Viikkokirje 7/2019

Perjantaina 15.2.

 

Viikkokirjeessäni käsittelen eduskuntaviikon ajankohtaisia aiheita.

Mykkäselle moitteet oikeuskanslerilta

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) sai oikeuskansleri Tuomas Pöystiltä moitteet ratkaisustaan liittyen Kriisinhallintakeskuksen siirtoon Kuopiosta Helsinkiin. Oikeuskansleri teki ratkaisunsa kuopiolaisen kansanedustaja Markku Rossin perustelluin syin tekemän kantelun pohjalta.

Kokoomusministeri Mykkänen sai nuhteita erityisesti siitä, että valmistelun lähtökohtana oli vain yksi vaihtoehto eli Helsinki. Tämä osoittaa mielestäni Mykkäseltä tietoista keskittämisen halua, hän ei tosiasiallisesti edes halunnut pohtia muiden vaihtoehtojen järkevyyttä. Säädösten ja yleisen oikeustajun mukaan vertailu olisi pitänyt tehdä useamman vaihtoehdon pohjalta. Lisäksi nuhteita tuli sisäministeriön ristiriitaisesta tiedottamisesta.

Näiden moitteiden jälkeen viisainta olisi perua koko huonosti valmisteltu päätös. Tiedotteeni asiasta on luettavissa kotisivuiltani.

 

Vanhuspalvelulain kokonaisuudistaminen käyntiin

Olen erittäin ilahtunut siitä, että hyvinvoinnin ja terveyden ministeriryhmä päätti tällä viikolla kokouksessaan aloittaa vanhuspalvelulain uudistuksen valmistelun. Tuon työn on tarkoitus kattaa koko vanhuspalveluiden kokonaisuuden. Tämä on tärkeä linjaus.

Lakia uudistettaessa on tarkoitus arvioida ainakin henkilöstön määrän kysymyksiä, ennaltaehkäisyn näkökulmia ikäihmisten toimintakyvyn ylläpitämiseksi, hoidon laadun varmistamiseen liittyviä tekijöitä, sekä vanhuspalvelulain ja sosiaalihuoltolain yhteensovittamista.

Ministeriryhmä peräänkuulutti laajaa virkamiesvalmistelua yli hallinnon rajojen sekä keskustelua ikäihmisten ja heidän omaistensa kanssa, jotta palvelujen, terveyden ja hyvinvoinnin eri näkökulmat, esimerkiksi osaaminen, henkilöstön riittävyys, erilaiset asumisratkaisut, johtaminen, hankinnat ja valvonta otetaan riittävästi huomioon.
Ministeriön tiedote asiasta on luettavissa tästä.

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunta haluaa puuttua vakuutuslääkärijärjestelmän epäkohtiin

Saimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa valmiiksi mietinnön liittyen kansalaisaloitteeseeen, joka koskee vakuutuslääkäritoimintaa. Kansalaisaloitteessa esitetään, että vakuutuslääkäreiden oikeus olla noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöstö annetun lain mukaisia muotosäännöksiä tulee poistaa.

Pidimme mietinnössämme huolestuttavina kansalaisten kokemuksia vakuutuslääkäreiden lausuntojen epäoikeudenmukaisuudesta. Erityisen ongelmallisia ovat tilanteetn, joissa hakijaa hoitaneiden lääkäreiden lausunnot ja johtopäätökset eroavat korvausratkaisuista ja hakijalle jää hämäräksi päätöksen taustalla olevat syyt.

Totesimme mietinnössämme, ettei aloitteessa ehdotettu lainmuutos vaikuttaisi asiantuntijalääkärin velvollisuuksiin tai häneen kohdistuvaan valvontaan, emmekä tämän vuoksi pitäneet ehdotettua lakimuutosta tarkoituksenmukaisena. Totesimme kuitenkin, että kansalaisaloite tuo merkittävällä tavalla esille seikkoja, joiden perusteella vakuutuslääkärijärjestelmää on edelleen arvioitava ja kehitettävä kansalaisten oikeusturvan ja järjestelmän hyväksyttävyyden parantamiseksi. Ehdotimme lausumaa, että valtioneuvosto antaa eduskunnalle ehdotuksia lainsäädännön muuttamisesta tältä osin.

 

Alueellistamisessa tarvitaan uutta vaihdetta

Tiistaina selvityshenkilöt Timo Reina ja Anna-Kaisa Ikonen luovuttivat alueellistamista koskevan selvitysraporttinsa. Raportissa oli kyse valtionhallinnon työpaikkojen sijoittautumisesta eri puolilla Suomea.

Selvityksen mukaan alueellistamislainsäädäntöä ja päätöksentekoprosessia on uudistettava. Valtio tarvitsee uuden strategian ja selkeät tavoitteet alueelliseen läsnäoloon ja toimintaan. Kokonaisten virastojen alueellistamisesta on siirryttävä paikkariippumattomaan työhön. Nykyajan verkko- ja etäyhteydet antavat tälle erinomaiset edellytykset. Valtiolta tämä edellyttää nykyistä joustavampaa henkilöstö- ja työnantajapolitiikkaa.

Rehellisisyyden nimissä on sanottava, että niin sanotut ”helpot alueellistamispäätökset” tehtiin 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen aikana. Silloin alueellistamisen numeromääräiset tavoitteet olivat kirjattuina Matti Vanhasen molempien hallitusten ohjelmiin. Selvityshenkilöt ovat oikeassa siinä, että kokonaisten virastojen siirtäminen pääkaupunkiseudulta maakuntiin on vaikeaa. Vastaavasti kuitenkin pitäisi huolehtia siitä, että liikettä ei tapahtuisi päinvastaiseen suuntaan. Nyt näin on tapahtunut. Muistamme oikein hyvin esimerkiksi keskustelun Fimean ja Kriisinhallintakeskuksen ympärillä.

Niin ikään selvityshenkilöt ovat oikeassa siinä, että alueellistamisrintamalla ei tapahdu mitään hallitusti, mikäli tavoitteita ei ole määriteltyinä tulevien hallitusten ohjelmissa. Siksi jo seuraavaan hallitusohjelmaan olisi kirjattava selkeäksi tavoitteeksi valtion läsnäolon turvaaminen maakunnissa, maan tasapainoinen kehittäminen sekä työllisyyden ja elinvoimaisuuden tukeminen maan eri osissa.

Tähän saakka valtionhallinnossa on tunnustettu ja tunnistettu valitettavan vähän nykyaikaisia etätyön tekemisen ja monipaikkaisen työskentelyn mahdollisuuksia. Maakunnissa kokonaisten virastojen lakkauttaminen ja työn perässä pois muuttaminen on vanhanaikaista.
Siksi valtion työnantajapolitiikka olisi päivitettävä nykyaikaan. Työtä on voitava jatkossa hajasijoittaa eri puolille Suomea myös tehtävälähtöisesti, jos siihen on poliittista tahtoa. Keskustalle tämä sopii.

Lisäksi internettiin perustettujen valtionhallinnon palveluiden lisäksi suomalaiset tarvitsevat myös fyysisiä asiointipisteitä. Samaan osoitteeseen voidaan koota myös kuntien ja yksityisen sektorin tuottamia palveluja. Tarvitaan lainmuutos, jolla valtion viranomaisten osallistuminen yhteispalvelupisteisiin tehdään pakolliseksi.

 

 

Viikonloppuna olen mukana seuraavissa Keskustan tilaisuuksissa:
Ia 16.2 klo 10, Iisalmen Kulttuuritalo.
klo 13, Vanha Postitalo, Nilsiä
su 17.2 klo 13 Ravintola Old Fox, Siilinjärvi

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

Viikkokirje 6/2019

Perjantaina 8.helmikuuta

 

Viikkokirjeessäni käsittelen kuluneen viikon ajankohtaisia kuulumisia eduskunnasta.

 

Välikysymys vanhustenhoidosta

 

Oppositio jätti viime viikolla hallitukselle välikysymyksen vanhustenhoidon tilasta. Välikysymyskeskustelu oli keskiviikkona, jolloin eduskunta puhui kuusi tuntia huolistaan ja ratkaisuehdotuksistaan aiheeseen liittyen. Totuuden nimissä on sanottava, että puheissa oli myös aimo annos populismia ja vaalien läheisyyttä.

Sain pitää keskustelussa Keskustan eduskuntaryhmän ryhmäpuheenvuoron. Omassa puheenvuorossani muistutin, että jokaisella vanhuksella on oikeus inhimilliseen ja hyvään hoitoon ja hoivaan. Julkisuuden kautta esiin tulleet räikeät laiminlyönnit osoittavat, että joissain sosiaali- ja terveysalan isoissa firmoissa ahneus on mennyt inhimillisyyden edelle. Kuntien kanssa tehtyjä sopimuksia on rikottu jopa tietoisesti. Tämä suututtaa minuakin.

Tiedän kokemuksesta, että työntekijät niin julkisella kuin yksityisellä puolella sekä järjestöissä ovat osaavia ammattilaisia, jotka tekevät vaativaa ja vastuullista hoiva- ja hoitotyötä suurella sydämellä. Hoitajia ei saa ongelmista syyllistää. Päinvastoin on kiitettävä rohkeita hoito- ja hoivatyön tekijöitä, jotka ovat tuoneet puutteita päivänvaloon.

