Viikkokirje 49/2018

perjantaina 7.12.

 

Viikkokirjeessäni palaan itsenäisyyspäivän tunnelmiin, kerron hieman sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakialoitteesta veteraaniasioihin liittyen ja nostan vielä esiin muutaman muun eduskuntaviikon ajankohtaisen asian.

 

Itsenäisyyspäivä

Suomi vietti eilen 101. itsenäisyyspäiväänsä. Itsenäisyyspäivää vietettiin ympäri maata arvokkaissa tunnelmissa, itsenäisestä isänmaasta iloiten.

Minulla oli ilo juhlia itsenäisyyspäivää puolisoni Harrin kanssa Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa. Linnanjuhlia vietettiin tänä vuonna ajankohtaisella ja tärkeällä ympäristöteemalla, joka näkyi monin tavoin esimerkiksi juhlan tarjoiluissa ja koristeissa – myös pukeutumisessa. Kestävän kehityksen hengessä pukeuduin itse samaan kuopiolaisen Minna Suurosen tekemään pukuun kuin viime vuonna. Tosin olen aiemminkin käyttänyt samaa pukua Linnan juhlissa kahdesti ja käyttänyt sitä häämekkona. Kestävä kulutus on hyvä nostaa esille juhlapuheissa tai juhlien teemoissa, mutta aito kestävä kulutus on kestäviä ratkaisuja, hankintoja ja valintoja ihmisten jokapäiväisessä arjessa.

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakialoite veteraaniasioista

Käsittelimme keskiviikkona, itsenäisyyspäivän aattona, eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteistä lakialoitetta. Lakialoitteemme koski sotilasvammalain 6§:ää ja ehdotamme aloitteessa laitoksessa annetun huollon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukon laajentamista laskemalla korvattavuuden haitta-asterajaa 20 prosentista 10 prosenttiin.

Veteraaniasiat ovat usein olleet eduskunnassa yhteisiä ja puoluerajat ylittäviä. Näin myös nyt. Oli hienoa, että pystyimme valiokunnassa tekemään esityksen yhtenäisenä – esitys sai yhtenäistä tukea. Sotainvalidien joukko harvenee nopeasti. Heidän keski-ikänsä on jo 93 vuotta. Veteraaneja oli vuoden alussa noin 1500. Olemme kaikki varmasti hyvin yksimielisiä siitä, että tämänkaltaisilla päätöksillä maksamme sukupolvien yli ulottuvaa kunniavelkaa.

Halusin puheenvuorossani nostaa esiin myös toisen veteraaniasian, nimittäin veteraanien kotona asumista tukevat palvelut. Yle uutisoi vastikään kuntien valtavista eroista heille myönnetyn määrärahan käytössä. Esimerkiksi Kuopio on käyttänyt 2017 määrärahansa tarkkaan ja hakenut sekä saanut myös lisärahoitusta, mutta osa kunnista palauttaa jopa valtaosan kyseisestä määrärahasta. Kunta voi noilla rahoilla esimerkiksi tarjota veteraaneille ateriapalveluita, lounasseteleitä, kotiapua ja kotisairaanhoitoa. Kuopio on systemaattisesti kartoittanut veteraanien palvelutarpeita ja etsinyt myös niin sanotusti piilossa olevia avun tarpeita tarpeita. Toivon kuntien ottavan tämän asian ensi vuonna veteraanien kohdalla prioriteettilistalla kärkiasioiksi.

 

Varhaiskasvatuksessa keskityttävä laatuun

Kuntaliitto julkaisi hiljattain selvityksensä, jonka mukaan maksuton varhaiskasvatus ei välttämättä lisää varhaiskasvatukseen osallistumista. Hallitus käynnisti elokuussa kuntakokeilun 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta selvittääkseen miten maksuttomuus vaikuttaa 5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumiseen ja vanhempien työssäkäyntiin.

Kokeilukunnissa 5-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on Kuntaliiton mukaan noussut keskimäärin 1,7 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna.  70 % kokeilukunnista kertoi, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrässä ei ole tapahtunut kasvua 5-vuotiaiden osalta

Kannanotossani vaadin varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista maksuttomuuden tavoittelun sijaan. Mielestäni päivähoidossa pitäisi keskittyä kohtuullisten ryhmäkokojen saavuttamiseen ja koulutetun henkilökunnan riittävyyteen. Perheille täytyy tulla luottavainen olo päiväkotien arjesta. Täysi maksuttomuus on mielestäni ennen kaikkea tulonsiirto hyväosaisille. Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja on alennettu tällä kaudella ja tuhannet uudet perheet on vapautettu kokonaan varhaiskasvatusmaksusta.

Kannanottoni on luettavissa kotisivuiltani:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/keskustan-heikkinen-varhaiskasvatuksessa-panostettava-laatuun-eika-halpuuttamiseen/

 

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä luovutaan

Eduskunta käsitteli tiistaina täysistunnossa lakialoitetta kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä luopumiseksi

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet ovat viime vuosina koetelleet kansalaisten oikeustajua. Julkisuudessa on ollut tapauksia, joissa entinen kansanedustaja esimerkiksi saa merkittäviä pääomatuloja nostaen samalla sopetumiseläkettä tai tapauksia, joissa on eduskunnasta tippumisen jälkeen irtisanouduttu virasta ja jääty sopetumiseläkkeelle. Näissä tilanteissa sopeutumiseläkettä on käytetty alkuperäisen tarkoituksensa vastaisesti, mikä on aiheuttanut tarpeellista keskustelua.

Samalla on muistettava, että kansanedustajat eivät ole tavallisten kansalaisten tavoin työttömyysturvan piirissä. On kohtuullista, että eduskunnasta pudotessaan tai vapaaehtoisesti pois jättäytyessään saa rajoitetun ajan toimeentulon mahdollistavaa korvausta ajaksi, jolloin entinen edustaja voi järjestelläkseen työnsä ja toimeentulonsa jatkossa. Kaikilla ei ole odottamassa virkaa johon palata.

Nyt käsittelyssä olleen lakialoitteen takana oli kahdeksan eduskuntaryhmää. Mikäli uudistus hyväksytään, edustajat ovat jatkossa oikeutettuja määräaikaiseen sopeutumisrahaan, jonka määräytymisessä otetaan huomioon myös pääomatulot. Tämä järjestelmä sopii toivottavasti paremmin myös kansalaisten oikeudentuntoon ja –tajuun.

 

Kolumni tieasioista Kiuruvesilehdessä

Saan kansanedustajana jatkuvasti palautetta tiestön kunnosta. Tuskin mistään muusta tulee yhtä paljon palautetta. Ymmärrän tämän palautteen täysin. Huonokuntoiset tiet haittaavat paitsi ihmisten arkista asiointia ja työssäkäyntiä, myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden kuljetuksia.

Halusin kolumnissani Kiuruvesilehdessä kuvailla kokonaisuutta: Haasteet ovat suuret, mutta paljon on myös tehty.

Kolumnini on luettavissa kotisivuiltani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/tieverkko-ja-liikenneyhteydet-karsivat-lyhytnakoisesta-politiikasta/

 

 

Osallistun huomenna lauantaina klo 15 Keskustan Kiuruveden kunnallisjärjestön syyskokoukseen Kulttuuritalolla. Sitä ennen, kunhan aamunavettatöiltä ehdimme, käymme perheen voimin MTK Kiuruveden puurojuhlassa Kalliokylän Jukolassa.

Sunnuntaina klo 18 puolestaan on vuorossa Keiteleen kunnallisjärjestön kokous Metsätalolla.

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

 

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 47/2018

pe 23.11.2018

Viikkokirjeessäni kirjoitan tällä kertaa mm. liikuntapoliittisesta selonteosta, alueellisesta kuljetustuesta ja Luonnonvarakeskuksen päivitetyistä metsänkasvu-arvioista.

 

Liikuntapoliittinen selonteko

Eduskunta käsitteli tiistaina liikuntapoliittista selontekoa. Kyseessä on valtioneuvoston laatima ohjelma, joka sisältää toimenpide-ehdotuksia liikunnan lisäämiseksi ja urheilun kehittämiseksi. Selonteon taustalla on huoli suomalaisten vähäisestä liikkumisesta, mikä aiheuttaa merkittäviä kustannusvaikutuksia etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toinen merkittävä selonteon tavoite on saada suomalainen huippu-urheilu jälleen menestyksen tielle.

Selonteon laatimiseen on osallistunut laajasti liikunta- ja urheiluväkeä. Selonteolla haetaan laajaa parlamentaarista yhteistä tahtoa, jotta toimet liikunnan lisäämiseksi ja urheilun kehittämiseksi kantaisivat yli hallituskausien.

Käydyssä keskustelussa käsiteltiin erityisen paljon lasten ja nuorten liikkumista. Omassa puheenvuorossani kiinnitin huomiota myös aikuisväestöön. Heistä vain joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Esimerkiksi työnantajien tarjoamat liikuntasetelit tukevat yleensä vain niitä ihmisiä, jotka jo muuten harrastavat liikuntaa.  Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota vähän liikkuviin. Tutkimuksen mukaan liikkumattomutta voidaan tukea parhaiten elintapaohjauksella ja liikuntaneuvonnalla. Niiden olisi hyvä laajeta myös kiinteäksi osaksi työterveyshuoltoa.

