Viikkokirje 42/2018

perjantaina 19.lokakuuta

 

Viikkokirjeessä on aiheena muun muassa hallituksen työllistämispolitiikka sekä tukiperhetoiminnan kehittäminen

 

 

Hallitus sai eduskunnan tuen työllistämispolitiikalleen

Tämän viikon tiistaina eduskunta kävi keskustelua valtioneuvoston tiedonannosta hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä.

Tiedonannosta äänestettiin keskiviikkona. Hallitus sai luottamuksen jatkaa työtään Suomen työllisyyden kohentamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Hallitus myös jatkaa esityksen valmistelua, jolla madalletaan pienten yritysten työllistämiskynnystä. On muistettava, että valtaosa uusista työpaikoista syntyy juuri pieniin yrityksiin. Mitä pienempi yritys on kyseessä, sitä suurempi on rekrytointiriski. Pienten yritysten irtisanomissuojan helpottaminen on yksi osa hallituksen mittavaa toimenpidelistaa, jolla tähdätään työllisyysasteen nostamiseen.

Hallitus on tavoitellut 72 % työllisyysastetta, joka oli vielä hallituskauden alussa erittäin kunnianhimoinen tavoite. Nyt se on liki saavutettu. Kyseessä on kuitenkin vasta välitavoite. Ensi hallituskaudella on tavoiteltava vieläkin korkeaa, noin 75% työllisyysastetta, mikä on todellisuutta muissa Pohjoismaissa. Tarvitsemme korkeamman työllisyysasteen, sillä laajat julkiset hyvinvointipalvelut ikääntyvässä Suomessa sitä edellyttävät.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki totesi taannoin HS:n haastattelussa, että meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta etuuksineen ja palveluineen, mutta työllisyysaste on eteläeurooppalainen. Pidemmän päälle tämä yhtälö on kestämätön. On viisautta tunnustaa hyvinvointivaltiomme ylläpitäminen vaatii tuekseen korkeaa työllisyyttä. Helpot keinot työllisyysasteen nostamiseksi on käytetty jo.

Aikeet heikentää irtisanomiskynnystä on aiheuttanut runsaasti keskustelua. On muistettava, että jatkossakin, niin isoissa kuin pienissä yrityksissä, työntekijän saa irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Mielivaltaiset irtisanomiset ei jatkossakaan ole mahdollisia.

 

 

Kaksi kirjallista kysymystä tukiperhetoiminnasta

 

Jätimme edustaja Aila Paloniemen kanssa eilen kaksi kirjallista kysymystä liittyen sosiaalihuollon tukiperhetoimintaan.

Sosiaalihuollon ja lastensuojelun tukiperhetoiminta on ennaltaehkäisevää varhaisen tuen palvelua, joka vähentää raskaampien sosiaalipalveluiden tarvetta. Tukiperheistä on jatkuva pula, sen vuoksi tukiperheenä toimimisen ehtoihin ja korvauksiin on kiinnitettävä huomiota. Lapsi vierailee tukiperheessä säännöllisesti ja sovitusti, yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa tai loma-aikana. Tukilapsi tulee perheeseen oppimaan aivan tavallista arkielämää ja osallistumaan perheen normaaliin arkeen sekä yhteiseen tekemiseen. Lapsen ollessa tukiperheessä voi vanhempi tai vanhemmat keskittyä lepoon ja omien voimavarojensa kartuttamiseen.

Tukiperheet saavat toiminnastaan kulukorvauksen ohella palkkion, jonka suuruutta ei ole säädelty lainsäädännössä edes minimitasoltaan. Maksettavan korvauksen suuruus vaihtelee huomattavasti eri kuntien välillä.  Toisessa kirjallisessa kysymyksessä kysyimme hallitukselta mahdollisuudesta yhtenäistää korvauksia ja määritellä niitä lainsäädännössä.

Toisessa kysymyksessä nostimme esiin sen epäkohdan, että omais- ja perhehoitajat ovat työllisyyden aktiivimallin ulkopuolella, mutta tukiperheinä toimivia työttömiä työnhakijoita aktiivimalli koskee. Malli kohtelee siten työttöminä olevia perhehoitajia ja tukiperheenä toimivia työnhakijoita eri tavoin, vaikka toiminta on yhtälailla yhteiskunnallisesti merkittävää.

 

 

Muovin käyttöä järkevöitettävä

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen asettama muovityöryhmä sai tehtäväkseen selvittää suomalaisia keinoja globaalin muovijäteongelman ratkaisemiseksi. Ryhmä ehdottaa muun muassa muovin kierrätyksen ja uusiokäytön tehostamista, muoviveron selvittämistä sekä muoveja korvaavien materiaalien kehittämistä. Lisäksi avainasemassa on turhan kuluttamisen vähentäminen. Monialainen yhteistyöryhmä, jonka johdossa oli Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen, luovutti selvityksensä ministeriölle tällä viikolla.

Ympäristöministeriön mukaan tällainen ”tiekartta” muovin käytön vähentämiseen on ensmmäinen laatuaan maailmassa. Näin ollen se voi toimia myös muille valtioille suunnanäyttäjänä. Muovien ongelma on yhteinen eikä se katso maiden rajoja.

Muovin käytön vähentäminen on myös suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Meillä on muun muassa vahvaa biotuotteiden osaamista ja uusiutuvia raaka-aineita, joille on varmasti kansainvälistä kysyntää.

 

 

Kolumni Suomenmaassa

Olen saanut vetää Keskustan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmää. Julkaisemme linjauksemme pikapuolin. Kirjoitin näihin teemoihin liittyen kolumnin tuoreimpaan Suomenmaahan. Se on luottavissa myös tästä: https://www.suomenmaa.fi/puheenvuoro/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen-keskioon-6.19.428814.4ae2adf3a2

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 40/2018

Viikkokirje 40/2018

perjantaina 5.10.

 

Eläinten hyvinvointilaki lähetekeskustelussa

Eduskunta kävi tiistaina 2. lokakuuta täysistunnossa lähtekeskustelun uudesta eläinten hyvinvointilaista.

Eläinten hyvinvointilaki uudistaa eläinsuojelulakia niin, että se vastaa paremmin nykyisin saatavilla olevaa tietoa eläinten hyvinvoinnista turvaten samalla suomalaisen eläintuotannon toimintaedellytykset jatkossakin. Esityksen tarkoituksena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen sekä suojelu ja samalla eläinten kunnioituksen sekä hyvän kohtelun lisääminen.

Laissa tarkennetaan säännöksiä eläinten pitopaikasta, hoidosta ja kohtelusta ottaen huomioon eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja hyvä kohtelu. Nykyään tiedämme tutkimuksen valossa, että eläinten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi se, millaiset mahdollisuudet eläimellä on toteuttaa sille lajityypillistä käyttäytymistä.

Joitain yksityiskohtia laista: Sähköpantojen ja muiden kipua aiheuttavien välineiden hallussapito, käyttö ja maahantuonti kielletään. Kivunlievitys tulee pakollisiksi kivuliaissa toimenpiteissä. Lemmikkien asema paranee, sillä koirien rekisteröintipakon ja jalostuskieltojen avulla pentutehtailuun, laittomaan maahantuontiin sekä vahingollisiin rotuihin voidaan puuttua. Sikojen tiineytyshäkkikielto toteutetaan. Hevoisten pito pilttuussa kielletään 5 vuoden siirtymäajalla. Eviralle tulee mahdollisuus käyttää kameravaltontaa teurastamoissa. Delfiinien ja muiden villieläinten käyttö mm. sirkustarkoituksissa kielletään.

Laista voi lukea lisää mm. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/elainten-hyvinvointilaki-eduskuntaan

 

Perustuslain 10§ muutos julistettiin kiireelliseksi

Hyväksyimme keskiviikkona 3.10 perustuslain 10§:n muutoksen kiireelliseksi julistamisen. Äänet jakautuivat selvästi, numeroin 178-13. Kiireelliseksi julistaminen edellyttää perustuslain mukaisesti vähintään 5/6 enemmistön taakseen täysistunnossa.

Kyseisen lainkohdan muutoksen myötä on mahdollista säätää tärkeistä rajoituksista viestin salaisuuteen tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta tai muusta kansalaisen turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta.

Kiireelliseksi julistamisen menettely on poikkeuksellinen. Turvallisuusympäristössämme on kuitenkin tapahtunut senkaltaisia nopeita muutoksia, että kiireellisyys katsottiin perustelluksi.

 

Opintotuen oppimateriaalilisä etenee

Valtioneuvosto on tänään päättänyt antaa eduskunnalle opintotukilain muutoksen, jossa esitetään pienituloisten perheiden toisella asteella opiskeleville nuorille maksettavan opintotuen oppimateriaalilisää.