Päättäjiltä odotetaan nyt tekoja. On hienoa että ministeri Saarikko kutsui alan keskeiset toimijat työkokoukseen ja että he pääsivät sopuun tietyistä minimitason ehdoista, joihin vanhustenhoidossa on sitouduttava. Tuosta kokouksista ja sen tuloksista voi lukea lisää Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/vanhusten-asumispalvelujen-laatua-vahvistetaan-25-toimenpiteella

Ministeri on myös ilmoittanut aloittavansa hoitajamitoitukseen liittyvän lainvalmistelun. Keskusta haluaa, että hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin sovitaan seuraavan hallituksen ohjelmassa. Oppositio väittää vaalisyistä, että lakia olisi mahdollista muuttaa vielä tällä kaudella. Tämä on rumaa äänestäjien huiputtamista. Näin mittavissa kysymyksissä lainsäädäntöä ei muuteta muutamassa viikossa. Lain muutos edellyttää huolellista kustannus- ja vaikutusarvioinnin tekemistä ja eri osapuolten, mukaan luettuna peruspalveluista vastaavien kuntien kuulemista. Oppositio on koko vaalikauden ajan pitänyt meteliä huolellisen lainvalmistelun puolesta, toki syystäkin. On ristiriitaista että näin tärkeässä asiassa tuosta periaatteesta haluttaisiin luopua.

Puolueeni Keskusta esittää myös vanhusten kotihoitoon lisää henkilöstöä ja sitä, että jokaiselle ikäihmiselle taataan vähintään yksi lämmin ateria päivässä. Tavoitteemme on myös parantaa edelleen omaishoidon ja omaishoitajien tilannetta. Lisäksi ehdotamme vanhusasiavaltuutetun tehtävän perustamista. Vanhuspalvelulakia on tarkasteltava nyt laajemminkin, pelkkä tehostetun palveluasumisen hoitajamitoituksen korotus ei takaa hyvää vanhuutta.

On myös tärkeää viedä sote- ja maakuntauudistus viimein maaliin. Uudistuksen toteuttaminen on välttämätöntä, jotta tasa-arvoiset palvelut voidaan turvata jokaiselle suomalaiselle myös tulevaisuudessa ja mikä tärkeintä: maakunta- ja soteuudistus laittaa stopin tälle vanhusten hoivan hallitsemattomalle kilpailutukselle. Uudistus on pelastus myös nopeasti ikääntyville kunnille, joiden menoista leijonanosa menee tällä hetkellä sosiaali- ja terveyspalveluihin.

 

Vanhustenhoitoon ja koko hoiva-alaan liittyen opetusministeriö ilmoitti tänään palauttavansa sosiaali- ja terveysalan koulutuksen pääsykokeet. Jatkossa opiskelija voidaan jättää valitsematta, jos hän selkeästi soveltumaton toimimaan sosiaali- ja terveysalalla. Näin vältetään täysin soveltumattomien henkilöiden päätyminen alalle. Haluan silti vielä kerran korostaa, että enemmistö sote-sektorilla työskenteleviä on erittäin motivoituneita ja korkealla etiikalla työskenteleviä ammattilaisia. Täysin alalle soveltumattomat ovat hyvin marginaalinen joukko, mutta heidät täytyy saada alalta pois. Kyse on viime kädessä lasten ja vanhusten terveydestä sekä turvallisuudesta.

 

Selvitys maatalouden kannattavuudesta julki

Pääministeri Juha Sipilä ja maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä asettivat viime vuonna vuorineuvos Reijo Karhisen selvittämään maatalouden kannattavuutta. Tuo selvitys julkaistiin eilen torstaina.

94-sivuinen selvitys pitää sisällään paljon ehdotuksia. Ehdotukset vaihtelivat konkreettisista toimista laajoihin strategisiin linjavalintoihin. Niihin on nyt perehdyttävä huolella. Karhisen ehdottaman Yhteisen Ruokapöydän kokoaminen käynnistetään välittömästi. Tarkoituksena on luoda uusi foorumi, joka ruokaketjun toimijat yhdessä vahvistavat toiminnan edellytyksiä. Kaikkien toimijoiden on muutettava toimintatapojaan, jotta kannattavuus saadaan kohenemaan.

Selvitys on luettavissa tästä: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161359

 

Keskusta julkaisi perusturvalinjauksensa

Keskusta julkaisi tällä viikolla huolellisesti valmistellun perusturvalinjauksensa. Olemme olleet ja olemme jatkossakin vahva perusturvapuolue. Olemme esimerkiksi 2000-luvulla nostaneet aina hallituksessa ollessamme kaikista pienimmät minimietuudet työmarkkinatuen tasolle. Muiden puolueiden agendalla tämä ei ole ollut.

Olemme myös vuosikymmenten ajan puhuneet perustulon puolesta. Olemme mallissamme konkretisoineet, miten perustulo olisi mahdollista toteuttaa niissä reunaehdoissa, joissa Suomessa elämme. Mallimme lähtee siitä, että kohti perustuloa voidaan siirtyä vaiheittain ja kokeilujen kautta.

Mallimme yksinkertaistaa ja yhtenäistää perusetuuksia ja varmistaa että työn vastanottaminen ja tekeminen olisivat kaikissa tilanteissa kannattavaa.  Haluamme vastata mallillamme työelämän suuriin muutoksiin ja ihmisten vaihtuviin tilanteisiin työssäolon, työttömyyden, perheen perustamisen ja opiskelun välillä.

Lue koko Keskustan kannustavan perustulon malli täältä: www.keskusta.fi/perustulo

 

Keskusta käy kohti vaaleja

Keskusta avasi viime viikonloppuna eduskuntavaalikampanjansa. Haemme vaaleissa suomalaisten luottamusta teemalla ”Suomen arvoisia tekoja”.  Vaaliohjelmaamme ja ehdokkaisiimme voi tutustua Keskustan sivuilla: https://www.keskusta.fi/Eduskuntavaalit-2019

 

Olen tavattavissa tänä viikonloppuna seuraavasti:

 

perjantaina 8.2 klo 18 Ravintola Peltohovissa Kiuruvedellä, lauantaina 9.2. klo 10-12 Iisalmen K-Citymarketin edustalla ja klo 13 Pörsänmäen Nuorisoseuran talolla, sunnuntaina 10.2 klo 13 Vieremän eteläisellä koululla ja klo 18 Sukevan Päiväkeskus Pysäkissä.

 

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

 

Hannakaisa

 

Viikkokirje 5/2019

perjantaina 1. helmikuuta

 

Tämän viikon keskusteluilmapiiriä on leimannut vanhustenhoidon kysymykset. Ne ovat myös tämän viikkokirjeen pääaiheena.

 

Vanhustenhoidon tila

Vanhustenhoito on keskusteluttanut runsaasti viime päivinä niin lehtien palstalla kuin täällä eduskunnassakin. Eilinen eduskunnan kyselytunti käytettiin kokonaan vanhustenhoidon kysymyksiin. Julkisuuteen on noussut erittäin tuomittavia yksityiskohtia etenkin joidenkin yksityisten hoivayritysten todellisuudesta. Ei ole hyväksyttävää, että yksityinen voitontavoittelu menee hyvän hoidon ja eettisen toiminnan edelle.  Ei myöskään ole hyväksyttävää, että voitontavoittelun nimissä esimerkiksi henkilöstömäärä pidetään niin pienenä että kyse on jo vanhusten kaltoinkohtelussa.

Vanhustenhoidon tila ei ole mitenkään uusi, tämän tai edellisen hallituskauden aikana syntynyt ongelma. Vanhustenhoivan ongelmat ja haasteet ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä. Aloitin itse gerontologisen sairaanhoitajan opinnot yli 20 vuotta sitten ja aihe keskustelutti jo silloin. Yksikään puolue ei voi nyt syytellä muita tai teeskennellä syytöntä. Olemme jokainen vuorollaan olleet hallitusvastuussa, päättäjän paikalla.

 

Keskusta kannattaa 0,7 hoitajamitoitusta lakiin

Puolueessani Keskustassa on otettu julkisuudessa olleet tapaukset vakavasti. Arvioimme tilannetta ja päädyimme esittämään 0.7 hoitajamitoitusta kirjattavaksi lakiin. Tämä tarkoittaa siis sitä, että henkilöstön vähimmäismitoitus vanhusten tehostetun palveluasumisen yksiköissä tulee olla vähintään 0,7 hoidettavaa kohden. Tämä linjaus tulee kirjata osaksi vanhuspalvelulakia.

Jokaisen vanhuksen pitää tuntea olonsa turvalliseksi viimeisessä kodissaan. Omaisten pitää voida luottaa siihen, että läheinen saa hyvää ja laadukasta hoivaa. Tutkimusten mukaan ympärivuorokautisen hoivan piirissä on entistä huonokuntoisempia vanhuksia. Osaavan henkilöstön riittävä määrä takaa parhaiten sen, että jokaisen asukkaan hyvinvoinnin varmistamiseen on riittävästi aikaa, ja henkilöstö jaksaa työssään.

Tällä hetkellä henkilöstömitoituksesta ei säädetä lain tasolla. Vanhuspalvelulakia täsmennetään terveydenhuollon laatusuosituksella, jonka mukaan henkilöstömitoituksen tulisi olla tehostetussa palveluasumisessa 0,5 hoidettavaa kohti. Laatusuositus on sinänsä vienyt asiaa oikeaan suuntaan, mutta se ei riitä. Siksi tarvitaan kirjaus lakiin.

THL:n viimeisimpien tietojen mukaan toteutunut mitoitus on ollut keskimäärin yksityisissä hoitolaitoksissa 0,65 ja julkisissa hoitolaitoksissa 0,64. Nämä luvut ovat kuitenkin vain keskiarvoja, mikä tarkoittaa että useissa yksiköissä mennään huomattavasti keskiarvon alle. Luvut perustuvat toimijoiden omiin ilmoituksiin.

0,7 hoitajamitoituksella ja sen lakiin kirjaamisella on eduskunnassa laaja kannatus Kokoomusta lukuunottamatta. Valtiovarainministeri, Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo kiirehti jo ilmoittamaan ettei desimaalit ratkaise vanhustenhoidon laatua. Nämä desimaalit näkyvät kuitenkin ihan konkreettisesti lisätyöntekijöinä, siksi niitä ei pidä vähätellä. Liian pienten desimaalien jälkiä olemme joutuneet todistamaan esimerkiksi julkisuudessa olleen Esperi Caren tapauksessa.

