Valio luo uskoa savolaisille maidontuottajille

Valion uutinen keskittää Mustaleima- ja Alppi Kreivi-juustojen valmistus Lapinlahden meijerille tuli todella kreivin aikaan! Vaikka juustojen valmistuksen siirto ei suoraan meidän savolaisten maidontuottajien tilipussissa näykään, tuo se kuitenkin kipeästi kaivatun positiivisen signaalin meille tuottajille: maidolla on tulevaisuutta ja Valio uskoo savolaiseen maidontuotantoon ja on valmis toimintojaan alueellamme kasvattamaan.

Vuosi 2014 oli maanviljelijöille raskas. Uhkakuvia ja myös toteutuneita heikennyksiä yrittäjyyteemme tuli monelta suuntaa. Saimme myös kantaaksemme ison osan laskusta, johon emme itse millään tavoin voi vaikuttaa: Venäjän EU:lle asettamien vastapakotteiden vuoksi maidon tilityshinta aleni noin 10 %. Lisäksi Venäjä on jo aiemmin asettanut erilaisia tuontikieltoja mm. lihatuotteille ja myös eläinkauppa Venäjän suuntaan oli jäissä lähes vuoden.

Viime vuonna maatalousyrittäjien jaksamista koeteltiin toden teolla myös kotimaisen maatalousbyrokratian suunnalta: osa tämän vuoden maataloustukien muodossa tulevasta tulosta ilmoitettiin ykskantaan siirtyvän tuloutettavaksi vasta ensi vuonna! Samaan aikaan kuitenkin meiltä vaadittavaa, turhauttavaa ja aikaavievää paperityötä, täysin epäolennaisten asioiden kirjaamista ja selvitysten tekemistä on lisätty.

Kaiken tämän ”maallisen” kiusan lisäksi viime vuosina sään ääri-ilmiöt ovat tuoneet monelle maatalousyrittäjälle tuntuviakin taloudellisia menetyksiä. Liialliset, viikkoja kestävät sateet ja kylmät jaksot tukahduttavat ja pysäyttävät kasvien kasvun, kun taas viikkoja kestävät helteet näännyttävät niin pelloilla kasvavan sadon kuin eläimetkin.

Tulevaisuuden usko on asia, jonka avulla jokainen meistä jaksaa yrittää sinnitellä vaikeiden aikojen yli. Maanviljelijöiden usko on nyt koetuksella ja siksi tällaisten positiivisten uutisten, kuten Valion Lapinlahden meijerin juustotuotteiden valmistuksen lisääminen on, merkitys on henkisesti todella suuri. Meihin ja työhömme uskotaan.

Tyytyväisiä omaishoitajia

Osallistuin tänään omaishoitajien virkistyspäivään Iisalmessa. Heille oli Ilvolassa järjestetty mahdollisuus erilaisiin pieniin hemmotteluhoitoihin ja yhdessäoloon. Paikalla oli myös erilaisia omaishoitajien ja hoidettavien jaksamiseen ja hyvinvointiin liittyviä neuvontapisteitä.

Sain tilaisuuden keskustella muutaman omaishoitajan kanssa. Jokaisessa keskustelussa nousi ensimmäisenä esiin tyytyväisyys Iisalmen ja Ylä-Savon soten tarjoamaan tukeen omaishoitajille, mikä tuntui kovin lohduttavalle! Joissakin palveluissa on siis onnistuttukin!
Pyysin omaishoitajia nostamaan esille jonkin asian, mitä omaishoidossa voisi kehittää. Eräs omaishoitaja sanoi, että kun hänen vaimonsa ei ole muistisairas, hänelle tulee kovin pitkä aika sen viikon aikana, kun hän on vuorohoitopaikassa. (Sitovassa omaishoitotilanteessa olevalla omaishoitajalla on lakisääteinen oikeus vähintään kolmeen vapaavuorokauteen kuukaudessa.) Tämä omaishoitaja toivoisi viriketoimintaa ja ”enemmän elämää” tuonne hoivapaikkaan.

Toisessa keskustelussa omaishoitaja toivoi, että hän löytäisi henkilön, joka tulisi ulkoiluttamaan hänen puolisoaan, kun hän ei jaksa enää itse. Eräs toinen omaishoitaja, joka on käynyt säännöllisesti kuntosalilla ja kokenut kuntosaliharjoittelun lisänneen hänen kuntoaan ja hyvinvointiaan, sanoi, että kuntosaliharjoittelua ja saliopastusta pitäisi olla kaikkien ikäihmisten saatavilla ja ei vain ”kuuriluonteisesti” vaan jatkuvasti. Hän toivoi, että vielä lisää kuntosaliryhmiä ja ohjaajia järjestettäisiin tukemaan ikäihmisten tomintakyvyn säilymistä.

Päivästä jäi toiveikas kuva: niillä omaishoitajilla, jotka ovat saaneet omaishoitajan statuksen ja päässeet tukipalvelujen piiriin, on tunne, että heidän hyvinvoinnistaan huolehditaan. Omaishoitosopimuksia on vain 43 000, kun Suomessa arvioidaan olevan tällä hetkellä 300 000 omaishoitotilannetta, joista 60 000 on sitovia ja vaativia. Näiden ilman omaishoitosopimusta olevien omaishoitajien jaksamisesta tulisi olla huolissaan, ei vain inhimilliseltä kannalta vaan myös taloudellisesti: arvioidaan, että omaishoito säästää vuosittain 2,8 miljardia euroa kuntien hoitomenossa.