Esityksessä oppimateriaalilisäksi ehdotetaan, että lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen alle 20-vuotias pienituloisen perheen opiskelija olisi oikeutettu oppimateriaalilisään, jonka määrä olisi 46,80 euroa kuukaudessa.  Arvioiden mukaan oppimateriaalilisän tulisi saamaan noin 33 000 opiskelijaa, mikä on merkittävä määrä.

Oikeus oppimateriaalilisään tulisi vanhempien pienituloisuuden vuoksi korotettua opintorahaa saaville 17-19 –vuotiaille vanhemman luona asuville opiskelijoille sekä 17-vuotiaille itsenäisesti asuville opiskelijoille, sekä vastaavasti pienituloisen perheen alle 17-vuotiaille opiskelijoille.

 

Oppimateriaalilisää ei otettaisi tulona huomioon asumistuessa, toimeentulotuessa eikä sotilasavustuksessa.

Lisäksi lukiokoulutuksen lukuvuoden tukiaikaa pidennetään kuukaudella, yhdeksästä kuukaudesta kymmeneen kuukauteen. Pidennys parantaa noin 15 000 lukiolaisen taloudellisia edellytyksiä opiskeluun. Muutoksella edistetään lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden yhdenvertaisuutta.

 

 

Ikäihmisten asiat tapetilla

Osallistuin tällä viikolla Helsingin Messukeskuksella vanhustyön ja vanhusiän Hyvä ikä –messujen avajaisiin. Vanhustyön teema jatkuu ensi viikolla, jolloin vietetään valtakunnallista vanhustenviikkoa. Viikkoa vietetään tällä kertaa teemalla Iloa toimeliaisuudesta.  Viikko alkaa valtakunnallisella pääjuhlalla tulevana sunnuntaina Kuopiossa. Minulla on ilo pitää tilaisuudessa juhlapuhe. Lisää pääjuhlasta voi lukea esimerkiksi Vanhustyön Keskusliiton sivuilta https://www.vtkl.fi/fin/toimimme/ajankohtaista/2018/10/valtakunnallinen-vanhustenviikko-avataan-juhlallisesti-kuopiossa-7-10-2018-1/

Vierailen jo tulevana lauantaina teemaviikon tiimoilta Pohjois-Pohjanmaalla. Osallistun vanhustenviikon juhlaan lauantaina klo 11 Vihannissa ja klo 14 Raahessa. Pidän molemmissa tilaisuuksissa juhlapuheen.

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 39/2018

Perjantaina 28.9.

 

Viikkokirjeen aiheena on muun muassa soten eteneminen, lähetekeskustelussa ollut tuomioistuinviraston lainsäädäntö ja esitys vammaispalvelulain uudistamiseksi.

 

 

Sote

Tällä viikolla on uutisoitu sote-käsittelyn viivästyvän sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Sote-mietintöjen valmistuminen on lykkääntymässä, alun perin niiden tuli olla valmiina syyskuun loppuun mennessä. Näin maakuntavaalit olisi mahdollista pitää toukokuussa 2019.

Kommentoin jo Suomenmaalle ettei muutos aikataulussa ole kovin dramaattinen. Vielä emme tiedä milloin olemme valmiita, mutta uskon lujasti uudistuksen etenemiseen. Suurin työ valiokunnassa on jo tehty, nyt teemme vain loppusäätöä, eli hiomme mietintötekstejä ja päätämme pykälien sisällöstä. Sote menee kyllä eteenpäin, vaikka tahti on hidas. Tämä viikko on ollut työntäyteinen, sillä olemme istuneet normaalien kokousten ohella myös iltakokouksia.

Suomenmaan uutinen on luettavissa tästä:

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sotemietintojen-viivastyminen-ei-lannista-keskustan-heikkista-34olennaista-yhteinen-tahtotila-ja-lehman-hermot34-6.3.420488.06e213d89c

.

Tuomioistuinvirastoon liittyvä lainsäädäntö lähetekeskustelussa.

Tuomioistuinviraston perustamiseen liittyvä lainsäädäntö oli lähetekeskustelussa tiistaina 25. syyskuuta. Lain mukaisesti viraston tehtäväksi on tulossa tuomioistuinlaitosten toimintaedellytyksistä sekä tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta huolehtiminen. Virasto on kokonaan uusi ja sen on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2020.

Tuomioistuinviraston sijaintipaikkakunnasta on käyty vilkasta keskustelua. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) päätti sijoittaa viraston Vantaalle. Muitakin hyviä vaihtoehtoja olisi ollut, sillä vielä loppuvaiheessa selvityksissä oli mukana myös Helsinki, Espoo, Joensuu, Kouvola, Rovaniemi, Tampere ja Vaasa. Näistä esimerkiksi Joensuussa ja Rovaniemellä on oikeustieteellinen tiedekunta ja siten alan osaamiskeskittymä.

Alueellistamisen koordianaatioryhmä edellytti aikanaan yksimielisesti, että oikeusministeriön tulisi siirtää sijaintipaikkakunta valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi ennen ratkaisua. Ministeri ei kuitenkaan näin toiminut.

Viraston sijainti puhutti myös lähetekeskustelussa. Ministeri Häkkänen sai päätöksestään kritiikkiä yli puoluerajojen. Suomessa on yhä voimassa alueellistamislaki, mikä on hyvä kokoomuksessakin muistaa. Lain mukaisesti asianomaisen ministeriön on aina selvitettävä valtion keskushallinnon yksikköjen ja keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoitusmahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin osiin, erityisesti aluekeskuksiin.

 

Jehovan todistajien vapautuslaki

Tiistaina 25.9. oli lähetekeskustelussa myös Jehovan todistajien vapautuslain kumoaminen. Vapautuslaki tuli aikanaan voimaan vuonna 1987 ja Jehovan todistajille on sen nojalla voitu myöntää vapautus sekä varusmies- että siviilipalveluksen suorittamisesta. Hallituksen esittämän lain kumoamisen seurauksena kaikkia uskonnollisia vakaumuksia kohdeltaisiin lainsäädännössä yhdenvertaisesti koskien asevelvollisuuden suorittamista.

Esitys lähtee siitä, että jokaisella suomalaisella, vakaumuksestaan huolimatta, on tiettyjä velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan. Jokainen on maanpuolustusvelvollinen. Kriisiolojen varalta jokaisella tulee olla riittävät tiedot ja taidot toimia. Kaikki eivät halua asepalvelusta vakaumuksensa vuoksi suorittaa, mutta tällöin on olemassa siviilipalvelus.

 

Vammaispalvelulaki etenee

Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnalle uuden vammaispalvelulain. Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki on määrä yhdistää yhdeksi vammaisten henkilöiden sosiaalihuollon erityispalveluita koskevaksi laiksi.

Lakiesitys tähtää eri tavalla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuteen ja sitä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Lain on määrä turvata erityispalvelut vammaiselle henkilölle yksilöllisten tarpeiden mukaan, jos muiden lakien nojalla määräytyvät palvelut eivät ole riittäviä.

Laissa korostuu aiempaa voimakkaammin vammaisen henkilön osallisuus ja osallistuminen palveluiden suunnittelussa. Oikeus nykyisenkaltaisiin palveluihin säilyy. Näillä palveluilla tarkoitetaan muun muassa asumisen ja liikkumisen tukea sekä henkilökohtaista apua.

Vammaispalvelulain on määrä tulla voimaan vuoden 2021 alusta.

 

Kolmas rehusato lievittää tilojen rehupulaa

 

Kuten hyvin monella maatilalla ympäri Suomea, meillä kotonakin saatiin kolmas säilörehusato tehtyä viime tiistaina. Meillä sateet olivat niukahkoja aivan kesän loppuun saakka ja siksi kolmaskin sato jäi maltilliseksi, mutta joka tapauksessa se tuli tarpeeseen. Eri lähteiden uutisoinnin mukaan iso osa tiloista eri puolilla Suomea korjaa kolmannen rehusadon joko omaan tarpeeseen tai sitten myytäväksi niille tiloille, joita kuivuus on kiusannut enemmän. Kollegiaalisuus on nyt todella tarpeen.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 38/2018

perjantaina 21.syyskuuta

 

 

Viikkokirjeessä on aiheena muun muassa eduskunnan budjettikeskustelu ja ministeri Soinin luottamus.

 

Eduskunta keskusteli budjetista

 

Eduskunnan työviikkoa on leimannut valtion ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelua. Olemme kuulleet paitsi valtiovarainministerin ja pääministerin, myös kaikkien muiden ministereiden budjettipuheenvuorot omilta hallinnonaloiltaan. Keskustelu on ollut vilkasta.

Omassa budjettipuheessani korosti, että valtion ensi vuoden talousarvio takaa kasvua, elinvoimaa ja elämisen edellytyksiä koko Suomeen. Suomi on monen vaikean vuoden jälkeen takaisin kasvun uralla ja tuolla tiellä hallitus haluaa Suomea pitää. Vaalikauden tärkein aikaansaannos on se, että Suomi nousee. Yli sadassatuhanness suomalaisessa kodissa on iloittu uudesta työstä ja monien näkymä tulevaisuuteen on nyt kirkkaampi kuin aikoihin.