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus tarvitaan myös vanhustenhoidon vuoksi

Oppositio näyttää haluavan estää sote-uudistuksen läpiviemisen nyt vanhustenhoidon vuoksi. Tämä on erikoista ajattelua. Uudistus tarvitaan nimenomaan siksi, jotta suomalainen yhteiskunta kykenisi vastaamaan voimakkaan ikääntymisen aiheuttamiin haasteisiin. Juuri nykyinen soten epävarmuus on mahdollistanut näille ”pörriäisille” voimakkaita kasvun mahdollisuuksia. Moni kunta kipuilee kykynsä kanssa järjestää hoivapalveluita ikääntyvälle väestölleen ja on päätynyt ulkoistamaan palvelunsa.

Sote-uudistus ja vastuun siirto kunnilta maakunnille tarjoaa maakunnille mahdollisuuden katsoa laajemmasta katsantokannasta missä määrin palveluita on tarpeen ulkoistaa tai tuottaa niitä itse. Maakunnilla on isoina yksiköinä myös parempi hankintaosaaminen ja kyky valvoa palveluntuottajia.

Sote-uudistuksen myötä kilpailutus vähenee, kun maakunta määrittää kriteeit palveluntuottajille. Sote-uudistuksen on määrä tuoda myös valinnanvapaus, joka tarkoittaa, että asiakas saa valita hyväksytyistä palveluntuottajista itselleen parhaimman esimerkiksi asiakassetelin ja henkilökohtaisen budjetin muodossa. Tämä pakottaa palveluiden tarjoajat kilpailemaan laadulla.

Yksityinen hoiva ei myöskään automaattisesti tarkoita huonoa hoivaa eikä julkinen hoiva hyvää hoivaa. Huonoja ja hyviä palveluntarjoajia on molemmissa.

 

Infra oy

Keskustan tavoite Infra Oy:sta toteutuu tällä kaudella. Raideliikenteen kehittämiseksi ja suurten raideliikenneinvestointien toteuttamiseksi hallitus on päättänyt perustaa valtion kokonaan omistaman osakeyhtiön, jonka avulla raideliikennettä aletaan kehittää kolmeen suuntaan: Pohjoiseen, länteen ja itään. Kysymys on miljardien eurojen hankkeesta. Koko Suomelle tärkeä päärata saadaan liikkeelle heti, seuraavana Turku ja Itärata heti, kun maakuntakaavat ovat valmiina. Tämä vapauttaa isoista hankkeista perustienpitoon rahaa.

Hyvät junayhteydet pitävät koko Suomen elinvoimaisena ja tekevät kotimaan matkustamisesta entistä helpompaa.

Keskusta esitti Infra Oy-mallia jo viime kaudella ja vuoden 2015 eduskuntavaaliohjelmassa väylärahoituksen uudistamiseksi.

 

 

Keskustan perhepaketti

Julkaisimme eilen Keskustan ylisukupolvisen perhepoliittisen ohjelman, joka sisältää linjauksia perhepolitiikkaan liittyen.

Keskustan tärkeimmät tavoitteet perhevapaauudistukselle ovat perheiden valinnanvapaus ja lapsen oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa. Mallin on mielestämme joustettava perheiden erilaisten elämäntilanteiden mukaan. Haluamme myös, että uudistus olisi perheiden näkökulmasta aito parannus, ei heikennys nykytilaan verrattuna. Perhevapaauudistuksella tulisi antaa signaali siitä, että perheitä ja heidän kykyä tehdä oman perheensä näkökulmasta oikeita ratkaisuja, arvostetaan.

Keskusta puolustaa jatkossakin kotihoidon tukea yhtenä perheiden valinnanmahdollisuutena. Puolue haluaa, että oikeus siihen turvataan kolmeen ikävuoteen saakka. Keskustan perhepoliittinen ohjelma listaa tavoitteita koko elinkaarelle muksuista mummoihin. Ohjelma ottaa kantaa siihen, miten perheellistymistä ja parisuhdetta voidaan tukea, miten vältetään nuorten syrjäytymistä ja miten elämän viimeiset vuodet tulee hoitaa

 

Koko linjaus on luettavissa tästä:  https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Muita-ohjelmia-ja-linjauksia/Tulevaisuus-tehdaan-kodeissa–Keskustan-perhelinjaus

 

 

 

Huomenna lauantaina osallistun ensin Keskustan vaalistarttiin Tennispalatsissa ja sen jälkeen puolueen vaaliristeilylle. Maanantaina 4.2. klo 18 olen tavattavissa Keskustan riista- ja eräillassa Ravintola Old Foxissa. Tilaisuudessa on läsnä myös maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä.

 

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

Viikkokirje 4/2019

Perjantaina 25. tammikuuta

 

Viikkokirjeen aiheena on tänään Keskustan tuore hyte-ohjelma, huippulukemissa oleva työllisyys sekä maahanmuuttajien kotouttamistoimenpiteet

 

Keskusta julkisti hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen ohjelman

Tiistaina julkaistiin Keskustan köyhyys- sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen linjaus. Sain itse olla johtamassa tuota puolueen hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ohjelmatyöryhmää. Köyhyystyöryhmä puolestaan johti kansanedustaja Aila Paloniemi.

Keskustassa on pitkä perinne tehdä ohjelmatyötä kenttäväen voimin. Jäsenistö pääsee siten meillä aidosti vaikuttamaan puolueen politiikkalinjauksiin. Nytkin ohjelmatyöryhmiin haettiin kiinnostuneita osallistujia avoimella haulla vuonna 2017. Hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen ohjelmatyöryhmään oli kaikkein eniten hakijoita, yli 70. Puolueessamme on siis erittäin paljon osaamista ja kiinnostusta aiheeseen liittyen.

Nyt laaditun linjauksen keskeinen periaate on se, että haluamme nostaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kaiken politiikan keskiöön, ohjaavaksi periaatteeksi kaikessa päätöksenteossa. Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on myös järkevää talouspolitiikkaa. Esimerkiksi vanhusten pitkäaikaishoidon hinta on pienimmilläänkin 50 000 euroa vuodessa. Ennenkaikkea kyse on kuitenkin hyvästä ja inhimillisestä elämästä sekä sen edistämisestä. Emme halua holhota tai syyllistää, vaan ajattelumme lähtee siitä että yhteiskunnan on tehtävä hyvinvointia ja terveyttä edistävät valinnat riittävän helpoiksi

Ohjelmamme on laadittu elämänkaariajattelun pohjalle. Haluamme turvata ihmisen hyvän elävän muksusta muoriin.  Koko laaja linjapaperimme on luettavissa puolueen sivuilta:      https://www.keskusta.fi/loader.aspx?id=f6b434f7-8886-40b5-8eed-f4f43bb2c3c0 Suosittelen lämpimästi tutustumista!

 

Työllisyys huippulukemissa

Uusimmat työllisyysluvut kertovat työllisyyden yhä kasvavan. Työ- ja elinkeinotoimistoissa oli joulukuun lopussa yhteensä 256 5000 työtöntä työnhakijaa, mikä on 39 000 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Pitkäaikaistyöttömiä on noin 25 000 vähemmän kuin vuosi sitten tähän aikaan. Samoin on vähentynyt yli 50-vuotiaiden ja alle 25- vuotiaiden työttömien määrä. Tilastokeskuksen mukaan työllisiä oli joulukuussa 84 000 enemmän kuin vuotta aiemmin. Tämä vastaa suurinpiirtein Kouvolan tai Porin kaupunkien asukasmäärää.  Lukujen takana on kymmeniä tuhansia suomalaisia perheitä, joissa katsotaan nyt valoisammin tulevaisuuteen kuin koskaan aikaisemmin.

 

Eduskunta keskustelu kotoutumisesta

Käsittelimme keskiviikkona 23. tammikuuta täysistunnossa eduskunnan tarkastusvaliokunnan yksimielistä mietintöä kotoutumisen toimivuudesta.

Tarkastusvaliokunnan mietinnön keskeisin viesti on, maahanmuuttajien kotouttaminen toimi. Prosessi on liian hidas eivätkä toimenpiteet ole riittäviä yhteiskunta- työelämä- ja kielitaitovalmiuksien saavuttamiseksi.

Tarkastusvaliokunnan havainnot olivat hyviä. Meidän on uskallettava katsoa kotouttamisjärjestelmäämme kriittisesti ja sen kipukohdat tunnistaen. Samalla meidän on tunnistettava, että suomalaisella yhteiskunnalla on haasteena matala syntyvyys ja toisaalta ikääntyvä väestö. Hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden ja eläkejärjestelmän ylläpito edellyttää maahanmuuttoa. Yritykset tarvitsevat työvoimaa. Työpaikan saamisella on aivan keskeinen merkitys kotoutumisessa, mutta työllistyminen edellyttää työn kannalta riittävää kielitaitoa.

Mietinnössä oli kiinnitetty erikseen huomiota maahanmuuttajanaisiin, jotka tulisi asettaa kotouttamispalveluiden erityiseksi kohderyhmäksi. Maahanmuuttajanaisten vahvempi kiinnittyminen yhteiskuntaan on niin naisten itsensä, kuin myös heidän lastensa etu. Maahanmuuttajanaisille tarvitaan houkuttimia työhön ja koulutukseen, tarvitaan tehokkaampaa ohjausta kotoutumispalveluiden piiriin. Vaihtoehtoja pitää olla muitakin kuin kodin ulkopuolinen kotoutumien tai kotona tapahtuva yhteiskunnasta syrjässä oleminen. Erikseen olisi kehitettävä kotouttamistoimia, jotka soveltuvat myös pienten lasten äideille, jottei äitiys ja pieni lapsi ole este kotouttamispalveluihin osallistumiselle.

 

 

 

 

Olen tavattavissa huomenna Kuopion tammimarkkinoilla klo 10-12. Sunnuntaina osallistun Pohjois-Pohjanmaan piirin vaalistarttiin Oulussa.