Ensi vaalikaudella tulee vihdoin saada omaishoidon tuki Kelan hallinnoitavaksi, jolloin luodaan koko Suomen kattavat, yhtenäiset kriteerit omaishoitoon. Silloin kukaan omaishoitaja ei jäisi hänelle kuuluvan avun ja tuen ulkopuolelle sen vuoksi, että asuinkunta ei lyhytnäköisyyttään tajua satsata omaishoitajien jaksamiseen.

PS: On hyvä muistaa, että omaishoito ei ole vain ”vanhusten juttu”. Omaishoidon piirissä on paljon myös nuorempia perheitä, joissa hoidetaan vammaisia tai vammautuneita aikuisia ja lapsia. Oma lukunsa on mielenterveyspotilaat: heidän omaisensa jäävät kutakuinkin kokonaan yhteiskunnan tuen ulkopuolelle.

Vakavaa markkinatunnelmaa

Viikonloppuna järjestettiin Savolaiset Suurmarkkinat Kuopio-hallissa. Keskusta osastolla kävi runsaasti markkinaväkeä. Keskustelujen yleissävy oli vakava.

Jos tapaamieni ihmisten kanssa käydyt keskustelut niputtaa yhteen, voi todeta, että ihmisillä on suurempi huoli Suomen tilasta kuin omasta hyvinvoinnista. Ikään katsomatta messuvieraat olivat hyvin huolissaan Suomen tilanteesta.
Keskustaa ihmiset kiittelivät ratkaisukeskeisestä oppositiopolitiikasta. Ihmiset kiittelivät Juha Sipilää konkreettisista kannanotoista, joilla Suomen kurssi voitaisiin kääntää. Sipilän rauhallinen ja sovitteleva tapa esiintyä ja kertoa Keskustan linjauksista sai suurta kiitosta.

Viikonlopun aikana kävi ilmi, että ihmiset eivät nyt kaipaa sirkushuveja, ainakaan poliitikkojen esittämänä. Keskustan nykyiset kannatusluvut on ansaittu asiallisella ja rakentavalla toimintalinjalla. Unelmahötön aika on todellakin ohi.
savolaiset_suurmarkkinat_23.11_2014_hannakaisanetti.jpg

Vaalityössä yhdessä tukiyhdistykseni puheenjohtajan Marja-Leena Torppavirran kanssa.

Viikkokirje vko 38 – Mitä voisimme oppia Saksasta?

Perjantai 18.9.2015

Tätä työviikkoa ovat värittäneet sosiaali- ja terveysvaliokunnan työmatka Berliiniin sekä keskustelu maahanmuutosta ja työmarkkinauudistuksista. Samat asiat ovat pinnalla myös Saksassa, joten matka tarjosi tarpeellista tietoa kotimaan päätöksentekoon.

Alkuviikosta sain kunnian juontaa keskustan maahanmuuttoaiheisen virtuaalitupaillan. Mukana keskustelemassa olivat SPR:n Helsingin ja Uudenmaan piirin toiminnanjohtaja Petri Kaukiainen, Siirtolaisuusinstituutin johtaja ja maahanmuuttotutkija Tuomas Martikainen, Maahanmuuttoviraston turvapaikkayksikön johtajan sijainen Juha Similä sekä ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Antti Kaikkonen. Tupaillassa oli asiallista keskustelua pakolaiskriisistä ja sen vaikutuksista Suomeen. Monia turvapaikanhakijoihin liittyviä myyttejäkin tuli murrettua keskustelun aikana. Lähetys kannattaa katsoa vielä jälkikäteenkin keskustan nettisivujen Keskusta-TV:n arkistosta.

Tupaillan jälkeen tapasin Helsingin Keskustanuoria, joiden kanssa mielenkiintoinen keskustelu jatkui niin maahanmuutosta, työmarkkinatilanteesta kuin muusta ajankohtaisesta politiikasta sekä siitä, miksi kukin meistä on halunnut lähteä politiikkaan ja miksi on valinnut juuri keskustan. Kiitos aktiivisille nuorille innostavasta juttutuokiosta!

Keskiviikkona sosiaali- ja terveysvaliokunta lähti kaksipäiväiselle työmatkalleen Berliiniin. Erityisesti halusimme tietoa Saksan kuuluisasta talous- ja työreformista, saksalaisten sosiaaliturva- ja eläkejärjestelmästä sekä akuutista pakolaiskriisistä.

Ensiksi vierailimme työ- ja sosiaaliministeriössä. Siellä saimme perusteelliset katsaukset Saksan suhtautumisesta pakolaiskriisiin, Saksan eläketurvajärjestelmään, ikäköyhyyteen sekä talous- ja työreformeihin. Näitä samoja aiheita käsiteltiin jatkossa vierailun aikana uudelleen eri näkökulmista Suomen suurlähetystössä, jonne oli kutsuttu molemmille päiville asiantuntijoita (tutkijoita, virkamiehiä ja käytännön työntekijöitä) tekemään selkoa aiheista heille annetuista näkövinkkeleistä. Kerrottavaa luennoista olisi valtavasti. Yritän nostaa seuraavaksi lyhyesti esille oleellisimmat näkökulmat.

