Viikkokirje 11/2019

Perjantaina 15.3.

 

Tämä viikko on ollut eduskunnan viimeinen täysi istuntoviikko. Ensi tiistain jälkeen vuorossa on vaalitauko.
Tässä viikkokirjeessäni kerron viimeisen eduskuntaviikon kuulumisia.

 

Hallitus jatkaa toimitusministeriönä

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen kutsui eduskuntaryhmät koolle tiistaiksi keskustelemaan hallituksen asemasta ja toimintatavasta hallituksen eron jälkeen.

Neuvottelun tulos oli se, että koska eduskuntavaaleihin on enää vain vähän aikaa ja uuden hallituksen muodostamiseen on vain vähän aikaa, eduskuntaryhmät toteavat tilanteen, jossa hallitus jatkaa toistaiseksi toimitusministeriöksi. Tästä syntyi eduskuntaryhmien välillä suuri yksimielisyys, ainoastaan Tähtiliikkeen Väyrynen oli toista mieltä

 

Puolueet esittelivät sote-mallejaan

Tällä viikolla puolueet ovat esitelleet omia mallejaan sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamiseksi

Keskusta tavoittelee tasa-arvoisia palveluita kaikkialla Suomessa sekä lisäksi vanhuspalveluiden uudistamista osana sotea. Mallimme rakentuisi 18 maakunnan pohjalle. Lisäksi haluamme selvittää onko Helsingin osalta tarvetta erityisratkaisulle. Maakunnilla olisi päätäntävalta ja tuottamisvastuu sote-palveluista. Maakuntien päättäjät valittaisiin vaaleilla. Keskiössä olisi julkiset palvelut sekä perusterveydenhuollon ja sosiaalipalveluiden vahvistaminen. Tunnistamme myös maakuntaverotuksen tarpeen.

Haluamme, että lääkäriin pääsisi nykyistä nopeammin. Jokaiselle on taattava laadukas ja inhimillinen hoiva. Palveluiden kehittämisen painopisteen tulee olla ennaltaehkäisevissä palveluissa niin, että ihmisten terveyserot kaventuisivat ja ongelmia sekä sairauksia olisi mahdollista estää.

Vanhuspalveluista haluamme kehittää terveyden edistäminen ja toimintakyvyn tukeminen edellä. Vanhusten pitkäaikaishoiva on saatava kuntoon ja hoitajamitoitus 0,7 lakiin. Hoivapalveluita tuottavien yhtiöiden epäterve toiminta on saatava kuriin ja valvontaan on saatava lisää voimavaroja.

Sote-malliimme voi tutustua Keskustan kotisivuilta.

SDP:n esittelemä malli rakentuu 18 itsehallinnollisen alueen ympärille, joihin päättäjät valitaan vaaleilla. Näiden lisäksi Helsinki voisi saada erityisaseman. Puolue antaisi alueille myös verotusoikeuden. Näitä alueita sosiaalidemokraatit kutsuvat sote-kunniksi. Keskustalaisittain tämä ajattelu on hyvin lähellä maakunnallista mallia. Idea maakunnissa ja SDP:n sote-kunnissa on samansuuntainen. Keskusta haluaisi yhdistää alueella olevaa valtionhallintoa, kuten ELY-keskuksia, Aluehallintovirastoja ja TE-toimistoja samojen maakuntien alle. SDP ei näytä näkevän tämänkaltaiselle hallinnon yhdistämiselle ja selkeyttämiselle tarvetta.

Yllättävintä oli kuitenkin Kokoomuksen Petteri Orpon ulostulo. Orpo näytti vetäytyvän koko sote-uudistuksen tarpeesta toteamalla, että he haluavat edetä kuntien vapaaehtoisuuden pohjalla antaen kuntien itse ratkaista miten palvelunsa haluaisivat järjestää.

Tässä ajattelussaan Kokoomus näytti jäävän todella yksin eilisessä Ylen puheenjohtajien vaalitentissä. On hyvä muistaa että kuntien tilanteet vaihtelevat. Kuten Juha Sipilä eilen tentisä kiteytti, Orpon mallilla ei saada koko Suomeen yhdenvertaisia palveluita. Jos tilanne jatkuisi nykyisellään, suuret kunnat kyllä pärjäävät, mutta pienet olisivat todella ahdingossa ikääntyvän väestön ja kasvavien sote-kulujen kanssa. Ihmettelen todella sitä, että Kokoomus haluaisi jättää tällä tavoin kunnat yksin. Kuntapohjainen malli tarkoittaisi väistämättä kuntaliitoksia joko pakolla tai tilanteen pakottamana. Keskusta ei tätä tavoittele.

 

Laki sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä

Eduskunta hyväksyi tällä viikolla pitkään valmistelussa olleen lain sosiaali- ja terveystietojen toissijaisesta käytöstä. Uuden lain tarkoitus on sujuvoittaa terveystietoihin liittyvien tietopyyntöjen käsittelyä, nopeuttaa tietojen saamista sekä parantaa tietoturvaa. Aikaisemmin lainsäädäntö ja säännökset asiaan liittyen ovat olleet hajallaan, nyt säännökset on koottu yhteen lakiin.

Lain myötä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietoja sekä muita terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä tietoja olisi mahdollista käyttää laajemmin muussakin kuin siinä ensisijaisessa tarkoituksessa, jota varten ne on tallennettu. Tätä tarkoittaa tiedon toissijainen käyttö. Tietoja voidaan käyttää laissa säädetyin edellytyksin tieteellisessä tutkimuksessa, tilastoinnissa, viranomaisohjauksessa ja –valvonnassa, sekä viranomaisten suunnittelu- ja selvitystehtävissä. Uutta on, että tietoja voi jatkossa käyttää myös opetuksessa, tietojohtamisessa sekä kehittämis- ja innovaatiotoiminnassa.

Henkilötietojen käyttö on jatkossakin luvanvaraista. Luvat myöntäisi erillinen lupaviranomainen, joka toimisi THL:n yhteydessä.

 

Kohti osaavaa ja osallistavaa talouskasvua

 

Kuluneen vaalikauden aikana pääministeri Sipilän hallitus saavutti ja ylitti keskeiset talouspoliittiset tavoitteensa – huolimatta monien epäilyksistä. Työllisyysaste nousi hallituskauden aikana yli 72 prosenttiin, vaikka tavoite näytti hallituksen aloittaessa kaukaiselta. Työllisyysasteen nousu tarkoitti että uutta 140 000 ihmistä sai töitä. Tämän seurauksena veroaste kääntyi laskuun ja velkaantuminen saatiin taittumaan. Talouden suunta saatiin käännettyä viimeisellä hetkellä. Suomi laitettiin talouden osalta kuntoon, kuten luvattiin. Huomioitavaa on, että talous on kasvanut kaikkialla maassa, kaikissa maakunnissa. Kasvu ei siis ole ollut esimerkiksi pääkaupunkiseutuvetoista.

Tulevalla vaalikaudella keskustan tavoitteena on osaava ja osallistava talouskasvu. Näin linjasimme talous- ja veropoliittisessa ohjelmassamme. Haluamme talouskasvun hedelmiä on jaettava laajalle joukolle. Korkea työllisyys, väestön osaamisen parantaminen ja köyhyyden torjuminen ovat keinoja tavoitteeseen pääsemiseksi. Osallistavaa talouskasvua luodaan ratkaisuilla, jotka keskittyvät koulutukseen, jatkuvaan oppimiseen, työllisyysasteen nostamiseen, verotuksen ja tulonsiirtojärjestelmän kehittämiseen, suotuisan ja tasavertaisen toimintaympäristön luomiseen yrityksille sekä alueellisten näkökohtien huomioimiseen.

Keskustan tavoitteena on, että tulevalla vaalikaudella syntyy nettomääräisesti 100 000 uutta työpaikkaa ja työllisyysaste nousee 75 prosenttiin.  Tämän tavoitteen asetamme, jotta hyvinvointipalvelumme olisi mahdollista säilyttää, sillä hyvinvointivaltiomme rahoituspohja edellyttää korkeampaa työllisyysastetta tilanteessa, jossa väestö ikääntyy. Julkista taloutta vahvistetaan määrätietoisesti ja kestävyysvajeen umpeen kuromista jatketaan. Tavoitteena on, että verotusta kevennetään maltillisesti suunnaten kevennykset pieni- ja keskituloisille eläkeläisiä unohtamatta. Perheet ja hyvinvointi otetaan huomioon kaikessa poliittisessa päätöksenteossa.

Verotuksessa Keskustan tavoitteena on työn verotuksen ja tuloverotuksen maltillinen keventäminen. Kevennykset kohdistetaan erityisesti pieni- ja keskituloisille. Myös eläkeläisten verotusta kevennetään. Kiinteistöveroon otetaan käyttöön kohtuullinen maksukatto kiinteistön omistajan käytettävissä olevista vuosituloista. Harvaan asuttujen alueiden myönteisen aluekehityksen tukemiseksi selvitetään verokannustimen käyttöönottoa.

Yrittäjävähennystä parannetaan korottamalla vähennys 8–10 prosenttiin ja arvonlisäveron alarajaa nostetaan maltillisesti 15 000 – 20 000 euroon nostaen liukuman ylärajaa 35 000 – 40 000 euroon. Yhteisöverotuksen tulee olla myös kilpailukykyinen kilpailijamaihin verrattuna. Yritysverotusta pitää kehittää pidemmällä aikavälillä ja ennakoitavasti. Keskusta myös puolustaa sukupolvenvaihdoshuojennusta ja tahtoo laajentaa metsävähennystä. Polttoaineverotusta ei koroteta, mutta uusiutuvien polttoaineiden käyttöönottoa edistetään.

Keskusta ei hyväksy korotuksia ruoan ja lääkkeiden arvonlisäveroon. Emme ole niitä puolueita, jotka haikailevat esimerkiksi lihaveroa ympäristösyihin vedoten.

Keskustan vaihtoehto vahvistaa tasapuolisesti koko Suomen edellytyksiä menestyä. Kaikkien suomalaisten perheistä yksinasuviin, maahanmuuttajiin ja eläkeläisiin tulee olla hyvä asua, työskennellä ja yrittää Suomessa. Nousuveden pitää nostaa kaikkia laivoja ja myös veneitä.

Keskustan talous- ja verolinjaus on luettavissa tästä. 

 

Vaalinumerot saapuivat

Eilen torstaina vahvistettiin ehdokkaiden numerot eduskuntavaaleissa. Oma vaalinumeroni Savo-Karjalassa on 37. Keskustan ehdokkaisiin koko maassa voi tutustua Keskustan verkkosivuilla.

 

Olen tavattavissa lähipäivinä seuraavasti:

La 16.3.
klo 9-11, Siilinjärven tori
klo 12-14, Kotakahvio, Lapinlahti
klo 19, Keskustan Pohjois-Karjalan piirin 110v -juhla, Taidemuseo

Su 17.3.
klo 11, Jylängin kylätalo, Pielavesi
klo 13, Safoxi, Varpaisjärvi

Ma 18.3.
klo 14 Voiko muistisairauksia ehkäistä -luento, Vieremän valtuustosali

Ke 20.3.
Ylen aamu-tv:n lähetys Keskustan puoluepäivänä
Päivitän aikataulujani kotisivuilleni www.hannakaisaheikkinen.fi sekä Facebook –sivuilleni.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

Viikkokirje 10/2019

perjantaina 8. maaliskuuta

 

Viikkokirjeessäni tällä kertaa avaan tämän päivän tapahtumia soten ja hallituksen eron osalta, palaan maanantaina julkaistuun metsälinjaukseen sekä kerron tulevan viikonlopun ohjelmastani.

 

Hallitus jätti eronpyynnön, sote-uudistus kaatui

Pääministeri Sipilä pyysi perjantaina hallituksen eroa. Ratkaisu liiittyy umpikujaan ajautuneeseen sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistukseen. Sote oli yksi hallituksen tärkeimmistä tavoitteista ja sen tärkein uudistus. Se, ettei siinä onnistuttu, ei jättänyt hallitukselle mahdollisuutta jatkaa.

Samalla on huomioitava että monissa muissa keskeisissä tavoitteissaan hallitus onnistui. Esimerkiksi työllisyyskehitys on ollut huiman hyvää ja taloudelliset näkymät ovat myönteisiä kaikkialla Suomessa. Keskusta on halunnut panna talouden kuntoon ja uudistaa Suomea. Tämä päivä kuitenkin osoittaa, miten vaikea on tehdä suuria uudistuksia. Siitä pitää olla huolissaan, koska Suomi ja suomalaiset tarvitsevat uudistuksia selvitäkseen. Hallitus jatkaa nyt toimitusministeristönä. Eduskunta jatkaa työtään normaalisti kauden loppuun.

Sote-uudistuksen valmistelu alkoi olla merkittävissä hankaluuksissa niin sosiaali- ja terveysvaliokunnassa kuin perustuslakivaliokunnassa. Aika oli loppumassa kesken. Uudistus kaatui ennen kaikkea operationaaliseen jarrutukseen ja toisaalta sisällöllisesti valinnanvapausmallin ongelmiin.

Uudistuksen kaatuminen on tietenkin erittäin harmillista ja haitallista. On todettava, että suomalaisten tasa-arvoisten palveluiden takaamiseksi tarpeellinen ja kiireellinen uudistus ei toteudu tällä hallituskaudella. Työhön on ryhdyttävä jälleen vaalien jälkeen, mutta työtä ei tarvitse aloittaa alusta. Kuntien kannalta valitettavaa kuitenkin on, että tulossa on merkittävä viivästys uudistuksen toteutumisessa. Moni ikääntyvän väestön kunta on todellisissa hankaluuksissa kykynsä kanssa järjestää kansalaisilleen heidän tarvitsemiaan peruspalveluita. Leveämmät hartiat olisivat todella tarpeen. Vapaavuoren Helsingillä ei ole soten kaatumisen myötä mitään hätää, mutta pienemmissä kunnissa ongelma on todellinen. Riemuitsemisen varaa ei ole.

Sote- ja maakuntauudistuksen tarve ei ole kadonnut mihinkään. Päinvastoin. Mitä pidemmälle nykyinen tilanne jatkuu, sitä epätasa-arvoisempaan asemaan suomalaiset ja maan eri osat joutuvat. Keskusta haluaa seuraavan hallituksen onnistuvan maakuntapohjaisessa sote-uudistuksessa ja tukee sitä kaikin keinoin, koska erityisesti yhteiskunnan heikompiosaiset tätä uudistusta tarvitsevat. Keskusta tukee uudistuksen onnistumista hallituksesta tai oppositiosta käsin – siitä asemasta, jonka suomalaiset vaaleissa puolueelle luottavat.

Keskustan linja on, että lääkäriin on päästävä ja vanhukset on hoidettava tasa-arvoisesti koko Suomessa.  Hoitojonoja on lyhennettävä ja ihmisten kokemaa turvattomuutta on vähennettävä. Meillä on tasa-arvoisten palvelujen takaamiseksi ratkaisu. Olemme vuosien ajan puhuneet kotikunta-maakuntamallista, jossa maakunnat hoitavat sosiaali- ja terveyspalvelut. Nykyiset kunnat, kotikunnat, puolestaan hoitavat ihmisten arjen palvelut, kuten päiväkodit ja peruskoulut. Olemme vankasti lähipalveluiden puolella.

Sote-uudistusta varten tehty työ maakunnissa eikä valtakunnallisesti mennyt hukkaan. Maakunnissa on tehty runsaasti uusia asiakaslähtöisiä palveluketjuja, perhekeskuksia ja viety eteenpäin sosiaali- ja terveyspalveluiden integraatiota. Monessa maakunnassa saatiin aikaan ja kehitettiin edelleen maakunnallista palveluiden järjestämismallia turvaamaan lähipalvelut. Nämä säilyvät suomalaisten palveluiden turvana, vaikka uudistus ei lopulta valtakunnallisena ratkaisuna onnistunutkaan. Riippumatta uudesta, seuraavan hallituksen sote-ratkaisusta myös lainsäädäntöä varten tehty valtava valmistelutyö tulee hyödynnetyksi. Näin pitkällä sote-uudistuksen valmistelussa ei ole koskaan oltu.

Nyt vaalien alla tarvitaan puolueilta selkeät linjaukset siitä, kuinka he haluaisivat sosiaali- ja terveyspalveluita uudistaa. Puolueiden mallit tulee tuoda julki. Erityisesti katson tässä gallupkärki SDP:n suuntaan, jonka sotemalli on ollut epäselvä.

Ensi hallituskaudesta tulee haastava, olipa hallitusvastuussa kuka tahansa. Esimerkiksi Sosiaali- ja terveydenministeriön hallinnonalalla on sote-uudistuksen jatkamisen ohella tulossa mittakaavaltaan vähintäänkin yhtä suuri sosiaaliturvan uudistus sekä tärkeä perhevapaauudistus. Haaste tulee olemaan valtaisa.

Omalta osaltani jatkan työtäni parempien sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä maakuntien Suomen hyväksi.

 

Keskusta julkisti metsälinjauksensa

Keskusta julkisti metsälinjauksensa maanantaina metsänharvennustyömaalla Nurmijärvellä. Keskustan linja on, että ilmaston suojeleminen ja puunkäytön lisääminen on mahdollista samanaikaisesti. Suomen on mahdollista olla esimerkkimaa metsien virkistyskäytön, luontoarvojen, taloudellisen hyödyntämisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen onnistuneesta yhdistämisestä.

Metsät ovat Keskustalle keskeinen osa ilmastonmuutoksen ratkaisua. Suomessa tulee siirtyä fossiilitaloudesta biotalouteen ja siinä puunkäytön lisääminen on olennaista. Tavoitteena tulee olla öljyn, betonin, muovin ja hiilen käytön radikaali väheneminen. Tähän tarvitsemme puuta. Hyvin hoidetut ja kasvavat metsät vahvistavat hiilinieluja ja tuottavat entistä enemmän fossiilisia korvaavia raaka-aineita. Puu ei ilmastoa tuhoa, vaan pelastaa.

Minä luotan metsänomistajiin. Suomalaiset matsänomistajat eivät ole ilmastopahiksia. Metsiämme on hoidettu hyvin ja siksi metsien kasvu on kaksinkertaistunut 1970-luvulta. Puuston kasvu on ollut poistumaa suurempi ja metsiin on kertynyt huomattavasti hakkuusäästöjä, jotka ovat hyödynnettävissä.

Metsälinjauksemme on luettavissa tästä: https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Uusia-ohjelmia-ja-linjauksia/Metsalinjaus

 

Viikonloppuna kierrän Iisalmessa ja Kuopiossa

Olen tavattavissa viikonloppuna Iisalmessa ja Kuopiossa. Lauantaina klo 10-12 olen Iisalmen markkinoilla Keskustan pisteellä. Sunnuntaina olen Kuopiossa, jossa vaalitapahtumiin osallistuu myös Annika Saarikko. Olemme klo 12 Vehmasmäen Riemurinteellä ja klo 14.30 Keskustelutilaisuudessa Piispantalolla. Tervetuloa paikalle!

Iisalmen ja Kuopion tilaisuudet ovat osa Keskustan eduskuntaryhmän jalkautumisviikonloppua. Keskustan puolue- ja eduskuntaryhmän johto, ministerit ja kansanedustajat ovat liikkeellä viikonlopun aikana koko Suomessa, yhteensä yli 170 tapahtumassa. Tervetuloa antamaan risuja ja ruusuja!

 

Aurinkoista viikonloppua toivottaen,

 

Hannakaisa

 

Viikkokirje 9/2019

Perjantaina 1.maaliskuuta

 

Viikkokirjeessä palaan jälleen kuluneen viikon tapahtumiin. Eduskuntatyötäni on tälläkin viikolla leimannut työskentely sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

 

Viikon sote-uutiset

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on tällä viikolla jatkanut työtään sote-uudistukseen liittyvän lainsäädännön kanssa. Meillä on mahdollisuus saada mietintö valiokunnassa valmiiksi ensi viikon aikana, jos tahtoa eteenpäin pyrkivään työskentelyyn riittää.

Olemme kuulleet valiokunnassa tämän prosessin aikana toista tuhatta asiantuntijaa. Jossain vaiheessa on pystyttävä toteamaan, että nyt kuuleminen riittää ja on aika mennä eteenpäin. Ministeriöiden virkamiehet ovat tehneet todella laadukasta työtä ympäripyöreitä päiviä siitä lähtien, kun saivat perustuslakivaliokunnan lausunnon käsiinsä perjantaina. Sosiaali- ja terveysvaliokunta on nyt kuullut ministeriöiden ratkaisuehdotukset. Nyt on aika edetä viimeistelemään mietintö. On oikeus ja kohtuus, että saamme mietinnön valmiiksi sosiaali- ja terveysvaliokunnassa, että eduskunta pääsee ottamaan kantaa uudistukseen suuressa salissa.

Julkisuudessa on ollut paljon puhetta keskiviikon äänestyksestä, jossa valiokunta päätti lopettaa tältä erää ulkopuolisten asiantuntijoiden kuulemisen ja siirtyä käymään valmistelevaa keskustelua. Johdin puhetta tuossa vaiheessa, puheenjohtaja Kiurun poistuttua puhemiesneuvoston kokoukseen. On aivan tavanomaista, että puheenjohtajan poissaollessa varapuheenjohtaja johtaa kokousta. Jos sekä puheenjohtaja että varapuheenjohtaja ovat estyneitä, valitsee valiokunta keskuudestaan tilapäisen puheenjohtajan. Kannatettu esitys asiantuntijakuulemisten lopettamisesta oli tehty jo Kiurun johtaessa puhetta. Kun esitys on tehty, siitä on äänestettävä. Esitys meni läpi äänin 10-6, eli Kiurun läsnäolo ei olisi vaikuttanut äänestystulokseen.

Osallistuin eilen torstaina keskusteluun Ylen A-studiossa. Tallenne ohjelmasta on katsottava tästä:  https://areena.yle.fi/1-4584709

 

Viljelijäväestön luottamus on ansaittava

Maaseudun Tulevaisuus kysyi näkemyksiäni kyselyihin, joiden mukaan keskustan kannatus viljelijäväestön keskuudessa on laskussa. Olen tietenkin harmissani näistä gallupeista ja olen surullinen siitä, ettei keskusta ole onnistunut toimimaan luottamusta herättävällä tavalla. Tässä asiassa joudumme käymään rehellistä itsetutkiskelua. Toisaalta odotuksetkin ovat olleet suuret.

Ajattelen silti että keskusta on yhä paras puolue ajamaan niin viljelijöiden kuin metsänomistajien asiaa ja paras puolue pitämään koko Suomen puolta. Ilman keskustaa kyyti olisi maaseudulle kylmä.

Tuskin mikään muu eduskuntaryhmä pui maatalouspoliittisia kysymyksiä yhtä paljon kuin keskustan eduskuntaryhmä. Missään muussa eduskuntaryhmässä ei myöskään ole niin paljon maatalouden arjen ymmärrystä kuin meillä. Huomionarvoista on myös, että maatalouskysymyksissä keskustalla on vain yhdet rattaat. Sisäisiä vääntöjä meillä ei ole tarpeen käydä.

https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/politiikka/artikkeli-1.386710?fbclid=IwAR0U0kGKul0NQ1Gbv9Uof9ft8vZ-kGk8T5405UCt3HCdDNU2aUsxQGhWVio

 

Kolumni Suomenmaassa

Jatkoin Suomenmaan kolumnissani keskustelua vanhustenhoidon tilasta. Kolumnin voi lukea tästä: https://www.suomenmaa.fi/puheenvuoro/tarvitsemme-tekoja-jotta-suomi-olisi-maailman-paras-maa-vanheta-6.19.477454.6ebeef4160

 

Osallistun huomenna lauantaina Juankosken Kirkkoajoihin klo 12 alkaen.  Klo 15 olen tilaisuudessa Muuruveden kylätalolla ja illalla vielä Juankosken Hevosseuran 90-vuotisjuhlassa. Maanantaina kutsuu jälleen eduskuntatyö. Sosiaali- ja terveysvaliokunta kokoontuu poikkeuksellisesti jo maanantaina, samoin eduskunnan täysistunto.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

 

Viikkokirje 8/2019

Perjantaina 22.helmikuuta

 

Olen koonnut viikkokirjeeseen jälleen ajankohtaisia kuulumisia eduskunnasta.

 

Sote-uudistuksen viimeistely alkanee maanantaina sosiaali- ja terveysvaliokunnassa

 

Tätä kirjoittaessani odottelemme kuumeisesti perustuslakivaliokunnan saavan lausuntonsa maakunta- ja soteuudistuksesta valmiiksi. Tärkeintä jatkotyön kannalta on, että valiokunnan ehdottamat muutokset ovat sellaisia, että ne on tehtävissä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa.

Maanantaina työ jatkuu sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Työn eteneminen on eduskunnan käsissä. Ministeriöt ovat luvanneet kaiken tukensa valiokunnan työlle. On välttämätöntä, että myös eduskunta tukee valiokunnan kykyä tehokkaaseen työskentelyyn.

Aikaa on niukasti, mutta riittävästi. Ei ole mitenkään hyväksyttävää, että jos edellytykset uudistuksen loppuun saattamiseksi on, eduskunta jättäisi tämän työn kesken ja säntäisi vaalitoreille. Sanonta kuuluu, että jos on tahtoa, on tie. Ja jos on tie, on oltava tahtoa.

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta sai katsauksen ajankohtaiseen vanhustenhoidon tilanteeseen

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta, jonka varapuheenjohtajana toimin, kuuli eilen torstaina asiantuntijoita vanhustenhoidon ajankohtaisesta tilanteesta. Kuultavana oli mm. ministeri Saarikko, sosiaali- ja terveysministeriön johtoa, sekä edustajat Poliisihallituksesta, Valvirasta ja keskeisistä liitoista.

Kirjoitin joihinkin lehtiin mielipidekirjoituksen vanhustenhoidon tilasta. Se julkaistiin mm. eilen Siilinjärvellä ja Maaningalla ilmestyvässä Uutis-Jousessa. Kirjoituksen voi käydä lukemassa myös kotisivuiltani http://www.hannakaisaheikkinen.fi/inhimillista-hoivaa-jokaiselle-vanhukselle-hoitajamitoitus-lakiin/

 

YTHS:n laajeneminen nytkähti eteenpäin

Hyväksyimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa lain koskien korkeakouluopiskelijoiden terveyen huoltoa. Lakimuutos siirtää myös ammattikorkeakoulujen opiskelijat Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) palveluiden piiriin. Tämä lisää korkeakouluopiskelijoiden keskinäistä tasa-arvoa, sillä tällä hetkellä YTHS:n palveluita saa ainoastaan yliopisto-opiskelijat ja ammattikorkeakouluopiskelijat ovat olleet kunnallisten palveluiden piirissä. Toisaalta uudistus myös laajentaa YTHS:n palveluverkkoa, onhan ammattikorkeakouluja ja amk-paikkakuntia Suomessa yliopistoja ja yliopistokaupunkeja enemmän.

 

Alaikäisten avioliitot kielletään

Eduskunta hyväksyi tiistaina lakimuutoksen, joka kieltää jatkossa alaikäisten avioliitot Suomessa. Päätöksellä kumosimme avioliittolain säännöksen, jonka mukaan oikeusministeriö on voinut erityisistä syistä myöntää alaikäisille avioitumisluvan.

Lakimuutos seuraa kansainvälistä kehitystä. Useilla kansainvälisillä areenoilla, erityisesti YK:ssa, on korostettu lapsiavioliittojen ennaltaehkäisemisen tärkeyttä. Alaikäisten mahdollisuudesta saada poikkeuslupa avioitumiselleen on viime vuosina luovuttu myös Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa.

Vuosittain poikkeusluvan on saanut kymmenkunta alaikäistä. Suurin osa heistä on ollut 17-vuotiaita. Esimerkiksi vuonna 2017 hakemuksia saapui 11, joiden perusteella myönnettiin 7 lupaa. Valtaosa lupaa hakeneista on ollut tyttöjä, joissain tapauksessa molemmat hakijat ovat olleet alaikäisiä. Poikkeusluvan hakijoiden määrä on kasvanut viime vuosina voimakkaasti: Esimerkiksi vuonna 1987 meni naimisiin 194 tyttöä ja kahdeksan poikaa.

Luvan on saanut pääasiassa kirjallisella menettelyllä, eikä avioliittolupaa hakevaa lasta ole erikseen viranomaisen toimesta tavattu. Jotkut järjestöt kiinnittivät tähän huomiota: Kun lasta ei kuulla, kasvaa riskit siihen että avioliittojärjestely on vastoin lapsen toiveita. Tyypillisesti lupaa alaikäisten avioliitoille on perusteltu esimerkiksi raskaudella, uskonnollisilla tai kulttuurisilla syillä. Aika on kuitenkin muuttunut, enää esimerkiksi avioliiton ulkopuoliseen raskauteen ei liity samanlaista häpeää kuin ennen. Samoin käsitys lasten oikeuksista ja alaikäisten suojelemisesta on laajentunut.

 

Keskustan liikennepoliittinen ohjelma julki.

Keskusta julkaisi alkuviikosta liikennepoliittisen ohjelmamme.

Ajattelumme lähtee siitä, että Suomi on pitkien etäisyyksien ja harvan asutuksen maa. Siksi oman auton käyttäminen on jatkossakin välttämätöntä, sillä toimivaa julkista liikennettä ei ole kaikkialla käytettävissä. Ilmasto ei mielestämme pelastu sillä, että autoilusta tehtäisiin aina vain kalliimpaa. Liikenteen polttoaineverotusta ei saa Keskustan mielestä korottaa. Haluamme kuitenkin enemmän biopolttoaineita ja niiden verotusta tulee keventää. Autoverotusta tulee mielestämme kehittää kohdistamalla veronalennuksia vähäpäästöisimpiin autoihin.  A

Iltasanomien juttu liikennelinjauksistamme on luettavissa tästä.

Tästä puolestaan pääsee liikennelinjaukseemme.

 

Paljon porua Berneristä

Tällä viikolla on puhuttu paljon ministeri Bernerin uudesta luottamuspestistä Ruotsalaisen SEB-pankin hallituksessa.  Haluan onnitella ministeriä nimityksestä, on poikkeuksellista että suomalainen nainen nimetään näin merkittävään tehtävään liikemaailmassa. Ymmärrän täysin puheet jääviysepäilyistä, mutta ministeri Berner on tähdentänyt ottavansa tehtävän vastaan vasta ministerikautensa päätyttyä. Kyse ei myöskään ole täysipäiväisestä tehtävästä, vaan luottamustehtävästä pankin hallituksessa.

Syntyneissä reaktioissa tuntuu näkyvän vaalien läheisyys, ehkä joku jo näki itsensä uutena ministerinä, kilpailijat taas lyövät sen minkä ehtivät. Osaa hiertää se, että ministeri Berner on tullut tehtäväänsä politiikan ulkopuolelta ja myös politiikan ulkopuolelle palaa. Äänestäjiltä hän sai vankan tuen viime vaaleissa.  Berner on ollut rohkea, poikkeuksellisen visionäärinen ministeri ja monella tapaa aikansa edellä. Voimme kiittää häntä merkittävästä korjausvelkapaketista, joka nosti korjausvelan lyhentämiseen käytettävät rahat edellisen hallituksen jälkeen uudelle tasolle. Savo-Karjalassa on iloittu myös Jännevirran huonokuntoisen sillan korvaamisesta uudella, vanha silta oli kriittisen huonossa kunnossa pitkään. Ministerillä on myös vielä kesken mm meille elintärkeitä neuvotteluita raideliikenteelle nopeuttamiseksi mm Itäradalla ja toivon todella, että ne menisivät maaliin vielä tulevien viikkojen aikana.

Henkilökohtaisesti toivon Anne Bernerin lähtevän ehdolle eurovaaleihin. Anne olisi erittäin tervetullut lisä listallemme ja vahva ehdokas!

 

 

Olen tavattavissa lauantaina 23.2 Rakenna ja Asu –messuilla Kuopio-hallissa. Olen paikalla noin klo 11-13.

 

Mukavaa viikonloppua toivotellen,

Hannakaisa

 

Viikkokirje 7/2019

Perjantaina 15.2.

 

Viikkokirjeessäni käsittelen eduskuntaviikon ajankohtaisia aiheita.

Mykkäselle moitteet oikeuskanslerilta

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sai oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä moitteet ratkaisustaan liittyen Kriisinhallintakeskuksen siirtoon Kuopiosta Helsinkiin. Oikeuskansleri teki ratkaisunsa kuopiolaisen kansanedustaja Markku Rossin perustelluin syin tekemän kantelun pohjalta.

Kokoomusministeri Mykkänen sai nuhteita erityisesti siitä, että valmistelun lähtökohtana oli vain yksi vaihtoehto eli Helsinki. Tämä osoittaa mielestäni Mykkäseltä tietoista keskittämisen halua, hän ei tosiasiallisesti edes halunnut pohtia muiden vaihtoehtojen järkevyyttä. Säädösten ja yleisen oikeustajun mukaan vertailu olisi pitänyt tehdä useamman vaihtoehdon pohjalta. Lisäksi nuhteita tuli sisäministeriön ristiriitaisesta tiedottamisesta.

Näiden moitteiden jälkeen viisainta olisi perua koko huonosti valmisteltu päätös. Tiedotteeni asiasta on luettavissa kotisivuiltani.

 

Vanhuspalvelulain kokonaisuudistaminen käyntiin

Olen erittäin ilahtunut siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden ministeriryhmä päätti tällä viikolla kokouksessaan aloittaa vanhuspalvelulain uudistuksen valmistelun. Tuon työn on tarkoitus kattaa koko vanhuspalveluiden kokonaisuuden. Tämä on tärkeä linjaus.

Lakia uudistettaessa on tarkoitus arvioida ainakin henkilöstön määrän kysymyksiä, ennaltaehkäisyn näkökulmia ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi, hoidon laadun varmistamiseen liittyviä tekijöitä, sekä vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain yhteensovittamista.

Ministeriryhmä peräänkuulutti laajaa virkamiesvalmistelua yli hallinnon rajojen sekä keskustelua ikäihmisten ja heidän omaistensa kanssa, jotta palvelujen, terveyden ja hyvinvoinnin eri näkökulmat, esimerkiksi osaaminen, henkilöstön riittävyys, erilaiset asumisratkaisut, johtaminen, hankinnat ja valvonta otetaan riittävästi huomioon.
Ministeriön tiedote asiasta on luettavissa tästä.

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta haluaa puuttua vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtiin

Saimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa valmiiksi mietinnön liittyen kansalaisaloitteeseeen, joka koskee vakuutuslääkäritoimintaa. Kansalaisaloitteessa esitetään, että vakuutuslääkäreiden oikeus olla noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstö annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa.

Pidimme mietinnössämme huolestuttavina kansalaisten kokemuksia vakuutuslääkäreiden lausuntojen epäoikeudenmukaisuudesta. Erityisen ongelmallisia ovat tilanteetn, joissa hakijaa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja johtopäätökset eroavat korvausratkaisuista ja hakijalle jää hämäräksi päätöksen taustalla olevat syyt.

Totesimme mietinnössämme, ettei aloitteessa ehdotettu lainmuutos vaikuttaisi asiantuntijalääkärin velvollisuuksiin tai häneen kohdistuvaan valvontaan, emmekä tämän vuoksi pitäneet ehdotettua lakimuutosta tarkoituksenmukaisena. Totesimme kuitenkin, että kansalaisaloite tuo merkittävällä tavalla esille seikkoja, joiden perusteella vakuutuslääkärijärjestelmää on edelleen arvioitava ja kehitettävä kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi. Ehdotimme lausumaa, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle ehdotuksia lainsäädännön muuttamisesta tältä osin.

 

Alueellistamisessa tarvitaan uutta vaihdetta

Tiistaina selvityshenkilöt Timo Reina ja Anna-Kaisa Ikonen luovuttivat alueellistamista koskevan selvitysraporttinsa. Raportissa oli kyse valtionhallinnon työpaikkojen sijoittautumisesta eri puolilla Suomea.

Selvityksen mukaan alueellistamislainsäädäntöä ja päätöksentekoprosessia on uudistettava. Valtio tarvitsee uuden strategian ja selkeät tavoitteet alueelliseen läsnäoloon ja toimintaan. Kokonaisten virastojen alueellistamisesta on siirryttävä paikkariippumattomaan työhön. Nykyajan verkko- ja etäyhteydet antavat tälle erinomaiset edellytykset. Valtiolta tämä edellyttää nykyistä joustavampaa henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaa.

Rehellisisyyden nimissä on sanottava, että niin sanotut ”helpot alueellistamispäätökset” tehtiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Silloin alueellistamisen numeromääräiset tavoitteet olivat kirjattuina Matti Vanhasen molempien hallitusten ohjelmiin. Selvityshenkilöt ovat oikeassa siinä, että kokonaisten virastojen siirtäminen pääkaupunkiseudulta maakuntiin on vaikeaa. Vastaavasti kuitenkin pitäisi huolehtia siitä, että liikettä ei tapahtuisi päinvastaiseen suuntaan. Nyt näin on tapahtunut. Muistamme oikein hyvin esimerkiksi keskustelun Fimean ja Kriisinhallintakeskuksen ympärillä.

Niin ikään selvityshenkilöt ovat oikeassa siinä, että alueellistamisrintamalla ei tapahdu mitään hallitusti, mikäli tavoitteita ei ole määriteltyinä tulevien hallitusten ohjelmissa. Siksi jo seuraavaan hallitusohjelmaan olisi kirjattava selkeäksi tavoitteeksi valtion läsnäolon turvaaminen maakunnissa, maan tasapainoinen kehittäminen sekä työllisyyden ja elinvoimaisuuden tukeminen maan eri osissa.

Tähän saakka valtionhallinnossa on tunnustettu ja tunnistettu valitettavan vähän nykyaikaisia etätyön tekemisen ja monipaikkaisen työskentelyn mahdollisuuksia. Maakunnissa kokonaisten virastojen lakkauttaminen ja työn perässä pois muuttaminen on vanhanaikaista.
Siksi valtion työnantajapolitiikka olisi päivitettävä nykyaikaan. Työtä on voitava jatkossa hajasijoittaa eri puolille Suomea myös tehtävälähtöisesti, jos siihen on poliittista tahtoa. Keskustalle tämä sopii.

Lisäksi internettiin perustettujen valtionhallinnon palveluiden lisäksi suomalaiset tarvitsevat myös fyysisiä asiointipisteitä. Samaan osoitteeseen voidaan koota myös kuntien ja yksityisen sektorin tuottamia palveluja. Tarvitaan lainmuutos, jolla valtion viranomaisten osallistuminen yhteispalvelupisteisiin tehdään pakolliseksi.

 

 

Viikonloppuna olen mukana seuraavissa Keskustan tilaisuuksissa:
Ia 16.2 klo 10, Iisalmen Kulttuuritalo.
klo 13, Vanha Postitalo, Nilsiä
su 17.2 klo 13 Ravintola Old Fox, Siilinjärvi

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

Viikkokirje 6/2019

Perjantaina 8.helmikuuta

 

Viikkokirjeessäni käsittelen kuluneen viikon ajankohtaisia kuulumisia eduskunnasta.

 

Välikysymys vanhustenhoidosta

 

Oppositio jätti viime viikolla hallitukselle välikysymyksen vanhustenhoidon tilasta. Välikysymyskeskustelu oli keskiviikkona, jolloin eduskunta puhui kuusi tuntia huolistaan ja ratkaisuehdotuksistaan aiheeseen liittyen. Totuuden nimissä on sanottava, että puheissa oli myös aimo annos populismia ja vaalien läheisyyttä.

Sain pitää keskustelussa Keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron. Omassa puheenvuorossani muistutin, että jokaisella vanhuksella on oikeus inhimilliseen ja hyvään hoitoon ja hoivaan. Julkisuuden kautta esiin tulleet räikeät laiminlyönnit osoittavat, että joissain sosiaali- ja terveysalan isoissa firmoissa ahneus on mennyt inhimillisyyden edelle. Kuntien kanssa tehtyjä sopimuksia on rikottu jopa tietoisesti. Tämä suututtaa minuakin.

Tiedän kokemuksesta, että työntekijät niin julkisella kuin yksityisellä puolella sekä järjestöissä ovat osaavia ammattilaisia, jotka tekevät vaativaa ja vastuullista hoiva- ja hoitotyötä suurella sydämellä. Hoitajia ei saa ongelmista syyllistää. Päinvastoin on kiitettävä rohkeita hoito- ja hoivatyön tekijöitä, jotka ovat tuoneet puutteita päivänvaloon.

Päättäjiltä odotetaan nyt tekoja. On hienoa että ministeri Saarikko kutsui alan keskeiset toimijat työkokoukseen ja että he pääsivät sopuun tietyistä minimitason ehdoista, joihin vanhustenhoidossa on sitouduttava. Tuosta kokouksista ja sen tuloksista voi lukea lisää Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vanhusten-asumispalvelujen-laatua-vahvistetaan-25-toimenpiteella

Ministeri on myös ilmoittanut aloittavansa hoitajamitoitukseen liittyvän lainvalmistelun. Keskusta haluaa, että hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin sovitaan seuraavan hallituksen ohjelmassa. Oppositio väittää vaalisyistä, että lakia olisi mahdollista muuttaa vielä tällä kaudella. Tämä on rumaa äänestäjien huiputtamista. Näin mittavissa kysymyksissä lainsäädäntöä ei muuteta muutamassa viikossa. Lain muutos edellyttää huolellista kustannus- ja vaikutusarvioinnin tekemistä ja eri osapuolten, mukaan luettuna peruspalveluista vastaavien kuntien kuulemista. Oppositio on koko vaalikauden ajan pitänyt meteliä huolellisen lainvalmistelun puolesta, toki syystäkin. On ristiriitaista että näin tärkeässä asiassa tuosta periaatteesta haluttaisiin luopua.

Puolueeni Keskusta esittää myös vanhusten kotihoitoon lisää henkilöstöä ja sitä, että jokaiselle ikäihmiselle taataan vähintään yksi lämmin ateria päivässä. Tavoitteemme on myös parantaa edelleen omaishoidon ja omaishoitajien tilannetta. Lisäksi ehdotamme vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamista. Vanhuspalvelulakia on tarkasteltava nyt laajemminkin, pelkkä tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksen korotus ei takaa hyvää vanhuutta.

On myös tärkeää viedä sote- ja maakuntauudistus viimein maaliin. Uudistuksen toteuttaminen on välttämätöntä, jotta tasa-arvoiset palvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle myös tulevaisuudessa ja mikä tärkeintä: maakunta- ja soteuudistus laittaa stopin tälle vanhusten hoivan hallitsemattomalle kilpailutukselle. Uudistus on pelastus myös nopeasti ikääntyville kunnille, joiden menoista leijonanosa menee tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluihin.

 

Vanhustenhoitoon ja koko hoiva-alaan liittyen opetusministeriö ilmoitti tänään palauttavansa sosiaali- ja terveysalan koulutuksen pääsykokeet. Jatkossa opiskelija voidaan jättää valitsematta, jos hän selkeästi soveltumaton toimimaan sosiaali- ja terveysalalla. Näin vältetään täysin soveltumattomien henkilöiden päätyminen alalle. Haluan silti vielä kerran korostaa, että enemmistö sote-sektorilla työskenteleviä on erittäin motivoituneita ja korkealla etiikalla työskenteleviä ammattilaisia. Täysin alalle soveltumattomat ovat hyvin marginaalinen joukko, mutta heidät täytyy saada alalta pois. Kyse on viime kädessä lasten ja vanhusten terveydestä sekä turvallisuudesta.

 

Selvitys maatalouden kannattavuudesta julki

Pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä asettivat viime vuonna vuorineuvos Reijo Karhisen selvittämään maatalouden kannattavuutta. Tuo selvitys julkaistiin eilen torstaina.

94-sivuinen selvitys pitää sisällään paljon ehdotuksia. Ehdotukset vaihtelivat konkreettisista toimista laajoihin strategisiin linjavalintoihin. Niihin on nyt perehdyttävä huolella. Karhisen ehdottaman Yhteisen Ruokapöydän kokoaminen käynnistetään välittömästi. Tarkoituksena on luoda uusi foorumi, joka ruokaketjun toimijat yhdessä vahvistavat toiminnan edellytyksiä. Kaikkien toimijoiden on muutettava toimintatapojaan, jotta kannattavuus saadaan kohenemaan.

Selvitys on luettavissa tästä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161359

 

Keskusta julkaisi perusturvalinjauksensa

Keskusta julkaisi tällä viikolla huolellisesti valmistellun perusturvalinjauksensa. Olemme olleet ja olemme jatkossakin vahva perusturvapuolue. Olemme esimerkiksi 2000-luvulla nostaneet aina hallituksessa ollessamme kaikista pienimmät minimietuudet työmarkkinatuen tasolle. Muiden puolueiden agendalla tämä ei ole ollut.

Olemme myös vuosikymmenten ajan puhuneet perustulon puolesta. Olemme mallissamme konkretisoineet, miten perustulo olisi mahdollista toteuttaa niissä reunaehdoissa, joissa Suomessa elämme. Mallimme lähtee siitä, että kohti perustuloa voidaan siirtyä vaiheittain ja kokeilujen kautta.

Mallimme yksinkertaistaa ja yhtenäistää perusetuuksia ja varmistaa että työn vastanottaminen ja tekeminen olisivat kaikissa tilanteissa kannattavaa.  Haluamme vastata mallillamme työelämän suuriin muutoksiin ja ihmisten vaihtuviin tilanteisiin työssäolon, työttömyyden, perheen perustamisen ja opiskelun välillä.

Lue koko Keskustan kannustavan perustulon malli täältä: www.keskusta.fi/perustulo

 

Keskusta käy kohti vaaleja

Keskusta avasi viime viikonloppuna eduskuntavaalikampanjansa. Haemme vaaleissa suomalaisten luottamusta teemalla ”Suomen arvoisia tekoja”.  Vaaliohjelmaamme ja ehdokkaisiimme voi tutustua Keskustan sivuilla: https://www.keskusta.fi/Eduskuntavaalit-2019

 

Olen tavattavissa tänä viikonloppuna seuraavasti:

 

perjantaina 8.2 klo 18 Ravintola Peltohovissa Kiuruvedellä, lauantaina 9.2. klo 10-12 Iisalmen K-Citymarketin edustalla ja klo 13 Pörsänmäen Nuorisoseuran talolla, sunnuntaina 10.2 klo 13 Vieremän eteläisellä koululla ja klo 18 Sukevan Päiväkeskus Pysäkissä.

 

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

 

Hannakaisa

 

Viikkokirje 5/2019

perjantaina 1. helmikuuta

 

Tämän viikon keskusteluilmapiiriä on leimannut vanhustenhoidon kysymykset. Ne ovat myös tämän viikkokirjeen pääaiheena.

 

Vanhustenhoidon tila

Vanhustenhoito on keskusteluttanut runsaasti viime päivinä niin lehtien palstalla kuin täällä eduskunnassakin. Eilinen eduskunnan kyselytunti käytettiin kokonaan vanhustenhoidon kysymyksiin. Julkisuuteen on noussut erittäin tuomittavia yksityiskohtia etenkin joidenkin yksityisten hoivayritysten todellisuudesta. Ei ole hyväksyttävää, että yksityinen voitontavoittelu menee hyvän hoidon ja eettisen toiminnan edelle.  Ei myöskään ole hyväksyttävää, että voitontavoittelun nimissä esimerkiksi henkilöstömäärä pidetään niin pienenä että kyse on jo vanhusten kaltoinkohtelussa.

Vanhustenhoidon tila ei ole mitenkään uusi, tämän tai edellisen hallituskauden aikana syntynyt ongelma. Vanhustenhoivan ongelmat ja haasteet ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Aloitin itse gerontologisen sairaanhoitajan opinnot yli 20 vuotta sitten ja aihe keskustelutti jo silloin. Yksikään puolue ei voi nyt syytellä muita tai teeskennellä syytöntä. Olemme jokainen vuorollaan olleet hallitusvastuussa, päättäjän paikalla.

 

Keskusta kannattaa 0,7 hoitajamitoitusta lakiin

Puolueessani Keskustassa on otettu julkisuudessa olleet tapaukset vakavasti. Arvioimme tilannetta ja päädyimme esittämään 0.7 hoitajamitoitusta kirjattavaksi lakiin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että henkilöstön vähimmäismitoitus vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä tulee olla vähintään 0,7 hoidettavaa kohden. Tämä linjaus tulee kirjata osaksi vanhuspalvelulakia.

Jokaisen vanhuksen pitää tuntea olonsa turvalliseksi viimeisessä kodissaan. Omaisten pitää voida luottaa siihen, että läheinen saa hyvää ja laadukasta hoivaa. Tutkimusten mukaan ympärivuorokautisen hoivan piirissä on entistä huonokuntoisempia vanhuksia. Osaavan henkilöstön riittävä määrä takaa parhaiten sen, että jokaisen asukkaan hyvinvoinnin varmistamiseen on riittävästi aikaa, ja henkilöstö jaksaa työssään.

Tällä hetkellä henkilöstömitoituksesta ei säädetä lain tasolla. Vanhuspalvelulakia täsmennetään terveydenhuollon laatusuosituksella, jonka mukaan henkilöstömitoituksen tulisi olla tehostetussa palveluasumisessa 0,5 hoidettavaa kohti. Laatusuositus on sinänsä vienyt asiaa oikeaan suuntaan, mutta se ei riitä. Siksi tarvitaan kirjaus lakiin.

THL:n viimeisimpien tietojen mukaan toteutunut mitoitus on ollut keskimäärin yksityisissä hoitolaitoksissa 0,65 ja julkisissa hoitolaitoksissa 0,64. Nämä luvut ovat kuitenkin vain keskiarvoja, mikä tarkoittaa että useissa yksiköissä mennään huomattavasti keskiarvon alle. Luvut perustuvat toimijoiden omiin ilmoituksiin.

0,7 hoitajamitoituksella ja sen lakiin kirjaamisella on eduskunnassa laaja kannatus Kokoomusta lukuunottamatta. Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kiirehti jo ilmoittamaan ettei desimaalit ratkaise vanhustenhoidon laatua. Nämä desimaalit näkyvät kuitenkin ihan konkreettisesti lisätyöntekijöinä, siksi niitä ei pidä vähätellä. Liian pienten desimaalien jälkiä olemme joutuneet todistamaan esimerkiksi julkisuudessa olleen Esperi Caren tapauksessa.

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tarvitaan myös vanhustenhoidon vuoksi

Oppositio näyttää haluavan estää sote-uudistuksen läpiviemisen nyt vanhustenhoidon vuoksi. Tämä on erikoista ajattelua. Uudistus tarvitaan nimenomaan siksi, jotta suomalainen yhteiskunta kykenisi vastaamaan voimakkaan ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin. Juuri nykyinen soten epävarmuus on mahdollistanut näille ”pörriäisille” voimakkaita kasvun mahdollisuuksia. Moni kunta kipuilee kykynsä kanssa järjestää hoivapalveluita ikääntyvälle väestölleen ja on päätynyt ulkoistamaan palvelunsa.

Sote-uudistus ja vastuun siirto kunnilta maakunnille tarjoaa maakunnille mahdollisuuden katsoa laajemmasta katsantokannasta missä määrin palveluita on tarpeen ulkoistaa tai tuottaa niitä itse. Maakunnilla on isoina yksiköinä myös parempi hankintaosaaminen ja kyky valvoa palveluntuottajia.

Sote-uudistuksen myötä kilpailutus vähenee, kun maakunta määrittää kriteeit palveluntuottajille. Sote-uudistuksen on määrä tuoda myös valinnanvapaus, joka tarkoittaa, että asiakas saa valita hyväksytyistä palveluntuottajista itselleen parhaimman esimerkiksi asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin muodossa. Tämä pakottaa palveluiden tarjoajat kilpailemaan laadulla.

Yksityinen hoiva ei myöskään automaattisesti tarkoita huonoa hoivaa eikä julkinen hoiva hyvää hoivaa. Huonoja ja hyviä palveluntarjoajia on molemmissa.

 

Infra oy

Keskustan tavoite Infra Oy:sta toteutuu tällä kaudella. Raideliikenteen kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien toteuttamiseksi hallitus on päättänyt perustaa valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön, jonka avulla raideliikennettä aletaan kehittää kolmeen suuntaan: Pohjoiseen, länteen ja itään. Kysymys on miljardien eurojen hankkeesta. Koko Suomelle tärkeä päärata saadaan liikkeelle heti, seuraavana Turku ja Itärata heti, kun maakuntakaavat ovat valmiina. Tämä vapauttaa isoista hankkeista perustienpitoon rahaa.

Hyvät junayhteydet pitävät koko Suomen elinvoimaisena ja tekevät kotimaan matkustamisesta entistä helpompaa.

Keskusta esitti Infra Oy-mallia jo viime kaudella ja vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassa väylärahoituksen uudistamiseksi.

 

 

Keskustan perhepaketti

Julkaisimme eilen Keskustan ylisukupolvisen perhepoliittisen ohjelman, joka sisältää linjauksia perhepolitiikkaan liittyen.

Keskustan tärkeimmät tavoitteet perhevapaauudistukselle ovat perheiden valinnanvapaus ja lapsen oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa. Mallin on mielestämme joustettava perheiden erilaisten elämäntilanteiden mukaan. Haluamme myös, että uudistus olisi perheiden näkökulmasta aito parannus, ei heikennys nykytilaan verrattuna. Perhevapaauudistuksella tulisi antaa signaali siitä, että perheitä ja heidän kykyä tehdä oman perheensä näkökulmasta oikeita ratkaisuja, arvostetaan.

Keskusta puolustaa jatkossakin kotihoidon tukea yhtenä perheiden valinnanmahdollisuutena. Puolue haluaa, että oikeus siihen turvataan kolmeen ikävuoteen saakka. Keskustan perhepoliittinen ohjelma listaa tavoitteita koko elinkaarelle muksuista mummoihin. Ohjelma ottaa kantaa siihen, miten perheellistymistä ja parisuhdetta voidaan tukea, miten vältetään nuorten syrjäytymistä ja miten elämän viimeiset vuodet tulee hoitaa

 

Koko linjaus on luettavissa tästä:  https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Muita-ohjelmia-ja-linjauksia/Tulevaisuus-tehdaan-kodeissa–Keskustan-perhelinjaus

 

 

 

Huomenna lauantaina osallistun ensin Keskustan vaalistarttiin Tennispalatsissa ja sen jälkeen puolueen vaaliristeilylle. Maanantaina 4.2. klo 18 olen tavattavissa Keskustan riista- ja eräillassa Ravintola Old Foxissa. Tilaisuudessa on läsnä myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

 

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

Viikkokirje 4/2019

Perjantaina 25. tammikuuta

 

Viikkokirjeen aiheena on tänään Keskustan tuore hyte-ohjelma, huippulukemissa oleva työllisyys sekä maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteet

 

Keskusta julkisti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelman

Tiistaina julkaistiin Keskustan köyhyys- sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen linjaus. Sain itse olla johtamassa tuota puolueen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ohjelmatyöryhmää. Köyhyystyöryhmä puolestaan johti kansanedustaja Aila Paloniemi.

Keskustassa on pitkä perinne tehdä ohjelmatyötä kenttäväen voimin. Jäsenistö pääsee siten meillä aidosti vaikuttamaan puolueen politiikkalinjauksiin. Nytkin ohjelmatyöryhmiin haettiin kiinnostuneita osallistujia avoimella haulla vuonna 2017. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ohjelmatyöryhmään oli kaikkein eniten hakijoita, yli 70. Puolueessamme on siis erittäin paljon osaamista ja kiinnostusta aiheeseen liittyen.

Nyt laaditun linjauksen keskeinen periaate on se, että haluamme nostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kaiken politiikan keskiöön, ohjaavaksi periaatteeksi kaikessa päätöksenteossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös järkevää talouspolitiikkaa. Esimerkiksi vanhusten pitkäaikaishoidon hinta on pienimmilläänkin 50 000 euroa vuodessa. Ennenkaikkea kyse on kuitenkin hyvästä ja inhimillisestä elämästä sekä sen edistämisestä. Emme halua holhota tai syyllistää, vaan ajattelumme lähtee siitä että yhteiskunnan on tehtävä hyvinvointia ja terveyttä edistävät valinnat riittävän helpoiksi

Ohjelmamme on laadittu elämänkaariajattelun pohjalle. Haluamme turvata ihmisen hyvän elävän muksusta muoriin.  Koko laaja linjapaperimme on luettavissa puolueen sivuilta:      https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=f6b434f7-8886-40b5-8eed-f4f43bb2c3c0 Suosittelen lämpimästi tutustumista!

 

Työllisyys huippulukemissa

Uusimmat työllisyysluvut kertovat työllisyyden yhä kasvavan. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa yhteensä 256 5000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 39 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 25 000 vähemmän kuin vuosi sitten tähän aikaan. Samoin on vähentynyt yli 50-vuotiaiden ja alle 25- vuotiaiden työttömien määrä. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli joulukuussa 84 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä vastaa suurinpiirtein Kouvolan tai Porin kaupunkien asukasmäärää.  Lukujen takana on kymmeniä tuhansia suomalaisia perheitä, joissa katsotaan nyt valoisammin tulevaisuuteen kuin koskaan aikaisemmin.

 

Eduskunta keskustelu kotoutumisesta

Käsittelimme keskiviikkona 23. tammikuuta täysistunnossa eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimielistä mietintöä kotoutumisen toimivuudesta.

Tarkastusvaliokunnan mietinnön keskeisin viesti on, maahanmuuttajien kotouttaminen toimi. Prosessi on liian hidas eivätkä toimenpiteet ole riittäviä yhteiskunta- työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttamiseksi.

Tarkastusvaliokunnan havainnot olivat hyviä. Meidän on uskallettava katsoa kotouttamisjärjestelmäämme kriittisesti ja sen kipukohdat tunnistaen. Samalla meidän on tunnistettava, että suomalaisella yhteiskunnalla on haasteena matala syntyvyys ja toisaalta ikääntyvä väestö. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja eläkejärjestelmän ylläpito edellyttää maahanmuuttoa. Yritykset tarvitsevat työvoimaa. Työpaikan saamisella on aivan keskeinen merkitys kotoutumisessa, mutta työllistyminen edellyttää työn kannalta riittävää kielitaitoa.

Mietinnössä oli kiinnitetty erikseen huomiota maahanmuuttajanaisiin, jotka tulisi asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi. Maahanmuuttajanaisten vahvempi kiinnittyminen yhteiskuntaan on niin naisten itsensä, kuin myös heidän lastensa etu. Maahanmuuttajanaisille tarvitaan houkuttimia työhön ja koulutukseen, tarvitaan tehokkaampaa ohjausta kotoutumispalveluiden piiriin. Vaihtoehtoja pitää olla muitakin kuin kodin ulkopuolinen kotoutumien tai kotona tapahtuva yhteiskunnasta syrjässä oleminen. Erikseen olisi kehitettävä kotouttamistoimia, jotka soveltuvat myös pienten lasten äideille, jottei äitiys ja pieni lapsi ole este kotouttamispalveluihin osallistumiselle.

 

 

 

 

Olen tavattavissa huomenna Kuopion tammimarkkinoilla klo 10-12. Sunnuntaina osallistun Pohjois-Pohjanmaan piirin vaalistarttiin Oulussa.

 

Aurinkoista viikonloppua toivottaen,

 

Hannakaisa

 

 

Viikkokirje 3/2019

perjantaina 18.tammikuuta

 

Viikkokirjeessä käsittelen tällä kertaa mm. ajankohtaisia seksuaalirikoksia, omaishoidon ja työn yhdistämistä sekä ravintolaruoan alkuperätietoja.

 

Oulun ja Helsingin seksuaalirikokset

 

Tämän viikon poliittista ilmastoa on hallinneet Oulussa ja Helsingissä tapahtuneet maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät, alaikäisiin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Aihe keskustelutti myös eduskunnan kyselytunnilla eilen torstaina.

 

Poliisille tehtiin vuonna 2018 1400 ilmoitusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jotain yhteiskunnassamme on vialla, kun määrä on näin suuri. Jokainen tapaus on liikaa ja kaikki seksuaalirikokset eivät koskaan edes päädy poliisin tietoon. Vielä ei ole tiedossa kuinka moni näistä tutkinnoista päätyy syyteharkintaan.

 

Ilmoitetuissa hyväksikäyttöepäilyssä oli epäilynä 183 ulkomaalaistaustaista ja 1217 kantasuomalaista henkilöä. On siis huomioitava, että vaikka ulkomaalaistaustaisten osuus tässä tilastossa on heidän määräänsä suuri, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ei kitketä ainoastaan maahanmuuttopoliittisin toimin. Ongelma on maahanmuuttopolitiikkaa suurempi.

 

Viime päivinä on keskusteltu erityisesti sosiaalisen median niin sanotusta grooming-ilmiöstä, jolla tarkoitetaan vaivihkaista luottamussuhteen herättämistä, jonka avulla manipuloidaan ja houkutellaan nuorta seksuaalisiin tekoihin. Vanhemmille tämä ilmiö voi olla vaikea havaita, lasten nettimaailma kun on usein niin täysin erilainen kuin vanhempien.

 

Ministeri Saarikko avasi erinomaisessa blogikirjoituksessaan tarvittavia toimenpiteitä. Lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla tulee olla osaamista tukea lapsia ja vanhempia toimimaan turvallisesti verkossa. Erityisen tärkeä on vahvistaa myös lapsen omia turvataitoja, jotta lapsi ymmärtää riskitekijät ja osaa puolustaa omia rajojaan. Kyselytunnilla ministeri Saarikko lupasi tarkastella aiheen parissa työskentelevien järjestöjen rahoitusta. Ministerin kirjoitus on luettavissa tästä: https://www.annikasaarikko.fi/netin-namusedat/

 

Mitä rikosoikeudelliseen puoleen tulee, eduskuntaryhmien puheenjohtajat linjasivat tiistaina käsittelyssä olevia lakiesityksiä niin, että tietyt aihepiirin liittyvät lakiesitykset on käsiteltävä niin, että päätökset saadaan aikaan kahden kuukauden kuluessa ja lait voimaan mahdollisimman pian. Tuo linjaus koskee esitystä lapsen hyväksikäytöstä annettujen tuomioiden koventamiseksi, esitystä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa sekä esitystä kansalaisuuslain muuttamiseksi, mikä voisi mahdollistaa törkeisiin seksuaali- ja väkivaltarikoksiin syyllistyneiden kansalaisuuden menettämisen. Kaikki nämä lakiesitykset ovat jo vireillä eduskunnassa, hallituksen esitykset on annettu jo vuoden 2018 aikana. Tämän haluan sanoa erityisesti heille, jotka ovat sitä mieltä, ettei hallitus ole tehnyt mitään.

 

Asenteet omaishoidon ja työelämän yhdistämisen suurin este

 

Moni työikäinen toimii lapsensa, puolisonsa tai muun läheisensä omaishoitajana. Omaishoidon ja ansiotyön yhdistäminen ei ole kuitenkaan aivan mutkantonta. Tähän on havahtunut myös Sosiaali- ja terveysministeriö, joka asetti apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puhan selvittämään asiaa ja esittämään toimenpide-ehdotuksia. Selvitys julkaistiin tällä viikolla.

 

Selvityshenkilön mukaan Suomessa on jo nyt runsaasti keinoja helpottaa omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä, nuo keinot tulisi saada käyttöön. Suurimpina esteinä usein ovat tiedon puute sekä sekä työelämän asenteet.

 

Suomalaisessa yhteiskunnassa puhutan paljon työelämän perheystävällisyydestä, jonka kehittämisessä on vielä paljon tekemistä. Osana perheystävällisyyttä olisi syytä puhua myös omaishoitoystävällisyydestä. Työssä käyvä omaishoitaja tarvitsee pienten lasten vanhempien tavoin joustavia työjärjestelyjä ja myönteistä ilmapiiriä.

 

Selvityshenkilö Kalliomaa-Puhan mukaan työpaikat tarvitsevat lisää tietoa omaishoidosta ja omaishoitoperheiden oikeuksista sekä eri keinoista, joilla omaishoitajia voisi tukea. Lainsäädäntö on selvityshenkilön mukaan pääosin kunnossa, joskin toimeenpanoa ja tulkintoja on terävöitettävä. Merkittävät lainsäädännön muutostarpeet liittyvät pääasiassa omaishoitajien ansionmenetyksen korvauksiin ja työttömyysturvaan.

 

Selvityshenkilön raportti on luettavissa ministeriön sivuilta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161286

 

Lihan alkuperämerkinnät ravintoloihin

 

Ministeri Leppä on määrätietoisesti pyrkinyt vaikuttamaan ravintolaruoan alkuperämerkintöjen parantamiseksi. Asiasta on ollut hieman hankausta EU-komission kanssa, Suomen on muun muassa täytynyt tehdä lisäselvityksiä siitä, kuinka lihan tai kalan alkuperämaa liittyy raaka-aineen laatuun.

 

Tällä viikolla kuitenkin tiedotettiin että toukokuusta lähtien ravintoloissa on pakollista ilmoittaa käytetyn lihan alkuperä. Nyt ensivaiheessa pakollisuus koskee siis vain naudan, sian, lampaan, vuohen ja siipikarjan lihaa. Jatkossa tavoite on ulottaa alkuperämerkinnät koskemaan myös kalaa, riistaa ja poroa, jotka komission vaatimuksesta jäivät toistaiseksi esityksen ulkopuolelle.