Toin esiin huoleni myönteisen talouskehityksen yllä olevista uhkapilvistä. Monissa maakunnissa yritysten osaajapula on vakava ongelma, niin myös meillä Pohjois-Savossa ja erityisesti Ylä-Savossa. On tärkeää,, että hallitus vastaa talousarviossaan tähän ongelmaan pitkällä toimenpidelistalla, muun muassa nopeaa muunto- ja täydennyskoulutusta lisäämällä. Työntekijät ja työpaikat on saatava kohtaamaan, työpaikan perässä muuttaminen on tehtävä houkuttelevammaksi.

 

Ei kuitenkaan riitä että Suomella menee hyvin, myös suomalaisilla on mentävä hyvin. Talousarvion linja käyttää liikenevät voimavarat heikoimmista huolenpitoon on oikea. Ensi vuonna parannetaan monin tavoin pienempituloisten suomalaisten toimeentuloa. Monen pienituloisen eläkeläisen, työttömän ja palkansaajan verotus kevenee. Pienempien vanhempainpäivärahojen määrä nousee noin 80 eurolla. Perheiden arkea halutaan vahvistaa kohdistamalla lisärahoitus lapsiperheiden kotiapuun. Myös opintotuen noin 47 euron oppimateriaalilisä pienituloisille perheille on tervetullut lisä.

Päätämme budjetista varsinaisesti vasta joulukuussa.

 

 

Äänestys ulkoministerin luottamuksesta

Äänestimme tänään perjantaina ulkoministeri Timo Soinin luottamuksesta. Ministeri nauttii eduskunnan luottamusta äänin 100-60. Epäluottamuslauseen taustalla oli sosiaalidemokraattien ja muutaman muun oppositioryhmän tekemä epäluottamuslause.

Epäluottamuslause pohjautui  ministeri Soinin aborttikantoihin ja toimintaan virkamatkansa aikana Kanadassa, jolloin hän osallistui abortinvastaiseen tilaisuuteen. Hän on myös blogikirjoituksessaan kehunut Argentiinan taannoista päätöstä jättää abortti laillistamatta.

Samanaikaisesti Suomen virallisena linjana on edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia mukaan luettuna seksuaali- ja lisääntymisterveyden kysymykset. Tämä on saattanut aiheuttaa epäselvyyttä Suomen virallisesta ulkopoliittisesta linjasta.

Ministeri Soinin toiminta on kertonut huonosta harkinnasta.  Soinilla on katolinen uskonvakaumus johon kuuluu kriittinen suhtautuminen aborttiin. Henkilökohtainen mielipide saa olla, mutta ulkoministerinä toimissa tulee olla sitoutunut yhdessä asetettuihin tavoitteisiin.

Ajattelen kuitenkin, ettei mitään pysyvää vahinkoa Suomen ulkopoliittiselle linjalle ei ole syntynyt ja siksi äänestin ministerin luottamuksen puolesta. Ministeri on myös ilmoittanut olevansa sitoutunut Suomen viralliseen linjaan.

On huomioitava, että emme äänestäneet kannastamme aborttiin, vaan siitä, nauttiiko ministeri Soini eduskunnan luottamusta. Tämä tuntui menneen sekaisin monelta. Isommassa mittakaavassa kyseessä oli koko hallituksen luottamus ja siihen minulla ei ollut kahta sanaa.

 

 

Lapsia kuultava sijaishuollosta

Viime viikkoina on keskusteluttanut sijoitettujen lasten asema ja kohtelu lastensuojelulaitoksissa. Keskustelu ryöpsähti elo-syyskuun vaihteessa Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tehdessä yllätystarkastuksen Muhoksella sijaitsevaan koulukotiin. Tarkastuksessa paljastui useita vakavia lasta nöyryyttäviä ja laittomia käytäntöjä.

Ministeri Saarikko kommentoi asiaa eilen torstaina. Hän lupasi, että lastensuojelulakiin tehdään vielä tämän syksyn aikana säännös, jonka mukaan valvontaviranomaisen on kuultava lapsia sijaishuoltoon kohdistuvilla valvontakäynneillä. Lakimuutoksilla on tarkoitus vahvistaa lasten oikeusturvaa ja huolenpitoa. Ministeri kiinnitti huomiota myös riittäviin valvontaresursseihin. Lisäksi lasten kuulemisen malleja aiotaan kehittää ja tarkentaa. On hyvä, että asiaan tartutaan. Sijoitetut lapset ovat monella tapaa hyvin haavoittuvassa asemassa. Monen tausta on rikkinäinen ja ongelmat ovat paisuneet jo suuriksi ennen sijoitusta. Erinäisten lasten rajoitustoimenpiteiden käytössä on käytettävä suurta harkintaa ja aina on edettävä lievemmän mahdollisen keinon mukaan, lapsen terveys ja turvallisuus varmistaen.

 

 

Hallitus hyväksyi lain YTHS:stä

Hallitus antoi eilen eduskunnalle lain, joka mahdollistaa Ylioppilaidenterveydenhoitosäätiön palveluiden laajentamisen ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Yhdenvertaiset terveyspalvelut ovat olleet opiskelijaliikkeen tavoite jo vuosien ajan. On hienoa, että juuri keskustavetoinen hallitus jää historiaan tasavertaisten opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluiden mahdollistajana. Jokaisen opiskelijan terveys on yhtä arvokas asia!

Suurin osa toiminnasta on tarkoitus on rahoittaa valtion varoista. Opiskelijoilta on määrä periä pakollinen terveydenhoitomaksu, joka olisi noin 77 euroa lukuvuodessa. Erillisiä käyntimaksuja YTHS:n palveluista ei ole tarkoitus periä.

 

Energiajuomien haittoja lapsille selvitetään

Olen erittäin tyytyväinen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon päätökseen selvittää energiajuomien haittoja lapsille ja nuorille. Samalla selvitetään voisiko energiajuomat kieltää lailla alle 15-vuotiailta.

Energiajuomat ovat hyvin kofeiinipitoisia ja niillä on tutkitusti monia terveyttä haittaavia vaikutuksia, jotka liittyävät esimerkiksi levottomuuteen, ylipainoon, hampaiden huonoon kuntoon ja uniongelmiin. Haitat korostuvat lapsilla ja nuorilla, jotka ovat energiajuomien suurkuluttajia.

Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen yhdessä edustajakollega Pekka Puskan kanssa viime syksynä. Hienoa, että asia viimein etenee. Kirjallisesta kysymyksestämme voi lukea lisää kotisivuiltani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/heikkinen-ja-puska-energiajuomia-rajoitettava-alle-15-vuotiailta/

 

 

Osallistun tulevana viikonloppuna Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylässä. Olen tavattavissa lauantaina klo 12 yleisötilaisuudessa Kauppakeskus Sepässä. Sen jälkeen vedän klo 13.45 alkaen kokouspaikalla keskustelutilaisuuden otsikolla ”Mihin menet sotemaku-uudistus”. Keskustelemassa on ministerit Saarikko ja Vehviläinen, professori Heikki Hiilamo ja maakuntajohtaja Tapani Mattila.

 

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 37/2018

Perjantaina 14.syyskuuta

Viikkokirjeen aiheena on muun muassa sosiaaliturvan uudistamistarpeet, keskustan konkariedustajien eläköitymisbuumi ja kellonaikojen siirtelyn loppuminen.

 

Paneelikeskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta

Osallistuin keskiviikkona Finlandia-talolla puoluejohtajien paneelikeskusteluun sosiaaliturvan uudistamisesta. Tuurasin tilaisuudessa Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilää, joka oli keskiviikon ja torstain lyhyellä sairaslomalla.

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on moneen otteeseen rakennettu ja siksi kovin pirstaleinen. Kokonaisesta on tullut vaikeaselkoinen ja erilaisia loukkuja sisältävä. Jos sosiaaliturva rakennettaisiin tänään puhtaalta pöydältä, kokonaisuudesta tuskin tulisi nykyisen kaltaista.

Suomalainen työelämä on muuttunut, monella toimeentulo tulee useasta eri lähteestä, esimerkiksi työtä ja yrittäjyyttä yhdistäen. Moni kohtaa myös elämässään tarpeita, jolloin on ns. työsuhteiden välissä. Tällöin pitää olla kannustavaa ottaa vastaan lyhytaikaistakin työtä. Myös perhe-elämä on muuttunut. Nykyinen sosiaaliturva on tehty monelta osin kahden huoltajan perheitä varten.

Haluamme siis karsia sosiaaliturvasta passivoivia elementtejä. Esimerkiksi työnteon pitää olla aina kannattavaa, kenenkään ei mielestämme pidä joutua laskemaan uskaltaako ottaa työtä vastaan ja mihin rumbaan joutuu, jos työtarjoukseen vastaa myöntävästi. Työllistymisestä pitää aina hyötyä!