Akuutti pakolaiskriisi: Saksa on luvannut ottaa vastaan 800 000 pakolaista. Heillä turvapaikkahakemusten käsittely on tehokasta: ennen kriisiä turvapaikkahakemus pyrittiin käsittelemään 3 kk:n sisällä. Nyt kriisissä hakemusten käsittelyaika on venynyt keskimäärin 6 kuukauteen ja he haluavat lisätä resursseja, jotta he pystyisivät palaamaan lyhyempään käsittelyaikaan. On huomionarvoista, että Suomeen on tullut 2000-luvulla turvapaikanhakijoita 1500–6000 vuodessa, eli vain murto-osa siitä, mitä Saksaan. Silti meillä turvapaikkahakemusten käsittelyajat ovat jopa vuosia!

Saksa haluaa panostaa siihen, että tulijoille aloitetaan kielen opetus välittömästi ja samoin työelämään halutaan avata ovet heti. Oppisopimuskoulutus on Saksassa kaiken kaikkiaan hyvin keskeinen väylä työelämään niin maahanmuuttajille kuin kantaväestöllekin. Saksassa väestö vanhenee Suomeakin nopeammin. Siksi maa haluaa nähdä pakolaiset myös positiivisena asiana: he haluavat integroida turvapaikanhakijat yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi ja tuottaviksi veronmaksajiksi, joiden kautta huoltosuhteen vinoutumaa pystytään oikaisemaan. Sillä tavalla Saksaan saadaan enemmän työllisiä huolehtimaan työelämän ulkopuolella olevien sosiaaliturvasta. Näissä asioissa Suomen pitää ottaa oppia Saksasta.

Eläkejärjestelmä: Omasta työelämän historiastaan johtuen Saksan työeläkejärjestelmä on hyvin erilainen kuin Suomessa. Sen kattavuus ei ole vuosikymmenien aikana ollut hyvä, ja nyt 2000-luvulla on päästy tilanteeseen, jossa julkisen järjestelmän kautta työeläkevakuutettuja on 84 % työväestöstä. Saksa on huolissaan tuosta jäljelle jäävästä 16 %:sta: osalla heistä ei ole minkäänlaista suunnitelmaa vanhuuden sosiaaliturvan varalle. Tuossa joukossa vanhuusköyhyys tulee olemaan hyvin voimakasta, ja he ovat erilaisten toimeentulotukien varassa. Suomen järjestelmän kaltaista kansaneläkettä Saksassa ei ole.

Talous- ja työreformi: Tutkijat ovat erimielisiä, mitä osaa Saksan talouskasvusta 2000-luvulla toteutetut uudistukset näyttelevät. Yksimielisiä ollaan kuitenkin siitä, että palkkojen alennuksilla, työelämän joustojen ja paikallisen sopimisen lisäämisellä ja työntekijöiden sosiaaliturvamaksujen osittaisilla helpotuksilla on ollut keskeinen merkitys. Saksan talous kukoistaa, mutta uudistuksilla on myös nurjat puolensa: erityisesti naisia on jäänyt köyhyysloukkuun ns. ”minijobien” takia. Minijobit ovat sellaisia työsuhteita, joissa työnantajan ei tarvitse maksaa ollenkaan sosiaaliturva- ja eläkemaksuja. Myös köyhien työssäkäyvien osuus on lisääntynyt, eli sellaisten ihmisten osuus, jotka joutuvat turvautumaan toimeentulotukiin jatkuvasti, koska palkka ei riitä elämiseen.

Reissun aikana varsinkin sosiaalisessa mediassa puhuttaneesta ”taksicasesta” haluan sanoa, että olen työssäni jo tähän mennessä tottunut monenlaiseen kielenkäyttöön, mutta näin suoraa uhkailua en ole aiemmin kokenut. Siihen vedän rajan – omasta turvallisuudestani haluan jatkossakin pitää kiinni.

Loppuviikon pääpuheenaiheita ovat olleet pääministeri Juha Sipilän puhe ja palkansaajien perjantain mielenilmaus. Sipilä onnistui puheessaan välittämään Suomen taloustilanteen vakavuuden. Hän myös vetosi sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöihin, että nämä esittäisivät uusia ratkaisuja kilpailukyvyn parantamiseen. Sipilä mielellään käyttäisi erilaisia keinoja, kuin nämä hallituksen aiemmin esittämät toimet, jotka osuvat kohtuuttoman paljon esimerkiksi hoitoalalla työskenteleviin. Työmarkkinajärjestöiltä odotetaan nyt vaihtoehtoisia esityksiä, jotka kohdistuisivat tasapuolisemmin koko kansaan. Esimerkiksi lomarahojen puolittaminen ja päivittäisen työajan pidentäminen muutamilla minuuteilla toisi samanlaiset säästöt. Näitä asioita hallitus ei kuitenkaan voi päättää, koska niistä ei sovita laissa. Pallo on nyt työmarkkinajärjestöillä, koska vain heillä on valtaa tehdä nämä päätökset. Toivottavasti järjestöillä on viisautta ajatella koko yhteiskunnan – myös työttömien – etua.

Työnantajilta Sipilä vaati puheessaan lisää isänmaallisuutta – halua pitää työpaikat Suomessa. Yritysten tulisi myös osoittaa vastuullisuutta käyttämällä saamansa työvoimakustannuksen alennukset uusiin työpaikkoihin, innovaatioihin ja investointeihin. Saksassa työntekijät ja työnantajat ovat oppineet puhaltamaan yhteen hiileen. Samaa henkeä kaivattaisiin Suomessakin.