 

Ravintolat ovat kritisoineet uutta sääntelyä, mutta ajattelen että alkuperämerkinnät ovat ennen kaikkea kuluttajan etu, joiden mahdollisuudet tehdä tiedostavia ja vastuullisia valintoja nyt paranevat. Ravintoloilla on myös varsin vapaat kädet toteuttaa vaatimus parhaaksi katsomallaan tavalla, esim. näyttötaululla, merkinnällä ruokalistassa, kyltillä seinässä jne.

 

 

Kaupungistuminen ei ratkaise ilmastomuutosta

 

Jopa Kokoomus on liittynyt siihen joukkoon, joka haluaa vauhdittaa keskittämistä ja kaupungistumista ilmastonmuutokseen vedoten. Tämä kävi ilmi Maaseudun tulevaisuuden järjestämässä puolueiden puheenjohtajien paneelissa viime viikolla. Tällainen ajattelu jättää kuitenkin kokonaan huomioimatta kaupungissa asuvien suuret energiakustannukset ja monen kulutuskeskeisen elämäntavan. Mielestäni ilmastonmuutosta ei yksin ratkaise se, kuinka lähellä toisiaan ihmiset asuvat. Sen sijaan merkitystä on kokonaispäästöllä ja –kulutuksella. Kirjoitukseni aiheesta on luettavissa päivän Suomenmaassa sekä verkossa: https://www.suomenmaa.fi/puheenvuoro/ilmastosyyllistamista-vai-tekoja-6.19.461591.74772b32c6

 

 

Huomenna lauantaina osallistun Keskustan ehdokaskoulutukseen Kuopiossa. Sunnuntaina olen vaalitilaisuudessa Vehmersalmella ravintola Ellassa klo 15 alkaen.

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 2/2019

perjantaina 11.tammikuuta

 

Eduskunta jatkoi tiistaina työtään joulun istuntotauon jälkeen. Edessä on erittäin työntäyteisiä viikkoja ennen huhtikuun vaaleja.  Viikkokirjeessä on aiheena mm. asiakasmaksulain uudistuminen ja iloiset uutiset ruokaviennistä.

 

Asiakasmaksulaki uudistuu

Asiakasmaksulain uudistaminen oli keskiviikkona eduskunnan lähetekeskustelussa. Lakiuudistus sisältää hurjasti parannuksia nykyisiin asiakasmaksuihin. Erityisen hienoa on, että alaikäisten terveyspalvelut säädetään kokonaan maksuttomaksi. Tämä ilahduttaa varmasti monissa lapsiperheissä.

Maksukaton määrä säilyy nykyisessä (683 euroa), mutta sen piiri laajenee käsittämään jatkossa myös suun terveydenhuollon känyti- ja toimenpidemkasut, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut, ensihoitopalvelun maksut ja toimeentulosta maksetut maksut. Näin ollen maksukatto täyttyy aiempaa nopeammin ja useamman palvelun kautta.

Ennaltaehkäisevistä hoitajapalveluista tai mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvistä avohoidon käynneistä ei jatkossa peritä maksuja.

Asiakkaan ei tarvitse huolehtia maksukaton seurannasta, sillä seurantavelvollisuus siirtyy asiakkaalta maakunnalle. Näin jatkossa ei ole asiakkaan omasta valveutuneisuudesta kiinni pääseekö maksukaton etujen piiriin vai ei. Tämä hyödyntää etenkin vanhuksia ja vammaisia, sillä heillä ei aina ole mahdollisuutta seurata itse maksukaton täyttymistä.

Kyseessä on niin paljon parannuksia sisältävä uudistus, että on harmillista että julkinen keskustelu mukailee sitä, mitä oppositio on löytänyt epäkohdaksi. Kritiikki on kohdistunut niin sanotun maksujen välikaton poistamiseen. Välikaton poistamisen takana on pyrkimys selkeyttää asiakasmaksujen lainsäädäntöä. Maakunta voi toki myös päättää jättää perimättä asiakasmaksuja kokonaan tai säilyttää niin sanotun välikaton. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvät avohoidon käynnit olisivat jatkossa kokonaan maksuttomia, eli moniongelmaisten ihmisten käynnit eivät esty maksujen vuoksi.

Kysymyksiä ja vastauksia lakiuudistuksesta löytyy sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta: https://stm.fi/asiakasmaksulain-uudistus?fbclid=IwAR1zPVTepUG2uZtxS-D3ZxsKJGNLKBX6qxlfjE3YHQIjtYyVnxMQ6wivWUE

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-asiakasmaksulaki-yhtenaistaa-ja-selkeyttaa-asiakasmaksuja

 

Suomalaista äidinmaitokorviketta Kiinaan

Tällä viikolla uutisoitiin Suomen saaneen ensimmäiset vientiluvat äidinmaitokorvikkeille Kiinaan. Kyseessä on hieno edistysaskele Suomen ja Kiinan välisessä elintarvikekaupassa. 1,4 miljardin väestön Kiinassa on valtavat elintarvikemarkkinat, joten mahdollisuudet ovat suuret.

Kun elintarvikesektorilla tärkeä Venäjän vienti on pakotteiden vuoksi takunnut, on uusien vientimarkkinoiden avautuminen erityisen merkittävää. Viennin kautta on mahdollista saada alalle kannattavaa kasvua, mikä varmistaa mahdollisimman korkean tuottajahinnan raaka-aineen tuottajalle

Uutinen on iloinen myös Valion Lapinlahden tehtaalle, valmistetaanhan äidinmaitokorvikejauhetta juurikin Lapinlahdella, Pohjois-Savossa.

 

1000 uutta lääkäriä ei ole ratkaisu

 

Sosiaalidemokraatit tarjosivat loppuvuodesta vaalilupauksena perusterveydenhuoltoon tuhatta uutta lääkärivirkaa. Asia nousi esille myös viime sunnuntain Helsingin Sanomien kolumnissa, jossa uusia lääkärinvirkoja pidettiin jopa koko sote-uudistuksen ratkaisuna.

Kyse on erittäin yksinkertaistavasta ja harhaanjohtavasta ajattelusta. Uusien lääkärivirkojen perustaminen ei auta piiruakaan niissä terveyskeskuksissa, joissa jo on ollut lääkärivirkoja jopa vuosikausia täyttämättä. Sote-palveluiden perusongelma on lääkäreiden määrää laajempi kysymys.  Tällainen keskustelu myös typistää sote-palvelut yksinomaan lääkäripalveluiksi sivuuttaen muut sote-ammattilaiset.

Lääkäreitä on Suomessa enemmän kuin koskaan. Lääkäreiden koulutusmäärää on lisätty ja joka syksy suomalaisissa yliopistoissa aloittaa 750 uutta lääketieteen opiskelijaa. Suomalaisia lääketieteen opiskelijoita opiskelee runsaasti myös ulkomailla. Kelan tilastojen mukaan vuonna lukuvuonna  2017-2018 opintotukea ulkomailla suoritettaviin lääketieteen opintoihin nosti 1063 suomalaista.  Määrä on kasvanut vuosittain. Suosituimmat maat ovat Ruotsi, Latvia, Romania ja Viro.

Terveyskeskusten lääkäripula johtuu ennen kaikkea kuntien rahapulasta, jota nyt korjataan sote-uudistuksella. Moni kunta on hankaluuksissa kykynsä kanssa järjestää riittävät ja yhtäläiset palvelut asiakkailleen. Uudistus vie palveluiden järjestämisvastuun kunnilta maakunnille ja rahoitusvastuun kunnilta valtiolle. Kyse on koko sotejärjestelmän rahoituksen kestävyyden turvaamisesta.

Kirjoitin aiheesta kolumnissani Iiisalmen Sanomissa torstaina. Aihe nousi esiin samana päivänä myös valtakunnallisten lääkäripäivien puheenjohtajapaneelissa, missä edustin Keskustaa pääministeri Sipilän sijasta. Kolumnini on luettavissa tästä: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/1000-uutta-laakaria-ei-ole-ratkaisu/

 

Keskustan tuore aluepoliittinen ohjelma

Keskusta on valmistellut uutta aluepoliittista ohjelmaa varapuhemies Mauri Pekkarisen johdolla. Ohjelma julkaistiin tällä viikolla.

Haluamme edistää koko maan tasapainoista kehittämistä. Keskustan aluepoliittinen ajattelu lähtee ihmisen mahdollisuuksista tehdä työtä, yrittää ja elää hyvää elämää siellä, missä hän haluaa.

Ohjelmassa todetaan, että jatkossa aluekehitys erilaistuu, mutta se ei Keskustan mielestä saa eriarvoistua. Keskusta tukee kestävää kaupunkikehitystä. Tarvitsemme menestyvän pääkaupunkiseudun, vetovoimaiset maakuntakeskukset ja seutukaupungit, mutta myös elinvoimaisen maaseudun.

 

Ohjelmassa listataan myös konkreettisia politiikkatoimia aluekehityksen tasapainoiseksi toteuttamiseksi. Keinoina ovat muun muassa liikenneratkaisut, yrittäjyys, energialinjaukset ja hyvinvointipalvelut.

Koko ohjelman voi lukea täältä:

https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Muita-ohjelmia-ja-linjauksia/Aluekehityslinjaus-

 

__

 

Tänään perjantaina olen Karstulan keskustaväen tilaisuudessa Lounaskahvila Hertassa klo 18.30 alkaen

Lauantaina olen pohjustamassa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan Keskustan vaalityötä, sillä osallistun puoluejohdon edustajana piirien ehdokaskoulutukseen Seinäjoella.

 

Mukavaa viikonloppua,

 

toivottaa Hannakaisa