Keskusta on perusturvapuolue. Meille on tärkeä tulevissa uudistuksissakin varmistaa perusturvan riittävä taso. Haluamme myös auttaa ihmisiä auttamaan itse itseään. Uskomme, että ihminen on luonnostaan aktiivinen ja itseään toteuttava, sosiaaliturvan tulee kannustaa itsensä kehittämiseen; opiskelemiseen ja koulutukseen eli osallisuuteen yhteiskunnassa. Osallisuus luo arvotuksen ja merkityksellisyyden kokemusta.

On muistettava, että sosiaaliturvan uudistus tarvitsee rinnalleen toimivat palvelut.  Etuuksien rinnalle tarvitaan myös vahva tuki palvelujärjestelmältä. Erinomaisena esimerkkinä tästä on tuleva maakuntauudistus, joka on mahdollistamassa ensimmäistä kertaa sote-palvelut, työelämäpalvelut ja kuntoutuspalvelut saman organisaation alle, ihmisen ympärille ja asiakaslähtöisesti.

Tallenne koko paneelikeskustelusta on katsottava tämän Helsingin Sanomien uutisen lopuksi: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005824639.html

 

Keskustan konkareita eläkkeelle

Moni korkeassa iässä oleva Keskustan kansanedustaja on ilmoittanut ettei lähde ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa. Politiikasta vetäytymisestään on ilmoittanut muun muassa Seppo Kääriäinen, Markku Rossi, Mauri Pekkarinen, Tapani Tölli, Niilo Keränen, Kauko Juhantalo sekä Timo Kalli.

Näissä tapauksissa on taustalla hyvin inhimillisiä syitä. Moni on jo eläkeiässä, lähempänä 70 ikävuotta tai jopa yli. Takana on pitkä eduskuntaura ja on luonnollista, että moni pohtii olisiko aika tehdä elämässään jo jotain muuta.

Viime vaaleissa eduskuntaan valittiin useita jo korkeassa iässä olevia poliitikkoja. Keskustan eduskuntaryhmän keski-ikä on ollut eduskunnan korkein. Ryhmä tulee nuortumaan ja varmasti myös naisistumaan merkittävästi. Konkareiden mukana lähtee aina merkittävä määrä kokemusta ja viisautta, mutta merkittävien tehtävien ja vastuiden kautta nuoremmat ikäpolvet kokemusta kerryttävät. Keskustan eduskuntaryhmän osaamistasosta tulevaisuudessa en osaa olla huolissani.

Meillä Keskustassa on osattu aina ajatella ylisukupolvisesti. Keskusta on myös kasvatusliike, me haluamme kasvattaa nuorempia ikäpolvia vastuuseen. Uskon vakaasti siihen, että konkareiden selkien takaa nousee uusia vahvoja päättäjiä. On huomioitava, että moni nyt eläkkeelle siirtyvä on tullut politiikkaan jo nuorena, saaden vastuullisia tehtäviä.

Meillä Pohjois-Savossa on havaittavissa pulppuilevaa vaali-innostusta. Vaaleihin on tulossa uusia ehdokkaita ja vaalityö on aktivoitumassa. Uskon meidän tekevän yhdessä keväällä hienon vaalituloksen!

 

Kellojen siirtely loppumassa

Tällä viikolla tuli tieto, että Euroopan komissio ehdottaa kellonajan siirrosta luopumista. Luopumisen olisi määrä tapahtua nopeasti, jo vuonna 2019. Unioinin jäsenmaiden tulee ilmoittaa huhtikuuhun 2019 mennessä aikooko se noudattaa pysyvästi kesä- vai talviaikaa.

Hallitus on käynnistämässä kansalaiskyselyn otakantaa.fi –sivustolla siitä, tulisiko Suomen jäädä kesä- vai talviaikaan. Kyselyyn toivotaan kansalaisilta runsaasti vastauksia.

Keskustan kansanedustaja, professori Pekka Puska otti jo kantaa pysyvän talviajan puolesta. Hän puoltaa tätä terveysvaikutuksilla: Pysyvä talviaika takaisi valoisammat aamut ja pimeämmät illat, mikä helpottaisi erityisesti uniongemaisia. Unihäiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, mitä pysyvä kesäaika entisestään saattaisi pahentaa.

 

Valtioneuvosto hyväksyi uuden elintarvikemarkkinalain

Valtioneuvosto antoi eilen torstaina uuden elintarvikemarkkinalain eduskunnalle.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tehnyt erinomaista ja määrätietoista työtä saadakseen suomalaisen ruokamarkkinan kuntoon. Uuden elintarvikemarkkinalain tarkoitus on pyrkiä estämään kohtuuttomien ehtojen ja hyvän liiketavan vastaisten menettelyjen käyttöä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa.  Tätä valvomaan perustetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävä. Vastaava viranomainen on jo useassa muussa EU-maassa.  Uudella elintarvikelailla pyritään tervehdyttämään ruokaketjun toimintaa ja luomaan  kannattavuutta maatalouteen.

Eilen torstaina kyselytunnilla edustaja Sirkka-Liisa Anttila toi huolensa S-ryhmän oman tuotemerkin leikkeleistä, joissa on käytetty brasilialaista lihaa vaikka EU on laittanut Brasilian suurimmat tuottajat mustalle listalle. Brasiliassa on esiintynyt salmonellaa ja huolta on ollut myös karjatilojen työoloista. Ministeri Leppä näki tämän olevan osa suurta ongelmaa maamme elintarvikemarkkinoilla.

On syytä muistaa, että ostamalla suomalaista, tuet samalla koko elintarvikeketjua viljelijöistä yli 300 000 muuhun ketjun työntekijää.  Kotimaiset tuotteet ovat kestävämpiä ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta.

 

 

Kansanedustajien työssäjaksaminen

Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto ilmoitti loppuviikosta jäävänsä toistaiseksi sairaslomalle ja kertoi jaksamisensa rajojen tulleen vastaan. Haluan toivottaa Aallolle toipumista, riittävä lepo on ensimmäinen askel voimaantumisen tiellä.

Kansanedustajauus on raskas työ. Työpäivät venyvät usein kellon ympäri ja työhön kuuluu monenlaisia paineita, niin median kuin omien äänestäjienkin taholta. Riittämättömyys on monelle tuttu tunne ja moni tekee työtään yöuniensa kustannuksella. Ehkä nykyinen sosiaalisen median aika on tehnyt työstä entistäkin hektisempää, kun koko ajan tulee olla valmiudessa reagoimaan. Moni arvioi kansanedustajan ahkeruutta lehdistön uutisoimien läsnäolo- ja poissaolotilastojen kautta, mikä voi tuoda kiusauksen jättää lääkärin määräämät sairaslomat pitämättä.

Ei voi olla niin, että politiikka on vain kovimpia ja tunteettomimpia varten. Toivon kansalaisilta ymmärrystä, kansanedustajienkin pitää saada olla inhimillisiä, tuntevia ihmisia.

 

Kiuruvesilehden kolumni

Kirjoitin kolumnissani tämän viikon Kiuruvesilehdessä turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta. Me kiuruvetiset saimme seurata vajaa kuukausi sitten Karjalan lennoston valatilaisuutta kotikaupungissamme. Suomen puolustuksen perusta muodostuukin yleisestä asevelvollisuudesta sekä siihen liittyen vahvasta maanpuolustusahdosta ja reserviin pohjautuvista hyvin koulutetuista joukoista.

Turvallisuutta Suomessa ei kuitenkaan rakenna vain puolustusvoimat tai suomaiset sotilaat. Kyse on paljon moniuloitteisemmasta käsitteestä. Puhutaan kokonaisturvallisuudesta, jolla tarkoitetaan yhteiskunnan laaja-alaista varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kesken. Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehditaan siis yhdessä ja sen perusta on yhteiskunnan eheys ja yhtenäisyys.

Kolumnini löytyy kokonaisuudessaan kotisivuiltani  http://www.hannakaisaheikkinen.fi/maanpuolustus-kuuluu-kaikille/

Suuret kiitokset vielä kaikille, jotka mahdollistitte osaltanne valatilaisuuden ja sitä seuranneen maanpuolustusjuhlan toteutumisen.  Päivä oli mieleen jäävä monelle, ei vain varusmiehille ja heidän omaisilleen, vaan kaikille meille kiuruvetisille.

 

__

Toivotan kaikille mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!
Hannakaisa

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 36/2018

Viikkokirje viikko 36/2018

Perjantaina 7.9.

 

 

Viikkokirjeessäni kirjoitan eduskuntaviikon ajankohtaisista asioista. Tällä kertaa aiheena on muun muassa vanhusasiavaltuutetun tarve, viikolla vietetty kansallinen Yrittäjien päivä sekä lähetekeskustelussa olleet lakiesitykset liittyen apteekkien toimintaan.

 

On vanhusasiavaltuutetun aika

Muun muassa eräät järjestöt ovat nostaneet keskusteluun Vanhusasiainvaltuutetun tarpeen. Tuen tätä ajatusta lämpimästi ja otin asiaan kantaa eilen torstaina.

Me tarvitsemme vanhusasiavaltuutetun. Vanhustasiavaltuutetun tulisi olla vanhustyön kiistaton osaaja, jolla on kykyä nousta päivänpoliittisen keskustelun ja puoluepolitiikan yläpuolelle, kehittämisideoita tarjoten ja vanhusmyönteistä yhteiskuntaa rakentaen.

Osallistuin aiheeseen liittyen yleisötilaisuuteen Narikkatorilla tiistaina. Paikalla oli edustajia kaikista puolueista sekä joistain kansalaisjärjestöistä.

Kannanottoni aiheesta on luettavissa kotisivuillani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/vanhustenhoito-kuntoon-nyt-on-vanhusasiainvaltuutetun-aika/

 

Yrittäjän päivä

Keskiviikkona 5.9. vietettiin kansallista yrittäjän päivää.

Nykyinen hallitus on halunnut vahvistaa yrittäjyyden olosuhteita kaikin keinoin, jotta Suomi olisi hyvä paikka yrittää ja olla yrittäjä. Jos meillä ei olisi hyviä yrityksiä, ei olisi myöskään verotuloja ja sitä kautta hyvinvointivaltiota.
On syytä muistuttaa, että hallitus pääsi budjettiriihessä sopiin yrittäjien ei-omistavien, mutta yrityksessä töissä olevien perheenjäsenten ulottamisesta työttömyysturvan piiriin. Päätös oli oikeudenmukainen ja sillä on merkitystä monille yrittäjäperheille.

Pääministeri Sipilä totesi Yrittäjänpäivän pääjuhlan puheessa osuvasti yrittäjän olevan kuin kuminauha, tarvittaessa se venyy äärimmilleen. Yrittäjä on usein valmis valmis tinkimään omasta hyvinvoinnistaan ja jopa toimeentulostaan, jotta yritys ja työntekijät pärjäävät. Yrittäjien jaksamiseen liittyen jätimme torstaina edustajien Mikko Savola, Arto Pirttilahti ja Markku Pakkanen kanssa lakialoitteen koskien liikunta- ja kulttuurisetelien laajentamista toiminimiyrittäjille. Verovapaa liikunta- ja kulttuurietu olisi yksi keino kannustaa yrittäjiä pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan.

 

Apteekit lähetekeskustelussa

Hallituksen esitys lääkelain muuttamisesta oli keskiviikkona eduskunnan lähetekeskustelussa.

Hallituspuolueiden apteekkityöryhmä linjasi keväällä -17, että apteekkitoiminta pidetään jatkossakin luvanvaraisena ja lupaan kuuluu sijainnin sääntely. Lääketurvallisuus ja lääkkeiden yhdenvertainen saatavuus tulevat olemaan siis jatkossakin suomalaisen apteekkitoiminnan ytimessä.  Lakimuutokset ovat näiden linjausten mukaisia.

 

Käsittelyssä olleilla lakimuutoksilla halutaan laajentaa Fimean mahdollisuuksia uusien apteekkien perustamiseen niin, että lääkkeiden saatavuuden turvaamiseen apteekin perustamiseen vaikuttaisi nykyistä laajemmin myös apteekkipalveluiden tarve.  Lisäksi apteekkeja voisi jatkossa perustaa sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön yhteyteen, mikä mahdollistaa potilaan katkeamattoman lääkehoidon ja tukee kotiutuvan potilaan lääkehoidon toteutumista.

Maatalouden kannattavuuskriisi

Suomalaisen maatalouden kannattavuus keskustelutti torstai-iltana Ylen A-studiossa. Keskusteluun osallistui maa- ja metsätalousministeri Leppä,  maatalouden kannattavuutta selvittävä vuorineuvos Reijo Karhinen, S-ryhmän kenttäjohtaja Arttu Laine sekä Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Piia Pohja.

Keskustelu oli paikallaan ja sitä tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvittaisiin ruokaketjun vahvimmalta toimijalta kaupalta ymmärrystä heikompaa, eli tuottajaa kohtaan. Vahvimman toimijan toimia peräänkuulutti myös ministeri Leppä joka nosti ongelmallisena seikkana esiin sen, että kun tuottajien tuotantokustannukset ovat kasvaneet 15 vuoden aikana keskimäärin 50 prosenttia, ovat tuottajahinnat kasvaneet vain 17%.

Ylen kyselyn mukaan 90% suomalaisista olisi valmis maksamaan ruoasta enemmän, jos tietäisi viljelijän saavan tuotteiden hinnasta suuremman osuuden. Tämä on tuottajille rohkaiseva viesti.

 

Suomenmaan kolumni

Sote-uudistuksella on nyt ratkaisunhetket ja kansanedustajat ovat nyt paljon vartijoina. Kirjoitin aiheesta Suomenmaan Puheenvuoro-kolumnissani.

”Ai­ka­tau­lu on kun­ni­an­hi­moi­nen ja ki­reä, mut­ta täy­sin mah­dol­li­nen. Ku­ten tie­däm­me, mo­nel­la on voi­ma­kas po­liit­ti­nen int­res­si jar­rut­taa pro­ses­sia.

Jo­kai­sen kan­sa­ne­dus­ta­jan yli puo­lu­e­ra­jo­jen on nyt syy­tä poh­tia, mikä on kan­sa­lai­sil­le pa­ras­ta. On su­rul­lis­ta, et­tä pe­rus­pal­ve­lut ovat pääs­seet ra­pau­tu­maan ja ter­veys­kes­kus­ten taso ko­e­taan pai­koin niin huo­no­na, et­tä niis­tä pu­hu­taan ylei­ses­ti ar­vaus­kes­kuk­si­na. Ny­ky­jär­jes­tel­mä on tien­sä pääs­sä.

Ikään­ty­vän vä­es­tön­sä ja kas­va­vien kus­tan­nus­ten kans­sa kamp­pai­le­vil­la kun­nil­la ei ole riit­tä­vää ta­lou­del­lis­ta kan­to­ky­kyä vas­ta­ta laa­duk­kais­ta pe­rus­pal­ve­luis­ta. Sote-uu­dis­tus oli vält­tä­mä­tön ja kii­reel­li­nen jo vuo­sia sit­ten ja on sitä yhä.”

Kolumnini on luettavissa tästä:
https://www.suomenmaa.fi/puheenvuoro/soteuudistuksen-ratkaisunhetket-6.19.413346.122fdca2a4

 

Ylen gallup

Ylen tuoreessa puoluekannatusmittauksessa kolmen suurimman kannatus oli lähentynyt toisiaan. Keskustan kannatus oli pysynyt ennallaan SDP:n ja Kokoomuksen kannatuksen laskiessa. Kokoomuksessa ja SDP:ssä näyttää olevan haluja tehdä vaaleista kahden puolueen välinen kampailu, mutta kuten keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen totesi, vaalien ykkössija on aidosti auki. Äänestäjät aikanaan päättävät puolueiden järjestyksen.

Mukavaa viikonloppua!

Hannakaisa

 

Viikkokirje 26/2018

perjantaina 29.6.

 

Pääministerin ilmoitus soten viivästymisestä

Pääministeri Sipilä antoi keskiviikkona eduskunnalle pääministerin ilmoituksen soten viivästymisestä.

Aikataulu osoittautui liian kireäksi. Viikolla varmistui, ettei sosiaali- ja terveysvaliokunnan ole mahdollista saada mietintöään valmiiksi heinäkuun loppuun mennessä. Jos näin olisi käynyt, olisi lait hyväksytty eduskunnassa niin, että maakunnat olisivat voineet aloittaa vuoden 2020 alusta.

Pääministeri Sipilä halusi puheenvuorossaan muistuttaa, miksi sote-uudistus tehdään. Taustasyyt eivät ole muuttuneet mihinkään: Ihmisillä on oikeus saada tasa-arvoiset ja yhdenvertaiset sosiaali- ja terveyspalvelut kaikkialla ikääntyvässä Suomessa.  Hoitoonpääsyä on helpotettava ja valinnanvapaudella vahvistettava palveluita sekä turvattava nopeampi hoitoon pääsy. Terveyseroja on kurottava umpeen ja menojen kasvua hillittävä. Uudistuksella on myös merkittävä vaikutus julkisen talouden kestävyysvajeeseen.

Sote- ja maakuntauudistus on nyt viivästymässä. Oikeuskanslerin mukaan lakien voimaantulosta maakuntavaalien järjestämiseen on oltava noin puoli vuotta aikaan. Virkamiehet puolestaan ovat arvioineet, että valtuustojen aloittamisesta maakunnan täysimääräiseen aloittamiseen tarvitaan ainakin 10 kk. Nämä ehdot viivästyttävät uudistusta. Olennaista kuitenkin on, että hallitus on päättänyt viedä uudistuksen maaliin, onhan kyse yhdestä Suomen historian suurimmista yhdenvertaisuusuudistuksista, kuten pääministeri totesi.