Tätä kirjoittaessani toivon, että pääsen tänään kotiin mielenilmauksista huolimatta. Viikonloppu menee tutusti perheen ja navettatöiden parissa. Sunnuntaina aion ehtiä kuitenkin Maaningalle Keskustanaisten järjestämään kirkkopyhään. Siellä juhlassa minua on pyydetty myös vähän viäntämään savvoo.

Aurinkoa kaikkien mieleen!

Toivottaa Hannakaisa

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 37 – Isojen päätösten viikko

Perjantai 11.9.2015

Tämä viikko on ollut eduskunnassa hektinen: ensin hallitus julkisti yhteiskuntasopimusta korvaavan kilpailukykypaketin, sitten ensi vuoden budjettiehdotuksen ja lopulta askelmerkit turvapaikanhakijakysymykseen.

Keväällä hallitusohjelmassa julkaistuille toimenpiteille muodostui nyt looginen jatkumo. Hallitusohjelman julkaisun jälkeen nousi suuri huoli siitä, että sosiaalietuuksien leikkauksista kärsivät lähinnä työttömät, opiskelijat ja eläkeläiset – missä on tavallisten työntekijöiden ja suurituloisten vastuu? Heidän osuutensa kävi selväksi tällä viikolla kilpailukykyä parantavien toimenpiteiden kohdistuessa työssäkäyviin ja budjettiehdotuksen solidaarisuus- ja pääomaverojen muutosten rokottaessa puolestaan hyvätuloisia.

Suomella on takanaan seitsemän laihaa vuotta, joiden aikana niin työttömien määrä kuin valtion velka ovat kasvaneet räjähdysmäisesti. Koko edellinen vaalikausi hukattiin päättämättömyyteen. Jo eduskuntavaalien aikaan kaikki olivat herttaisen yksimielisiä siitä, ettei nykymeno voi jatkua. Tulevalta hallitukselta odotettiin kykyä tehdä päätöksiä.

Kun niitä päätöksiä nyt tehdään, vastassa on hirveä huutomyrsky, jonka takaa pilkottaa harvinaisen vähän vaihtoehtoisia toimenpiteitä. Tekoja tarvitaan kuitenkin heti, eikä vuoden, kahden vuoden tai neljän vuoden päästä. Suomi selviytyy vain uudistumalla. Sovittujen toimien tavoitteena on saada talous kuntoon ja kasvuun, turvata nykyiset työpaikat ja luoda uusia työpaikkoja. Tässä onnistuminen on kaikkien suomalaisten etu.

Yritysten tulisi nyt osoittaa vastuullisuutta käyttämällä saamansa työvoimakustannuksen alennukset uusiin työpaikkoihin, innovaatioihin ja investointeihin. Jos uudistusten myötä esimerkiksi työtön ihminen pääsee sunnuntaina työskentelemään 175 prosentin tuntipalkalla, tavoitteessa on onnistuttu.

Hallitus pyrkii toimimaan mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Muun muassa pieni- ja keskituloisten ansiotuloverotusta kevennetään ja Yle-vero poistetaan kokonaan alle 10 300 euroa vuodessa tienaavilta, joita on satojatuhansia. Lisäksi hallitus on valmis myöntämään omat virheensä ja korjaamaan niitä. Hyvänä esimerkkinä on eläkeläisten asumistukipäätös: leikkausta pienennetään ja siirtymäaikaa pidennetään, eli muutos ei astu voimaan vielä ensi vuoden alusta.

Tällä viikolla hallitus sopi myös turvapaikanhakijoiden vastaanottamisesta. Vapaaehtoisuuden pohjalta Suomi on valmis tekemään oman osuutensa ja osallistumaan kaikkien EU-jäsenvaltioiden yhdessä sopimaan taakanjakoon. Lisäksi hallitus haluaa kehittää toimia maahantulijoiden pikaiseksi rekisteröimiseksi sekä kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden nopeaksi palauttamiseksi. Nämä ovat tärkeitä asioita, jotta oikeasti hädänalaiset ihmiset saavat mahdollisimman nopeasti oleskeluluvan ja viralliset kotouttamistoimenpiteet voidaan aloittaa.

Kotouttamisen onnistuminen on kohtalon kysymys – ja onnistuessaan meille onnekas asia. Suomeen kotoutuneet, kielen oppineet ja työhaluiset tulijat ovat juuri sitä, mitä harmaantuva ja eläköityvä työllisten joukkomme kipeästi kaipaa. Turvapaikanhakijoilla pitäisi olla oikeus mielekkääseen työntekoon heti maahantulonsa jälkeen – on järjetöntä, että nykyinen lainsäädäntö estää sen. Muun muassa tähän ongelmaan aion puuttua keskustan kansanedustajien maahanmuuttotyöryhmässä, johon minut tällä viikolla valittiin. Töitä riittää, mutta niitä tänne on tultu tekemäänkin.

Hannakaisa Heikkinen
TtM, maatalousyrittäjä
kansanedustaja

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 35 – Keskustaedustajien kesäkokouksessa tarmokas ote

Perjantai 28.8.2015

Tämä viikko alkoi Itä- ja Pohjois-Suomen maakuntien huippukokouksella Joensuussa. Me alueen kansanedustajat, maakuntavaikuttajat ja paikalliset päättäjät keskustelimme muun muassa alueiden ajankohtaisista edunvalvonta-asioista, biotaloudesta sekä hallituksen kunta- ja uudistuspolitiikan suunnitelmista. On aina yhtä hienoa huomata, kuinka puoluerajat ylittävä yhteistyö sujuu oman kotiseutumme hyväksi.

