi myönteisiä vaikutuksia myös palveluiden tarjontaan ulkomaalaisille turisteille.

Matkailu- ja työllisyysnäkökulma ei kuitenkaan voi kuitenkaan olla ainoa näkökulma, josta koululaisten kesäloman ajankohtaa tarkastellaan. Seuraavaksi on tärkeää kuulla koulumaailman, vanhempien ja lasten näkökulmia asiaan.

 

 

Osallistun tänään perjantaina klo 18 Karjalan piirin piirikokoukseen Imatralla, huomenna klo 10 Pirkanmaan kokoukseen Kiikoisissa ja sunnuntaina klo 12 Lapin piirin kokoukseen Savukoskella. Ensi torstaina olen puhumassa Tuusniemen eläkeläisten äitienpäiväjuhlassa Tuusniemen kirkkosalissa klo 12.

 

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

 

perjantaina 27.4.

 

Viikkokirjeen aiheena on mm. nollatuntisopimusten lainsäädäntö, kevään vaikea kelirikko ja Keskustan uudet koulutuspoliittiset linjaukset.

 

Nollatuntisopimusten pahimmat epäkohdat korjataan

 

Eduskunta keskusteli keskiviikkona ns. nollatuntisopimuslaista, eli vaihtelevan työajan sopimuksia koskevasta lainsäädännöstä.

Lailla on tarkoitus parantaa vaihtelevaa työaikaa noudattavien työntekijöiden asemaa ja varmistaa työsuhdeturvaa koskevien säännösten toteutuminen heidän osaltaan. Niin sanottuja nollatuntisopimuksia rajoitetaan tilanteisiin, joissa työnantajalla todella on vaihteleva työvoimantarve.  Työntekijän oikeus sairausajan ja irtisanomisajan palkkaan varmistetaan. Tämä on ollut aikaisemmin nollatuntisopimusten iso ongelma.

Omassa puheenvuorossani korostin, että on hienoa, että Sipilän hallitus otti tämän nollatuntisopimuksia koskevan kansalaisaloitteen tosissaan ja halusi löytää pikaisesti muodon, jolla nollatuntisopimuksia voidaan rajoittaa. Nyt nollatuntityösopimuksille saadaan viimein pelisäännöt. Nollatuntisopimusten systemaattinen väärinkäyttö nimittäin vääristää kilpailua ja rakenteelliseksi muuttuessaan on todella kyse isosta ongelmasta. Jos työnantajalla on pysyvä työvoiman tarve, nollatuntisopimuksia ei saa jatkossa käyttää. Tämä on hyvä tiedostaa.

Epäkohtiin siis puututaan, mutta sopimustyyppinä nollatuntisopimuksia ei kielletä kokonaan. On muistettava, että heitäkin on, jotka haluavat tehdä osa-aikaista ja vaihtelevien tuntien työtä. Tällaisia henkilöitä on muun muassa opiskelijoissa ja eläkeläisissä. Heiltä ei tätä ansiomahdollisuutta ole tarpeen viedä.

 

 

Kevään kelirikko on poikkeuksellisen vaikea 

 

Tämän kevään kelirikko on ollut erittäin vaikea ja moni kansanedustaja on saanut aiheesta ärtynyttä palautetta, ymmärrettävästi. Savossa painorajoitettuja teitä on jo 900 kilometriä ja painorajoitusten määrä voi vielä kasvaa. Liikenne ja viestintäministeriön mukaan kelirikkotilanne on vaikein 20 vuoteen.

Vaikea kelirikkotilanne johtuu viime syksyn pitkään jatkuneista runsaista sateista ja muutoin leutoa talvea seuranneesta pakkaskaudesta, joka kasasi tierakenteisiin jääkerroksia. Lopuksi kevään lämpöaalto sulatti jään tierakenteissa. Kosteutta on kertynyt ja riittänyt ja kosteat tierakenteet ovat aina alttiita vaurioille.

Ministeri Berner on viestittänyt, että ongelmaan pyritään aktiivisesti hakemaan ratkaisuja, jotta ensi keväänä kelirikko ei olisi näin vaikea. Kansalaisilta toivotaan aktiivisuutta ilmoittaa Tienkäyttäjän linjalle ongelmakohdista. Tiestön kunnossapidosta vastaavat pyrkivät reagoimaan ilmoituksiin mahdollisimman nopeasti. Teitä pyritään pitämään kunnossa ajamalla mursketta pahimpaan kohtaan. Näin mahdollistetaan tien liikennöitävyys kevyille ajoneuvoille. Kestävämpiä korjaustoimenpiteitä päästään tekemään teiden kuivuttua.

 

Keskustan uudet koulutuspoliittiset linjaukset

 

Keskusta on linjaamassa uusiksi koulutuspoliittisia linjauksiaan. Linjauksia on valmisteltu puolueen koulutuspoliittisessa työryhmässä kansanedustaja, sivistysvaliokunnan puheenjohtaja Tuomo Puumalan johdolla.

Yksi merkittävimmistä uusista avauksista on ehdotus pienten lasten omasta koulusta. Keskusta haluaa tuoda peruskoulun ensimmäisille vuosille uuden mallin, joka lähtee siitä, että perusopetuksen ja koko elinikäisen oppimisen pohja ja perusta on oltava kunnossa. Tuo pohja luodaan ensimmäisinä kouluvuosina.

Keskustan esittämässä mallissa esiopetus ja alakoulun kaksi ensimmäistä vuosiluokkaa muodostaisivat oman joustavan kokonaisuutensa ja toisen luokan lopulla tarkasteltaisiin, onko riittävät perustaidot saavutettu.

Koulupolun alkuvuosiin on kiinnitettävä erityistä huomiota. Mahdollisiin oppimisen vaikeuksin on kiinnitettävä huomiota riittävän ajoissa ja perustaitojen oppimiseen on annettava tarvittava aika.

PISA-tuloksissa on ollut nähtävissä oppimistulosten eriytyminen niin alueellisesti kuin sukupuolten välillä. Monella on vaikeuksia ihan perustaitojen, kuten lukutaidon ja kirjoittamisen kanssa. Tämän vuoksi on haettava uusia toimintatapoja, tunnistaa oppimisvaikeudet ajoissa ja antaa tarvittava tuki. Tarvittessa on annettava lisäaikaa perustaitojen oppimiseen.

Tuomo Puumalan tuoreen haastattelun Keskustan koulutuspolitiikasta voi lukea Turun Sanomista https://www.e-pages.dk/turunsanomat/2463/article/720232/12/1/render/?token=b9b9d3b792f457194eac54fb4d138eb5

 

 

Uudet työttömyysluvut julki

 

Tällä viikolla julkaistut uudet työttömyysluvut kertovat pitkäaikaistyöttömyyden yhä laskevan. Pitkäaikaistyöttömiä, eli vähintään 12 kuukautta työttömänä olleita, oli maaliskuussa 29 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin, eli noin 83 000 henkilöä. Huomionarvoista on, että tämä luku on alempi kuin kertaakaan vuosina 2014-2018.

Työllisiä oli maaliskuussa 37 000 enemmän kuin vuotta aiemmin.

On muistettava, että viime vaalikaudella Suomeen tuli 100 000 työtöntä lisää. Tällä vaalikaudella jo 90 000 ihmistä on työllistynyt. Puhumme siis merkittävästä käänteestä. Tuo käänne on saatu aikaan yhdessä. Se on edellyttänyt työntekijöiden joustamista, mistä heille kuuluu iso kiitos. Työllisyyden parantaminen on kestävin tapa hillitä köyhyyttä, eriarvoisuutta ja osattomutta.