 

Aurinkoista viikonloppua toivottaen,

 

Hannakaisa

 

 

Viikkokirje 3/2019

perjantaina 18.tammikuuta

 

Viikkokirjeessä käsittelen tällä kertaa mm. ajankohtaisia seksuaalirikoksia, omaishoidon ja työn yhdistämistä sekä ravintolaruoan alkuperätietoja.

 

Oulun ja Helsingin seksuaalirikokset

 

Tämän viikon poliittista ilmastoa on hallinneet Oulussa ja Helsingissä tapahtuneet maahanmuuttajataustaisten henkilöiden tekemät, alaikäisiin lapsiin kohdistuneet seksuaalirikokset. Aihe keskustelutti myös eduskunnan kyselytunnilla eilen torstaina.

 

Poliisille tehtiin vuonna 2018 1400 ilmoitusta lapsen seksuaalisesta hyväksikäytöstä. Jotain yhteiskunnassamme on vialla, kun määrä on näin suuri. Jokainen tapaus on liikaa ja kaikki seksuaalirikokset eivät koskaan edes päädy poliisin tietoon. Vielä ei ole tiedossa kuinka moni näistä tutkinnoista päätyy syyteharkintaan.

 

Ilmoitetuissa hyväksikäyttöepäilyssä oli epäilynä 183 ulkomaalaistaustaista ja 1217 kantasuomalaista henkilöä. On siis huomioitava, että vaikka ulkomaalaistaustaisten osuus tässä tilastossa on heidän määräänsä suuri, lasten seksuaalista hyväksikäyttöä ei kitketä ainoastaan maahanmuuttopoliittisin toimin. Ongelma on maahanmuuttopolitiikkaa suurempi.

 

Viime päivinä on keskusteltu erityisesti sosiaalisen median niin sanotusta grooming-ilmiöstä, jolla tarkoitetaan vaivihkaista luottamussuhteen herättämistä, jonka avulla manipuloidaan ja houkutellaan nuorta seksuaalisiin tekoihin. Vanhemmille tämä ilmiö voi olla vaikea havaita, lasten nettimaailma kun on usein niin täysin erilainen kuin vanhempien.

 

Ministeri Saarikko avasi erinomaisessa blogikirjoituksessaan tarvittavia toimenpiteitä. Lasten kanssa työskentelevillä ammattilaisilla tulee olla osaamista tukea lapsia ja vanhempia toimimaan turvallisesti verkossa. Erityisen tärkeä on vahvistaa myös lapsen omia turvataitoja, jotta lapsi ymmärtää riskitekijät ja osaa puolustaa omia rajojaan. Kyselytunnilla ministeri Saarikko lupasi tarkastella aiheen parissa työskentelevien järjestöjen rahoitusta. Ministerin kirjoitus on luettavissa tästä: https://www.annikasaarikko.fi/netin-namusedat/

 

Mitä rikosoikeudelliseen puoleen tulee, eduskuntaryhmien puheenjohtajat linjasivat tiistaina käsittelyssä olevia lakiesityksiä niin, että tietyt aihepiirin liittyvät lakiesitykset on käsiteltävä niin, että päätökset saadaan aikaan kahden kuukauden kuluessa ja lait voimaan mahdollisimman pian. Tuo linjaus koskee esitystä lapsen hyväksikäytöstä annettujen tuomioiden koventamiseksi, esitystä henkilötietojen käsittelystä poliisitoimessa sekä esitystä kansalaisuuslain muuttamiseksi, mikä voisi mahdollistaa törkeisiin seksuaali- ja väkivaltarikoksiin syyllistyneiden kansalaisuuden menettämisen. Kaikki nämä lakiesitykset ovat jo vireillä eduskunnassa, hallituksen esitykset on annettu jo vuoden 2018 aikana. Tämän haluan sanoa erityisesti heille, jotka ovat sitä mieltä, ettei hallitus ole tehnyt mitään.

 

Asenteet omaishoidon ja työelämän yhdistämisen suurin este

 

Moni työikäinen toimii lapsensa, puolisonsa tai muun läheisensä omaishoitajana. Omaishoidon ja ansiotyön yhdistäminen ei ole kuitenkaan aivan mutkantonta. Tähän on havahtunut myös Sosiaali- ja terveysministeriö, joka asetti apulaisprofessori Laura Kalliomaa-Puhan selvittämään asiaa ja esittämään toimenpide-ehdotuksia. Selvitys julkaistiin tällä viikolla.

 

Selvityshenkilön mukaan Suomessa on jo nyt runsaasti keinoja helpottaa omaishoidon ja ansiotyön yhdistämistä, nuo keinot tulisi saada käyttöön. Suurimpina esteinä usein ovat tiedon puute sekä sekä työelämän asenteet.

 

Suomalaisessa yhteiskunnassa puhutan paljon työelämän perheystävällisyydestä, jonka kehittämisessä on vielä paljon tekemistä. Osana perheystävällisyyttä olisi syytä puhua myös omaishoitoystävällisyydestä. Työssä käyvä omaishoitaja tarvitsee pienten lasten vanhempien tavoin joustavia työjärjestelyjä ja myönteistä ilmapiiriä.

 

Selvityshenkilö Kalliomaa-Puhan mukaan työpaikat tarvitsevat lisää tietoa omaishoidosta ja omaishoitoperheiden oikeuksista sekä eri keinoista, joilla omaishoitajia voisi tukea. Lainsäädäntö on selvityshenkilön mukaan pääosin kunnossa, joskin toimeenpanoa ja tulkintoja on terävöitettävä. Merkittävät lainsäädännön muutostarpeet liittyvät pääasiassa omaishoitajien ansionmenetyksen korvauksiin ja työttömyysturvaan.

 

Selvityshenkilön raportti on luettavissa ministeriön sivuilta: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/handle/10024/161286

 

Lihan alkuperämerkinnät ravintoloihin

 

Ministeri Leppä on määrätietoisesti pyrkinyt vaikuttamaan ravintolaruoan alkuperämerkintöjen parantamiseksi. Asiasta on ollut hieman hankausta EU-komission kanssa, Suomen on muun muassa täytynyt tehdä lisäselvityksiä siitä, kuinka lihan tai kalan alkuperämaa liittyy raaka-aineen laatuun.

 

Tällä viikolla kuitenkin tiedotettiin että toukokuusta lähtien ravintoloissa on pakollista ilmoittaa käytetyn lihan alkuperä. Nyt ensivaiheessa pakollisuus koskee siis vain naudan, sian, lampaan, vuohen ja siipikarjan lihaa. Jatkossa tavoite on ulottaa alkuperämerkinnät koskemaan myös kalaa, riistaa ja poroa, jotka komission vaatimuksesta jäivät toistaiseksi esityksen ulkopuolelle.

 

Ravintolat ovat kritisoineet uutta sääntelyä, mutta ajattelen että alkuperämerkinnät ovat ennen kaikkea kuluttajan etu, joiden mahdollisuudet tehdä tiedostavia ja vastuullisia valintoja nyt paranevat. Ravintoloilla on myös varsin vapaat kädet toteuttaa vaatimus parhaaksi katsomallaan tavalla, esim. näyttötaululla, merkinnällä ruokalistassa, kyltillä seinässä jne.

 

 

Kaupungistuminen ei ratkaise ilmastomuutosta

 

Jopa Kokoomus on liittynyt siihen joukkoon, joka haluaa vauhdittaa keskittämistä ja kaupungistumista ilmastonmuutokseen vedoten. Tämä kävi ilmi Maaseudun tulevaisuuden järjestämässä puolueiden puheenjohtajien paneelissa viime viikolla. Tällainen ajattelu jättää kuitenkin kokonaan huomioimatta kaupungissa asuvien suuret energiakustannukset ja monen kulutuskeskeisen elämäntavan. Mielestäni ilmastonmuutosta ei yksin ratkaise se, kuinka lähellä toisiaan ihmiset asuvat. Sen sijaan merkitystä on kokonaispäästöllä ja –kulutuksella. Kirjoitukseni aiheesta on luettavissa päivän Suomenmaassa sekä verkossa: https://www.suomenmaa.fi/puheenvuoro/ilmastosyyllistamista-vai-tekoja-6.19.461591.74772b32c6

 

 

Huomenna lauantaina osallistun Keskustan ehdokaskoulutukseen Kuopiossa. Sunnuntaina olen vaalitilaisuudessa Vehmersalmella ravintola Ellassa klo 15 alkaen.

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 2/2019

perjantaina 11.tammikuuta

 

Eduskunta jatkoi tiistaina työtään joulun istuntotauon jälkeen. Edessä on erittäin työntäyteisiä viikkoja ennen huhtikuun vaaleja.  Viikkokirjeessä on aiheena mm. asiakasmaksulain uudistuminen ja iloiset uutiset ruokaviennistä.

 

Asiakasmaksulaki uudistuu

Asiakasmaksulain uudistaminen oli keskiviikkona eduskunnan lähetekeskustelussa. Lakiuudistus sisältää hurjasti parannuksia nykyisiin asiakasmaksuihin. Erityisen hienoa on, että alaikäisten terveyspalvelut säädetään kokonaan maksuttomaksi. Tämä ilahduttaa varmasti monissa lapsiperheissä.

Maksukaton määrä säilyy nykyisessä (683 euroa), mutta sen piiri laajenee käsittämään jatkossa myös suun terveydenhuollon känyti- ja toimenpidemkasut, tilapäisen kotisairaanhoidon ja kotisairaalan maksut, ensihoitopalvelun maksut ja toimeentulosta maksetut maksut. Näin ollen maksukatto täyttyy aiempaa nopeammin ja useamman palvelun kautta.

Ennaltaehkäisevistä hoitajapalveluista tai mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvistä avohoidon käynneistä ei jatkossa peritä maksuja.

Asiakkaan ei tarvitse huolehtia maksukaton seurannasta, sillä seurantavelvollisuus siirtyy asiakkaalta maakunnalle. Näin jatkossa ei ole asiakkaan omasta valveutuneisuudesta kiinni pääseekö maksukaton etujen piiriin vai ei. Tämä hyödyntää etenkin vanhuksia ja vammaisia, sillä heillä ei aina ole mahdollisuutta seurata itse maksukaton täyttymistä.