Joensuun jälkeen matka jatkui Helsinkiin, keskustan eduskuntaryhmän kesäkokoukseen. Yhtenä pääpuheenaiheista kokouksessa oli luonnollisesti yhteiskuntasopimuksen kariutuminen, joka tuo lisäpainetta vaikeassa taloudellisessa tilanteessa. Hallitus pohtii paraikaa, millä keinoilla yritystemme kansainvälistä kilpailukykyä voitaisiin parantaa. Ohjaavana periaatteena pitää olla oikeudenmukaisuus: toimenpiteet eivät saisi kohdistua samoille ihmisryhmille, joita hallitusohjelmassa päätetyt leikkaukset jo rokottavat. Lisäksi hallitus haluaa saada aikaan mahdollisimman tasapainoisen kokonaisuuden, jossa halvempien yksikkötyökustannusten vastapainona työntekijöidenkin asemaa parannetaan.

Jotta talous saataisiin jälleen kasvu-uralle, on hallituksen ryhdyttävä myös toimenpiteisiin, joilla vuosikymmeniä työelämää vinouttaneet sosiaali- ja työttömyysturvan kannustinloukut vihdoin poistetaan. Minua harmittaa sellaisten yritysten puolesta, jotka eivät löydä sitoutuneita työntekijöitä samalla, kun Suomen työttömyysluvut vain jatkavat kasvuaan. Tietysti on paljon ihmisiä, joilla on todellisia vaikeuksia työllistyä. Kuitenkin siinä mennään pieleen, jos työttömyysturvan varaan halutaan jäädä vain sen helppouden takia. Työn tekemisen pitää aina olla kannattavampaa kuin työttömänä olo.

Kehotin kokouksessa hallitusta puuttumaan sosiaaliturvan kannustinloukkuihin järjestämällä perustulokokeilun, joka on yksi hallitusohjelmassa mainituista kärkihankkeista tälle vaalikaudelle. Ainakin yksi paikallisista kokeilualueista voisi sijaita korkeasta työttömyydestä kärsivässä Savo-Karjalassa. Yhdeltä luukulta saatavan perustulon tavoitteena olisi korvata ajansaatossa monimutkaistunut sosiaalietuuksien vyyhti ja siten poistaa tahattomasti syntyneet esteet työnteolle. Hallitus julkaisee kärkihankelistauksensa ensi viikolla.

Paljon keskustelua kokouksessa herätti myös alati kiihtyvä siirtolaisten virta Eurooppaan. Olemme aivan uuden ajan edessä: kyseessä ovat suurimmat kansainvaellukset sitten maailmansotien. Joka päivä saamme lukea hirvittäviä uutisia ihmiskohtaloista: satoja ihmisiä kuolee Euroopan rajoilla. Kuitenkin on huomioitava, että myös terroristijärjestö Isis on pelotellut käyttävänsä tilannetta hyväkseen soluttamalla radikalisoituneita jäseniään Eurooppaan tätäkin kautta.

Samaan aikaan vastakkainasettelu lisääntyy huolestuttavasti yhteiskunnallisessa keskustelussa – vastakkaisille näkemyksille ei näytä olevan ymmärrystä puolin eikä toisin. Asiaan on tartuttava niin sisä- kuin ulkopoliittisesti. Keskustan eduskuntaryhmä haluaa perehtyä tähän tärkeään kysymykseen läpikotaisesti ja perustaa siksi maahanmuuttopoliittisen työryhmän. Ryhmän tehtävänä on löytää ratkaisuja ja käydä asiallista, perusteellista keskustelua aiheesta.

Hannakaisa Heikkinen
TtM, maatalousyrittäjä
kansanedustaja

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Syysmarkkinatunnelmia

Eilinen päivä Kuopion Syysmarkkinoilla saattoi olla viimeinen vaalitapahtuma tänä vuonna hienossa säässä ja plus-asteissa! Ihmisiä oli paljon liikkeellä ja kohtaamiset monen ”vanhan tutun” kanssa hyvin lämpöisiä. Mieltäni lämmitti lukuisat ilahtuneet kommentit, että on hieno juttu, kun olen taas pyrkimässä eduskuntaan.

Syysmarkkinaväen terveisissä korostui huoli siitä, että oikeastaan aluepolitiikkaa ei tällä hetkellä ole. Hallitus päinvastoin kiihdyttää Itä- ja Pohjois-Suomen nuorten ja työikäisten valumista Etelä-Suomeen. Myös hallituksen päättämien isojen infrahankkeiden kohdentamista arvosteltiin: tie- ja metrohankkeet etelässä työllistävät todennäköisesti ison joukon ihmisiä Suomenlahden eteläpuolelta ja sitä myöten palkkojen ostovoiman arvellaan valuvan pois Suomesta, samoin kuin verotulot jäävät Suomen valtiolta saamatta.
Myös sote-uudistus puhutti ihmisiä. Monen mielestä uutisointi paikallisen sote-uudistuksen valmisteluista on ollut turhauttavaa: uudistusta valmistelevia erilaisia seuranta-, ohjaus- ja valmisteluryhmiä on jo vaikka kuinka ja asiantuntijoiden sijaan niissä istuvat poliitikot. Ihmiset arvelevat, että sote-valmistelusta taitavat vielä usean vuoden ajan hyötyvän vain kokouspalkkioita nauttivat henkilöt.