Sipilä korosti, että hallitus on päättänyt turvata riittävän ja uudistuksen tarvitseman lisärahoituksen vuodelle 2020.

Lisäaika tarkoittaa myös haasteita. Valmistelurahoitusta tarvitaan lisää, pääministerin arvion mukaan noin 200 miljoonaa euroa. Tarkempi summa täsmentyy budjettiriihessä.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskustelussa eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen korosti omassa puheenvuorossaan voimallisesti, että vatvominen saisi viimein riittää. Edessä on päätösten aika.  Meidät edustajat on valittu Arkadianmäelle tekemään päätöksiä Suomen ja suomalaisten parhaaksi ja niitä pitäisi viimein tehdä.  Ensi vaalikaudella on tulossa muita isoja hankkeita: Meidän on uudistettava niin perusturva kuin perhevapaat. Molemmissa tarvitaan yhdessä päättämisen ja yhdessä sopimisen kykyä.

Omassa puheenvuorossani palasin vielä sote-uudistuksen tekemisen taustasyihin. Uudistuksessa on pohjimmillaan kyse terveyteen ja hyvinvointiin liittyvien palveluiden turvaamisesta koko maassa. Uudistus oli välttämätön ja kiireellinen jo yli kymmenen vuotta sitten ja on yhä. Keskustalle uudistus on ennen muuta suomalaisille tehty lupaus huolenpidosta. Meille kyse ei ole valtapolitiikasta, vaan haluamme viedä uudistuksen läpi, jotta pystymme pitämään kiinni suomalaisille annetusta lupauksesta.

Uudistuksen siirtyminen vuodella on takaisku erityisesti julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Kunnat, kuntayhtymät ja eri järjestöt ovat jo nyt yksityisten yritysten ostotarjousvyöryn alla. Palvelujen hallitsemattomaan yksityistämiseen johtava kehitys voimistuu koko ajan.

Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien hoito- ja hoiva-alan ammattilaisten epävarmuus arjen työssä jatkuu. Vaikka sote-uudistuksessa ei sinänsä ole mitään pelättävää työntekijöidenkin kannalta, on luonnollista, että jokaiselle meistä tieto omasta tulevaisuudesta on tärkeä osa elämänhallinnan tunteesta.

Kaikki tämä on myös niiden tiedossa, jotka ovat yrittäneet ja yrittävät eri tavoin kaataa uudistusta. Vetoan vakavasti sen puolesta, että suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen ja niissä työskentelevien tulevaisuutta ei alisteta vaali- ja valtapolitiikalle.

 

Norminpurussa merkittäviä tuloksia

Juha Sipilän hallitus laittoi jo kautensa alussa liikkeelle normienpurkuhankkeen, jonka pontimena oli suomalaisten turhautuminen turhaan byrokratiaan. Ministeriöt on laitettu töihin ja tulokset näkyvät. Tähän mennessä eri ministeriöissä on purettu satoja päällekkäisiä elämää ja yrittämistä hankaloittavia lainsäädännön kohtia. Periaatteena on myös ollut, että jokaista uutta lakia säädettäessä ministeriöissä on tarkasteltava kokonaisuutta ja vältettävä turhaa normitusta.

Kevään 2018 ministeriökohtaisiin norminpurkutuloksiin pääsee tästä: http://www.norminpurku.fi/ministerioiden-norminpurkuhankkeet-tilanne-kesakuussa-2018/

 

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta muuttuu

Lakiuudistuksen taustalla on tavoite parantaa lapsen etua ja ajantasaistaa lainsäädäntöä vastaamaan nykyisin vallitsevia perheolosuhteita.

Keskeisenä muutoksena lakiin esitetään uusia säännöksiä huoltajan velvollisuudesta suojella lasta väkivallalta, vaalia lapsen läheisiä ihmissuhteita ja myötävaikuttaa tapaamisoikeuden toteutumiseen.  Lakiin myös ehdotetaan säännöksiä, joiden mukaan vanhemmat voivat sopia tai tuomioistuin päättää, että lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa luona. Nyt lainsäädäntö ei nimenomaisesti tunnista vuoroasumista, vaikka se vakiintunut käytäntö onkin.

Lakiuudistuksen sisältöön voi tutustua Oikeusministeriön sivuilla: https://oikeusministerio.fi/artikkeli/-/asset_publisher/lapsenhuoltolakiin-tulossa-lapsen-asemaa-parantavia-uudistuksia

 

Trumpin ja Putinin tapaaminen Helsingissä

Saimme eilen vahvistuksen sille, että suurvaltojen johtajat Trump ja Putin tapaavat heinäkun 16. päivä Helsingissä. Kuten presidentti Niinistökin arveli, Suomi valikoitui kokouspaikaksi varmasti hyvän maineensa vuoksi ja siksi, että meillä on hyvät ja toimivat suhteet niin Yhdysvaltoihin kuin Venäjään. Suomi on johdonmukaisesti edistänyt dialogia kansainvälisessä suhteissa ja tämä tapaaminen on sille luontevaa jatkumoa. Meille tapaaminen on suuri mahdollisuus sekä tunnustus osaamisesta ja turvallisuudesta.

 

Eduskunnan istuntotauko alkoi

Eduskunta aloitti eilen torstaina kesän istuntotauon. Kokoonnumme seuraavan verran täysistuntoon syyskuun alussa.

Me sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kokoonnumme kuitenkin vielä ensi viikolla maanantaista perjantaihin. Seuraavan kerran valiokunta kokoustaa 20. elokuuta.

Itse pyrin kesän aikana huilaamaan ja keräämään voimia tulevaa syksyä varten kotitilan töiden ja perheen parissa. Syksy kun tulee olemaan tiivistahtinen sote-käsittelyn jatkuessa. Heinäkuun aikana olen tavattavissa Ylistaron joutopäivillä sunnuntaina 8. päivä, Porin SuomiAreenalla tiistaista keskiviikkoon 17.-18. päivä ja torstaina 19. heinäkuuta Säyneisen iltatorilla.

Toivotan mukavaa kesää kaikille. Suokoon se sopivasti sadetta, valoa ja lämpöä niin luonnon kuin ihmistenkin tarpeisiin!

Hannakaisa

Viikkokirje 25/2018

perjantaina 22.6.2018

 

Viikkokirjeessäni palaan vielä kuluneen eduskuntaviikon kuulumisiin. Tällä kertaa aiheena on mm. sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen ajankohtainen tilanne sekä maatalouden kannattavuus

 

 

Sote

Sosiaali- ja terveysvaliokunta päätyi eilen kummalliseen umpikujaan. Tarkoituksenamme oli päättää, miten valiokunnan työ jatkuu ensi viikon jälkeen alkavan eduskunnan istuntotauon aikana. Tilanne vaatisi nyt venymistä kaikilta, jotta lait saadaan asianmukaisesti käsiteltyä.

Valiokunnan puheenjohtaja esti kuitenkin omalla toiminnallaan asiasta äänestämisen, vaikka kokouksessa oli tehty kannattettu esitys. Esityksenämme oli, että valiokunnan työskentelyä jatketaan 6.7. asti, jonka jälkeen on kesätauko. Esitykseemme kuului se, että talon virkamiesjohto arvioisi yhdessä valiokuntaneuvostemme kanssa ensi viikolla miten on sovitettavissa valiokuntaneuvosten kesälomat ja kirjoitustyö. Sen arvion pohjalta sitten arvioisimme valiokunnassa, onko tarvetta kokousvarauksille elokuussa. Tästä emme päässeet edes äänestämään, kun pj Kiurun mukaan esitys on luonteeltaan sellainen, että puhemiesneuvoston olisi syytä ottaa asiaan kantaa. En todella ymmärrä mikä esityksessä oli sellaista, mihin puhemiesneuvoston olisi otettava kantaa.

Valiokunnassa oli (yllättäviäkin) tahoja, jotka olisivat halunneet, että eilisessä kokouksessa olisi päätetty suoraan, että teemme töitä nyt 6.7. saakka, mutta että sovimme jo nyt, että palaamme vasta 4.9. valiokuntatyöhön. Tuo päätös tarkoittaisi suoraan sitä, että maakunta- ja soteuudistuksen voimaantulo lykkääntyy vuoden 2021 alkuun.

Tämä olisi takaisku nimenomaan julkisille sosiaali- ja terveyspalveluille. Kunnat, kuntayhtymät ja eri järjestöt ovat jo nyt yksityisten yritysten ostotarjousvyöryn alla. Palvelujen hallitsemattomaan yksityistämiseen johtava kehitys voimistuisi edelleen, jos uudistuksen voimaantulo myöhentyy. Lisäksi sosiaali- ja terveyspalveluissa työskentelevien hoito- ja hoiva-alan ammattilaisten epävarmuus arjen työssä lisääntyisi.