Puhuin myös siitä, miten syyllistämisellä tai holhoamalla ei saavuteta kansanterveyden kannalta kestäviä ratkaisuja. Yhteiskunnan tehtävä on tehdä niin liikuntaharrastukset kuin arkiliikunta mahdollisimman helpoksi. Hyvät lähiliikuntapaikat ovat tällöin avainasemassa.

 

Luke nosti arviotaan metsien kasvusta

Luonnonvarakeskus on tarkentanut arviotaan Suomen metsävarannoista. Arvoiden mukaan metsien kasvu on kiihtynyt ja vuotuiseksi puumäärän kasvuksi arvioidaan nyt noin 107 miljoonaa kiintokuutiota. Metsät kasvavat siis noin 20 miljoonalla kuutiolla joka vuosi. Samaa vauhtia kasvaa myös hiilinielut. Kasvun taustalla on pääasiassa parantunut suomalainen metsänhoito. Kasvua on siis aiemmin arvioitu selkeästi alakanttiin ja metsän hiilinieluarviot ovat perustuneet näihin kasvulukuihin. Tämä on hyvä uutinen niin ilmastopolitiikan kuin metsätalousinvestointien kannalta. Suunniteltu puun käytön lisääminen ei ole uhka välttämättömälle ilmastopolitiikalle vaan hyvin hoidetut ja maksimaalisesti kasvavat metsät hyödyttävät molempia tavoitteita.

 

Tärkeät budjettilait valiokunnassa

Olemme käsitelleet tällä viikolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tärkeitä lainsäädäntömuutoksia, jotka liittyvät hallituksen budjettipäätöksiin monien pienituloisten etuuksien korotuksista. Useat vähimmäismääräiset päivärahat, kuten äitiysraha, isyysraha, vanhempainraha, sairauspäiväraha ja kuntoutusraha nousevat noin 80 eurolla kuukaudessa.  Näitä etuuksia korotetaan jo toiseen kertaan tällä kaudella. Hallituskauden aikana nämä pienimmät päivärahat ovat nousseet yhteensä noin 100 eurolla/kk.

Lisäksi pienempien eläketulojen varassa elävien toimeentulo kohenee, kun takuueläke nousee noin yhdeksällä eurolla kuukaudessa. Myös takuueläkettä on korotettu jo useaan kertaan tällä kaudella. Korotusten jälkeen takuueläke on noin 785 euroa/kk.

Merkittävä lakimuutos on myös rintamaveteraanien kuntoutuslain muutos. Lakimuutoksen jälkeen rintamaveteraaneille tulee lakisääteinen oikeus samoihin kotona asumista tukeviin palveluihin kuin sotainvalideilla. Lakiesitys koskee rintamaveteraaneja, mutta käytännössä monet kotona asumista tukevista palveluista hyödyttävät myös veteraanien puolisoita.

Lisäksi olemme saaneet käsiteltäväksi esityksen reseptilääkkeiden vuotuisen omavastuun alenemisesta 605 eurosta noin 572 euroon. Lääkekulut kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin henkilöihin, joista monet ovat pienituloisia.

 

 

Alueellinen kuljetustuki jatkuu myös ensi vuonna

Alueellinen kuljetustuki hallituksen päätöksen mukaan vuoden 2019 loppuun saakka. Määräraha nousee miljoonalla eurolla vuonna 2019, mikä mahdollistaa tukitason korotukset ensi vuodelle. Korkeampia tukitasoja on Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan mahdollista soveltaa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myös jo kuluvana vuonna.

Kuljetustukea myönnetään harvaan asutuilla alueilla, etenkin Itä- ja Pohjois-Sauomessa yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Järjestelmän tavoitteena on alentaa harvaan asuttujen alueiden yritysten tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia siten parantaa yritystoiminnan edellytyksiä näillä alueilla. On muistettava, että merkittävä osa suomalaisista vientiyrityksistä sijaitsee Uudenmaan ulkopuolella.

Suomi tarvitsee työpaikkoja ja kansainvälisillä markkinoilla pärjääviä yrityksiä. Yritysten kilpailukyky vaikuttaa suoraan alueiden ja niiden ihmisten hyvinvointiin.Yritysten menestysten tuomat verotulot ovat tuiki tarpeellisia esimerkiksi koulujen ja terveydenhuollon rahoituksen turvaamiseksi. Kuljetustuella varmistetaan, että myös pitkien etäisyyksien päässä kannattaa tehdä työtä ja yrittää. Meidän poliitikkojen tehtävä on pitää yllä hyvää talouskehitystä ja tukea tämänkaltaisilla ratkaisuilla kilpailukykyä.

 

Kolumni Verkkoavaimessa

 Kirjoitin Keskustanaisten kolumniin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kysymyksistä. Yksilön terveysvalinnoilla on merkittävä vaikutus koko elämänkulkuun. Mitä paremmat edellytykset jo keski-ikäisillä ja nuorilla eläkeläisillä on aktiiviseen elämään, terveyden ylläpitämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen, sitä pidempään säilyvät toimintakyky ja omatoimisuus ikääntyessä. Onnistunut ja oikea-aikainen terveyden edistäminen – lapsuudesta ja työiästä alkaen – merkitsee myös tervettä ikääntymistä

Kolumnini on luettavissa tästä linkistä: https://verkkoavain.fi/2018/11/20/kuka-kirjoittaa-terveysreseptin/

 

 

Osallistun tulevana viikonloppuna Keskustan puoluevaltuuston kokoukseen Turussa. Nähdään siellä!

-Hannakaisa

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 45/2018

perjantai 9.11. 2018

 

Sote nytkähti eteenpäin

Saimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viimein keskiviikkona sote-lakien mietinnöt lähetettäviksi perustuslakivaliokunnan käsiteltäviksi. Olisimme toki voineet olla valmiita jo viikkoja aikaisemmin, mutta hienoa että nyt viimein pääsemme eteenpäin. Valiokunta on tehnyt huolellista työtä.

Soten eteneminen on tärkeä uutinen myös maakunnissa sote-uudistusta jo kaksi ja puoli vuotta valmistelleille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille: Sote etenee raiteillaan ja valmistelutyö jatkuu.

Perustuslakivaliokunta ottaa nyt työlleen sen ajan, mitä kokee tarvitsevansa. Kunhan perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa mietintöluonnoksista, jatkamme vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa mietintöjemme käsiteltäväksi.

Maakuntavaalien vaalipäiväkeskustelu on nyt toissijaista. Tärkeintä on se, että tämä hallitus pystyy toteuttamaan tämän tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia palveluita tavoittelevan palvelu-uudistuksen. On muistettava, että sote-uudistus on ollut kiireellinen ja välttämätön jo pitkään.

 

Pääministeri Sipilä valmistelee Suomen Eu-puheenjohtajuutta

Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa 2019. Tätä pohjustaakseen pääministeri Sipilä on tavannut viime viikkoina suuren määrän EU-maiden puheejohtajia. Pääministerin tavoite on tavata kaikki EU-maiden päämiehet ennen Suomen EU-puheenjohtajuuden alkamista. Kahdenväliset suhteet EU-johtajien välillä ovat tärkeitä ja Sipilä on niitä aktiivisesti luonut.

Pääministerin virka-asunto Kesärannan ovi on käynyt tällä viikolla tiuhaan. Euroopan johtajista pääministeri on tavannut tällä viikolla Saksan liittokansleri Angela Merkelin, EU:n nykyisen puheenjohtajamaa Itävallan liittokansleri Sebastia Kurzin, Irlannin pääministeri Leo Varadkarin, Kroatian pääministeri Anderj Plenkovicin, Unkarin pääministeri Viktor Orbanin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin, EU:n brexit-neuvottelija Michael Barnierin, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junkerin sekä Bulgarian pääministeri Boyko Borisovin.

Valtioneuvoston kanslian mukaan keskusteluissa on käsitelty Suomen EU-puheenjohtajuuden ohella Euroopan Unionin ajankohtaisia asioita kuten Emun kehittämistä, puolustusyhteistyötä, hybridiuhkia, ilmastokysymyksiä, brexitiä ja muuttoliikettä.

 

Isänpäivästä virallinen liputuspäivä?

Ministeri Annika Saarikko ehdotti tällä viikolla, että isänpäivästä tehtäisiin virallinen liputuspäivä. Nyt tilanne on se, että isänpäivänä sisäministeriö ainoastaan suosittelee liputusta. Äitienpäivä on virallinen liputuspäivä jo nyt. Virallinen liputuspäivä nostaisi isän vanhemmuuden arvon äitien rinnalle. Iloksemme sisäministeri suhtautui tähän ehdotukseen myönteisesti.

Julkinen perhepuhe pyörii, kuten ministeri huomautti, hyvin pitkälti äitien ympärillä. Isien ääni julkisessa keskustelussa on heikko, joskin viime aikoina paremmin esiin noussut. Samoin lapsettomuuskeskustelu on pitkälti keskustelua äitiyden puutteesta, vaikka asia on usein yhtä lailla kipeä pariskunnan molemmille osapuolille. Isät osallistuvat aikaisempia sukupolvia enemmän lastenhoitoon ja perheen arkeen. Samoin isyyslomia pidetään useammin. Silti meillä on vielä paljon tekemistä isyyden roolin nostamisessa.