Tänään suuntaan taas Kuopion torille. Ulkona sataa. Katsotaan, kuinka moni uhmaa keliä ja tulee Syysmarkkinoille. Keskustan teltalla en uskalla luvata sen kuivempaa keliä, mutta ainakin hieman sisäistä päivänpaistetta!

Viikkokirje vko 34 – Maakuntakierroksia ja pettymys yhteiskuntasopimuksen kohtalosta

Perjantai 21.8.2015

Kesä on hujahtanut ohitse vauhdikkaasti kotitilan töitä tehdessä ja erilaisia kesätapahtumia kiertäessä. Vaikka kesäiset ilmat ovat oikeastaan vasta saapuneet Suomeen, työt ja koulut ovat jo suurimmalla osalla alkaneet. Itse olen tällä viikolla päässyt kiertämään Savo-Karjalaa yritysvierailujen ja eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan tutustumismatkan myötä.

Viikon pääuutinen on yhteiskuntasopimuksen kaatuminen. Hallituksen tavoitteena oli suomalaisyritysten kilpailukyvyn parantaminen vähintään viidellä prosentilla. Perusideana oli, että työnantaja saa samalla rahalla enemmän työtä ja tulosta. Kilpailukyvyn kasvattaminen on oleellisen tärkeää vientivetoiselle Suomelle, jotta yrityksemme pärjäisivät kansainvälisessä kilpailussa. Suomeen investoiminen tehtäisiin näin kannattavammaksi, suomalaiset yritykset voittaisivat enemmän tarjouskilpailuja ja saisivat enemmän tilauksia. Työ loisi työtä ja verotuloja. Yhä useammalla suomalaisella olisi rahaa kulutettavaksi suomalaisiin palveluihin ja tuotteisiin.

Kaikki osapuolet eivät kuitenkaan olleet valmiita sitoutumaan näihin konkreettisiin tavoitteisiin ja tinkimään saavutetuista eduistaan. Kriisitietoisuus Suomen taloustilanteesta ei ehkä vieläkään ollut riittävä. Neuvottelut eivät kuitenkaan enää voi jatkua, vaan nyt pitää ryhtyä toimeen. Yhteiskuntasopimus ei tietenkään olisi ollut ainoa ratkaisu Suomen talouden ongelmiin, mutta se olisi ollut tärkeä askel oikeaan suuntaan. Jäljelle jäävät vaihtoehdot ovat nimittäin vielä huonompia. Hallitus ei silti halua turvautua uhkana olleisiin lisäleikkauksiin ja veronkorotuksiin kuin viime hädässä.  Parhaillaan mietitäänkin vaihtoehtoisia keinoja Suomen kustannuskilpailukyvyn parantamiselle. Suunnitelma aiotaan julkistaa alkusyksyn aikana.

Työ ja yrittäjyys olivat tällä viikolla keskiössä myös käydessäni Pielavedellä ja Lieksassa tutustumassa paikallisiin yrityksiin Savon ja Pohjois-Karjalan Yrittäjien vieraana. Pielavedellä teemana olivat yksinyrittäjyys ja sen haasteet. Vierailulla puhuttivat niin alv:n alarajan nostaminen kuin yrittäjien sosiaaliturva- ja eläkeasiat. Lieksassa taas päivän pysähdyttävin uutinen oli se, että yrityksillä on suuria vaikeuksia saada rekrytoitua sitoutuneita työntekijöitä. Esimerkiksi nopeasti kasvanut Porokylän Leipomo on aloittanut rekrytointikoulutuksen, jonne haettiin kymmentä leipomoalalle koulutettavaa. Kuudelle olisi luvassa vakityöpaikka ja lopuille neljälle osa-aikatöitä. Vaan ei löytynyt Lieksasta kymmentä työhaluista. Samaan aikaan kunnassa on noin 20 %:n työttömyysaste. Jossakin mättää nyt pahasti…

Torstain ja perjantain olin eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan kesämatkalla Pohjois-Savossa. Ensimmäisenä vierailimme Itä-Suomen yliopiston hammaslääketieteellisessä yksikössä, jonka puolesta olin onnistuneesti taistelemassa edellisellä eduskuntakaudellani. Vierailulla sai tuntea ylpeyttä suunterveyden ammattilaisten hienoista koulutuspuitteista. Suunterveydellä on suuri merkitys ihmisen kokonaishyvinvointiin: tulehdus suussa voi pahimmassa tapauksessa estää esimerkiksi elintärkeän sydänleikkauksen. Kävimme myös Kuopion uudessa synnytyssairaalassa, Kaarisairaalassa. Oli hieno nähdä, kuinka KYS:n entisestä takapihasta on rakennettu moderni, viihtyisä ja asiakasystävällinen sairaala, jossa erityiskiitosta saavat riskisynnyttäjien upeat tilat.