Kyseessä on niin paljon parannuksia sisältävä uudistus, että on harmillista että julkinen keskustelu mukailee sitä, mitä oppositio on löytänyt epäkohdaksi. Kritiikki on kohdistunut niin sanotun maksujen välikaton poistamiseen. Välikaton poistamisen takana on pyrkimys selkeyttää asiakasmaksujen lainsäädäntöä. Maakunta voi toki myös päättää jättää perimättä asiakasmaksuja kokonaan tai säilyttää niin sanotun välikaton. Mielenterveys- ja päihdeongelmiin liittyvät avohoidon käynnit olisivat jatkossa kokonaan maksuttomia, eli moniongelmaisten ihmisten käynnit eivät esty maksujen vuoksi.

Kysymyksiä ja vastauksia lakiuudistuksesta löytyy sosiaali- ja terveysministeriön sivuilta: https://stm.fi/asiakasmaksulain-uudistus?fbclid=IwAR1zPVTepUG2uZtxS-D3ZxsKJGNLKBX6qxlfjE3YHQIjtYyVnxMQ6wivWUE

https://stm.fi/artikkeli/-/asset_publisher/uusi-asiakasmaksulaki-yhtenaistaa-ja-selkeyttaa-asiakasmaksuja

 

Suomalaista äidinmaitokorviketta Kiinaan

Tällä viikolla uutisoitiin Suomen saaneen ensimmäiset vientiluvat äidinmaitokorvikkeille Kiinaan. Kyseessä on hieno edistysaskele Suomen ja Kiinan välisessä elintarvikekaupassa. 1,4 miljardin väestön Kiinassa on valtavat elintarvikemarkkinat, joten mahdollisuudet ovat suuret.

Kun elintarvikesektorilla tärkeä Venäjän vienti on pakotteiden vuoksi takunnut, on uusien vientimarkkinoiden avautuminen erityisen merkittävää. Viennin kautta on mahdollista saada alalle kannattavaa kasvua, mikä varmistaa mahdollisimman korkean tuottajahinnan raaka-aineen tuottajalle

Uutinen on iloinen myös Valion Lapinlahden tehtaalle, valmistetaanhan äidinmaitokorvikejauhetta juurikin Lapinlahdella, Pohjois-Savossa.

 

1000 uutta lääkäriä ei ole ratkaisu

 

Sosiaalidemokraatit tarjosivat loppuvuodesta vaalilupauksena perusterveydenhuoltoon tuhatta uutta lääkärivirkaa. Asia nousi esille myös viime sunnuntain Helsingin Sanomien kolumnissa, jossa uusia lääkärinvirkoja pidettiin jopa koko sote-uudistuksen ratkaisuna.

Kyse on erittäin yksinkertaistavasta ja harhaanjohtavasta ajattelusta. Uusien lääkärivirkojen perustaminen ei auta piiruakaan niissä terveyskeskuksissa, joissa jo on ollut lääkärivirkoja jopa vuosikausia täyttämättä. Sote-palveluiden perusongelma on lääkäreiden määrää laajempi kysymys.  Tällainen keskustelu myös typistää sote-palvelut yksinomaan lääkäripalveluiksi sivuuttaen muut sote-ammattilaiset.

Lääkäreitä on Suomessa enemmän kuin koskaan. Lääkäreiden koulutusmäärää on lisätty ja joka syksy suomalaisissa yliopistoissa aloittaa 750 uutta lääketieteen opiskelijaa. Suomalaisia lääketieteen opiskelijoita opiskelee runsaasti myös ulkomailla. Kelan tilastojen mukaan vuonna lukuvuonna  2017-2018 opintotukea ulkomailla suoritettaviin lääketieteen opintoihin nosti 1063 suomalaista.  Määrä on kasvanut vuosittain. Suosituimmat maat ovat Ruotsi, Latvia, Romania ja Viro.

Terveyskeskusten lääkäripula johtuu ennen kaikkea kuntien rahapulasta, jota nyt korjataan sote-uudistuksella. Moni kunta on hankaluuksissa kykynsä kanssa järjestää riittävät ja yhtäläiset palvelut asiakkailleen. Uudistus vie palveluiden järjestämisvastuun kunnilta maakunnille ja rahoitusvastuun kunnilta valtiolle. Kyse on koko sotejärjestelmän rahoituksen kestävyyden turvaamisesta.

Kirjoitin aiheesta kolumnissani Iiisalmen Sanomissa torstaina. Aihe nousi esiin samana päivänä myös valtakunnallisten lääkäripäivien puheenjohtajapaneelissa, missä edustin Keskustaa pääministeri Sipilän sijasta. Kolumnini on luettavissa tästä: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/1000-uutta-laakaria-ei-ole-ratkaisu/

 

Keskustan tuore aluepoliittinen ohjelma

Keskusta on valmistellut uutta aluepoliittista ohjelmaa varapuhemies Mauri Pekkarisen johdolla. Ohjelma julkaistiin tällä viikolla.

Haluamme edistää koko maan tasapainoista kehittämistä. Keskustan aluepoliittinen ajattelu lähtee ihmisen mahdollisuuksista tehdä työtä, yrittää ja elää hyvää elämää siellä, missä hän haluaa.

Ohjelmassa todetaan, että jatkossa aluekehitys erilaistuu, mutta se ei Keskustan mielestä saa eriarvoistua. Keskusta tukee kestävää kaupunkikehitystä. Tarvitsemme menestyvän pääkaupunkiseudun, vetovoimaiset maakuntakeskukset ja seutukaupungit, mutta myös elinvoimaisen maaseudun.

 

Ohjelmassa listataan myös konkreettisia politiikkatoimia aluekehityksen tasapainoiseksi toteuttamiseksi. Keinoina ovat muun muassa liikenneratkaisut, yrittäjyys, energialinjaukset ja hyvinvointipalvelut.

Koko ohjelman voi lukea täältä:

https://www.keskusta.fi/Suomeksi/Ohjelmia-ja-politiikkaa/Muita-ohjelmia-ja-linjauksia/Aluekehityslinjaus-

 

__

 

Tänään perjantaina olen Karstulan keskustaväen tilaisuudessa Lounaskahvila Hertassa klo 18.30 alkaen

Lauantaina olen pohjustamassa Etelä- ja Keski-Pohjanmaan Keskustan vaalityötä, sillä osallistun puoluejohdon edustajana piirien ehdokaskoulutukseen Seinäjoella.

 

Mukavaa viikonloppua,

 

toivottaa Hannakaisa

Viikkokirje 49/2018

perjantaina 7.12.

 

Viikkokirjeessäni palaan itsenäisyyspäivän tunnelmiin, kerron hieman sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakialoitteesta veteraaniasioihin liittyen ja nostan vielä esiin muutaman muun eduskuntaviikon ajankohtaisen asian.

 

Itsenäisyyspäivä

Suomi vietti eilen 101. itsenäisyyspäiväänsä. Itsenäisyyspäivää vietettiin ympäri maata arvokkaissa tunnelmissa, itsenäisestä isänmaasta iloiten.

Minulla oli ilo juhlia itsenäisyyspäivää puolisoni Harrin kanssa Tasavallan Presidentin Itsenäisyyspäivän vastaanotolla Presidentinlinnassa. Linnanjuhlia vietettiin tänä vuonna ajankohtaisella ja tärkeällä ympäristöteemalla, joka näkyi monin tavoin esimerkiksi juhlan tarjoiluissa ja koristeissa – myös pukeutumisessa. Kestävän kehityksen hengessä pukeuduin itse samaan kuopiolaisen Minna Suurosen tekemään pukuun kuin viime vuonna. Tosin olen aiemminkin käyttänyt samaa pukua Linnan juhlissa kahdesti ja käyttänyt sitä häämekkona. Kestävä kulutus on hyvä nostaa esille juhlapuheissa tai juhlien teemoissa, mutta aito kestävä kulutus on kestäviä ratkaisuja, hankintoja ja valintoja ihmisten jokapäiväisessä arjessa.

 

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan lakialoite veteraaniasioista

Käsittelimme keskiviikkona, itsenäisyyspäivän aattona, eduskunnassa sosiaali- ja terveysvaliokunnan yhteistä lakialoitetta. Lakialoitteemme koski sotilasvammalain 6§:ää ja ehdotamme aloitteessa laitoksessa annetun huollon korvaukseen oikeutettujen sotainvalidien joukon laajentamista laskemalla korvattavuuden haitta-asterajaa 20 prosentista 10 prosenttiin.

Veteraaniasiat ovat usein olleet eduskunnassa yhteisiä ja puoluerajat ylittäviä. Näin myös nyt. Oli hienoa, että pystyimme valiokunnassa tekemään esityksen yhtenäisenä – esitys sai yhtenäistä tukea. Sotainvalidien joukko harvenee nopeasti. Heidän keski-ikänsä on jo 93 vuotta. Veteraaneja oli vuoden alussa noin 1500. Olemme kaikki varmasti hyvin yksimielisiä siitä, että tämänkaltaisilla päätöksillä maksamme sukupolvien yli ulottuvaa kunniavelkaa.

Halusin puheenvuorossani nostaa esiin myös toisen veteraaniasian, nimittäin veteraanien kotona asumista tukevat palvelut. Yle uutisoi vastikään kuntien valtavista eroista heille myönnetyn määrärahan käytössä. Esimerkiksi Kuopio on käyttänyt 2017 määrärahansa tarkkaan ja hakenut sekä saanut myös lisärahoitusta, mutta osa kunnista palauttaa jopa valtaosan kyseisestä määrärahasta. Kunta voi noilla rahoilla esimerkiksi tarjota veteraaneille ateriapalveluita, lounasseteleitä, kotiapua ja kotisairaanhoitoa. Kuopio on systemaattisesti kartoittanut veteraanien palvelutarpeita ja etsinyt myös niin sanotusti piilossa olevia avun tarpeita tarpeita. Toivon kuntien ottavan tämän asian ensi vuonna veteraanien kohdalla prioriteettilistalla kärkiasioiksi.