 

Maa- ja metsätalous eivät ole ilmastonmuutoksen näkökulmasta uhka, vaan mahdollisuus

Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen etenemisen torjunnasta on ollut viime aikoina vilkasta. Hyvä niin. Ilmastonmuutos on otettava vakavasti. Samalla keskustelu on eksynyt virheellisille poluilla. Etenkin maa- ja metsätalous on haluttu nähdä uhkana ympäristön kannalta kestävälle elämäntavalle. Muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on julkisesti sanonut, että hakkuita pitäisi ympäristösyistä vähentää.

Tällä hetkellä metsien hakkuut on noin 72 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Määrää voidaan vielä maltillisesti lisätä,  Metsien kasvun ja puun käytön tulee olla oikeassa suhteessa. Puuta pystyy kuitenkin kestävästi käyttämään samalla, kun huolehdimme Suomessa luonnon monimuotoisuudesta, ihmisten virkistystarpeista ja hiilinielun säilyttämisestä.

Jos hakkuita rajoitettaisiin Suomessa, johtaisi se väistämättä hakkuiden lisääntymiseen muualla, maissa joissa ei pidetä metsistä samalla lailla huolta kuin meillä. Suomessa hakatun metsän tilalle istutetaan uutta metsää, joka sitoo hiiltä kasvaessaan. Hiilinielut vahvistuvat metsiä hoitamalla ja tarpeelliset harvennukset tekemällä. Näin puusto pääsee kasvamaan järeämmäksi.

Rinteen puheet metsien käytön hillitsemisestä ovat myrkkyä myös metsäteollisuudelle ja suunnitelluille teollisuusinvestoinneille. Esimerkiksi Kuopioon suunniteltu Finnpulpin sellutehdas kyseenalaistuu, jos hakkuumääriä rajoitetaan. Vaihtoehtoisesti jos uusia investointeja toteutetaan, on nykyisiä tuotantolaitoksia ajettava alas, mikäli puunkäyttöä ei lisätä. Paperiliitto onkin reagoinut voimakkaasti näihin SDP:n puheenjohtajan puheisiin.

Käsittelin näitä teemoja kolumnissani Iisalmen Sanomissa. Se on luettavissa kotisivuiltani:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/maa-ja-metsatalous-ovat-ilmaston-muuttuessa-mahdollisuus/

Minun ja puoluesihteeri Pirkkalaisen tuoreet kannanotot ovat luettavissa tästä: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/keskustan-heikkinen-ja-pirkkalainen-vetiko-sdp-tuen-lopullisesti-pois-metsa-suomelta/ ja http://www.hannakaisaheikkinen.fi/sdpn-rinne-vahentaisi-hakkuita/

 

 

Huomenna lauantaina osallistun Keskustan piirikokouksiin Päijät-Hämeessä Hartolassa ja Pirkanmaalla Orivedellä. Ensi viikolla on vuorossa ensin maanantaina Kuopion omaishoitajien tilaisuus sekä Mikkelin keskustanaisten sote-tilaisuus ja keskiviikkona Kirkkonummen Keskustan tilaisuus.

 

 

 

Hyvää isänpäiväviikonloppua toivottaen

 

Hannakaisa

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 43/2018

Viikkokirje viikko 43/2018

perjantaina 26. lokakuuta

Viikkokirjessä on aiheena mm. hallituksen sovintoesitys palkansaajille sekä ulkomaiselle rekkaliikenteelle tulevat vinjenttimaksut.

 

Hallitukselta sovintoesitys palkansaajille

Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille ratkaisua poliittisiin työtaistelutoimiin johtaneeseen kiistaan työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä.

Ratkaisuesityksessä yrityksen koko huomioitaisiin edelleen henkilöperusteisen irtisanomisen syitä arvioitaessa. Esitykseen ei kuitenkaan tulisi yrityksen työntekijöiden määrään perustuvaa rajaa.

Työsopimuslakia on tarkoitus muutettaisiin niin, että irtisanomisperusteita koskevassa pykälässä mainittaisiin työntekijöiden lukumäärä.

”Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan”, uusi lakipykälän muotoilu kuuluu.

Hallituspuolueiden Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten puheenjohtajat esittelivät ratkaisun torstaina palkansaajajärjestöjen johdolle pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.

Esitykseen ”yhteiskuntarauhan palauttamiseksi” sisältyy myös karenssin lyhentäminen 90 päivästä 60 päivään niissä tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

Hallitus on lisäksi valmis parantamaan työttömyysturvan aktiivimallia yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa sekä jatkamaan kolmikantaista valmistelua omaehtoisen työnhaun mallista, joka on tulossa voimaan te-palvelujen siirtyessä maakunnille.

Palkansaajajärjestöt arvioivat hallituksen esittämää ratkaisua tänään perjantaina.

 

Ulkomaalainen rekkaliikenne maksamaan teiden käytöstä.

Valtiovarainministeriö lähetti maanantaina lausuntokierrokselle lakiluonnoksen ns. vinjenttimaksuista eli ulkomaalaiselle raskaalle liikenteelle suunnatuista käyttäjämaksuista.

Keskustan pitkäaikainen tavoite on ollut saada ulkomaalainen raskas liikenne maksamaan suomalaisen tiestön käytöstä sekä osallistumaan sitä kautta tiestön kunnossapidon rahoitukseen.

Vinjenttimaksu tai –vero.  antaa myös lisää kilpailukykyä kotimaiselle raskaalle liikenteelle, joka joutuu ulkomailla maksamaan monessa maassa joko käyttäjämaksua tai kilometripohjaisia maksuja. On reilua, että sama tapahtuu myös toisinpäin. Veronalaista olisi kuorma-autojen käyttö maanteillä, katuverkoilla, yksityisteillä sekä muilla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueilla.

Vuoden 2021 alusta perittäväksi tarkoitettu vero rajataan raskaisiin, yli 12 tonnin kuorma-autoihin. Sama vero on tarkoitus periä myös Suomessa rekisteröidystä yli 12 tonnia painavista ajoneuvoista, mutta suomalaiselle raskaalle liikenteelle maksu palautetaan käyttövoimaveron alentamisella.

 

Budjettilakeja eduskunnan lähetekeskustelussa

Tällä viikolla on ollut eduskunnan lähetekeskustelussa monta tärkeää asiaa liittyen ensi vuoden budjettiin

Tiistaina saimme käsiteltäväksi pienempien päivärahojen merkittävän korotukset. Useat vähimmäismääräiset etuudet kuten vähimmäismääräiset päivärahat, äitiysraha, isyysraha, vanhempainraha, sairauspäiväraha ja kuntoutusraha nousevat noin 80 eurolla kuukaudessa. Korotus tehdään jo toisen kerran tällä hallituskaudella.  Nämä päivärahat ovat ensi vuonna lähes 100 euroa/kk korkeampia kuin tämän hallituksen aloittaessa.

Pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulo kohenee, kun takuueläke nousee noin yhdeksällä eurolla kuukaudessa. Takuueläkettä on korotettu useaan kertaan tällä kaudella ja se on korotusten jälkeen noin 785 euroa/kk.

Keskiviikkona eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, joka liittyy rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamiseen. Lakimuutoksen myötä rintamaveteraaneille tulee lakisääteinen oikeus samoihin kotona asumista tukeviin palveluihin yhdenvertaisesti sotainvalidien kanssa. Valtio korvaisi näiden palveluiden järjestämisen kunnille ja kuntayhtymille varoistaan.

Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2019 marraskuussa ja olemmekin saaneet paljon kysymyksiä siitä, miksi vasta silloin. Valtiokonttori on kuitenkin arvioinut tarvitsevansa siihen asti aikaa tietojärjestelmämuutoksiensa tekemiseen. Samanaikaisesti kun on käynnissä muitakin uudistuksia, jotka edellyttävät Valtiokonttorilta tietojärjestelmien uusimista.

Lakiesitys koskee rintamaveteraaneja, mutta käytännössä monet kotona asumista tukevista palveluista hyödyttävät myös veteraanien puolisoita.

Lisäksi saimme käsiteltäväksi esityksen reseptilääkkeiden vuotuisen omavastuun alenemisesta 605 eurosta noin 572 euroon. Lääkekulut kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin henkilöihin, joista monet ovat pienituloisia.

Vaikka tällä vaalikaudella ei tehdä isoa perhevapaauudistusta, perhevapaita koskevaan lainsäädäntöön tehdään merkittäviä parannuksia. Jatkossa isyysrahaa myönnettäisiin monikkoperheiden isille pidennettynä. Lapsesta yksinhuolehtivan äidin vanhempainpäivärahakautta pidennetään vastaamaan kahden vanhemman perheen yhteenlaskettua vanhempainrahakautta. Oikeus vanhempainpäivärahakauden pidentämiseen olisi niissä tilanteissa, joissa lapsen äidin lisäksi ei olisi olemassa toista henkilöä, jolle voitaisiin maksaa esimerkiksi isyysrahaa. Adoptiovanhempain vanhempainrahakausi puol­­­­estaan­­­­ pitenee vastaamaan biologisten vanhempien vanhempainrahakautta. Myös nämä tärkeät ja erilaisten perheiden välistä yhdenvertaisuutta parantavat lakiesitykset olivat tällä viikolla eduskunnan lähetekeskustelussa.

 

Tartuntatautilain pykälään muutoksia

Saamme varsin paljon kansalaispalautetta liittyen tartuntatautilain 48 §:ään. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti tällä viikolla aikeistaan selkiyttää tätä tartuntatautilain kohtaa hoitohenkilöstön rokotuksista. Lakimuutos on lähtenyt lausuntokierrokselle.

Esityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännökseen, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita. Esityksen mukaan näissä toimintayksiköissä työskentelyyn olisi ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset sekä tarvittavat muut rokotukset.

Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytettäisiin rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavan olisi otettava rokotus myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana olisi otettava rokotus influenssaa vastaan vuosittain. Näissä rokotuksissa saisi käydä työajalla.

Esityksen tavoitteena on selkiyttää tilannetta työntekijöiden ja työharjoittelussa olevien opiskelijoiden rokotuksia koskevan säännöksen toimeenpanoa. Tartuntatautilain 48 §:n tarkoituksena on ensi sijassa suojata lääketieteellisesti arvioituna kaikkein sairaimpia potilaita ja asiakkaita sekä parantaa heitä hoitavan henkilöstön rokotuskattavuutta. Rokotusten tarve tulee arvioida lääketieteellisin perustein. Kaikissa toimintayksiköissä ja toimipisteissä ei tarvitse edellyttää 48 §:n mukaisia rokotuksia kaikilta työntekijöiltä. Kaikki eivät voi ottaa rokotetta terveydellisestä syystä, ja toisaalta kaikille ei synny immuunivastetta, vaikka heidät olisi rokotettu. Myös epidemian ehkäisemiseksi tarvittavan rokotuskattavuuden suuruus on taudista riippuvainen.

 

 

Huomenna lauantaina on vuorossa Pohjois-Savon Keskustan syyskokous, johon osallistun. Ennen kokousta osallistun toritilaisuuteen Kuopion torilla klo 9. Ensi viikon istuntotaukoviikolla minulla on luvassa kouluvierailuja.

 

Viikonlopputerveisin,

 

Hannakaisa

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 42/2018

perjantaina 19.lokakuuta

 

Viikkokirjeessä on aiheena muun muassa hallituksen työllistämispolitiikka sekä tukiperhetoiminnan kehittäminen

 

 

Hallitus sai eduskunnan tuen työllistämispolitiikalleen

Tämän viikon tiistaina eduskunta kävi keskustelua valtioneuvoston tiedonannosta hallituksen työllisyyspolitiikasta ja työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä.

Tiedonannosta äänestettiin keskiviikkona. Hallitus sai luottamuksen jatkaa työtään Suomen työllisyyden kohentamiseksi ja uusien työpaikkojen luomiseksi.

Hallitus myös jatkaa esityksen valmistelua, jolla madalletaan pienten yritysten työllistämiskynnystä. On muistettava, että valtaosa uusista työpaikoista syntyy juuri pieniin yrityksiin. Mitä pienempi yritys on kyseessä, sitä suurempi on rekrytointiriski. Pienten yritysten irtisanomissuojan helpottaminen on yksi osa hallituksen mittavaa toimenpidelistaa, jolla tähdätään työllisyysasteen nostamiseen.

Hallitus on tavoitellut 72 % työllisyysastetta, joka oli vielä hallituskauden alussa erittäin kunnianhimoinen tavoite. Nyt se on liki saavutettu. Kyseessä on kuitenkin vasta välitavoite. Ensi hallituskaudella on tavoiteltava vieläkin korkeaa, noin 75% työllisyysastetta, mikä on todellisuutta muissa Pohjoismaissa. Tarvitsemme korkeamman työllisyysasteen, sillä laajat julkiset hyvinvointipalvelut ikääntyvässä Suomessa sitä edellyttävät.

Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki totesi taannoin HS:n haastattelussa, että meillä on pohjoismainen hyvinvointiyhteiskunta etuuksineen ja palveluineen, mutta työllisyysaste on eteläeurooppalainen. Pidemmän päälle tämä yhtälö on kestämätön. On viisautta tunnustaa hyvinvointivaltiomme ylläpitäminen vaatii tuekseen korkeaa työllisyyttä. Helpot keinot työllisyysasteen nostamiseksi on käytetty jo.

Aikeet heikentää irtisanomiskynnystä on aiheuttanut runsaasti keskustelua. On muistettava, että jatkossakin, niin isoissa kuin pienissä yrityksissä, työntekijän saa irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä. Mielivaltaiset irtisanomiset ei jatkossakaan ole mahdollisia.

 

 

Kaksi kirjallista kysymystä tukiperhetoiminnasta

 

Jätimme edustaja Aila Paloniemen kanssa eilen kaksi kirjallista kysymystä liittyen sosiaalihuollon tukiperhetoimintaan.

Sosiaalihuollon ja lastensuojelun tukiperhetoiminta on ennaltaehkäisevää varhaisen tuen palvelua, joka vähentää raskaampien sosiaalipalveluiden tarvetta. Tukiperheistä on jatkuva pula, sen vuoksi tukiperheenä toimimisen ehtoihin ja korvauksiin on kiinnitettävä huomiota. Lapsi vierailee tukiperheessä säännöllisesti ja sovitusti, yleensä yhden viikonlopun kuukaudessa tai loma-aikana. Tukilapsi tulee perheeseen oppimaan aivan tavallista arkielämää ja osallistumaan perheen normaaliin arkeen sekä yhteiseen tekemiseen. Lapsen ollessa tukiperheessä voi vanhempi tai vanhemmat keskittyä lepoon ja omien voimavarojensa kartuttamiseen.

Tukiperheet saavat toiminnastaan kulukorvauksen ohella palkkion, jonka suuruutta ei ole säädelty lainsäädännössä edes minimitasoltaan. Maksettavan korvauksen suuruus vaihtelee huomattavasti eri kuntien välillä.  Toisessa kirjallisessa kysymyksessä kysyimme hallitukselta mahdollisuudesta yhtenäistää korvauksia ja määritellä niitä lainsäädännössä.

Toisessa kysymyksessä nostimme esiin sen epäkohdan, että omais- ja perhehoitajat ovat työllisyyden aktiivimallin ulkopuolella, mutta tukiperheinä toimivia työttömiä työnhakijoita aktiivimalli koskee. Malli kohtelee siten työttöminä olevia perhehoitajia ja tukiperheenä toimivia työnhakijoita eri tavoin, vaikka toiminta on yhtälailla yhteiskunnallisesti merkittävää.

 

 

Muovin käyttöä järkevöitettävä

Ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen asettama muovityöryhmä sai tehtäväkseen selvittää suomalaisia keinoja globaalin muovijäteongelman ratkaisemiseksi. Ryhmä ehdottaa muun muassa muovin kierrätyksen ja uusiokäytön tehostamista, muoviveron selvittämistä sekä muoveja korvaavien materiaalien kehittämistä. Lisäksi avainasemassa on turhan kuluttamisen vähentäminen. Monialainen yhteistyöryhmä, jonka johdossa oli Keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen, luovutti selvityksensä ministeriölle tällä viikolla.

Ympäristöministeriön mukaan tällainen ”tiekartta” muovin käytön vähentämiseen on ensmmäinen laatuaan maailmassa. Näin ollen se voi toimia myös muille valtioille suunnanäyttäjänä. Muovien ongelma on yhteinen eikä se katso maiden rajoja.

Muovin käytön vähentäminen on myös suuri mahdollisuus suomalaisille yrityksille. Meillä on muun muassa vahvaa biotuotteiden osaamista ja uusiutuvia raaka-aineita, joille on varmasti kansainvälistä kysyntää.

 

 

Kolumni Suomenmaassa

Olen saanut vetää Keskustan hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen työryhmää. Julkaisemme linjauksemme pikapuolin. Kirjoitin näihin teemoihin liittyen kolumnin tuoreimpaan Suomenmaahan. Se on luottavissa myös tästä: https://www.suomenmaa.fi/puheenvuoro/hyvinvoinnin-ja-terveyden-edistaminen-keskioon-6.19.428814.4ae2adf3a2

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 40/2018

Viikkokirje 40/2018

perjantaina 5.10.

 

Eläinten hyvinvointilaki lähetekeskustelussa

Eduskunta kävi tiistaina 2. lokakuuta täysistunnossa lähtekeskustelun uudesta eläinten hyvinvointilaista.

Eläinten hyvinvointilaki uudistaa eläinsuojelulakia niin, että se vastaa paremmin nykyisin saatavilla olevaa tietoa eläinten hyvinvoinnista turvaten samalla suomalaisen eläintuotannon toimintaedellytykset jatkossakin. Esityksen tarkoituksena on eläinten hyvinvoinnin edistäminen sekä suojelu ja samalla eläinten kunnioituksen sekä hyvän kohtelun lisääminen.

Laissa tarkennetaan säännöksiä eläinten pitopaikasta, hoidosta ja kohtelusta ottaen huomioon eläinten hyvinvoinnin edistäminen ja hyvä kohtelu. Nykyään tiedämme tutkimuksen valossa, että eläinten hyvinvointiin vaikuttaa merkittävästi se, millaiset mahdollisuudet eläimellä on toteuttaa sille lajityypillistä käyttäytymistä.

Joitain yksityiskohtia laista: Sähköpantojen ja muiden kipua aiheuttavien välineiden hallussapito, käyttö ja maahantuonti kielletään. Kivunlievitys tulee pakollisiksi kivuliaissa toimenpiteissä. Lemmikkien asema paranee, sillä koirien rekisteröintipakon ja jalostuskieltojen avulla pentutehtailuun, laittomaan maahantuontiin sekä vahingollisiin rotuihin voidaan puuttua. Sikojen tiineytyshäkkikielto toteutetaan. Hevoisten pito pilttuussa kielletään 5 vuoden siirtymäajalla. Eviralle tulee mahdollisuus käyttää kameravaltontaa teurastamoissa. Delfiinien ja muiden villieläinten käyttö mm. sirkustarkoituksissa kielletään.

Laista voi lukea lisää mm. Maa- ja metsätalousministeriön tiedotteesta: https://mmm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/elainten-hyvinvointilaki-eduskuntaan

 

Perustuslain 10§ muutos julistettiin kiireelliseksi

Hyväksyimme keskiviikkona 3.10 perustuslain 10§:n muutoksen kiireelliseksi julistamisen. Äänet jakautuivat selvästi, numeroin 178-13. Kiireelliseksi julistaminen edellyttää perustuslain mukaisesti vähintään 5/6 enemmistön taakseen täysistunnossa.

Kyseisen lainkohdan muutoksen myötä on mahdollista säätää tärkeistä rajoituksista viestin salaisuuteen tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta tai muusta kansalaisen turvallisuutta uhkaavasta toiminnasta.

Kiireelliseksi julistamisen menettely on poikkeuksellinen. Turvallisuusympäristössämme on kuitenkin tapahtunut senkaltaisia nopeita muutoksia, että kiireellisyys katsottiin perustelluksi.

 

Opintotuen oppimateriaalilisä etenee

Valtioneuvosto on tänään päättänyt antaa eduskunnalle opintotukilain muutoksen, jossa esitetään pienituloisten perheiden toisella asteella opiskeleville nuorille maksettavan opintotuen oppimateriaalilisää.

Esityksessä oppimateriaalilisäksi ehdotetaan, että lukiokoulutuksen tai ammatillisen koulutuksen alle 20-vuotias pienituloisen perheen opiskelija olisi oikeutettu oppimateriaalilisään, jonka määrä olisi 46,80 euroa kuukaudessa.  Arvioiden mukaan oppimateriaalilisän tulisi saamaan noin 33 000 opiskelijaa, mikä on merkittävä määrä.

Oikeus oppimateriaalilisään tulisi vanhempien pienituloisuuden vuoksi korotettua opintorahaa saaville 17-19 –vuotiaille vanhemman luona asuville opiskelijoille sekä 17-vuotiaille itsenäisesti asuville opiskelijoille, sekä vastaavasti pienituloisen perheen alle 17-vuotiaille opiskelijoille.

 

Oppimateriaalilisää ei otettaisi tulona huomioon asumistuessa, toimeentulotuessa eikä sotilasavustuksessa.

Lisäksi lukiokoulutuksen lukuvuoden tukiaikaa pidennetään kuukaudella, yhdeksästä kuukaudesta kymmeneen kuukauteen. Pidennys parantaa noin 15 000 lukiolaisen taloudellisia edellytyksiä opiskeluun. Muutoksella edistetään lukiokoulutuksen ja ammatillisen koulutuksen opiskelijoiden yhdenvertaisuutta.

 

 

Ikäihmisten asiat tapetilla

Osallistuin tällä viikolla Helsingin Messukeskuksella vanhustyön ja vanhusiän Hyvä ikä –messujen avajaisiin. Vanhustyön teema jatkuu ensi viikolla, jolloin vietetään valtakunnallista vanhustenviikkoa. Viikkoa vietetään tällä kertaa teemalla Iloa toimeliaisuudesta.  Viikko alkaa valtakunnallisella pääjuhlalla tulevana sunnuntaina Kuopiossa. Minulla on ilo pitää tilaisuudessa juhlapuhe. Lisää pääjuhlasta voi lukea esimerkiksi Vanhustyön Keskusliiton sivuilta https://www.vtkl.fi/fin/toimimme/ajankohtaista/2018/10/valtakunnallinen-vanhustenviikko-avataan-juhlallisesti-kuopiossa-7-10-2018-1/

Vierailen jo tulevana lauantaina teemaviikon tiimoilta Pohjois-Pohjanmaalla. Osallistun vanhustenviikon juhlaan lauantaina klo 11 Vihannissa ja klo 14 Raahessa. Pidän molemmissa tilaisuuksissa juhlapuheen.

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 39/2018

Perjantaina 28.9.

 

Viikkokirjeen aiheena on muun muassa soten eteneminen, lähetekeskustelussa ollut tuomioistuinviraston lainsäädäntö ja esitys vammaispalvelulain uudistamiseksi.

 

 

Sote

Tällä viikolla on uutisoitu sote-käsittelyn viivästyvän sosiaali- ja terveysvaliokunnassa. Sote-mietintöjen valmistuminen on lykkääntymässä, alun perin niiden tuli olla valmiina syyskuun loppuun mennessä. Näin maakuntavaalit olisi mahdollista pitää toukokuussa 2019.

Kommentoin jo Suomenmaalle ettei muutos aikataulussa ole kovin dramaattinen. Vielä emme tiedä milloin olemme valmiita, mutta uskon lujasti uudistuksen etenemiseen. Suurin työ valiokunnassa on jo tehty, nyt teemme vain loppusäätöä, eli hiomme mietintötekstejä ja päätämme pykälien sisällöstä. Sote menee kyllä eteenpäin, vaikka tahti on hidas. Tämä viikko on ollut työntäyteinen, sillä olemme istuneet normaalien kokousten ohella myös iltakokouksia.

Suomenmaan uutinen on luettavissa tästä:

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/sotemietintojen-viivastyminen-ei-lannista-keskustan-heikkista-34olennaista-yhteinen-tahtotila-ja-lehman-hermot34-6.3.420488.06e213d89c

.

Tuomioistuinvirastoon liittyvä lainsäädäntö lähetekeskustelussa.

Tuomioistuinviraston perustamiseen liittyvä lainsäädäntö oli lähetekeskustelussa tiistaina 25. syyskuuta. Lain mukaisesti viraston tehtäväksi on tulossa tuomioistuinlaitosten toimintaedellytyksistä sekä tuomioistuinten toiminnan kehittämisestä, suunnittelusta ja tukemisesta huolehtiminen. Virasto on kokonaan uusi ja sen on määrä aloittaa toimintansa vuonna 2020.

Tuomioistuinviraston sijaintipaikkakunnasta on käyty vilkasta keskustelua. Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) päätti sijoittaa viraston Vantaalle. Muitakin hyviä vaihtoehtoja olisi ollut, sillä vielä loppuvaiheessa selvityksissä oli mukana myös Helsinki, Espoo, Joensuu, Kouvola, Rovaniemi, Tampere ja Vaasa. Näistä esimerkiksi Joensuussa ja Rovaniemellä on oikeustieteellinen tiedekunta ja siten alan osaamiskeskittymä.

Alueellistamisen koordianaatioryhmä edellytti aikanaan yksimielisesti, että oikeusministeriön tulisi siirtää sijaintipaikkakunta valtioneuvoston yleisistunnon käsiteltäväksi ennen ratkaisua. Ministeri ei kuitenkaan näin toiminut.

Viraston sijainti puhutti myös lähetekeskustelussa. Ministeri Häkkänen sai päätöksestään kritiikkiä yli puoluerajojen. Suomessa on yhä voimassa alueellistamislaki, mikä on hyvä kokoomuksessakin muistaa. Lain mukaisesti asianomaisen ministeriön on aina selvitettävä valtion keskushallinnon yksikköjen ja keskitetysti hoidettavien valtion toimintojen sijoitusmahdollisuudet pääkaupunkiseudun sijasta maan muihin osiin, erityisesti aluekeskuksiin.

 

Jehovan todistajien vapautuslaki

Tiistaina 25.9. oli lähetekeskustelussa myös Jehovan todistajien vapautuslain kumoaminen. Vapautuslaki tuli aikanaan voimaan vuonna 1987 ja Jehovan todistajille on sen nojalla voitu myöntää vapautus sekä varusmies- että siviilipalveluksen suorittamisesta. Hallituksen esittämän lain kumoamisen seurauksena kaikkia uskonnollisia vakaumuksia kohdeltaisiin lainsäädännössä yhdenvertaisesti koskien asevelvollisuuden suorittamista.

Esitys lähtee siitä, että jokaisella suomalaisella, vakaumuksestaan huolimatta, on tiettyjä velvollisuuksia yhteiskuntaa kohtaan. Jokainen on maanpuolustusvelvollinen. Kriisiolojen varalta jokaisella tulee olla riittävät tiedot ja taidot toimia. Kaikki eivät halua asepalvelusta vakaumuksensa vuoksi suorittaa, mutta tällöin on olemassa siviilipalvelus.

 

Vammaispalvelulaki etenee

Valtioneuvosto antoi torstaina eduskunnalle uuden vammaispalvelulain. Vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki on määrä yhdistää yhdeksi vammaisten henkilöiden sosiaalihuollon erityispalveluita koskevaksi laiksi.

Lakiesitys tähtää eri tavalla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuuteen ja sitä on valmisteltu hyvässä yhteistyössä vammaisjärjestöjen kanssa. Lain on määrä turvata erityispalvelut vammaiselle henkilölle yksilöllisten tarpeiden mukaan, jos muiden lakien nojalla määräytyvät palvelut eivät ole riittäviä.

Laissa korostuu aiempaa voimakkaammin vammaisen henkilön osallisuus ja osallistuminen palveluiden suunnittelussa. Oikeus nykyisenkaltaisiin palveluihin säilyy. Näillä palveluilla tarkoitetaan muun muassa asumisen ja liikkumisen tukea sekä henkilökohtaista apua.

Vammaispalvelulain on määrä tulla voimaan vuoden 2021 alusta.

 

Kolmas rehusato lievittää tilojen rehupulaa

 

Kuten hyvin monella maatilalla ympäri Suomea, meillä kotonakin saatiin kolmas säilörehusato tehtyä viime tiistaina. Meillä sateet olivat niukahkoja aivan kesän loppuun saakka ja siksi kolmaskin sato jäi maltilliseksi, mutta joka tapauksessa se tuli tarpeeseen. Eri lähteiden uutisoinnin mukaan iso osa tiloista eri puolilla Suomea korjaa kolmannen rehusadon joko omaan tarpeeseen tai sitten myytäväksi niille tiloille, joita kuivuus on kiusannut enemmän. Kollegiaalisuus on nyt todella tarpeen.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 38/2018

perjantaina 21.syyskuuta

 

 

Viikkokirjeessä on aiheena muun muassa eduskunnan budjettikeskustelu ja ministeri Soinin luottamus.

 

Eduskunta keskusteli budjetista

 

Eduskunnan työviikkoa on leimannut valtion ensi vuoden talousarvion lähetekeskustelua. Olemme kuulleet paitsi valtiovarainministerin ja pääministerin, myös kaikkien muiden ministereiden budjettipuheenvuorot omilta hallinnonaloiltaan. Keskustelu on ollut vilkasta.

Omassa budjettipuheessani korosti, että valtion ensi vuoden talousarvio takaa kasvua, elinvoimaa ja elämisen edellytyksiä koko Suomeen. Suomi on monen vaikean vuoden jälkeen takaisin kasvun uralla ja tuolla tiellä hallitus haluaa Suomea pitää. Vaalikauden tärkein aikaansaannos on se, että Suomi nousee. Yli sadassatuhanness suomalaisessa kodissa on iloittu uudesta työstä ja monien näkymä tulevaisuuteen on nyt kirkkaampi kuin aikoihin.

Toin esiin huoleni myönteisen talouskehityksen yllä olevista uhkapilvistä. Monissa maakunnissa yritysten osaajapula on vakava ongelma, niin myös meillä Pohjois-Savossa ja erityisesti Ylä-Savossa. On tärkeää,, että hallitus vastaa talousarviossaan tähän ongelmaan pitkällä toimenpidelistalla, muun muassa nopeaa muunto- ja täydennyskoulutusta lisäämällä. Työntekijät ja työpaikat on saatava kohtaamaan, työpaikan perässä muuttaminen on tehtävä houkuttelevammaksi.

 

Ei kuitenkaan riitä että Suomella menee hyvin, myös suomalaisilla on mentävä hyvin. Talousarvion linja käyttää liikenevät voimavarat heikoimmista huolenpitoon on oikea. Ensi vuonna parannetaan monin tavoin pienempituloisten suomalaisten toimeentuloa. Monen pienituloisen eläkeläisen, työttömän ja palkansaajan verotus kevenee. Pienempien vanhempainpäivärahojen määrä nousee noin 80 eurolla. Perheiden arkea halutaan vahvistaa kohdistamalla lisärahoitus lapsiperheiden kotiapuun. Myös opintotuen noin 47 euron oppimateriaalilisä pienituloisille perheille on tervetullut lisä.

Päätämme budjetista varsinaisesti vasta joulukuussa.

 

 

Äänestys ulkoministerin luottamuksesta

Äänestimme tänään perjantaina ulkoministeri Timo Soinin luottamuksesta. Ministeri nauttii eduskunnan luottamusta äänin 100-60. Epäluottamuslauseen taustalla oli sosiaalidemokraattien ja muutaman muun oppositioryhmän tekemä epäluottamuslause.

Epäluottamuslause pohjautui  ministeri Soinin aborttikantoihin ja toimintaan virkamatkansa aikana Kanadassa, jolloin hän osallistui abortinvastaiseen tilaisuuteen. Hän on myös blogikirjoituksessaan kehunut Argentiinan taannoista päätöstä jättää abortti laillistamatta.

Samanaikaisesti Suomen virallisena linjana on edistää naisten ja tyttöjen oikeuksia mukaan luettuna seksuaali- ja lisääntymisterveyden kysymykset. Tämä on saattanut aiheuttaa epäselvyyttä Suomen virallisesta ulkopoliittisesta linjasta.

Ministeri Soinin toiminta on kertonut huonosta harkinnasta.  Soinilla on katolinen uskonvakaumus johon kuuluu kriittinen suhtautuminen aborttiin. Henkilökohtainen mielipide saa olla, mutta ulkoministerinä toimissa tulee olla sitoutunut yhdessä asetettuihin tavoitteisiin.

Ajattelen kuitenkin, ettei mitään pysyvää vahinkoa Suomen ulkopoliittiselle linjalle ei ole syntynyt ja siksi äänestin ministerin luottamuksen puolesta. Ministeri on myös ilmoittanut olevansa sitoutunut Suomen viralliseen linjaan.

On huomioitava, että emme äänestäneet kannastamme aborttiin, vaan siitä, nauttiiko ministeri Soini eduskunnan luottamusta. Tämä tuntui menneen sekaisin monelta. Isommassa mittakaavassa kyseessä oli koko hallituksen luottamus ja siihen minulla ei ollut kahta sanaa.

 

 

Lapsia kuultava sijaishuollosta

Viime viikkoina on keskusteluttanut sijoitettujen lasten asema ja kohtelu lastensuojelulaitoksissa. Keskustelu ryöpsähti elo-syyskuun vaihteessa Eduskunnan apulaisoikeusasiamiehen tehdessä yllätystarkastuksen Muhoksella sijaitsevaan koulukotiin. Tarkastuksessa paljastui useita vakavia lasta nöyryyttäviä ja laittomia käytäntöjä.

Ministeri Saarikko kommentoi asiaa eilen torstaina. Hän lupasi, että lastensuojelulakiin tehdään vielä tämän syksyn aikana säännös, jonka mukaan valvontaviranomaisen on kuultava lapsia sijaishuoltoon kohdistuvilla valvontakäynneillä. Lakimuutoksilla on tarkoitus vahvistaa lasten oikeusturvaa ja huolenpitoa. Ministeri kiinnitti huomiota myös riittäviin valvontaresursseihin. Lisäksi lasten kuulemisen malleja aiotaan kehittää ja tarkentaa. On hyvä, että asiaan tartutaan. Sijoitetut lapset ovat monella tapaa hyvin haavoittuvassa asemassa. Monen tausta on rikkinäinen ja ongelmat ovat paisuneet jo suuriksi ennen sijoitusta. Erinäisten lasten rajoitustoimenpiteiden käytössä on käytettävä suurta harkintaa ja aina on edettävä lievemmän mahdollisen keinon mukaan, lapsen terveys ja turvallisuus varmistaen.

 

 

Hallitus hyväksyi lain YTHS:stä

Hallitus antoi eilen eduskunnalle lain, joka mahdollistaa Ylioppilaidenterveydenhoitosäätiön palveluiden laajentamisen ammattikorkeakouluopiskelijoille.

Yhdenvertaiset terveyspalvelut ovat olleet opiskelijaliikkeen tavoite jo vuosien ajan. On hienoa, että juuri keskustavetoinen hallitus jää historiaan tasavertaisten opiskelijoiden terveydenhuoltopalveluiden mahdollistajana. Jokaisen opiskelijan terveys on yhtä arvokas asia!

Suurin osa toiminnasta on tarkoitus on rahoittaa valtion varoista. Opiskelijoilta on määrä periä pakollinen terveydenhoitomaksu, joka olisi noin 77 euroa lukuvuodessa. Erillisiä käyntimaksuja YTHS:n palveluista ei ole tarkoitus periä.

 

Energiajuomien haittoja lapsille selvitetään

Olen erittäin tyytyväinen maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän sekä perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikon päätökseen selvittää energiajuomien haittoja lapsille ja nuorille. Samalla selvitetään voisiko energiajuomat kieltää lailla alle 15-vuotiailta.

Energiajuomat ovat hyvin kofeiinipitoisia ja niillä on tutkitusti monia terveyttä haittaavia vaikutuksia, jotka liittyävät esimerkiksi levottomuuteen, ylipainoon, hampaiden huonoon kuntoon ja uniongelmiin. Haitat korostuvat lapsilla ja nuorilla, jotka ovat energiajuomien suurkuluttajia.

Jätin asiasta kirjallisen kysymyksen yhdessä edustajakollega Pekka Puskan kanssa viime syksynä. Hienoa, että asia viimein etenee. Kirjallisesta kysymyksestämme voi lukea lisää kotisivuiltani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/heikkinen-ja-puska-energiajuomia-rajoitettava-alle-15-vuotiailta/

 

 

Osallistun tulevana viikonloppuna Keskustan politiikka- ja toimintapäiville Jyväskylässä. Olen tavattavissa lauantaina klo 12 yleisötilaisuudessa Kauppakeskus Sepässä. Sen jälkeen vedän klo 13.45 alkaen kokouspaikalla keskustelutilaisuuden otsikolla ”Mihin menet sotemaku-uudistus”. Keskustelemassa on ministerit Saarikko ja Vehviläinen, professori Heikki Hiilamo ja maakuntajohtaja Tapani Mattila.

 

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,
Hannakaisa

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 37/2018

Perjantaina 14.syyskuuta

Viikkokirjeen aiheena on muun muassa sosiaaliturvan uudistamistarpeet, keskustan konkariedustajien eläköitymisbuumi ja kellonaikojen siirtelyn loppuminen.

 

Paneelikeskustelu sosiaaliturvan uudistamisesta

Osallistuin keskiviikkona Finlandia-talolla puoluejohtajien paneelikeskusteluun sosiaaliturvan uudistamisesta. Tuurasin tilaisuudessa Keskustan puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilää, joka oli keskiviikon ja torstain lyhyellä sairaslomalla.

Suomalainen sosiaaliturvajärjestelmä on moneen otteeseen rakennettu ja siksi kovin pirstaleinen. Kokonaisesta on tullut vaikeaselkoinen ja erilaisia loukkuja sisältävä. Jos sosiaaliturva rakennettaisiin tänään puhtaalta pöydältä, kokonaisuudesta tuskin tulisi nykyisen kaltaista.

Suomalainen työelämä on muuttunut, monella toimeentulo tulee useasta eri lähteestä, esimerkiksi työtä ja yrittäjyyttä yhdistäen. Moni kohtaa myös elämässään tarpeita, jolloin on ns. työsuhteiden välissä. Tällöin pitää olla kannustavaa ottaa vastaan lyhytaikaistakin työtä. Myös perhe-elämä on muuttunut. Nykyinen sosiaaliturva on tehty monelta osin kahden huoltajan perheitä varten.

Haluamme siis karsia sosiaaliturvasta passivoivia elementtejä. Esimerkiksi työnteon pitää olla aina kannattavaa, kenenkään ei mielestämme pidä joutua laskemaan uskaltaako ottaa työtä vastaan ja mihin rumbaan joutuu, jos työtarjoukseen vastaa myöntävästi. Työllistymisestä pitää aina hyötyä!

Keskusta on perusturvapuolue. Meille on tärkeä tulevissa uudistuksissakin varmistaa perusturvan riittävä taso. Haluamme myös auttaa ihmisiä auttamaan itse itseään. Uskomme, että ihminen on luonnostaan aktiivinen ja itseään toteuttava, sosiaaliturvan tulee kannustaa itsensä kehittämiseen; opiskelemiseen ja koulutukseen eli osallisuuteen yhteiskunnassa. Osallisuus luo arvotuksen ja merkityksellisyyden kokemusta.

On muistettava, että sosiaaliturvan uudistus tarvitsee rinnalleen toimivat palvelut.  Etuuksien rinnalle tarvitaan myös vahva tuki palvelujärjestelmältä. Erinomaisena esimerkkinä tästä on tuleva maakuntauudistus, joka on mahdollistamassa ensimmäistä kertaa sote-palvelut, työelämäpalvelut ja kuntoutuspalvelut saman organisaation alle, ihmisen ympärille ja asiakaslähtöisesti.

Tallenne koko paneelikeskustelusta on katsottava tämän Helsingin Sanomien uutisen lopuksi: https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005824639.html

 

Keskustan konkareita eläkkeelle

Moni korkeassa iässä oleva Keskustan kansanedustaja on ilmoittanut ettei lähde ehdolle tulevissa eduskuntavaaleissa. Politiikasta vetäytymisestään on ilmoittanut muun muassa Seppo Kääriäinen, Markku Rossi, Mauri Pekkarinen, Tapani Tölli, Niilo Keränen, Kauko Juhantalo sekä Timo Kalli.

Näissä tapauksissa on taustalla hyvin inhimillisiä syitä. Moni on jo eläkeiässä, lähempänä 70 ikävuotta tai jopa yli. Takana on pitkä eduskuntaura ja on luonnollista, että moni pohtii olisiko aika tehdä elämässään jo jotain muuta.

Viime vaaleissa eduskuntaan valittiin useita jo korkeassa iässä olevia poliitikkoja. Keskustan eduskuntaryhmän keski-ikä on ollut eduskunnan korkein. Ryhmä tulee nuortumaan ja varmasti myös naisistumaan merkittävästi. Konkareiden mukana lähtee aina merkittävä määrä kokemusta ja viisautta, mutta merkittävien tehtävien ja vastuiden kautta nuoremmat ikäpolvet kokemusta kerryttävät. Keskustan eduskuntaryhmän osaamistasosta tulevaisuudessa en osaa olla huolissani.

Meillä Keskustassa on osattu aina ajatella ylisukupolvisesti. Keskusta on myös kasvatusliike, me haluamme kasvattaa nuorempia ikäpolvia vastuuseen. Uskon vakaasti siihen, että konkareiden selkien takaa nousee uusia vahvoja päättäjiä. On huomioitava, että moni nyt eläkkeelle siirtyvä on tullut politiikkaan jo nuorena, saaden vastuullisia tehtäviä.

Meillä Pohjois-Savossa on havaittavissa pulppuilevaa vaali-innostusta. Vaaleihin on tulossa uusia ehdokkaita ja vaalityö on aktivoitumassa. Uskon meidän tekevän yhdessä keväällä hienon vaalituloksen!

 

Kellojen siirtely loppumassa

Tällä viikolla tuli tieto, että Euroopan komissio ehdottaa kellonajan siirrosta luopumista. Luopumisen olisi määrä tapahtua nopeasti, jo vuonna 2019. Unioinin jäsenmaiden tulee ilmoittaa huhtikuuhun 2019 mennessä aikooko se noudattaa pysyvästi kesä- vai talviaikaa.

Hallitus on käynnistämässä kansalaiskyselyn otakantaa.fi –sivustolla siitä, tulisiko Suomen jäädä kesä- vai talviaikaan. Kyselyyn toivotaan kansalaisilta runsaasti vastauksia.

Keskustan kansanedustaja, professori Pekka Puska otti jo kantaa pysyvän talviajan puolesta. Hän puoltaa tätä terveysvaikutuksilla: Pysyvä talviaika takaisi valoisammat aamut ja pimeämmät illat, mikä helpottaisi erityisesti uniongemaisia. Unihäiriöt ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma, mitä pysyvä kesäaika entisestään saattaisi pahentaa.

 

Valtioneuvosto hyväksyi uuden elintarvikemarkkinalain

Valtioneuvosto antoi eilen torstaina uuden elintarvikemarkkinalain eduskunnalle.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on tehnyt erinomaista ja määrätietoista työtä saadakseen suomalaisen ruokamarkkinan kuntoon. Uuden elintarvikemarkkinalain tarkoitus on pyrkiä estämään kohtuuttomien ehtojen ja hyvän liiketavan vastaisten menettelyjen käyttöä maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa.  Tätä valvomaan perustetaan elintarvikemarkkinavaltuutetun tehtävä. Vastaava viranomainen on jo useassa muussa EU-maassa.  Uudella elintarvikelailla pyritään tervehdyttämään ruokaketjun toimintaa ja luomaan  kannattavuutta maatalouteen.

Eilen torstaina kyselytunnilla edustaja Sirkka-Liisa Anttila toi huolensa S-ryhmän oman tuotemerkin leikkeleistä, joissa on käytetty brasilialaista lihaa vaikka EU on laittanut Brasilian suurimmat tuottajat mustalle listalle. Brasiliassa on esiintynyt salmonellaa ja huolta on ollut myös karjatilojen työoloista. Ministeri Leppä näki tämän olevan osa suurta ongelmaa maamme elintarvikemarkkinoilla.

On syytä muistaa, että ostamalla suomalaista, tuet samalla koko elintarvikeketjua viljelijöistä yli 300 000 muuhun ketjun työntekijää.  Kotimaiset tuotteet ovat kestävämpiä ympäristön ja eläinten hyvinvoinnin kannalta.

 

 

Kansanedustajien työssäjaksaminen

Vihreiden puheenjohtaja, kansanedustaja Touko Aalto ilmoitti loppuviikosta jäävänsä toistaiseksi sairaslomalle ja kertoi jaksamisensa rajojen tulleen vastaan. Haluan toivottaa Aallolle toipumista, riittävä lepo on ensimmäinen askel voimaantumisen tiellä.

Kansanedustajauus on raskas työ. Työpäivät venyvät usein kellon ympäri ja työhön kuuluu monenlaisia paineita, niin median kuin omien äänestäjienkin taholta. Riittämättömyys on monelle tuttu tunne ja moni tekee työtään yöuniensa kustannuksella. Ehkä nykyinen sosiaalisen median aika on tehnyt työstä entistäkin hektisempää, kun koko ajan tulee olla valmiudessa reagoimaan. Moni arvioi kansanedustajan ahkeruutta lehdistön uutisoimien läsnäolo- ja poissaolotilastojen kautta, mikä voi tuoda kiusauksen jättää lääkärin määräämät sairaslomat pitämättä.

Ei voi olla niin, että politiikka on vain kovimpia ja tunteettomimpia varten. Toivon kansalaisilta ymmärrystä, kansanedustajienkin pitää saada olla inhimillisiä, tuntevia ihmisia.