Kaikki tämä on myös niiden tiedossa, jotka ovat yrittäneet ja yrittävät eri tavoin kaataa uudistusta.

 

 

Maatalouden kannattavuus vaatii toimenpiteitä

Pääministeri Juha Sipilä sekä maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä järjestivät tiistaina Kesärannassa pyöreän pöydän keskustelun maatalouden kannattavuudesta. Tilaisuuteen oli kutsuttu ruokaketjun osapuolia.

Leppä ilmoitti perustavansa työryhmän etsimään ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Ryhmän tehtävä on löytää erityisesti sellaisia toimenpiteitä, joita yksittäiset ruokaketjun osapuolet voisivat omin toimin toteuttaa. Työryhmää johtaa vuorineuvos Reijo Karhinen. Työryhmän muu kokoonpano selviää lähiaikoina.

Maatalouden kannattavuuden parantamisessa hallitus ei ole onnistunut kovin hyvin. Sen myönsi myös pääministeri Sipilä linjapuheessaan puoluekokouksessa Sotkamossa.

Esimerkiksi sateiselle viime vuodelle, tämän vuoden kuivuudelle ja Valion hinnanalennukselle emme ole voineet mitään. EU-rahoituksesta neuvottelut ovat käynnissä parastaikaa ja Suomi ei suinkaan ole luovuttanut. Keinoja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi haetaan koko ajan –tässä luotan ministeri Leppään.

Monia viljelijöitä tukevia päätöksiä on tehty. Mainitsen mm. Melan toteuttaman Välitä viljelijästä –hankkeen ja 25 miljoonan energiaveron palautuksen, joka tehtiin huonojen sääolojen seurauksena. Normejakin on purettu, mm. nautaluettelot jäävät jatkossa historiaan.

Toisaalta samanaikaisesti hallitus on panostanut elintarvikevientiin ja viljelijöiden sääntelyn keventämiseen. Esimerkiksi nautaluettelot jäävät historiaan. Sateiselle viime vuodelle ja tämän vuoden kuivuudelle tai Valion hinnanalennukselle ei hallituskaan voi mitään. Eu-rahoituksesta neuvottelut ovat käynnistä parhaillaan ja Suomi on neuvotteluissa taisteluasennossa, luovuttaa ei saa.

 

 

Talouden suhdannenäkymät ovat hyvät

Valtiovarainministeriö julkaisi maanantaina uusimman taloudellisen katsauksensa. Ministeriö ennustaa Suomen talouskasvun kiihtyvän tänä vuonna 2,9 prosenttiin, mutta hidastuvan kuitenkin tulevina vuosina alle kahden prosentin.

Talouskasvua tukee investointien runsaus, huolimatta rakennusinvestointien vähentymisestä ensi vuonna. Viennin kasvun arvellaan tasaantuvan. Kotitalouksien käytettävissä olevien tulojen kasvun ennakoidaan hidastuvan, mikä rajoittaa kotitalouksien kulutuskysyntää.

Myönteiset suhdanteet pienentävät julkisen talouden alijäämää ja velkaa suhteessa bruttokansantalouteen. Taloutta vahvistaa myös hallituksen päättämät julkisten menojen kasvua hillitsevät toimet.

 

Keskustan ympäristöpoliittiset linjaukset julkistettiin

Keskustan uudet ympärstöpoliittiset linjaukset julkistettiin eilen keskiviikkona. Puolueemme haluaa olla viemässä eteenpäin kunnianhimoista kestävän kehityksen ohjelmaa ja viedä maailmaa ylikulutuksesta elinkaariajatteluun ja kiertotalouden tielle. Suomen tulee olla kokoaan suurempi ympäristövaikuttaja. Maapallo on jätettävä tuleville sukupolville paremmassa kunnossa, kun olemme sen entisiltä sukupolvilta saaneet. Vanha talonpoikainen ylisukupolvisuuden periaate pätee tässäkin.  Keskusta on kestävän kehityksen ja samalla myös ratkaisujen ja toiminnan puolue.

Koko ympäristöohjelmamme on luettavissa tästä http://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=138e27fa-d697-452b-a465-7abc215d62df

 

 

Kiuruvesilehden kolumni

Palasin kolumnivuorollani Kiuruvesilehdessä Sotkamon puoluekokouksen henkeen. Kolumni on luettavissa kotisivuiltani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/sotkamon-hengessa-eteenpain/

 

 

 

Kaunista keskikesän juhlaa toivottaen

Hannakaisa

Viikkokirje 22/2018

Viikkokirje viikko 22/2018
perjantaina 1.6.

 

Keskusta julkisti koulutuspolittisen visionsa

Keskusta julkisti tällä viikolla koulutuspoliittisen visionsa. Vision ydinajatus on laittaa oppimisen perusta kuntoon. Tämä tarkoittaa panostuksia koulupolun ensimmäisiin vuosiin – nämä vuodet ovat ratkaisevia perustaitojen oppimisessa. Jos perusta jää huteraksi, ovat myöhemmät kouluvuodet vaikeita. Ratkaisuna Keskusta tarjoaa niin sanottua pienten lasten koulua peruskoulun alkuvuosille. Näinä vuosina korostuu perustaitojen hallinta ja joustava oppiminen. Eteenpäin siirryttäisiin joustavasti, vahvalla tuella ja vaiheittain, kun perustaidot on saatu hallintaa. Näin tasotetaan myös alku- ja loppuvuonna syntyneiden oppimiseroja.  Toisen asteen lopussa olisi perustaitojen tarkastuspiste, joka varmistaa, että kaikki pääsevät toiselta luokalta eteenpäin riittävän vahvoilla perustaidoilla.

Keskusta korostaa visiossaan myös joustavia opintopolkuja. Yhtä ja oikeaa koulutuspolun mallia ei ole enää olemassa. Kaavamaisten ratkaisujen sijaan myös koulutuksessa täytyy nähdä yksilölliset tarpeet ja mahdollisuus hankkia koulutusta kaiken ikäisenä.

Koko visio on mahdollista lukea puolueen verkkosivuilta http://www.keskusta.fi/news/Keskustan-koulutuspoliittinen-visio-julki-Koulutuksen-tarina-kantaa/20266/3a19e37a-5918-4b1c-a77e-b717c3cbf277

 

Eduskunta keskusteli maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta

Eilen torstaina eduskunnassa oli lähetekeskustelussa kansalaisaloite maksuttomasta toisen asteen koulutuksesta kaikille.

Ei voi olla niin, että perheen tulotaso ratkaisee pystyykö nuori suorittamaan toisen asteen koulutuksen ja selviämään opintojen tuomista kustannuksista. Vaikka itse opetus ilmaista onkin, muodostuu opiskelijalle kustannuksia esimerkiksi oppikirjoista ja ammattikoulussa työvaatteista ja –välineistä.

Tasa-arvoisten opiskelumahdollisuuksien turvaamisen tulee olla kansanedustajaien työtä ohjaava tavoite.

Hallitus sopi kehysriihessä ns. opintotuen oppimateriaalilisästä, joka kohdennettaisiin alle 20-vuotiaille pienituloisten perheiden opiskelijoille. Suuruudeltaan etu olisi noin 46 euroa /kk. Näen tämän oikeansuuntaisena täsmätoimena.

Keskusta linjaa koulutuspoliittisessa visiossaan, että toisen asteen tutkinto on taattava jokaiselle nuorelle. Tällä tasa-arvoisella oppioikeudella haluamme pitää nuoret kiinni yhteiskunnassa ja koulutuksessa.

 

Sairaanhoitajien lääkkeenmääräysoikeudet laajenemassa

 

Sipilän hallitus esittää, että sairaanhoitajien mahdollisuutta määrätä lääkkeitä laajennettaisiin. Nykyään erikoispätevyyden saaneiden sairaanhoitajien on mahdollisuus määrätä lääkkeitä rajatusti terveyskeskusten avovastaanotoilla ja sairaanhoitopiirien yhteispäivystyksissä. Lääkkeenmääräysoikeuksien on tarkoitus laajentaa jatkossa myös esimerkiksi kotisairaanhoitoon ja erikoissairaanhoidon poliklinikoille.

Lääkkeenmääräysoikeuksien laajentamisen tavoitteena on nopeuttaa potilaiden hoitoon pääsemistä ja hoidon aloittamista sekä sujuvoittaa terveydenhuollon ammattilaisten työnjakoa ja kunkin terveydenhuollon toimintayksikön toimintaa.

Muutosten on tarkoitus tulla voimaan lokakuun alussa.

 

Soinin virkamatka puhututti

Tällä viikolla on puhututtanut ulkoministeri Soinin osallistuminen abortin vastaiseen mielenilmaukseen virkamatkansa yhteydessä Kanadassa. Aihe nousi esiin myös eilen kyselytunnilla.

Jokaisella on oikeus omaan henkilökohtaiseen vakaumukseen, se on muistettava. Vakaumukseen on suhtauduttava kunnioittavasti, olipa oma mielipide mikä tahansa. Ministeri Soinin kanta aborttiin on ollut hyvin tiedossa, siinä ei ole mitään uutta.

Samanaikaisesti ministerin asemassa olevan henkilön on noudatettava varovaisuutta. Kuten pääministeri Sipilä korosti, on oltava tarkkana sen suhteen missä tilanteissa esiinnytään yksityishenkilöinä ja milloin toimitaan ministerinä. Kehityspolitiikassa Suomen toimien painopiste on ollut naisten ja tyttöjen oikeuksien sekä aseman parantaminen ja näin on myös jatkossa. Ministerinä Soinin on oltava sitoutunut tyttöjen ja naisten aseman parantamiseen maailmalla.

Tasa-arvoasioista vastaava ministeri Saarikko korosti omassa tiedotteessaan, että aborttien salliminen on vastuullista tasa-arvo ja ihmisoikeuspolitiikkaa. Suomi ei ole tästä periaatteesta lipeämässä kansallisilla eikä kansainvälisillä areenoilla.

Kohti Savutonta Suomea

Tupakoinnin rajoittamista pohtinut työryhmä luovutti raporttinsa ministeri Saarikolle eilen torstaina. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä esittää toimenpiteitä, joiden päämääränä on savuton Suomi vuoteen 2030 mennessä.

Työryhmä esittää muutoksia muun muassa lainsäädäntöön, verotukseen, savuttomien ympäristöjen laajentamiseen, tukea tupakoinnin lopettamiseen sekä ikärajojen nostamista.

Tupakoinnin vähentyminen on hyvä esimerkki siitä, miten lainsäädännöllä ja verotuksilla voidaan vaikuttaa. Samalla myös yleinen ilmapiiri on muuttunut tupakoinnille kielteisemmäksi. Savuton Suomi on jo varsin yleisesti jaettu tavoite.

 

 

Olen tavattavissa sunnuntaina klo 18 Kuusamossa Keskustan tuvalla, osoitteessa Kitkantie 1. Ensi viikko onkin sitten jo puoluekokousviikko. Puoluekokous pidetään Sotkamossa pe-su 8.-10. kesäkuuta.

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

Viikkokirje 21/2018

Perjantaina 25.5.

 

Viikkokirjeessä on aiheena tällä kertaa sote- ja maakuntalakien käsittely eduskunnassa, ajankohtaiskeskustelu paikkatietopolitiikasta sekä lähestyvä Keskustan puoluekokous

 

Sote- ja maakuntalakien käsittely

Sote- ja maakuntauudistuksen suhteen eletään ratkaisevia aikoja. Otsikot ovat suuria ja lehdistö spekuloi nyt monenlaista.

Keskityn itse valiokuntatyöhön ja valiokunnan varapuheenjohtajana siihen, että maakunta- ja soteuudistukseen liittyvät lait saadaan asianmukaisesti ja aikataulussa käsiteltyä. Kuten pääministeri Sipiläkin on todennut, esimerkiksi maakuntavaalien ajankohta on tähän nähden toissijainen asia. Tärkeintä on, että lainsäädäntö saadaan huolellisesti käsiteltyä. Vasta sen jälkeen koittaa eduskunnan istuntotauko.

 

Eduskunta kävi keskustelua paikkatietojen merkityksestä

Eduskunnassa oli keskiviikkona lähetekeskustelussa valtioneuvoston paikkatietoa koskeva selonteko. Selonteko on osa hallituksen pyrkimystä edistää Suomen uudistumista digitalisaation hyödyntämisen avulla.

Paikkatiedolla tarkoitetaan kaikkea tietoa, joka liittyy sijaintiin. Sijainti voi tarkoittaa esimerkiksi valtiota, kuntaa, postinumeroaluetta, tilastoruutua, kiinteistöä, osoitetta tai koordinaatteja. Kun tieto on paikkatietoja, on mahdollista tietoja yhdistelemällä selvittää erilaisin paikkatietoon perustuvin analyysein esimerkiksi miksi joku asia (kuten sairaus) esiintyy jollakin alueella tai miksi asia ei esiinny jollain toisella alueella. Paikkatiedon hyödyntäminen tarjoaa siten moninaisia mahdollisuuksia.

Paikkatietopoliittinen selonteko siten linjaa millaisia paikkatietoja yhteiskunnassa tarvitaan sekä miten näitä tietoja käytetään. Selonteon ehdottamat toimet tähtäävät muun muassa yritysten liiketoimintamahdollisuuksien parantamiseen sekä helpottavat ja mahdollistavat paikkatietojen uudelleen käyttöä. Samalla on varmistettava tietoturvan säilyminen.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron keskustelussa piti kansanedustaja Juha Pylväs. Hän korosti puheenvuorossaan Keskustan eduskuntaryhmän pitävän tärkeänä, että julkisen vallan vastuut ja roolit paikkatiedon osalta on määritelty selkeästi laissa. Julkisen vallan tuottamien tietojen on pääsääntöisesti oltava käyttöoikeuksiltaan rajattomia, maksuttomia ja avoimia. Samalla viranomaisten yhteistyön ja tietojärjestelmien pitää jatkossa toimia niin, että tarvittava tieto ilmoitetaan vain yhteen paikkaan. Myös Pylväs nosti puheessaan esiin tietoturvan merkityksen: Tekniikkaan ja tietoverkkoon liittyvät uhat ovat todellisuutta ja ne on myös paikkatietoja hyödynnettäessä huomioitava.

 

Työelämän ja omaishoidon yhteensovittamista selvitetään

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko asetti tällä viikolla selvityshenkilön kartoittamaan keinoja yhteensovittaa työelämä ja omaishoito.

Julkisessa keskustelussa puhutaan usein työn ja perhe-elämän yhteensovittamisesta tarkoittaen pikkulapsivaihetta. Välillä unohtuu, että haasteet ovat suuret myös esimerkiksi ikääntyneen vanhemman hoidon yhdistämisessä työssäkäyntiin. Heitäkin on, joilla on samanaikaisesti kahdensuuntainen hoivavastuu: Vastuulla on sekä pienten lasten, että ikääntyvien, huonokuntoisisten vanhempien tai muiden läheisten hoito.

Omaishoitajat ovat usein työikäisiä ihmisiä. Haasteena on tällöin yhdistää työssäkäynti joko jatkuvaan ja pitkäaikaiseen tai lyhytkestoisempaan omaishoitoon.

Ministerin asettaman selvityshenkilön tehtävänä on arvioida muun muassa mitä lakimuutoksia tarvitaan, jotta työssäkäyvän omaishoitajan toimeentulo, eläketurva tai työterveydenhuolto voidaan varmistaa ja millaisia kustannusvaikutuksia tällä on.

 

Kaksi viikkoa puoluekokoukseen

Keskustan puoluekokous Sotkamossa koittaa kahden viikon kuluttua, 8.-10. kesäkuuta. Omaan kevääseeni on kuulunut kampanjointi tähtäimenä puolueen varapuheenjohtajuus. Kampanja on ollut antoisa matka. Työlään eduskuntakevään vastapainona on ollut mukava kiertää kenttää, olla omien joukoissa ja tavata keskustaväkeä.

Tällä viikolla on ollut useita vaalipaneeleja eri piireissä. Viikonloppuna vielä piirien tapahtumat tänään klo 17 Jyväskylässä oppimis- ja ohjauskeskus Onervan tiloissa, lauantaina klo 12 Oulussa Radisson Blu -hotellissa, sunnuntaina klo 12 Kokkolassa ammattiopiston auditoriossa ja klo 17 Seinäjoella Kaupunginkirjastolla.

Ensi viikolla vuorossa on Helsingin ja Uudenmaan piirien yhteinen tapahtuma tiistaina klo 18 puoluetoimistolla ja Varsinais-Suomen ehdokaspaneeli keskiviikkona klo 19 Liedossa, Ilmarisen matkailutilalla.

Keskustan puoluetoimisto julkisti puoluekokouksen ilmeen, aloitevastaukset ja asiakirjat. Niihin voi tutustua tämän linkin kautta.  http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/Puoluekokous-2018

Tämän päivän Iisalmen Sanomissa ja Savon Sanomissa oli minun ja puoluesihteeriksi pyrkivän Riikka Pirkkalaisen haastattelut. Iisalmen Sanomien haastattelu on tilaajille luettavissa tästä: https://www.savonsanomat.fi/iisalmensanomat/yla-savo/Yl%C3%A4-Savon-yst%C3%A4vykset-tukevat-toisiaan-politiikan-kiemuroissa-ja-pyrkimyksiss%C3%A4-puolueen-johtoon/1203162

Kampanjaani kohti puoluekokousta voi seurata esimerkiksi fb-sivuiltani https://www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa