Viikkokirje vko 27 – Aurinkoista kesää!

Perjantai 3.7.2015

Tällä viikolla eduskunta kokoontui täysistuntoihin viimeisen kerran ennen kesätaukoa. Keskusteluissa puitiin niin Kreikan tilannetta kuin työllisyysmäärärahojen riittävyyttä.

Vielä on täysin arvailujen varassa, mihin Kreikan talouskriisi johtaa ja joudutaanko eduskunta kenties kutsumaan koolle lähiviikkoina sen vuoksi. Syitä Kreikan katastrofiin on monia, mutta ilmeisimpänä on valheisiin, korruptioon ja oman edun tavoitteluun pohjautuva julkisen vallan käyttö.  Kreikka ei ole pystynyt riittäviin ja oikeisiin rakenteellisiin muutoksiin edes nyt viime vuosien aikana, jolloin muut EU-maat ovat vaatineet niitä lainoituksensa ehtona.

Kreikassa valtavaksi paisunut julkinen talous ei tarkoita kattavaa sosiaaliturvaa tai toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää, vaan monenlaisia palkkio- ja etuusjärjestelmiä: valtion virkamiehiä ei voinut erottaa, mutta eläkkeelle sai jäädä 50-vuotiaana, bonuksia sai jo työpaikalle saapumisesta ja vuodessa maksettiin 14 kuukauden palkka. Suomen talouden ongelmat ovat vakavia, mutta onneksi tilanteemme ei kuitenkaan ole vielä verrattavissa Kreikan tilanteeseen. Mutta vaikka Kreikkaan verrattuna asiamme ovat vielä hyvällä mallilla, se ei tarkoita sitä, että voimme jatkaa ruususen unta.

Sanotaan, että köyhän paras turva on vahva julkinen talous. Sen takia on tärkeää, että hallituksella on nyt rohkeutta tehdä kipeitäkin päätöksiä. Julkisten menojen leikkauksiakin tärkeämpää on saada luotua uutta työtä ja kasvattaa vientiä. Siksi yhteiskunnassamme tarvitaan muutoksia, joilla saamme aikaan investointihalukkuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että suomalaisen työn yksikkökustannusten pitää olla kilpailukykyisiä suhteessa kilpailijamaihin. Työllistämisen Suomessa on oltava kannattavaa.

Nyt on aika, jolloin saavutetuista eduista pitää tinkiä. Erityisesti niiden, joilla asiat ovat hyvin. Mielestäni tämän päivän hyväosaisia ovat ne, joilla on pysyvä työpaikka. Silloin on mahdollisuutta saada lainaa ja ylipäänsä suunnitella tulevaisuutta. Sitä mahdollisuutta ei työttömällä ole. Siksi poru esimerkiksi päivittäisen työajan pidentämisestä 15 minuutilla niin sanotun tuottavuusloikan aikaansaamiseksi tuntuu ylimitoitetulta.

Alkuviikon istunnoissa käsiteltiin hallituksen toinen lisätalousarvio tälle vuodelle. Hallituksen esitykseen ei sisältynyt ehdotusta työllisyysmäärärahojen lisäämisestä, vaikka kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon sisältyvät työllisyysmäärärahat ovat saadun selvityksen mukaan suurelta osin jo sidottu ja vaikka työllisyysmäärärahojen monin paikoin arvioidaan loppuvan jo alkusyksyyn mennessä.

Tilanne muun muassa meillä Pohjois-Savossa on vaikea. Erityisesti riittämättömän palkkatuen, kiristyneiden sakkomaksuehtojen ja rahoituksen kohdentumisen aiheuttamien ongelmien vuoksi kunnat voivat ajautua kestämättömään tilanteeseen. Ahdinkoa on kuitenkin mahdollista lieventää valtion taholta oikein kohdentuvalla lisärahoituksella ja tarkoituksenmukaisella työ- ja elinkeinoviranomaisten poliittisella ohjauksella. Onkin tärkeää, että hallitus seuraa tarkoin työllisyysmäärärahojen riittävyyttä ja että työllisyysmäärärahojen lisätarvetta arvioidaan tarvittaessa jo alkusyksyn aikana.

Tätä lukiessanne olen todennäköisesti navetassa. Eduskunnan istuntotauko tarkoittaa minulle mieluisaa työleiriä kotitilallamme. Heinäkuussa on luvassa myös ihania kesätapahtumia eri puolilla Savo-Karjalaa. Kurkista menot kotisivujeni kalenterista ja poikkea juttusille! Kesän aikana kirjoittelen kuulumisia hieman epäsäännöllisemmin – normaalirytmiin palaan viikkokirjeen osalta elokuun puolella.

Rentouttavaa kesälomaa toivottaen,
Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 26 – Tule mukaan byrokratianpurkutalkoisiin

Perjantai 26.6.2015

Iloinen tervehdys lukijoille!

Pääministeri Sipilä antoi tällä viikolla ilmoituksen siitä, että yksi uuden hallituksen keskeisimpiä toimenpiteitä on turhan sääntelyn ja byrokratian purkaminen sekä säädösten sujuvoittaminen. Tämä on tärkeä osa koko hallitusohjelmaa ja koskee kaikkia hallinnonaloja. Suomen suunta muuttuu vain työllä, yrittämisellä ja toimeliaisuudella. Niiden esteitä on purettava. Meidän tavoitteenamme on rakentaa Suomea, joka perustuu luottamukseen, jossa on tilaa omatoimisuudelle, ja joka toimii alhaalta ylöspäin.

Kyselin tällä viikolta teiltä Facebookissa kokemuksia turhasta byrokratiasta. Kiitos aktiivisuudestanne – sain sitä kautta ja sähköpostilla jo kymmeniä ehdotuksia sääntelyn järkevöittämisestä. Ehdotuksissa toivottiin esimerkiksi maatalouteen kaikille sidosryhmille yhteistä pilvipalvelua, johon voisi eri tahoille jakaa käyttöoikeuksia tilan tietojen tarkasteluun. Tämä säästäisi aikaa, vaivaa ja valtavasti paperia verrattuna nykytilanteeseen, kun samoja asiakirjoja pitää toimittaa eri viranomaisille monin kappalein.

Sote-puolelta taas yksi hyvä (huono) esimerkki on kymmenet eri tietojärjestelmät, joiden käyttö vie suurimman osan lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työajasta. Järjestelmiin kerätään turhaan osin päällekkäistä tietoa. Kaiken huippuna on, että hajanaiset tietojärjestelmät estävät hoidon kannalta oleellisten tietojen joustavan käytön ja liikkumisen eri toimijoiden välillä, mikä heikentää potilasturvallisuutta.

Näistä esimerkeistä huomaa, että yksi hallituksen kärkihankkeista, digitalisaatio, on avainasemassa suomalaisten arjen helpottamisessa. Sujuvat sähköiset palvelut tulee huomioida kaikessa toiminnassa, ei vähiten esimerkiksi sote-uudistusta laadittaessa.

Myös keskusta lanseerasi oman normienpurkuhankkeen. Viime syksynä keskusta sai kansalta 101 ehdotusta byrokratian purkamisesta. Voit tutustua hankkeeseen ja näihin ehdotuksiin tästä linkistä. Tämä työ jatkuu nyt, ja kutsumme kaikki mukaan. Voit jättää keskustalle lisää byrokratianpurkuehdotuksia tämän palautelinkin kautta.

Keskustan eduskuntaryhmä on jakaantunut hankkeen osalta viiteen valmisteluryhmään, jotka ovat:

  • Kansalaisen arjen ja vapaaehtoistoiminnan helpottaminen
  • Yritystoiminnan ja investointien helpottaminen
  • Maatalouden sääntelyn helpottaminen
  • Rakentamisen sääntelyn ja kustannusten karsiminen
  • Kaupan alan edistäminen sekä terveen ja reilun kilpailun lisääminen

Itse olen mukana maatalous- sekä kaupan alan ja kilpailun ryhmässä. Toivon tässä työssä teidän apuanne, hyvät lukijat. Te olette byrokratian purkamisessa parhaita asiantuntijoita. Voitte lähettää minulle sähköpostilla ehdotuksia ja antaa palautetta näihin, mutta myös kaikkiin muihin valmisteluryhmiin liittyen. Syksystä alkaen valmisteluryhmät ovat mukana tilaisuuksissa ja tapahtumissa eri puolilla Suomea kuulemassa paikan päällä suomalaisten ratkaisuja byrokratian purkamiseen.

Tulevana viikonloppuna teemme kotitilallani vihdoin rehua – jos sää sallii!

Aurinkoista viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 25 – Juhannusviikko eduskunnassa

Torstai 18.6.2015

Lämmin tervehdys lukijoille!

Viikko sai hienon alun työmarkkinajärjestöjen päästyä sopuun työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkovuodesta. Tämä on hyvä lähtökohta jatkaa neuvotteluja yhteiskuntasopimuksesta.

Nyt solmittu tyka-sopimus koskee yli 90 prosenttia palkansaajista. Kuukausipalkat nousevat ensi vuonna maltillisesti: 16 euroa tai vähintään 0,43 %. Prosenttikorotus tulee, jos ansaitsee yli 3 720 euroa. Sopimus lisää solidaarisuutta: pieni- ja keskipalkkaiset hyötyvät eniten eurokorotuksesta ja hallituksen suunnittelemasta työtulovähennyksestä. Laskelmien mukaan tyka-sopimus tarkoittaa käytännössä sitä, että 1 500 euroa ansaitsevien nettoansiot nousevat 28 euroa kuussa, kun mukaan otetaan hallituksen alustavasti lupaaman työtulovähennyksen vaikutus. 3 500 euroa ansaitsevan nettotulot nousevat vain 23 euroa, koska työtulovähennys ei pienennä hänen verotustaan niin paljon kuin pienituloisilla. Suurituloiset taas jopa hieman häviävät ratkaisussa, koska työttömyysvakuutusmaksut nousevat 0,5 %, eikä työtulovähennys koske heitä.

Viikon toinen suuri puheenaihe on ollut Talvivaara. Kaivoksen kohtalo on vielä auki, mutta selvinnee kesän aikana. Yksi vaihtoehto olisi ollut jättää kaivos sillensä. Ei kuitenkaan olisi vastuullista eikä ympäristölupien mukaista jättää kaivos rempalleen. Hylkäämisestä nimittäin aiheutuisi nykyistäkin vakavampia ympäristövahinkoja. Lisäksi kaivos on Kainuussa merkittävä työllistäjä, ja monen suomalaisen piensijoittajan rahoja on kiinni Talvivaaran osakkeissa.

Siksi hallitus antoi eduskunnalle 112 miljoonan euron lisätalousarvioesityksen Talvivaaran kaivokseen liittyen. Summasta 2 miljoonaa euroa on varattu vedenpuhdistuslaitosinvestoinnin pilotointiin. Esityksellä varaudutaan siihen, että valtion kokonaan omistama yhtiö Terrafame Oy voisi osallistua tarvittaessa uuteen perustettavaan kaivosyhtiöön. Talvivaaran rahoitus- ja omistusjärjestelyt tulisi saada päätökseen kesän aikana 2015, jotta louhinta kaivoksella käynnistyisi ennen syksyä. Neuvotteluita käydään useiden tahojen kanssa – kiinnostusta on, mutta aikataulu on haastava. Esityksellä varaudutaan kaupallisen ratkaisun kariutuessa myös Talvivaaran kaivoksen mahdolliseen hallittuun sulkemiseen. Hallittu sulkeminen keskittyisi ympäristöriskien hallintaan ja kestäisi useita vuosia. Arvioidut välittömät sulkemisprosessiin liittyvät kustannukset olisivat valtiolle vähintään 300 miljoonaa euroa.

Myös valiokunnat työskentelivät tällä viikolla. Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai eteensä hallituksen esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta. Esityksellä ei arvioida olevan vaikutuksia valtion menoihin, mutta sen uskotaan lisäävän ikääntyneiden työllistymistä. Esityksessä yli 58-vuotiaiden työnhakijoiden ansiopäiväraha ehdotetaan määriteltäväksi aikaisemman palkan perusteella, jos uusi palkka on määrältään pienempi. Jatkossa 58 vuotta täyttäneet työnhakijat voivat siis ottaa vastaan työtä myös aikaisempaa pienemmällä palkalla siten, että työn vastaanottaminen ei pienennä työttömyyspäivärahan tasoa tulevaisuudessa.

Tällä viikolla ehdin tavata myös kotikaupunkini Kiuruveden luottamus- ja virkamiesjohtoa ja keskustella paikallisista edunvalvonta-asioista. Koko maakunnassa puhuttavat nyt erityisesti työllisyysmäärärahat. Kun tälle vuodelle osoitettu rahoitus on merkittävästi pienempi, eivätkä uuden ohjelmakauden hankkeet ole vielä käynnistyneet, kunnat ovat melkoisen haasteen edessä. Ympäri maakuntaa tehdään nyt yhteistyötä ja etsitään uudenlaisia keinoja työllisyystilanteen parantamiseksi ja erityisesti pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi.

 

Rentouttavaa juhannusta toivottaen,
Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 24 – Suomi ja suomalaiset kuntoon

Perjantai 12.6.2015

Tervehdys hyvät lukijat!

Kuluvalla viikolla me Savo-Karjalan edustajat olemme kokoustaneet pariinkin otteeseen maakunnan asioista: asialistalla ovat olleet niin biotalous, paikallisradioiden toimintaedellytykset ja Itä-Suomen poliisilaitos kuin maakuntaliitot ja ammattikorkeakoulut. On hienoa huomata, kuinka hallitus-oppositiorajat menettävät merkityksensä, kun yhdistämme voimamme alueemme edunvalvonnan puolesta.

Hallitusohjelmasta on käyty tälläkin viikolla monia keskusteluja. Keskeisimpiä teemoja on hyvätuloisten osallistuminen Suomi-talkoisiin: pitäisikö sen tapahtua vapaaehtoisesti vai verotuksen kautta? On hyvä muistaa, että hallitusohjelmassa on myös rikkaita rokottavia linjauksia, kuten solidaarisuus- ja raippaverojen jatkaminen. Oman lisänsä debattiin toi EK:n hallituksen puheenjohtaja Matti Alahuhta, joka vetosi kirjeessään yritysjohtajia alentamaan palkkojaan tai tekemään lahjoituksia tärkeinä pitämilleen yhteiskunnan aloille. Alahuhdan ajatus on kaunis: tällä tavalla yritysjohtajatkin osoittaisivat olevansa samassa veneessä muun kansakunnan kanssa.

Lahjoituksissa ei sinänsä ole mitään väärää – valtion ja kuntien taloustilanne on niin hirvittävän huono, että järjestöjä ja kansalaisyhteiskuntaa on voitava tukea myös yksityisin lahjoituksin. Minua kuitenkin huolestuttaa hiukan tuen jakautuminen eri toimijoiden kesken. Verovaroja kohdennetaan sellaisiin yleishyödyllisiin kohteisiin, jotka eivät välttämättä ole kaikkein mediaseksikkäimpiä tai eniten talouskasvua tuottavia. Yritysjohtajille tärkeät sektorit tuskin vastaavat yksi yhteen yhteiskunnan tämänkaltaisia rahantarpeita.

Minä en ole vielä koskaan törmännyt sellaiseen hyvin toimeentulevaan ihmiseen, joka ei olisi halukas maksamaan pikkuisen lisää veroja yhteisen hyvän puolesta. Palkkatulojen veronkiristykset eivät kuitenkaan ole toimivin reitti, koska monet suurituloiset saavat huomattavan osan tuloistaan palkan sijaan esimerkiksi osinkoina. Kannatankin julkisuudessa väläyteltyä vaihtoehtoa, että suurimpien pääomatulojen verotusta voisi hieman kiristää. Tämä voisi antaa oivan lähtökohdan esimerkiksi yhteiskuntasopimuksen toteutumiselle.

Hallitusohjelman monet positiiviset linjaukset tuppaavat jäämään median talouskeskusteluissa taka-alalle. Kirjoitin tällä viikolla Savon Sanomissa ja Karjalaisessa terveyden edistämisen kärkihankkeesta, joka sekä lisää ihmisten hyvinvointia että tuo säästöjä yhteiskunnalle. Tekojen ja terveen elämän arvostuksen on lähdettävä kotoa ja kouluista ja jatkuttava aina työelämään ja myös ikäihmisten toimintaan. Hallitusohjelmassa onkin ansiokkaasti linjattu, että peruskouluissa liikutaan jatkossa tunti päivässä.

STM:n laskelmien mukaan suomalaisten kansantautien sairastavuuden väheneminen terveimmän väestönosan tasolle tarkoittaisi ainakin noin 80 000 henkilötyövuoden lisäystä ja noin 1,5 – 2 miljardin euron suoria terveydenhoitokustannusten säästöjä. Kannustankin kaikkia teitä lukijoitani osallistumaan tänä viikonloppuna Suomen taloustalkoisiin käymällä vaikkapa läheistenne kanssa kävelylenkillä kesäisen vehreässä luonnossa. Puutarhatyöt, kivien keruu pelloilta tai muu hyötyliikunta on jo sitten kuin laittaisi rahaa pankkiin.

Liikunnallista viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 23 – Valiokuntapaikat jakoon

Perjantai 5.6.2015

Lämmin tervehdys hyvät lukijat!

Hallitusohjelmasta käytiin tällä viikolla polveileva täysistuntokeskustelu hallituksen ja opposition välillä. Istunnot kestivät tiistaina ja keskiviikkona pitkälle iltaan; minäkin pidin molempina päivinä puheenvuoroja vielä iltayhdeksän ja kymmenen aikoihin. Keskustelu oli värikästä, mutta ikävä kyllä paikoin jopa ala-arvoista muutaman oppositioedustajan unohtaessa normaalit käytöstavat.

Pääministeri Sipilä ja monet muut hallituspuolueiden edustajat sanoivat moneen kertaan, että opposition rakentavia ehdotuksia mielellään kuunnellaan, jos sellaisia esitetään. Arvostan kristillisdemokraatteja, jotka lupasivat tehdä sellaista oppositiopolitiikkaa kuin keskusta viime kaudella: ei räksytetä ja vastusteta asioita ihan vain muodon vuoksi, vaan esitetään todellisia vaihtoehtoja ja tuetaan hallitusta silloin, kun siihen on aihetta.

Tätä eduskuntaviikkoa leimasivat myös useat valinnat: muun muassa valiokuntapaikat jaettiin edustajille. Keskustan eduskuntaryhmä valitsi minut sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajaksi. Valiokunnan puheenjohtajan paikka on oppositiolla, SDP:n Tuula Haataisella, joten olen valiokunnassa hallituksen pääedustaja ja sikäli aika kovalla paikalla. Sosiaali- ja terveysvaliokunnalla on alkavalla vaalikaudella merkittävä rooli muun muassa sote-uudistuksen valmistelussa ja toimeenpanossa. Lisäksi valiokunta käsittelee muun muassa sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ja maksuja, sosiaalivakuutusta, eläkelainsäädäntöä sekä ympäristöterveydenhuoltoa koskevia asioita. Töitä siis riittää, mutta niitähän tänne tultiin tekemään.

Kansanterveystieteilijänä haluan tässä pestissä painottaa erityisesti terveyden edistämisen merkitystä sosiaali- ja terveyspolitiikassa. Eri väestöryhmien terveyserojen kaventaminen on nimittäin paitsi inhimillisyys- ja tasa-arvokysymys, myös valtiontaloudellinen kysymys. Suomalaisten terveyserojen kaventamisella voidaan lisätä ihmisten hyvinvointia ja samalla saada julkiselle taloudelle miljardisäästöt. Sote-valiokunnan lisäksi minut nimettiin työelämä- ja tasa-arvovaliokuntaan ja Kelan valtuutetuksi. Minulla on siis täysin samat luottamustehtäväpaikat kuin edellisellä eduskuntakaudellakin; nyt vain olen sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja!

Keskustan eduskuntaryhmä valitsi tällä viikolla myös uuden ryhmäpuheenjohtajiston. Eduskuntaryhmän puheenjohtajaksi nousi Matti Vanhanen ja varapuheenjohtajiksi Elsi Katainen ja Markus Lohi. Vanhanen on oikea valinta puheenjohtajaksi: hän osoitti todellista johtajuutta ja poliittisen pelisilmänsä heti hallitusohjelmasta käydyssä täysistuntokeskustelussa. Vain pari tuntia valintansa jälkeen Vanhanen piti valtiomiesmäisen ryhmäpuheenvuoron kunnioitettavasti ilman mitään papereita.

Savo-Karjalan alueen edunvalvonta on hyvällä tolalla, kun Anu Vehviläinen on kunta- ja uudistusministeri, Elsi Katainen eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja, minä sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja ja vielä KD:n Sari Essayah todennäköisesti syksyllä valitaan puolueensa puheenjohtajaksi. Ensi viikolla me Savo-Karjalan edustajat kokoustamme pariinkin otteeseen maakunnan asioista: agendalla on niin biotalous, Itä-Suomen poliisilaitos kuin maakuntaliitot ja ammattikorkeakoulut.

Kesäistä viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 22 – Hallitusohjelmassa paljon hyvääkin

Tervehdys lukijoille!

Sipilän työhallitus on nyt virallisesti koossa: hallitusohjelma on valmis ja ministerit nimitetty. Pääministeri Juha Sipilän lisäksi keskustan ministerijoukkueeseen on valittu Olli Rehn elinkeinoministeriksi, Kimmo Tiilikainen maatalous- ja ympäristöministeriksi, Anu Vehviläinen kunta- ja uudistusministeriksi, Anne Berner liikenne- ja viestintäministeriksi sekä Juha Rehula ja Annika Saarikko jaetulla ministerikaudella perhe- ja peruspalveluministeriksi niin, että Rehula hoitaa työtä ensimmäiset kaksi vuotta ja Saarikko jatkaa loppukauden. Tämä salkunjakoratkaisu on paitsi osoitus hyvästä yhteishengestä, myös erinomainen esimerkki siitä, miten nuori nainen voi yhdistää uran ja perheen.

Keskustan ministeriketjusta löytyy paljon kokemusta ja osaamista eri yhteiskunnan aloilta, mutta myös muutoshenkeä. Ministereiden taustalla me kansanedustajat tarjoamme heidänkin käyttöönsä oman asiantuntemuksemme, jotta eri maakuntien asiat tulevat huomioitua jo valmisteluvaiheessa tasapuolisesti. On hienoa, että myös Savo-Karjala sai oman ministerinsä joensuulaisesta, Leppävirralta kotoisin olevasta konkaripoliitikko Anu Vehviläisestä.

Hallitusohjelma sisälsi odotetusti vaikeita leikkauspäätöksiä valtion menoihin. Päätökset ovat kuitenkin välttämättömiä, koska viimeisinä vuosina hallitsemattomaksi kiihtynyt valtion velkaantumiskierre on pysäytettävä. Ei ole reilua elää nyt yli varojemme ja sysätä velkaa lastemme ja lastenlastemme maksettavaksi. Kiitos runsaasta palautteesta, jota olette lähettäneet. Suurimman osan mielestä ohjelma on kaikesta huolimatta oikeudenmukainen.

Hallitusohjelmassa on tosiaan paljon hyvää: mahdollisimman suuri osa suunnitelluista säästöistä tapahtuu rakenteellisten uudistusten avulla ja sääntelyä vähentämällä, eikä suorilla rahallisilla leikkauksilla. Muun muassa maataloustukien leikkaukset kohdennetaan byrokratian purkamiseen ja näennäisviljelyyn. Kuntien tehtäviä ja asumisen ja rakentamisen sääntelyä vähennetään, ja esimerkiksi sote-uudistuksella saadaan sekä säästöjä että sujuvuutta ihmisten peruspalveluihin.

Omais- ja perhehoidon kehittämiseen tulee kymmeniä miljoonia euroja lisätukea. Savo-Karjalan kannalta tärkeää ovat myös satojen miljoonien eurojen panostukset tiemäärärahoihin ja biotalouden edistämiseen. Hallituksen tavoitteena on hiiletön Suomi 2030: tuontiöljyn ja -kivihiilen sijaan Suomi siirtyy liikkumaan ja lämmittämään uusiutuvalla energialla, joka myös työllistää kotimaassa. Kiertotaloudessa ja puhtaassa teknologiassa on kasvavat vientimarkkinat.

Yrittäjyyttä ja työntekoa tuetaan monin eri keinoin muun muassa ansiotuloverotuksen kevennyksillä, yrittäjävähennyksellä ja helpottamalla sukupolvenvaihdoksia perintöveroa keventäen. Hallitus haluaa myös purkaa sosiaaliturvan kannustinloukkuja kokeilemalla perustuloa, jonka tavoitteena on, että kaikesta työnteosta tulee kannattavaa. Nuorisotakuutakin kehitetään ja sille annetaan lisäresursseja, jotta kaikille peruskoulun päättäville saadaan taattua koulutus-, työ- tai kuntoutuspaikka.

Ensi viikolla hallitusohjelmasta käydään vielä keskustelu ja äänestys täysistunnossa. Myös lopulliset valiokuntapaikat jaetaan kansanedustajille ja keskustan eduskuntaryhmä valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa. Sitten työt Suomen kuntoon laittamiseksi voivat todenteolla alkaa.

Aurinkoista valmistujais- ja koulujen päättäjäisviikonloppua toivottaen,

Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

Ps. Katso kaikki uudet ministerit tästä linkistä: Sipilän hallituksen ministerit.

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 21 – Päihdepolitiikalla suuret säästöt

Lämmin tervehdys lukijoille!

Kiireet ovat jatkuneet eduskunnassa tälläkin viikolla. Smolnassa olemme neuvotelleet hyvinvointiryhmän strategiaa ja kärkihankkeita tulevalle hallitukselle. Teemoina ovat muun muassa terveyden edistäminen sekä vanhusten, perheiden ja vammaisten sosiaali- ja terveysasiat.

Keskiviikkoaamuna osallistuin Päihdepäivät 2015-tapahtuman alkoholipolitiikkaa käsittelevään seminaariin. Alkoholiin liittyvät kysymykset koskettavat ja kiinnostavat meitä suomalaisia syvästi. Aihe herättää meissä kuumiakin tunteita. Sen sai huomata myös eduskuntavaalien alla: huolimatta syvästä taantumasta, jossa Suomi on ja huolimatta Ukrainan kriisistä, joka suuresti vaikuttaa suomalaisiin mm. Venäjän vastapakotteiden muodossa, suurin kohu kansan keskuudessa syntyi huhusta, että keskustalla on takataskussaan suunnitelmia ”laimentaa” kaupassa myytävää olutta!

Kansainvälisesti tietoisuus alkoholihaitoista on vahvistunut ja ajattelu on kulkenut kohti pohjoismaista alkoholipolitiikkaa – Suomessa kuitenkin halutaan ottaa siitä etäisyyttä. Keskustelussa usein viitataan liikaan holhoukseen ja vaaditaan keskieurooppalaista alkoholipolitiikkaa.

Kansanterveystieteilijänä jaksan kuitenkin sinnikkäästi puhua terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn puolesta. Varsinkin nyt, kun meidän tulisi löytää miljardien säästöt julkisista menoista, olisi valtavan tärkeää panostaa sairauksien ehkäisyyn, sillä ennaltaehkäisty sairaus on halvin sairaus. Ja jos ihmisten sairastavuuden alentamisen kautta saataisiin säästöjä terveydenhuoltomenoissa, tarkoittaisi se, että leikkaustarve toisaalla pienenisi.

Sosiaali- ja terveysministeriö arvioi tupakan kokonaiskustannuksien olevan julkiselle sektorille 1,5 miljardia euroa vuodessa. Alkoholinkäyttö puolestaan aiheuttaa arviolta noin 1 miljardin euron haittakustannukset julkiselle sektorille. Mielestäni nämä luvut ovat sellaisia, että päihdepolitiikalla tulisi olla näkyvämpi rooli päätöksenteossa. Hallituskauden aikana pelkästään tupakasta ja alkoholista aiheutuvat kustannukset (yhteensä noin 10 miljardia euroa) ovat moninkertaisesti suuremmat kuin muodostumassa olevan hallituksen kaavailemat julkisen talouden säästötarpeet (4 miljardia euroa)!

Päihdepäivien seminaarissa Lauri Beekman Nordic Alcohol and Drug Policy Networkista toi myönteisiä uutisia eteläisen naapurimme Viron alkoholipolitiikan linjauksista: Virossa on päätetty nostaa alkoholiveroa asteittain 55 % vuosien 2016 – 2020 välillä ja sillä toivotaan olevan hillitsevä vaikutus niin kutsuttuun ”viinaralliin” Suomenlahden yli.

Sote-asioiden lisäksi tällä viikolla ovat puhuttaneet yrittäjyys ja maakunnan edunvalvonta. Suomen Yrittäjät järjesti kansanedustajille seminaarin, jossa tapasin myös oman nimikkoyrittäjäni Kati Ruotsalaisen (Ruotsalainen Oy) Nilsiältä. Kansanedustaja saa yrittäjästä luottokontaktin ja luontevan yhteyden yrittäjän arkeen. Tilaisuudessa yrittäjät kertoivat arkiesimerkkejä sääntelystä, joka on joskus aivan käsittämätöntä. On aika tarttua toimeen ja purkaa työntekoa ja yrittäjyyttä estävää byrokratiaa. Keskusta listasi jo viime vuonna 101 ehdotusta turhan byrokratian purkamiseksi. Listaan voit tutustua tästä linkistä.

Maakunnan edunvalvonnan puitteissa joukko meitä Savo-Karjalan kansanedustajia sai eduskuntaan vieraita Iisalmen käräjäoikeudesta. Oikeusministeriö on esittänyt käräjäoikeuksien määrän vähentämistä, ja lakkauttamisuhan alla ovat Savo-Karjalassa Iisalmen, Varkauden ja Nurmeksen toimipisteet. Keskittäminen ei kuitenkaan aina johda säästöihin, koska seurauksena ovat muun muassa kasvavat matkakustannukset ja kerrannaisvaikutukset alueen työllisyyteen ja palveluihin. Tässä asiassa ja monissa muissa me vaalipiirin edustajat tulemme tekemään yhteistä edunvalvontaa, emmekä jakaudu hallitus-oppositioleireihin.

Nyt perjantai-iltana lennän koti-Savoon. Huomenna pääsen sään salliessa keräämään peltokanankaalia kotitilamme pelloilta. Tuon rikkakasvin kitkeminen on jostain syystä intohimoni, ja olen saanutkin sen pysymään hyvin aisoissa, eikä peltokanankaali ole ryöpsähtänyt ongelmaksi pelloillamme. Jotta jatkuvuus tässä työssä olisi turvattu, pitää minun yrittää innostaa poikani hommaan. Siinäpä huomisen haaste!

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 20 – Savo-Karjalan ja koko Suomen asialla

Tervehdys hyvät lukijat!

Hallitusneuvottelut ovat edenneet tällä viikolla hyvää vauhtia. Juha Sipilän jämäkkää johtamistapaa ovat kiitelleet myös muiden puolueiden edustajat. On hienoa, että Sipilä, Soini ja Stubb kehuvat jokaisessa tiedotustilaisuudessa kilpaa puolueiden välillä vallitsevaa luottamusta. Toivon tilanteen jatkuvan, sillä sopusointuinen hallitus on toimintakykyinen ja aikaansaava, koska voimavarat voi käyttää keskinäisen kiistelyn sijaan Suomen taloustilanteen kohentamiseen ja rakenteiden uudistamiseen.

Savo-Karjalan kansanedustajat ovat hallitusneuvotteluissa hyvin edustettuina. Eri neuvotteluryhmissä ovat vaalipiirin keskustalaisista mukana minä ja Elsi Katainen (hyvinvointiryhmässä aiheesta riippuen), Markku Rossi (kestävän julkisen talouden ryhmässä) ja Anu Vehviläinen (ryhmässä toimintatavat, johtaminen, digitalisaatio, normien purku ja kokeilut, sekä aiemmin jo työnsä päättäneessä strategiatyön ryhmässä) sekä perussuomalaisten Kimmo Kivelä (ryhmässä koulutus ja osaaminen). Lisäksi Seppo Kääriäinen istui jo neuvottelut valmiiksi saaneessa ulko- ja turvallisuuspolitiikan ryhmässä.

Minä olin tämän perjantaipäivän mukana neuvottelemassa hyvinvointiryhmässä. Ryhmämme tehtävänä on kehittää sosiaali- ja terveydenhuoltoa muun muassa siirtämällä painopiste sairauksien hoidosta niiden ennaltaehkäisyyn. Terveyden edistäminen nimittäin sekä lisää suomalaisten hyvinvointia että tuo säästöjä yhteiskunnalle. Kirjoitin aiheesta viime viikolla tiedotteen, jonka voitte lukea tästä linkistä. Myös vanhuspalvelut ja omaishoito ovat keskeisiä hyvinvointiryhmässä linjattavia asioita.
Hallitusneuvotteluiden ja niihin valmistautumisen ohella olen tällä viikolla kokoustanut niin Savo-Karjalan kuin koko Itä- ja Pohjois-Suomen asioihin liittyen. Maanantaina me Savo-Karjalan kansanedustajat tapasimme maakuntaliittojen väkeä Kuopiossa ja muotoilimme suuntaviivoja alueemme edunvalvontaan. Tiistaina taas pidettiin Itä- ja Pohjois-Suomen neuvottelukuntien kokous, johon osallistui kansanedustajien lisäksi monia maakuntavaikuttajia. Itä- ja Pohjois-Suomen neuvotteluntien tavoitteissa on paljon yhteisiä painopisteitä koskien muun muassa liikennettä, biotaloutta ja matkailua.

Myös kotona oli jännittävä päivä tänään, kun huippulehmällemme Eskimolle tehtiin alkiohuuhtelu. Tuloksena oli viisi alkiota, jotka siirrettiin välittömästi muiden lehmien kohtuihin. Parin viikon päästä tiedämme, kuinka monessa kohdussa lähtivät elämään pienenpienet alkiot, joista on odotettavissa lehmävasikka reilun yhdeksän kuukauden päästä. Nuo vasikat todella ovat 90 % todennäköisyydellä lehmävasikoita, sillä munasolujen hedelmöittämisessä käytettiin sukupuolilajiteltua spermaa. Lennän yökoneella kotiin ja viikonloppuna ehdin taas tehdä lasten kanssa kevättouhuja puutarhassa ja rentoutua navettahommissa fyysisen työn avulla. Sunnuntai-iltana sitten takaisin Helsinkiin, sillä hallitusneuvottelut jatkuvat maanantaina.

Rentouttavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

Viikkokirje vko 19 – Hallitusneuvottelut alkavat

Lämmin tervehdys hyvät lukijat!

Kirjoitan tästä lähtien perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina täällä kotisivuillani, mutta ensi viikosta lähtien kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.
Viikon merkittävin tapahtuma oli hallitustunnustelija Juha Sipilän ilmoitus hallitusneuvotteluihin osallistuvista puolueista. Sipilän johtamien keskustelujen ja ennakkokysymysten jälkeen keskusta teki valinnan, että hallitus yritetään muodostaa kolmen suuren puolueen, keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten, kesken. Tälle hallituspohjalle ei ole vielä annettu virallista nimeä, mutta ilmoille on heitetty muun muassa kolmen ässän, perusporvari- ja sinimultahallitus.

Jos trio Sipilä, Soini ja Stubb onnistuu hallituksen muodostamisessa, he tulevat olemaan toistensa kanssa tiiviimmin kuin moni aviopari. Siksi on hyvä muistaa, että intohimon lisäksi tarvitaan keskinäistä kunnioitusta ja luottamusta. Maamme tulevaisuus on seuraavan hallituksen käsissä. Tulevien viikkojen neuvottelut ovat varmasti raskaat ja vaikeat. Kolmen ässän kolmikko voi kuitenkin parhaimmillaan olla sekä toimintakykyinen että aikaansaava.

Toinen viikon suurista uutisista oli yhteiskuntasopimuksen kaatuminen. Sopimusta olisi tarvittu kirittämään Suomen kilpailukykyä, koska vientimme ei vedä. Talouskasvu on olematon ja työttömyys kasvaa jatkuvasti. Valtio velkaantuu nopeammin kuin koskaan ennen. Keväällä 2009 Suomen valtion velka oli 53 miljardia euroa. Nyt luku on jo yli 96 miljardia. Yhteiskuntasopimus mittasi suomalaisten kykyä ja halua yhteisvastuuseen.

Sipilän sanoin yhteiskuntasopimuksessa oli ideana, että ”kohtuuden tekoja on syytä odottaa erityisesti niiltä, joiden tulevaisuus on turvattu”. Jos tekisimme tunnin verran enemmän töitä viikossa nykyisellä palkalla, voisimme välttää yhden miljardin leikkaukset. Silloin nekin luopuisivat, jotka ovat saaneet pitää työpaikkansa. He luopuisivat yhdestä tunnista vapaa-aikaa viikossa.
Hallituksella on nyt edessään kova ja välttämätön leikkausten tie, jonka kohteeksi joutuvat myös hyvinvointipalvelut ja tulonsiirrot, kuten verovähennykset, lapsilisät, asumistuet, toimeentulotuet ja työttömyyskorvaukset. Keskustan tehtävä hallituksessa on kuitenkin taata sosiaalisesti oikeudenmukainen politiikka: heikoimmistakin pidetään huolta. Ihmisarvo ja kestävä luontosuhde eivät saa jäädä talouskasvun tavoittelun jalkoihin.

Hallitusneuvottelujen ajaksi keskustan kansanedustajat jaettiin valiokuntiin pääosin aakkosjärjestyksessä. Minä istun toukokuun ajan talousvaliokunnassa ja lakivaliokunnassa sekä EU-asioista päättävän suuren valiokunnan varajäsenenä. Valiokuntapaikat jaetaan uudelleen hallitusneuvottelujen loputtua. Silloin käynnistyy myös varsinainen lainsäädäntötyö.
Kotimaakunnasta voisi mainita, että Savon Yrittäjien Yrittäjän ääni -kampanja jatkuu vaalien jälkeen niin, että jokaiselle kansanedustajalle on nyt nimetty omasta maakunnasta nimikkoyrittäjä.

Kansanedustaja saa yrittäjästä luottokontaktin ja luontevan yhteyden yrittäjän arkeen. Toisaalta nimikkoyrittäjistä muodostuu Savon Yrittäjille verkosto, jonka kautta konkreettista tietoa yrittäjän elämästä välitetään päätöksentekoon.
Minun nimikkoyrittäjäni on nilsiäläinen Kati Ruotsalainen (Ruotsalainen Oy).
Nyt on hyvä aloittaa viikonloppu. Näin tekevät myös kaikki hallitusneuvottelijat. Töitä jatketaan taas ensi viikolla uusin voimin.

Aurinkoista äitienpäiväviikonloppua toivottaen,
Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

Puoli vuotta vaaleihin

Jos saisin jotakin toivoa puolueiden vaalilupausten suhteen, toivoisin, että ei tehtäisi ylilyöntejä tai muutoin lupauksia, joiden toteuttaminen vaalien jälkeen veisi Suomen horjuvaa taloutta syvemmälle hetteikköön. Enää siihen ei ole varaa.

Tapanani ei ole käyttää palstatilaa haukkumalla muita puolueita, ja aion jatkossakin pyrkiä tuomaan mieluummin esille toimintatapoja, joiden toteuttaminen mielestäni veisi asioita parempaan suuntaan. Demareiden vaalilupaus viime eduskuntavaaleissa on kuitenkin sen luokan juttu, että siitä tunnen tarvetta ääneen urahtaa.

Demarit ratsastivat kevään 2011 vaaleihin lupaamalla, että jos he ovat hallituksessa, ei eläkeikää nosteta. No, nyt heidän ollessaan hallituksessa, työryhmä on tehnyt esityksen, millä tavoin asteittain eläkeikää nostetaan 63 vuodesta 65 ikävuoteen. Demarit joutuivat siis pettämään suurimman vaalilupauksensa.

Demarien vaalilupauksen pettämisessä harmittaa vain se, että se tapahtui niin myöhään. Mielestäni oli aivan edesvastuutonta tehdä moinen vaalilupaus ääntenkalastelumielessä. Jokainen vähänkin aikaa seuraava ihminen tietää, että Suomen väestön ikärakenteen kehitys on jo vuosikausia vaatinut aivan päinvastaisia toimenpiteitä. Suuret ikäluokat ovat juuri jääneet ja jäämässä eläkkeelle ja väestömme myös elää pitempään. Onneksi myös entistä terveempänä!

Ikävien päätösten tekeminen ei varmasti kenestäkään ole kivaa, mutta niitä vain on lähivuosina tehtävä. Jos jatkaisimme kansan miellyttämislinjalla ja laput silmillämme, olisi edessä jotakin Kreikan kaltaista. Tulevina vuosina mitataankin, osataanko jakaa niukkuutta ja kohdistaa leikkaukset niin, että vauriot ovat mahdollisimman pieniä. Hedelmällisintä on, jos löydämme keinoja tehdä asioita toisella tavoin, halvemmalla ja silti paremmin.

”Maan tavat” on vihdoin otettava tarkasteluun. Yksi näistä ”tavoista” on se, että lähes kaikki uusi lainsäädäntö tuo lisää tarkastuksia, selvityksiä ja seurantaa. Ja tätä byrokratiaa rakennetaan niin EU-parlamentissa kuin omissa ministeriöissämmekin. Lainsäädännöllä paisutamme julkista hallintoa, joka maksaa, mutta ei itsessään tuo hyvinvointia kuin palkan muodossa kyseistä byrokratiaa toteuttaville henkilöille.

Keskusta on gallupien valossa tällä hetkellä Suomen suosituin puolue. Ykkösasemaan on varmasti useita syitä. Suosioon vaikuttaa sekä muiden puolueiden töpeksiminen, että omat teot. Keskusta Juha Sipilän johdolla on tarjonnut uudenlaista oppositiopolitiikkaa: pelkän räksytyksen sijaan Keskusta tarjoaa yhteistyötä ja vaihtoehtoisia toimintatapoja. Olen iloinen siitä, että myös kansa pitää tällaisesta vastuullisesta toiminnasta.