 

Kiuruvesilehden kolumni

Kirjoitin kolumnissani tämän viikon Kiuruvesilehdessä turvallisuudesta ja maanpuolustuksesta. Me kiuruvetiset saimme seurata vajaa kuukausi sitten Karjalan lennoston valatilaisuutta kotikaupungissamme. Suomen puolustuksen perusta muodostuukin yleisestä asevelvollisuudesta sekä siihen liittyen vahvasta maanpuolustusahdosta ja reserviin pohjautuvista hyvin koulutetuista joukoista.

Turvallisuutta Suomessa ei kuitenkaan rakenna vain puolustusvoimat tai suomaiset sotilaat. Kyse on paljon moniuloitteisemmasta käsitteestä. Puhutaan kokonaisturvallisuudesta, jolla tarkoitetaan yhteiskunnan laaja-alaista varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kesken. Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehditaan siis yhdessä ja sen perusta on yhteiskunnan eheys ja yhtenäisyys.

Kolumnini löytyy kokonaisuudessaan kotisivuiltani  http://www.hannakaisaheikkinen.fi/maanpuolustus-kuuluu-kaikille/

Suuret kiitokset vielä kaikille, jotka mahdollistitte osaltanne valatilaisuuden ja sitä seuranneen maanpuolustusjuhlan toteutumisen.  Päivä oli mieleen jäävä monelle, ei vain varusmiehille ja heidän omaisilleen, vaan kaikille meille kiuruvetisille.

 

__

Toivotan kaikille mukavaa ja rentouttavaa viikonloppua!
Hannakaisa

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 36/2018

Viikkokirje viikko 36/2018

Perjantaina 7.9.

 

 

Viikkokirjeessäni kirjoitan eduskuntaviikon ajankohtaisista asioista. Tällä kertaa aiheena on muun muassa vanhusasiavaltuutetun tarve, viikolla vietetty kansallinen Yrittäjien päivä sekä lähetekeskustelussa olleet lakiesitykset liittyen apteekkien toimintaan.

 

On vanhusasiavaltuutetun aika

Muun muassa eräät järjestöt ovat nostaneet keskusteluun Vanhusasiainvaltuutetun tarpeen. Tuen tätä ajatusta lämpimästi ja otin asiaan kantaa eilen torstaina.

Me tarvitsemme vanhusasiavaltuutetun. Vanhustasiavaltuutetun tulisi olla vanhustyön kiistaton osaaja, jolla on kykyä nousta päivänpoliittisen keskustelun ja puoluepolitiikan yläpuolelle, kehittämisideoita tarjoten ja vanhusmyönteistä yhteiskuntaa rakentaen.

Osallistuin aiheeseen liittyen yleisötilaisuuteen Narikkatorilla tiistaina. Paikalla oli edustajia kaikista puolueista sekä joistain kansalaisjärjestöistä.

Kannanottoni aiheesta on luettavissa kotisivuillani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/vanhustenhoito-kuntoon-nyt-on-vanhusasiainvaltuutetun-aika/

 

Yrittäjän päivä

Keskiviikkona 5.9. vietettiin kansallista yrittäjän päivää.

Nykyinen hallitus on halunnut vahvistaa yrittäjyyden olosuhteita kaikin keinoin, jotta Suomi olisi hyvä paikka yrittää ja olla yrittäjä. Jos meillä ei olisi hyviä yrityksiä, ei olisi myöskään verotuloja ja sitä kautta hyvinvointivaltiota.
On syytä muistuttaa, että hallitus pääsi budjettiriihessä sopiin yrittäjien ei-omistavien, mutta yrityksessä töissä olevien perheenjäsenten ulottamisesta työttömyysturvan piiriin. Päätös oli oikeudenmukainen ja sillä on merkitystä monille yrittäjäperheille.

Pääministeri Sipilä totesi Yrittäjänpäivän pääjuhlan puheessa osuvasti yrittäjän olevan kuin kuminauha, tarvittaessa se venyy äärimmilleen. Yrittäjä on usein valmis valmis tinkimään omasta hyvinvoinnistaan ja jopa toimeentulostaan, jotta yritys ja työntekijät pärjäävät. Yrittäjien jaksamiseen liittyen jätimme torstaina edustajien Mikko Savola, Arto Pirttilahti ja Markku Pakkanen kanssa lakialoitteen koskien liikunta- ja kulttuurisetelien laajentamista toiminimiyrittäjille. Verovapaa liikunta- ja kulttuurietu olisi yksi keino kannustaa yrittäjiä pitämään huolta omasta hyvinvoinnistaan.

 

Apteekit lähetekeskustelussa

Hallituksen esitys lääkelain muuttamisesta oli keskiviikkona eduskunnan lähetekeskustelussa.

Hallituspuolueiden apteekkityöryhmä linjasi keväällä -17, että apteekkitoiminta pidetään jatkossakin luvanvaraisena ja lupaan kuuluu sijainnin sääntely. Lääketurvallisuus ja lääkkeiden yhdenvertainen saatavuus tulevat olemaan siis jatkossakin suomalaisen apteekkitoiminnan ytimessä.  Lakimuutokset ovat näiden linjausten mukaisia.

 

Käsittelyssä olleilla lakimuutoksilla halutaan laajentaa Fimean mahdollisuuksia uusien apteekkien perustamiseen niin, että lääkkeiden saatavuuden turvaamiseen apteekin perustamiseen vaikuttaisi nykyistä laajemmin myös apteekkipalveluiden tarve.  Lisäksi apteekkeja voisi jatkossa perustaa sosiaali- tai terveydenhuollon toimintayksikön yhteyteen, mikä mahdollistaa potilaan katkeamattoman lääkehoidon ja tukee kotiutuvan potilaan lääkehoidon toteutumista.

Maatalouden kannattavuuskriisi

Suomalaisen maatalouden kannattavuus keskustelutti torstai-iltana Ylen A-studiossa. Keskusteluun osallistui maa- ja metsätalousministeri Leppä,  maatalouden kannattavuutta selvittävä vuorineuvos Reijo Karhinen, S-ryhmän kenttäjohtaja Arttu Laine sekä Elintarviketeollisuusliiton toimitusjohtaja Piia Pohja.

Keskustelu oli paikallaan ja sitä tarvitaan, mutta ennen kaikkea tarvittaisiin ruokaketjun vahvimmalta toimijalta kaupalta ymmärrystä heikompaa, eli tuottajaa kohtaan. Vahvimman toimijan toimia peräänkuulutti myös ministeri Leppä joka nosti ongelmallisena seikkana esiin sen, että kun tuottajien tuotantokustannukset ovat kasvaneet 15 vuoden aikana keskimäärin 50 prosenttia, ovat tuottajahinnat kasvaneet vain 17%.

Ylen kyselyn mukaan 90% suomalaisista olisi valmis maksamaan ruoasta enemmän, jos tietäisi viljelijän saavan tuotteiden hinnasta suuremman osuuden. Tämä on tuottajille rohkaiseva viesti.

 

Suomenmaan kolumni

Sote-uudistuksella on nyt ratkaisunhetket ja kansanedustajat ovat nyt paljon vartijoina. Kirjoitin aiheesta Suomenmaan Puheenvuoro-kolumnissani.

”Ai­ka­tau­lu on kun­ni­an­hi­moi­nen ja ki­reä, mut­ta täy­sin mah­dol­li­nen. Ku­ten tie­däm­me, mo­nel­la on voi­ma­kas po­liit­ti­nen int­res­si jar­rut­taa pro­ses­sia.

Jo­kai­sen kan­sa­ne­dus­ta­jan yli puo­lu­e­ra­jo­jen on nyt syy­tä poh­tia, mikä on kan­sa­lai­sil­le pa­ras­ta. On su­rul­lis­ta, et­tä pe­rus­pal­ve­lut ovat pääs­seet ra­pau­tu­maan ja ter­veys­kes­kus­ten taso ko­e­taan pai­koin niin huo­no­na, et­tä niis­tä pu­hu­taan ylei­ses­ti ar­vaus­kes­kuk­si­na. Ny­ky­jär­jes­tel­mä on tien­sä pääs­sä.

Ikään­ty­vän vä­es­tön­sä ja kas­va­vien kus­tan­nus­ten kans­sa kamp­pai­le­vil­la kun­nil­la ei ole riit­tä­vää ta­lou­del­lis­ta kan­to­ky­kyä vas­ta­ta laa­duk­kais­ta pe­rus­pal­ve­luis­ta. Sote-uu­dis­tus oli vält­tä­mä­tön ja kii­reel­li­nen jo vuo­sia sit­ten ja on sitä yhä.”

Kolumnini on luettavissa tästä:
https://www.suomenmaa.fi/puheenvuoro/soteuudistuksen-ratkaisunhetket-6.19.413346.122fdca2a4

 

Ylen gallup

Ylen tuoreessa puoluekannatusmittauksessa kolmen suurimman kannatus oli lähentynyt toisiaan. Keskustan kannatus oli pysynyt ennallaan SDP:n ja Kokoomuksen kannatuksen laskiessa. Kokoomuksessa ja SDP:ssä näyttää olevan haluja tehdä vaaleista kahden puolueen välinen kampailu, mutta kuten keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen totesi, vaalien ykkössija on aidosti auki. Äänestäjät aikanaan päättävät puolueiden järjestyksen.

Mukavaa viikonloppua!

Hannakaisa