 

Varhaiskasvatuksessa keskityttävä laatuun

Kuntaliitto julkaisi hiljattain selvityksensä, jonka mukaan maksuton varhaiskasvatus ei välttämättä lisää varhaiskasvatukseen osallistumista. Hallitus käynnisti elokuussa kuntakokeilun 5-vuotiaiden maksuttomasta varhaiskasvatuksesta selvittääkseen miten maksuttomuus vaikuttaa 5-vuotiaiden varhaiskasvatukseen osallistumiseen ja vanhempien työssäkäyntiin.

Kokeilukunnissa 5-vuotiaiden lasten osallistuminen varhaiskasvatukseen on Kuntaliiton mukaan noussut keskimäärin 1,7 prosenttia verrattuna vastaavaan ajankohtaan viime vuonna.  70 % kokeilukunnista kertoi, että varhaiskasvatukseen osallistuvien lasten määrässä ei ole tapahtunut kasvua 5-vuotiaiden osalta

Kannanotossani vaadin varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista maksuttomuuden tavoittelun sijaan. Mielestäni päivähoidossa pitäisi keskittyä kohtuullisten ryhmäkokojen saavuttamiseen ja koulutetun henkilökunnan riittävyyteen. Perheille täytyy tulla luottavainen olo päiväkotien arjesta. Täysi maksuttomuus on mielestäni ennen kaikkea tulonsiirto hyväosaisille. Pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja on alennettu tällä kaudella ja tuhannet uudet perheet on vapautettu kokonaan varhaiskasvatusmaksusta.

Kannanottoni on luettavissa kotisivuiltani:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/keskustan-heikkinen-varhaiskasvatuksessa-panostettava-laatuun-eika-halpuuttamiseen/

 

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä luovutaan

Eduskunta käsitteli tiistaina täysistunnossa lakialoitetta kansanedustajien sopeutumiseläkkeestä luopumiseksi

Kansanedustajien sopeutumiseläkkeet ovat viime vuosina koetelleet kansalaisten oikeustajua. Julkisuudessa on ollut tapauksia, joissa entinen kansanedustaja esimerkiksi saa merkittäviä pääomatuloja nostaen samalla sopetumiseläkettä tai tapauksia, joissa on eduskunnasta tippumisen jälkeen irtisanouduttu virasta ja jääty sopetumiseläkkeelle. Näissä tilanteissa sopeutumiseläkettä on käytetty alkuperäisen tarkoituksensa vastaisesti, mikä on aiheuttanut tarpeellista keskustelua.

Samalla on muistettava, että kansanedustajat eivät ole tavallisten kansalaisten tavoin työttömyysturvan piirissä. On kohtuullista, että eduskunnasta pudotessaan tai vapaaehtoisesti pois jättäytyessään saa rajoitetun ajan toimeentulon mahdollistavaa korvausta ajaksi, jolloin entinen edustaja voi järjestelläkseen työnsä ja toimeentulonsa jatkossa. Kaikilla ei ole odottamassa virkaa johon palata.

Nyt käsittelyssä olleen lakialoitteen takana oli kahdeksan eduskuntaryhmää. Mikäli uudistus hyväksytään, edustajat ovat jatkossa oikeutettuja määräaikaiseen sopeutumisrahaan, jonka määräytymisessä otetaan huomioon myös pääomatulot. Tämä järjestelmä sopii toivottavasti paremmin myös kansalaisten oikeudentuntoon ja –tajuun.

 

Kolumni tieasioista Kiuruvesilehdessä

Saan kansanedustajana jatkuvasti palautetta tiestön kunnosta. Tuskin mistään muusta tulee yhtä paljon palautetta. Ymmärrän tämän palautteen täysin. Huonokuntoiset tiet haittaavat paitsi ihmisten arkista asiointia ja työssäkäyntiä, myös esimerkiksi maa- ja metsätalouden sekä teollisuuden kuljetuksia.

Halusin kolumnissani Kiuruvesilehdessä kuvailla kokonaisuutta: Haasteet ovat suuret, mutta paljon on myös tehty.

Kolumnini on luettavissa kotisivuiltani: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/tieverkko-ja-liikenneyhteydet-karsivat-lyhytnakoisesta-politiikasta/

 

 

Osallistun huomenna lauantaina klo 15 Keskustan Kiuruveden kunnallisjärjestön syyskokoukseen Kulttuuritalolla. Sitä ennen, kunhan aamunavettatöiltä ehdimme, käymme perheen voimin MTK Kiuruveden puurojuhlassa Kalliokylän Jukolassa.

Sunnuntaina klo 18 puolestaan on vuorossa Keiteleen kunnallisjärjestön kokous Metsätalolla.

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen,

Hannakaisa

 

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 47/2018

pe 23.11.2018

Viikkokirjeessäni kirjoitan tällä kertaa mm. liikuntapoliittisesta selonteosta, alueellisesta kuljetustuesta ja Luonnonvarakeskuksen päivitetyistä metsänkasvu-arvioista.

 

Liikuntapoliittinen selonteko

Eduskunta käsitteli tiistaina liikuntapoliittista selontekoa. Kyseessä on valtioneuvoston laatima ohjelma, joka sisältää toimenpide-ehdotuksia liikunnan lisäämiseksi ja urheilun kehittämiseksi. Selonteon taustalla on huoli suomalaisten vähäisestä liikkumisesta, mikä aiheuttaa merkittäviä kustannusvaikutuksia etenkin sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Toinen merkittävä selonteon tavoite on saada suomalainen huippu-urheilu jälleen menestyksen tielle.

Selonteon laatimiseen on osallistunut laajasti liikunta- ja urheiluväkeä. Selonteolla haetaan laajaa parlamentaarista yhteistä tahtoa, jotta toimet liikunnan lisäämiseksi ja urheilun kehittämiseksi kantaisivat yli hallituskausien.

Käydyssä keskustelussa käsiteltiin erityisen paljon lasten ja nuorten liikkumista. Omassa puheenvuorossani kiinnitin huomiota myös aikuisväestöön. Heistä vain joka viides liikkuu terveytensä kannalta riittävästi. Esimerkiksi työnantajien tarjoamat liikuntasetelit tukevat yleensä vain niitä ihmisiä, jotka jo muuten harrastavat liikuntaa.  Meidän on kiinnitettävä erityistä huomiota vähän liikkuviin. Tutkimuksen mukaan liikkumattomutta voidaan tukea parhaiten elintapaohjauksella ja liikuntaneuvonnalla. Niiden olisi hyvä laajeta myös kiinteäksi osaksi työterveyshuoltoa.

Puhuin myös siitä, miten syyllistämisellä tai holhoamalla ei saavuteta kansanterveyden kannalta kestäviä ratkaisuja. Yhteiskunnan tehtävä on tehdä niin liikuntaharrastukset kuin arkiliikunta mahdollisimman helpoksi. Hyvät lähiliikuntapaikat ovat tällöin avainasemassa.

 

Luke nosti arviotaan metsien kasvusta

Luonnonvarakeskus on tarkentanut arviotaan Suomen metsävarannoista. Arvoiden mukaan metsien kasvu on kiihtynyt ja vuotuiseksi puumäärän kasvuksi arvioidaan nyt noin 107 miljoonaa kiintokuutiota. Metsät kasvavat siis noin 20 miljoonalla kuutiolla joka vuosi. Samaa vauhtia kasvaa myös hiilinielut. Kasvun taustalla on pääasiassa parantunut suomalainen metsänhoito. Kasvua on siis aiemmin arvioitu selkeästi alakanttiin ja metsän hiilinieluarviot ovat perustuneet näihin kasvulukuihin. Tämä on hyvä uutinen niin ilmastopolitiikan kuin metsätalousinvestointien kannalta. Suunniteltu puun käytön lisääminen ei ole uhka välttämättömälle ilmastopolitiikalle vaan hyvin hoidetut ja maksimaalisesti kasvavat metsät hyödyttävät molempia tavoitteita.

 

Tärkeät budjettilait valiokunnassa

Olemme käsitelleet tällä viikolla sosiaali- ja terveysvaliokunnassa tärkeitä lainsäädäntömuutoksia, jotka liittyvät hallituksen budjettipäätöksiin monien pienituloisten etuuksien korotuksista. Useat vähimmäismääräiset päivärahat, kuten äitiysraha, isyysraha, vanhempainraha, sairauspäiväraha ja kuntoutusraha nousevat noin 80 eurolla kuukaudessa.  Näitä etuuksia korotetaan jo toiseen kertaan tällä kaudella. Hallituskauden aikana nämä pienimmät päivärahat ovat nousseet yhteensä noin 100 eurolla/kk.

Lisäksi pienempien eläketulojen varassa elävien toimeentulo kohenee, kun takuueläke nousee noin yhdeksällä eurolla kuukaudessa. Myös takuueläkettä on korotettu jo useaan kertaan tällä kaudella. Korotusten jälkeen takuueläke on noin 785 euroa/kk.

Merkittävä lakimuutos on myös rintamaveteraanien kuntoutuslain muutos. Lakimuutoksen jälkeen rintamaveteraaneille tulee lakisääteinen oikeus samoihin kotona asumista tukeviin palveluihin kuin sotainvalideilla. Lakiesitys koskee rintamaveteraaneja, mutta käytännössä monet kotona asumista tukevista palveluista hyödyttävät myös veteraanien puolisoita.

Lisäksi olemme saaneet käsiteltäväksi esityksen reseptilääkkeiden vuotuisen omavastuun alenemisesta 605 eurosta noin 572 euroon. Lääkekulut kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin henkilöihin, joista monet ovat pienituloisia.

 

 

Alueellinen kuljetustuki jatkuu myös ensi vuonna

Alueellinen kuljetustuki hallituksen päätöksen mukaan vuoden 2019 loppuun saakka. Määräraha nousee miljoonalla eurolla vuonna 2019, mikä mahdollistaa tukitason korotukset ensi vuodelle. Korkeampia tukitasoja on Työ- ja elinkeinoministeriön mukaan mahdollista soveltaa käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa myös jo kuluvana vuonna.

Kuljetustukea myönnetään harvaan asutuilla alueilla, etenkin Itä- ja Pohjois-Sauomessa yritysten pitkän matkan tavarankuljetuksista. Järjestelmän tavoitteena on alentaa harvaan asuttujen alueiden yritysten tuotteiden pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuvia lisäkustannuksia siten parantaa yritystoiminnan edellytyksiä näillä alueilla. On muistettava, että merkittävä osa suomalaisista vientiyrityksistä sijaitsee Uudenmaan ulkopuolella.

Suomi tarvitsee työpaikkoja ja kansainvälisillä markkinoilla pärjääviä yrityksiä. Yritysten kilpailukyky vaikuttaa suoraan alueiden ja niiden ihmisten hyvinvointiin.Yritysten menestysten tuomat verotulot ovat tuiki tarpeellisia esimerkiksi koulujen ja terveydenhuollon rahoituksen turvaamiseksi. Kuljetustuella varmistetaan, että myös pitkien etäisyyksien päässä kannattaa tehdä työtä ja yrittää. Meidän poliitikkojen tehtävä on pitää yllä hyvää talouskehitystä ja tukea tämänkaltaisilla ratkaisuilla kilpailukykyä.

 

Kolumni Verkkoavaimessa

 Kirjoitin Keskustanaisten kolumniin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen kysymyksistä. Yksilön terveysvalinnoilla on merkittävä vaikutus koko elämänkulkuun. Mitä paremmat edellytykset jo keski-ikäisillä ja nuorilla eläkeläisillä on aktiiviseen elämään, terveyden ylläpitämiseen, sairauksien ennaltaehkäisyyn ja kuntoutukseen, sitä pidempään säilyvät toimintakyky ja omatoimisuus ikääntyessä. Onnistunut ja oikea-aikainen terveyden edistäminen – lapsuudesta ja työiästä alkaen – merkitsee myös tervettä ikääntymistä

Kolumnini on luettavissa tästä linkistä: https://verkkoavain.fi/2018/11/20/kuka-kirjoittaa-terveysreseptin/

 

 

Osallistun tulevana viikonloppuna Keskustan puoluevaltuuston kokoukseen Turussa. Nähdään siellä!

-Hannakaisa

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 45/2018

perjantai 9.11. 2018

 

Sote nytkähti eteenpäin

Saimme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa viimein keskiviikkona sote-lakien mietinnöt lähetettäviksi perustuslakivaliokunnan käsiteltäviksi. Olisimme toki voineet olla valmiita jo viikkoja aikaisemmin, mutta hienoa että nyt viimein pääsemme eteenpäin. Valiokunta on tehnyt huolellista työtä.

Soten eteneminen on tärkeä uutinen myös maakunnissa sote-uudistusta jo kaksi ja puoli vuotta valmistelleille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille: Sote etenee raiteillaan ja valmistelutyö jatkuu.

Perustuslakivaliokunta ottaa nyt työlleen sen ajan, mitä kokee tarvitsevansa. Kunhan perustuslakivaliokunta antaa lausuntonsa mietintöluonnoksista, jatkamme vielä sosiaali- ja terveysvaliokunnassa mietintöjemme käsiteltäväksi.

Maakuntavaalien vaalipäiväkeskustelu on nyt toissijaista. Tärkeintä on se, että tämä hallitus pystyy toteuttamaan tämän tasa-arvoisempia ja yhdenvertaisempia palveluita tavoittelevan palvelu-uudistuksen. On muistettava, että sote-uudistus on ollut kiireellinen ja välttämätön jo pitkään.

 

Pääministeri Sipilä valmistelee Suomen Eu-puheenjohtajuutta

Suomesta tulee EU:n puheenjohtajamaa heinäkuussa 2019. Tätä pohjustaakseen pääministeri Sipilä on tavannut viime viikkoina suuren määrän EU-maiden puheejohtajia. Pääministerin tavoite on tavata kaikki EU-maiden päämiehet ennen Suomen EU-puheenjohtajuuden alkamista. Kahdenväliset suhteet EU-johtajien välillä ovat tärkeitä ja Sipilä on niitä aktiivisesti luonut.

Pääministerin virka-asunto Kesärannan ovi on käynyt tällä viikolla tiuhaan. Euroopan johtajista pääministeri on tavannut tällä viikolla Saksan liittokansleri Angela Merkelin, EU:n nykyisen puheenjohtajamaa Itävallan liittokansleri Sebastia Kurzin, Irlannin pääministeri Leo Varadkarin, Kroatian pääministeri Anderj Plenkovicin, Unkarin pääministeri Viktor Orbanin, Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin, EU:n brexit-neuvottelija Michael Barnierin, Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Junkerin sekä Bulgarian pääministeri Boyko Borisovin.

Valtioneuvoston kanslian mukaan keskusteluissa on käsitelty Suomen EU-puheenjohtajuuden ohella Euroopan Unionin ajankohtaisia asioita kuten Emun kehittämistä, puolustusyhteistyötä, hybridiuhkia, ilmastokysymyksiä, brexitiä ja muuttoliikettä.

 

Isänpäivästä virallinen liputuspäivä?

Ministeri Annika Saarikko ehdotti tällä viikolla, että isänpäivästä tehtäisiin virallinen liputuspäivä. Nyt tilanne on se, että isänpäivänä sisäministeriö ainoastaan suosittelee liputusta. Äitienpäivä on virallinen liputuspäivä jo nyt. Virallinen liputuspäivä nostaisi isän vanhemmuuden arvon äitien rinnalle. Iloksemme sisäministeri suhtautui tähän ehdotukseen myönteisesti.

Julkinen perhepuhe pyörii, kuten ministeri huomautti, hyvin pitkälti äitien ympärillä. Isien ääni julkisessa keskustelussa on heikko, joskin viime aikoina paremmin esiin noussut. Samoin lapsettomuuskeskustelu on pitkälti keskustelua äitiyden puutteesta, vaikka asia on usein yhtä lailla kipeä pariskunnan molemmille osapuolille. Isät osallistuvat aikaisempia sukupolvia enemmän lastenhoitoon ja perheen arkeen. Samoin isyyslomia pidetään useammin. Silti meillä on vielä paljon tekemistä isyyden roolin nostamisessa.

 

Maa- ja metsätalous eivät ole ilmastonmuutoksen näkökulmasta uhka, vaan mahdollisuus

Keskustelu ilmastonmuutoksesta ja sen etenemisen torjunnasta on ollut viime aikoina vilkasta. Hyvä niin. Ilmastonmuutos on otettava vakavasti. Samalla keskustelu on eksynyt virheellisille poluilla. Etenkin maa- ja metsätalous on haluttu nähdä uhkana ympäristön kannalta kestävälle elämäntavalle. Muun muassa SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on julkisesti sanonut, että hakkuita pitäisi ympäristösyistä vähentää.

Tällä hetkellä metsien hakkuut on noin 72 miljoonaa kuutiometriä vuodessa. Määrää voidaan vielä maltillisesti lisätä,  Metsien kasvun ja puun käytön tulee olla oikeassa suhteessa. Puuta pystyy kuitenkin kestävästi käyttämään samalla, kun huolehdimme Suomessa luonnon monimuotoisuudesta, ihmisten virkistystarpeista ja hiilinielun säilyttämisestä.

Jos hakkuita rajoitettaisiin Suomessa, johtaisi se väistämättä hakkuiden lisääntymiseen muualla, maissa joissa ei pidetä metsistä samalla lailla huolta kuin meillä. Suomessa hakatun metsän tilalle istutetaan uutta metsää, joka sitoo hiiltä kasvaessaan. Hiilinielut vahvistuvat metsiä hoitamalla ja tarpeelliset harvennukset tekemällä. Näin puusto pääsee kasvamaan järeämmäksi.

Rinteen puheet metsien käytön hillitsemisestä ovat myrkkyä myös metsäteollisuudelle ja suunnitelluille teollisuusinvestoinneille. Esimerkiksi Kuopioon suunniteltu Finnpulpin sellutehdas kyseenalaistuu, jos hakkuumääriä rajoitetaan. Vaihtoehtoisesti jos uusia investointeja toteutetaan, on nykyisiä tuotantolaitoksia ajettava alas, mikäli puunkäyttöä ei lisätä. Paperiliitto onkin reagoinut voimakkaasti näihin SDP:n puheenjohtajan puheisiin.

Käsittelin näitä teemoja kolumnissani Iisalmen Sanomissa. Se on luettavissa kotisivuiltani:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/maa-ja-metsatalous-ovat-ilmaston-muuttuessa-mahdollisuus/

Minun ja puoluesihteeri Pirkkalaisen tuoreet kannanotot ovat luettavissa tästä: http://www.hannakaisaheikkinen.fi/keskustan-heikkinen-ja-pirkkalainen-vetiko-sdp-tuen-lopullisesti-pois-metsa-suomelta/ ja http://www.hannakaisaheikkinen.fi/sdpn-rinne-vahentaisi-hakkuita/

 

 

Huomenna lauantaina osallistun Keskustan piirikokouksiin Päijät-Hämeessä Hartolassa ja Pirkanmaalla Orivedellä. Ensi viikolla on vuorossa ensin maanantaina Kuopion omaishoitajien tilaisuus sekä Mikkelin keskustanaisten sote-tilaisuus ja keskiviikkona Kirkkonummen Keskustan tilaisuus.

 

 

 

Hyvää isänpäiväviikonloppua toivottaen

 

Hannakaisa

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Viikkokirje 43/2018

Viikkokirje viikko 43/2018

perjantaina 26. lokakuuta

Viikkokirjessä on aiheena mm. hallituksen sovintoesitys palkansaajille sekä ulkomaiselle rekkaliikenteelle tulevat vinjenttimaksut.

 

Hallitukselta sovintoesitys palkansaajille

Hallitus esittää työmarkkinajärjestöille ratkaisua poliittisiin työtaistelutoimiin johtaneeseen kiistaan työllistämiskynnyksen madaltamisesta pienissä yrityksissä.

Ratkaisuesityksessä yrityksen koko huomioitaisiin edelleen henkilöperusteisen irtisanomisen syitä arvioitaessa. Esitykseen ei kuitenkaan tulisi yrityksen työntekijöiden määrään perustuvaa rajaa.

Työsopimuslakia on tarkoitus muutettaisiin niin, että irtisanomisperusteita koskevassa pykälässä mainittaisiin työntekijöiden lukumäärä.

”Työntekijästä johtuvana tai hänen henkilöönsä liittyvänä asiallisena ja painavana irtisanomisperusteena voidaan pitää työsopimuksesta tai laista johtuvien, työsuhteeseen olennaisesti vaikuttavien velvoitteiden vakavaa rikkomista tai laiminlyöntiä sekä sellaisten työntekijän henkilöön liittyvien työntekoedellytysten olennaista muuttumista, joiden vuoksi työntekijä ei enää kykene selviytymään työtehtävistään. Syyn asiallisuutta ja painavuutta arvioitaessa on kokonaisarvioinnissa otettava huomioon työnantajan palveluksessa olevien työntekijöiden lukumäärä sekä työnantajan ja työntekijän olosuhteet kokonaisuudessaan”, uusi lakipykälän muotoilu kuuluu.

Hallituspuolueiden Keskustan, Kokoomuksen ja Sinisten puheenjohtajat esittelivät ratkaisun torstaina palkansaajajärjestöjen johdolle pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.

Esitykseen ”yhteiskuntarauhan palauttamiseksi” sisältyy myös karenssin lyhentäminen 90 päivästä 60 päivään niissä tilanteissa, joissa työnantaja on päättänyt työsuhteen työntekijästä johtuvasta syystä.

Hallitus on lisäksi valmis parantamaan työttömyysturvan aktiivimallia yhdessä työmarkkinaosapuolien kanssa sekä jatkamaan kolmikantaista valmistelua omaehtoisen työnhaun mallista, joka on tulossa voimaan te-palvelujen siirtyessä maakunnille.

Palkansaajajärjestöt arvioivat hallituksen esittämää ratkaisua tänään perjantaina.

 

Ulkomaalainen rekkaliikenne maksamaan teiden käytöstä.

Valtiovarainministeriö lähetti maanantaina lausuntokierrokselle lakiluonnoksen ns. vinjenttimaksuista eli ulkomaalaiselle raskaalle liikenteelle suunnatuista käyttäjämaksuista.

Keskustan pitkäaikainen tavoite on ollut saada ulkomaalainen raskas liikenne maksamaan suomalaisen tiestön käytöstä sekä osallistumaan sitä kautta tiestön kunnossapidon rahoitukseen.

Vinjenttimaksu tai –vero.  antaa myös lisää kilpailukykyä kotimaiselle raskaalle liikenteelle, joka joutuu ulkomailla maksamaan monessa maassa joko käyttäjämaksua tai kilometripohjaisia maksuja. On reilua, että sama tapahtuu myös toisinpäin. Veronalaista olisi kuorma-autojen käyttö maanteillä, katuverkoilla, yksityisteillä sekä muilla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueilla.

Vuoden 2021 alusta perittäväksi tarkoitettu vero rajataan raskaisiin, yli 12 tonnin kuorma-autoihin. Sama vero on tarkoitus periä myös Suomessa rekisteröidystä yli 12 tonnia painavista ajoneuvoista, mutta suomalaiselle raskaalle liikenteelle maksu palautetaan käyttövoimaveron alentamisella.

 

Budjettilakeja eduskunnan lähetekeskustelussa

Tällä viikolla on ollut eduskunnan lähetekeskustelussa monta tärkeää asiaa liittyen ensi vuoden budjettiin

Tiistaina saimme käsiteltäväksi pienempien päivärahojen merkittävän korotukset. Useat vähimmäismääräiset etuudet kuten vähimmäismääräiset päivärahat, äitiysraha, isyysraha, vanhempainraha, sairauspäiväraha ja kuntoutusraha nousevat noin 80 eurolla kuukaudessa. Korotus tehdään jo toisen kerran tällä hallituskaudella.  Nämä päivärahat ovat ensi vuonna lähes 100 euroa/kk korkeampia kuin tämän hallituksen aloittaessa.

Pienimpien eläketulojen varassa elävien toimeentulo kohenee, kun takuueläke nousee noin yhdeksällä eurolla kuukaudessa. Takuueläkettä on korotettu useaan kertaan tällä kaudella ja se on korotusten jälkeen noin 785 euroa/kk.

Keskiviikkona eduskunta sai käsiteltäväkseen hallituksen esityksen, joka liittyy rintamaveteraanien kuntoutuksesta annetun lain muuttamiseen. Lakimuutoksen myötä rintamaveteraaneille tulee lakisääteinen oikeus samoihin kotona asumista tukeviin palveluihin yhdenvertaisesti sotainvalidien kanssa. Valtio korvaisi näiden palveluiden järjestämisen kunnille ja kuntayhtymille varoistaan.

Lain on määrä tulla voimaan vuoden 2019 marraskuussa ja olemmekin saaneet paljon kysymyksiä siitä, miksi vasta silloin. Valtiokonttori on kuitenkin arvioinut tarvitsevansa siihen asti aikaa tietojärjestelmämuutoksiensa tekemiseen. Samanaikaisesti kun on käynnissä muitakin uudistuksia, jotka edellyttävät Valtiokonttorilta tietojärjestelmien uusimista.

Lakiesitys koskee rintamaveteraaneja, mutta käytännössä monet kotona asumista tukevista palveluista hyödyttävät myös veteraanien puolisoita.

Lisäksi saimme käsiteltäväksi esityksen reseptilääkkeiden vuotuisen omavastuun alenemisesta 605 eurosta noin 572 euroon. Lääkekulut kohdistuvat erityisesti ikääntyneisiin henkilöihin, joista monet ovat pienituloisia.

Vaikka tällä vaalikaudella ei tehdä isoa perhevapaauudistusta, perhevapaita koskevaan lainsäädäntöön tehdään merkittäviä parannuksia. Jatkossa isyysrahaa myönnettäisiin monikkoperheiden isille pidennettynä. Lapsesta yksinhuolehtivan äidin vanhempainpäivärahakautta pidennetään vastaamaan kahden vanhemman perheen yhteenlaskettua vanhempainrahakautta. Oikeus vanhempainpäivärahakauden pidentämiseen olisi niissä tilanteissa, joissa lapsen äidin lisäksi ei olisi olemassa toista henkilöä, jolle voitaisiin maksaa esimerkiksi isyysrahaa. Adoptiovanhempain vanhempainrahakausi puol­­­­estaan­­­­ pitenee vastaamaan biologisten vanhempien vanhempainrahakautta. Myös nämä tärkeät ja erilaisten perheiden välistä yhdenvertaisuutta parantavat lakiesitykset olivat tällä viikolla eduskunnan lähetekeskustelussa.

 

Tartuntatautilain pykälään muutoksia

Saamme varsin paljon kansalaispalautetta liittyen tartuntatautilain 48 §:ään. Sosiaali- ja terveysministeriö tiedotti tällä viikolla aikeistaan selkiyttää tätä tartuntatautilain kohtaa hoitohenkilöstön rokotuksista. Lakimuutos on lähtenyt lausuntokierrokselle.

Esityksessä ehdotetaan tarkennuksia säännökseen, joka koskee työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksia sellaisissa toimintayksiköissä, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita. Esityksen mukaan näissä toimintayksiköissä työskentelyyn olisi ensisijaisesti käytettävä henkilöä, joka on sairastanut tuhkarokon ja vesirokon tai saanut niitä vastaan rokotukset sekä tarvittavat muut rokotukset.

Jos henkilö ei ole sairastanut tuhkarokkoa tai vesirokkoa, häneltä edellytettäisiin rokotusta. Imeväisikäisiä hoitavan olisi otettava rokotus myös hinkuyskää vastaan. Lisäksi työskentelyyn influenssakauden aikana olisi otettava rokotus influenssaa vastaan vuosittain. Näissä rokotuksissa saisi käydä työajalla.

Esityksen tavoitteena on selkiyttää tilannetta työntekijöiden ja työharjoittelussa olevien opiskelijoiden rokotuksia koskevan säännöksen toimeenpanoa. Tartuntatautilain 48 §:n tarkoituksena on ensi sijassa suojata lääketieteellisesti arvioituna kaikkein sairaimpia potilaita ja asiakkaita sekä parantaa heitä hoitavan henkilöstön rokotuskattavuutta. Rokotusten tarve tulee arvioida lääketieteellisin perustein. Kaikissa toimintayksiköissä ja toimipisteissä ei tarvitse edellyttää 48 §:n mukaisia rokotuksia kaikilta työntekijöiltä. Kaikki eivät voi ottaa rokotetta terveydellisestä syystä, ja toisaalta kaikille ei synny immuunivastetta, vaikka heidät olisi rokotettu. Myös epidemian ehkäisemiseksi tarvittavan rokotuskattavuuden suuruus on taudista riippuvainen.

 

 

Huomenna lauantaina on vuorossa Pohjois-Savon Keskustan syyskokous, johon osallistun. Ennen kokousta osallistun toritilaisuuteen Kuopion torilla klo 9. Ensi viikon istuntotaukoviikolla minulla on luvassa kouluvierailuja.

 

Viikonlopputerveisin,

 

Hannakaisa

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/