Valiokuntalaisille avartava vierailukohde oli vanhusten perhehoitoyksikkö Kuopiossa. Tämä vanhusystävällinen hoitomuoto on koti- ja laitoshoidon välimuoto: ammattimainen hoito tapahtuu kodeissa, joita lainsäädäntö ei velvoita muokkaamaan laitosmaisiksi. Sen ansiosta perhehoito tuo myös maaseudulle uusia työmahdollisuuksia. Kävimme myös Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimeassa, jonka on uutisoitu olevan alueellistamisprosessin takia epävarmuuden tilassa. Fimeassa oli kuitenkin aistittavissa positiivinen tunnelma. Uskon, että hyvän keskusteluyhteyden ja alueellistamisprosessin kautta opittuihin uusiin vahvuustekijöihin keskittymisen ansiosta Kuopio tulee jatkossa olemaan Fimean päätoimipiste. Alueellistamispäätös on saanut koko organisaation kehittämään toimintatapojaan – muun muassa paikasta riippumatonta työntekoa on lisätty. Kuopiossa yhteistyö Itä-Suomen yliopiston kanssa on poikinut maailmanluokan tutkimushankkeita lääketurvallisuuteen ja lääkkeiden oikeaan käyttöön liittyen. Fimealaisten mukaan myös uusien työntekijöiden rekrytointi on helpompaa, kun toimipaikkoja on ympäri Suomen.

Valiokuntavierailun viimeinen kohde oli Sydän-Savon maatalouslomitukseen tutustuminen Maaninkajärven koululla. Lomitukseen tulee lakimuutos ja kohdistuu 20 miljoonan euron säästöpaineet sote-valiokunnan ollessa eduskunnassa se, joka antaa hallituksen esityksestä mietinnön. Halusin tämän vierailun ehdottomasti mukaan matkamme ohjelmaan, koska olen valiokuntamme ainoa varsinainen jäsen, jolla on lomituksesta omakohtaista kokemusta. Kaiken kaikkiaan valiokuntamatka oli onnistunut kokemus kaikille kansanedustajille – savolainen vieraanvaraisuus ihastutti, ja me kaikki saimme varmasti paljon eväitä valiokuntatyöskentelyyn.

 

Aurinkoista loppukesää toivottaen,

Hannakaisa Heikkinen
TtM, maatalousyrittäjä
kansanedustaja

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 27 – Aurinkoista kesää!

Perjantai 3.7.2015

Tällä viikolla eduskunta kokoontui täysistuntoihin viimeisen kerran ennen kesätaukoa. Keskusteluissa puitiin niin Kreikan tilannetta kuin työllisyysmäärärahojen riittävyyttä.

Vielä on täysin arvailujen varassa, mihin Kreikan talouskriisi johtaa ja joudutaanko eduskunta kenties kutsumaan koolle lähiviikkoina sen vuoksi. Syitä Kreikan katastrofiin on monia, mutta ilmeisimpänä on valheisiin, korruptioon ja oman edun tavoitteluun pohjautuva julkisen vallan käyttö.  Kreikka ei ole pystynyt riittäviin ja oikeisiin rakenteellisiin muutoksiin edes nyt viime vuosien aikana, jolloin muut EU-maat ovat vaatineet niitä lainoituksensa ehtona.

Kreikassa valtavaksi paisunut julkinen talous ei tarkoita kattavaa sosiaaliturvaa tai toimivaa terveydenhuoltojärjestelmää, vaan monenlaisia palkkio- ja etuusjärjestelmiä: valtion virkamiehiä ei voinut erottaa, mutta eläkkeelle sai jäädä 50-vuotiaana, bonuksia sai jo työpaikalle saapumisesta ja vuodessa maksettiin 14 kuukauden palkka. Suomen talouden ongelmat ovat vakavia, mutta onneksi tilanteemme ei kuitenkaan ole vielä verrattavissa Kreikan tilanteeseen. Mutta vaikka Kreikkaan verrattuna asiamme ovat vielä hyvällä mallilla, se ei tarkoita sitä, että voimme jatkaa ruususen unta.

Sanotaan, että köyhän paras turva on vahva julkinen talous. Sen takia on tärkeää, että hallituksella on nyt rohkeutta tehdä kipeitäkin päätöksiä. Julkisten menojen leikkauksiakin tärkeämpää on saada luotua uutta työtä ja kasvattaa vientiä. Siksi yhteiskunnassamme tarvitaan muutoksia, joilla saamme aikaan investointihalukkuutta. Tämä tarkoittaa muun muassa sitä, että suomalaisen työn yksikkökustannusten pitää olla kilpailukykyisiä suhteessa kilpailijamaihin. Työllistämisen Suomessa on oltava kannattavaa.

Nyt on aika, jolloin saavutetuista eduista pitää tinkiä. Erityisesti niiden, joilla asiat ovat hyvin. Mielestäni tämän päivän hyväosaisia ovat ne, joilla on pysyvä työpaikka. Silloin on mahdollisuutta saada lainaa ja ylipäänsä suunnitella tulevaisuutta. Sitä mahdollisuutta ei työttömällä ole. Siksi poru esimerkiksi päivittäisen työajan pidentämisestä 15 minuutilla niin sanotun tuottavuusloikan aikaansaamiseksi tuntuu ylimitoitetulta.

Alkuviikon istunnoissa käsiteltiin hallituksen toinen lisätalousarvio tälle vuodelle. Hallituksen esitykseen ei sisältynyt ehdotusta työllisyysmäärärahojen lisäämisestä, vaikka kuluvan vuoden varsinaiseen talousarvioon sisältyvät työllisyysmäärärahat ovat saadun selvityksen mukaan suurelta osin jo sidottu ja vaikka työllisyysmäärärahojen monin paikoin arvioidaan loppuvan jo alkusyksyyn mennessä.

Tilanne muun muassa meillä Pohjois-Savossa on vaikea. Erityisesti riittämättömän palkkatuen, kiristyneiden sakkomaksuehtojen ja rahoituksen kohdentumisen aiheuttamien ongelmien vuoksi kunnat voivat ajautua kestämättömään tilanteeseen. Ahdinkoa on kuitenkin mahdollista lieventää valtion taholta oikein kohdentuvalla lisärahoituksella ja tarkoituksenmukaisella työ- ja elinkeinoviranomaisten poliittisella ohjauksella. Onkin tärkeää, että hallitus seuraa tarkoin työllisyysmäärärahojen riittävyyttä ja että työllisyysmäärärahojen lisätarvetta arvioidaan tarvittaessa jo alkusyksyn aikana.

Tätä lukiessanne olen todennäköisesti navetassa. Eduskunnan istuntotauko tarkoittaa minulle mieluisaa työleiriä kotitilallamme. Heinäkuussa on luvassa myös ihania kesätapahtumia eri puolilla Savo-Karjalaa. Kurkista menot kotisivujeni kalenterista ja poikkea juttusille! Kesän aikana kirjoittelen kuulumisia hieman epäsäännöllisemmin – normaalirytmiin palaan viikkokirjeen osalta elokuun puolella.

Rentouttavaa kesälomaa toivottaen,
Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.

Viikkokirje vko 26 – Tule mukaan byrokratianpurkutalkoisiin

Perjantai 26.6.2015

Iloinen tervehdys lukijoille!

Pääministeri Sipilä antoi tällä viikolla ilmoituksen siitä, että yksi uuden hallituksen keskeisimpiä toimenpiteitä on turhan sääntelyn ja byrokratian purkaminen sekä säädösten sujuvoittaminen. Tämä on tärkeä osa koko hallitusohjelmaa ja koskee kaikkia hallinnonaloja. Suomen suunta muuttuu vain työllä, yrittämisellä ja toimeliaisuudella. Niiden esteitä on purettava. Meidän tavoitteenamme on rakentaa Suomea, joka perustuu luottamukseen, jossa on tilaa omatoimisuudelle, ja joka toimii alhaalta ylöspäin.

Kyselin tällä viikolta teiltä Facebookissa kokemuksia turhasta byrokratiasta. Kiitos aktiivisuudestanne – sain sitä kautta ja sähköpostilla jo kymmeniä ehdotuksia sääntelyn järkevöittämisestä. Ehdotuksissa toivottiin esimerkiksi maatalouteen kaikille sidosryhmille yhteistä pilvipalvelua, johon voisi eri tahoille jakaa käyttöoikeuksia tilan tietojen tarkasteluun. Tämä säästäisi aikaa, vaivaa ja valtavasti paperia verrattuna nykytilanteeseen, kun samoja asiakirjoja pitää toimittaa eri viranomaisille monin kappalein.

Sote-puolelta taas yksi hyvä (huono) esimerkki on kymmenet eri tietojärjestelmät, joiden käyttö vie suurimman osan lääkäreiden ja hoitohenkilökunnan työajasta. Järjestelmiin kerätään turhaan osin päällekkäistä tietoa. Kaiken huippuna on, että hajanaiset tietojärjestelmät estävät hoidon kannalta oleellisten tietojen joustavan käytön ja liikkumisen eri toimijoiden välillä, mikä heikentää potilasturvallisuutta.

Näistä esimerkeistä huomaa, että yksi hallituksen kärkihankkeista, digitalisaatio, on avainasemassa suomalaisten arjen helpottamisessa. Sujuvat sähköiset palvelut tulee huomioida kaikessa toiminnassa, ei vähiten esimerkiksi sote-uudistusta laadittaessa.

Myös keskusta lanseerasi oman normienpurkuhankkeen. Viime syksynä keskusta sai kansalta 101 ehdotusta byrokratian purkamisesta. Voit tutustua hankkeeseen ja näihin ehdotuksiin tästä linkistä. Tämä työ jatkuu nyt, ja kutsumme kaikki mukaan. Voit jättää keskustalle lisää byrokratianpurkuehdotuksia tämän palautelinkin kautta.

Keskustan eduskuntaryhmä on jakaantunut hankkeen osalta viiteen valmisteluryhmään, jotka ovat:

  • Kansalaisen arjen ja vapaaehtoistoiminnan helpottaminen
  • Yritystoiminnan ja investointien helpottaminen
  • Maatalouden sääntelyn helpottaminen
  • Rakentamisen sääntelyn ja kustannusten karsiminen
  • Kaupan alan edistäminen sekä terveen ja reilun kilpailun lisääminen

Itse olen mukana maatalous- sekä kaupan alan ja kilpailun ryhmässä. Toivon tässä työssä teidän apuanne, hyvät lukijat. Te olette byrokratian purkamisessa parhaita asiantuntijoita. Voitte lähettää minulle sähköpostilla ehdotuksia ja antaa palautetta näihin, mutta myös kaikkiin muihin valmisteluryhmiin liittyen. Syksystä alkaen valmisteluryhmät ovat mukana tilaisuuksissa ja tapahtumissa eri puolilla Suomea kuulemassa paikan päällä suomalaisten ratkaisuja byrokratian purkamiseen.

Tulevana viikonloppuna teemme kotitilallani vihdoin rehua – jos sää sallii!

Aurinkoista viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa Heikkinen
TtM, kansanedustaja

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, ilmoita osoitteesi eduskunta-avustajalleni Sara Huhtaselle (sara.huhtanen[at]eduskunta.fi), niin hän lisää sinut postituslistalle.