 

Olli Rehnistä tulossa Suomen Pankin pääjohtaja

 

Tänään perjantaina selvisi, että Eduskunnan Pankkivaltuusto esittää yksimielisesti Olli Rehniä Suomen Pankin johtoon. Rehn toimii tällä hetkellä Suomen Pankin johtokunnan varapuheenjohtajana, johon hän siirtyi hallituksen elinkeinoministerin tehtävästä.

Rehnin virkakausi alkaisi heinäkuun 12. päivä. Lopullisen nimityksen tekee tasavallan presidentti valtioneuvoston ehdotuksesta.

 

Kansallinen veteraanipäivä

 

Tänään vietetään kansallista veteraanipäivää. Päivä on pysähtymisen ja kiitollisuuden arvoinen.

Tämän vuoden veteraanipäivän teema on tärkeä: Veteraanien perinnön siirtäminen seuraavalle sukupuolelle. Veteraanien keski-ikä on jo verrattain korkea, 93 vuotta, ja heitä on keskuudessamme yhä vähemmän. Tämän vuoksi on arvokasta, että veteraanipäivän juhliin on haluttu ottaa mukaan myös nuoret ikäpolvet. Näin siirretään perintöä eteenpäin.

 

___

Ensi viikon lopulla on vuorossa piirikokoukset seuraavasti: Perjantaina klo 18 Karjalan piirin kokous Imatralla, lauantaina klo 10 Pirkanmaan piirin kokous Kiikoisissa ja sunnuntaina klo 12 Lapin piirin kokous Savukoskella.

Mukavaa viikonloppua ja vappua toivottaen

Hannakaisa

 

perjantai 13.4

 

Viikkokirjeessä käsittelen tällä kertaa muun muassa kehysriihen päätöksiä ja kuluneen viikon sote-keskustelua.

 

Kehysriihestä vahva paketti – pienituloisten asemaa helpotetaan

Hallitus tarttuu kehysriihen päätösten myötä napakasti eriarvoisuuden torjuntaan. Heikoimmassa asemassa olevia tuetaan mm. korottamalla pienimpiä äitiys-, isyys-, vanhempain ja sairauspäivärahoja yli 80 eurolla kuukaudessa. Pienituloisempien eläkeläisten takuueläkettä korotetaan jo kolmannen kerran tällä hallituskaudella. Yhteensä takuueläkettä on nostettu jo 40 eurolla kuukaudessa. Lisäksi lääkekattoa lasketaan, mikä hyödyttää paljon sairastavia.

Näin juuri pitää toimia. Kun talous kasvaa, on kasvujen hedelmiä kohdennettava kaikkein heikoimmassa asemassa oleville.  Mikäli talouskasvu jatkossa vahvistuu, on tätä linjaa jatkettava.

Kehysriihen päätöksillä haasteellisten alueiden päiväkoteja tuetaan lisäresurssoinnilla, jota on mahdollista käyttää esimerkiksi ryhmäkokojen pienentämiseen. Vastaava tasa-arvoraha on jo käytössä peruskouluissa.

Viime aikoina toisen asteen opintojen kustannukset ovat olleet paljon esillä. Hallitus vastaa huoleen pienituloisten perheiden lasten opintotuen oppimateriaalilisällä, joka on alustavasti yli 40 euroa kuukaudessa. Tällä halutaan mahdollistaa, että ihan jokaisella taustasta riippumatta, olisi mahdollisuus suorittaa toisen asteen opinnot.

Kehysriihi sisälsi merkittäviä uudistuksia myös monimuotoisille perheille. Hallitus päätti, että adoptiovanhemman vanhempainrahakausi pidennetään 233 arkipäivään lapsen hoitoonottamisesta lukien. Samalla vanhempainrahaoikeus myönnetään kaikille alle 18-vuotiaan lapsen perheen ulkopuolelta adoptoiville. Nämä ovat adoptioperheiden pitkään ajamia tasa-arvotavoitteita, jotka takaavat sen että adoptiolapsilla on yhtä pitkä mahdollisuus nauttia vanhemman hoivasta kun kenellä tahansa lapsella.

Hallitus myös päätti pidentää monikkoperheen isän isyysrahakautta tilanteissa, joissa perheeseen tulee kerralla usempi lapsi. Yksin lapsesta huolehtiville äideille puolestaan myönnetään oikeus isyysrahaa vastaaviin vanhempainrahapäiviin. Nämä ovat hyvä esimerkki päätöksistä, jotka ovat yhteiskunnan mittakaavassa pieniä, mutta yksilön ja yksittäisen perheen näkökulmasta erittäin merkittäviä.

Kehysriihen päätökset ovat laaja kokonaisuus ja mainitsin edellä niistä vain osan. Aiheesta voi lukea lisää Valtioneuvoston kanslian sivuilta: http://vnk.fi/artikkeli/-/asset_publisher/hallitus-vahvistaa-kasvua-tyollisyytta-ja-sosiaalista-oikeudenmukaisuutta

 

Aktiivimalliin muutoksia

Paljon julkisuutta saanut työllisyyden aktiivimalli on ollut nyt käytössä alkuvuoden ja mallista kerätään parhaillaan ensimmäisiä kokemuksia. Hallitus päätti kehysriihessä täsmentää aktiivisuuden osoittamisen keinoja hyväksymällä jatkossa aktiivisuuden osoituksena myös ammattiliiton tai –järjestön, kansalaisjärjestön, kunnan tai muun vastaavan tahon järjestämiä työllistymistä edistäviä palveluita.

Lisäksi TE-toimistoihin palkataan lisää henkilökuntaa tukemaan työnhakijoita heidän työllistymis- ja aktiivisuuspyrkimyksissään. Henkilöresursseja lisätään yhteensä 206 henkilötyövuodella.

 

Miten saada liikkumisen ilo kaikille?

Pohdiskelin Kiuruvesilehden kolumnissani kuinka voisi saada liikkumisen ilon kaikille.  UKK-instituutin tuore tutkimus paljasti liikkumattomuuden huimat yhteiskunnalliset kustannukset. Raportin arvoiden mukaan vähäinen liikkuvuus ja huono fyysinen kunto aiheuttavat vuosittain vähintään kolmen miljardin euron kustannukset. Ihmiset pitäisi saada liikkeelle, mutta miten?

Kirjoitin, että liikunnallisen elämäntavan ei tarvitse tarkoittaa kalliita urheiluharrastuksia tai verenmakua suussa. Tavallinen hyötyliikuntakin on terveyden edistämisen näkökulmasta hyödyllistä. Tavoitteellisen urheilun sijaan tärkeää olisi löytää liikkuminen luonnolliseksi osaksi omaa arkea, niin että se tukisi terveyttä ja hyvinvointia.

Kolumnini on luettavissa tästä: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/liikkumisen-ilo-kaikille/

 

Kansalaisia ei pisteytetä

Viikolla ryöpsähti erikoinen keskustelu kapitaatiokorvauksesta. Kyse on siis tiivistetysti siitä rahoituksesta, jonka maakunta maksaa sote-keskukselle sen asiakkaaksi listautuneesta henkilöstä – eli verorahojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.

Keskustelua vauhditti Helsingin Sanomien uutinen, jonka otsikkoon oli nostettu väite, että soten myötä jokainen kansalainen ”pisteytetään”. Pisteytys sanana nosti ymmärrettävästi monen niskakarvat pystyyn. Aihe nousi esiin myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Joka tapauksessa jonkinlainen maksun porrastus pitää olla. Me kaikki ymmärrämme, että monisairaan kulut yhteiskunnalle ovat suuremmat kuin perusterveen ja tämän vuoksi maakunnan tuleekin maksaa heistä sotekeskukselle suurempi summa. Tällä mahdollistetaan se, että yksityiset sotekeskukset hoitavat myös heitä, joiden hoidot kustannukset ovat suurempia. Oppostio on moneen otteeseen varoittanut ”kermankuorinnasta” ja se halutaan estää.  Pelkästään suoriteperusteinen maksu puolestaan voisi houkutella yli- tai alihoitoon.

Tietosuoja on sitten oma erillinen asiansa. Sen tulee olla kunnossa. Hallitus on läpi sotevalmistelun käynyt tiivistä keskustelua tietosuojaviranomaisten kanssa.

Ministeri Saarikko avaa asiaa blogikirjoituksessaan http://alueuudistus.fi/blogi/-/blogs/sote-keskus-ei-saisi-asiakaskohtaista-tietoa-saamistaan-korvauksista sekä YouTubessa https://www.youtube.com/watch?v=z88ICrxsy5Q&feature=youtu.be

 

Maanantaina kauppakeskus Matkuksessa puhutaan tulevaisuuden sosiaaliturvasta

Valtioneuvoston kanslian perusturvan ja toimeliaisuuden uudistamishanke jalkautuu maanantaina 16.4 Kuopioon. Olen hankkeen puheenjohtaja Paula Lehtomäen sekä projektipäällikkö Liisa Heinämäen kanssa keskustelemassa tulevaisuuden sosiaaliturvasta kauppakeskus Matkuksessa klo 14.30-16.30.

Hallitus on käynnistänyt perusturvan ja toimeliaisuuden uudistushankkeen ajalle 28.9.2017­­­–28.2.2019. Hanke valmistelee sosiaaliturvan kokonaisuudistusta yhdessä parlamentaaristen toimijoiden kanssa. Hanke valmistelee malleja ja vaihtoehtoja seuraavalle hallitukselle. Osana uudistuksen valmistelua järjestetään kansalaiskuulemisia eri puolilla Suomea – ja maanantaina siis Kuopiossa. Tule kertomaan oma näkemyksesi sosiaaliturvan uudistamisesta!

 

 —

 

Olen ehdolla Keskustan varapuheenjohtajaksi ensi kesän puoluekokouksessa Sotkamossa. Piirikokouskierrokseni käynnistyi tällä viikolla. Huomenna lauantaina olen Pohjois-Karjalan piirikokouksessa Joensuussa. Ensi viikolla on vuorossa seuraavat tapahtumat:

ti 17.4 klo 17 Kymenlaakson piirikokous Kotkassa

to 19.4 klo 18 Hämeenlinnan kunnallisjärjestön kokous kaupunginkirjastolla

pe 20.4 klo 17 Keski-Suomen piirikokous Alkio-opistolla Korpilahdella

la 21.4-su 22.4 Keskustan puoluevaltuuston kokous Lahdessa.

 

 

Mukavaa viikonloppua!
Hannakaisa

 

Perjantai 23.maaliskuuta

 

Viikkokirjeen aiheena on tällä kertaa muun muassa tavoitteeni pyrkiä Keskustan varapuheenjohtajaksi, eriarvoisuustyöryhmän raportti, sekä Itä-Suomen uudet junavuorot.

 

 

Tavoitteena Keskustan varapuheenjohtajuus

Savo-Karjalan Keskustapiirit ilmoittivat yhdessä tukevansa minua puolueen varapuheenjohtajaksi. Olen tästä tuesta erittäin kiitollinen sillä se antaa vahvan tuen tehdä kampanjatyötä.

Oman vaalipiirin keskustalaisten vahva tuki kertoo siitä yhteishengestä ja luottamuksesta joka Itä-Suomessa vallitsee. Puolue tarvitsee nyt todellakin virtaa kaikkeen tekemiseen. Meillä on kolmet vaalit voitettavana. Samaan aikaan on vahvasti pystyttävä uudistamaan puoluetta.

Tulen kiertämään huhti-toukokuun aikana keskustan piirikokouksia. Kampanjointini huipentuu puoluekokoukseen Sotkamossa 8.-10. kesäkuuta.

 

Eriarvoisuustyöryhmä julkaisi raporttinsa

Pääministeri Juha Sipilän asettama eriarvoisuuden vähentämistä pohtinut työryhmä esitteli loppuraporttinsa keskiviikkona. Työryhmän tehtävänä oli hakea uusia toimintatapoja ja keinoja pitkään jatkuneen yhteiskunnallisen eriytymisen pysäyttämiseksi, jotta jokaisella Suomessa asuvalla henkilöllä olisi edellytyksiä pärjätä suomalaisessa yhteiskunnassa.

Työryhmä esitti runsaasti toimenpiteitä eriarvoisuuskehityksen kääntämiseksi. Osa ehdotuksista on nopeammin toteutettavia, mutta valtaosa siirtynee sovittavaksi tulevissa hallitusneuvotteluissa.

Itse olen erityisen hyvilläni siitä, että raportissa tunnustettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen merkitys eriarvoisuuskehityskehitykseen vaikuttavana tekijänä. Vaikutus on usein palvelu- ja tulonsiirtojärjestelmää merkittävämpi. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen tulee olla kuntien ja tulevien maakuntien työn keskeinen painopiste.

Suomenmaan uutinen tiedotteestani on luettavissa tästäTästä linkistä puolestaan pääsee Valtioneuvoston sivuille, jossa on luettavissa myös työryhmän raportti.

 

Valtion lisävelanotto taittui

Vuoden 2017 tilinpäätös kertoi, että valtion lisävelan tarve jäi puoleen ennakoidusta. Velkaa otettiin 3 mrd euroa, kun budjetissa velanottotarpeen ennakoitiin olevan 6 mrd euroa.

Tilanne johtuu pitkälti parantuneesta työllisyyskehityksestä ja talouden kasvusta. Näiden eteen hallitus on tehnyt hartiavoimin töitä.  Kaikki velka on joskus maksettava. Uskon tulevien sukupolvien vielä meitä kiittävän siitä, että velkaantumiskehitystä on saatu padottua.

Pääministeri Sipilä avasi tilannetta blogikirjoituksessan, joka on luettavissa tästä.

 

Montaa mieltä sotesta

Kirjoitin Iisalmen Sanomiin ja Warkauden lehteen mielipidekirjoituksen viimeaikaisen sote-keskustelun pohjalta. Keskustelu käy kiivaana ja hyvin mustavalkoisena. Myös asiantuntijoiden rooli on puhututtanut.

Sote-asiantuntijat ovat esittäneet moneen otteeseen matkan varrella hyvää ja rakentavaa kritiikkiä uudistuksen yksityiskohdista. Tuota kritiikkiä on kuultu ja hallitus on korjannut matkan varrella esitystään. Esimerkiksi valinnanvapauden käyttöalaa on rajattu. Nykyisen kaltaisella valinnanvapausesityksellä suuri maakunta- ja sote-uudistus voidaan viedä maaliin.

Kirjoitukseni on luettavissa tästä.

 

Lisää junayhteyksiä Itä-Suomeen

VR:n uudet aikataulut tulevat voimaan ensi viikolla. Niiden myötä kaukoliikenteeseen tulee 62 uutta viikottaista junavuoroa.

Uusia vuoroja tulee ympäri maata, myös Itä-Suomeen. Erityisen iloinen olen kahdeksasta uudesta viikottaisesta vuorosta Kuopio-Kajaani välille. Tämä parantaa myös yläsavolaisten yhteyksiä Helsinkiin. Pitkään kaivattu aamujuna palaa, mikä ilahduttaa varmasti työmatkalaisia. Savo-Karjalaan tulee uusia vuoroja myös Joensuu-Nurmes –reitille.

 


Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa