Kes­kus­ta kär­si ke­vään edus­kun­ta­vaa­leis­sa rö­kä­le­tap­pi­on, jon­ka ta­kia olim­me en­si si­jas­sa asen­noi­tu­neet me­ne­mään op­po­si­ti­oon.

Pidimme lä­hes var­ma­na sitä, et­tä hal­li­tus­tun­nus­te­li­ja Ant­ti Rin­ne ta­voit­te­lee hal­li­tus­ta, jon­ka muo­dos­tai­si­vat vaa­lien voit­ta­ja­puo­lu­eet. On­han SDP:n ja ko­koo­muk­sen yh­teis­työ ol­lut rei­lun kol­men­kym­me­nen vuo­den ajan niin vank­kaa, et­tä si­ni­pu­na on jää­nyt syn­ty­mät­tä vain kes­kus­tan voit­ta­es­sa vaa­lit.

Rin­ne kävi neu­vot­te­lu­ja ko­koo­muk­sen kans­sa, mut­ta lop­pu­tu­los oli sel­vä; SDP ja Rin­ne ko­ki­vat vah­vas­ti, et­tä vain kes­kus­tan kans­sa on mah­dol­lis­ta ra­ken­taa peh­me­äm­mil­le ar­voil­le pe­rus­tu­vaa yh­teis­kun­taa, nyt kun ta­lous on pa­rem­mas­sa kun­nos­sa.

Rinne ve­to­si kes­kus­taan, et­tä har­kit­si­sim­me vie­lä hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin läh­töä. Kä­vim­me mon­ta kes­kus­te­lua edus­kun­ta­ryh­mäs­sä ja tar­kas­te­lim­me asi­aa mo­nel­ta kan­nal­ta. Oli sel­vää, et­tä en­nen pää­tös­tä asi­aa on ky­syt­tä­vä ken­täl­tä.

Tuo me­net­te­ly­ta­pa oli vält­tä­mä­tön, sil­lä hal­li­tus­ky­sy­mys on ja­ka­nut mie­li­pi­tei­tä puo­lu­een si­säl­lä. Syyt vaa­li­tap­pi­oon on ha­lut­tu per­kaa juu­ria myö­ten, sil­lä kan­sa­lai­sil­ta tul­lut vies­ti on otet­tu hy­vin va­ka­vas­ti.

Kun ken­tän kan­ta oli sel­vi­tet­ty, teim­me vai­ke­an rat­kai­sun. Läh­dim­me mu­kaan hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin.

Hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin osal­lis­tu­mi­nen on hal­li­tu­syh­teis­työn en­sim­mäi­nen as­kel. As­ke­lei­ta eteen­päin ote­taan, jos neu­vot­te­luis­sa syn­tyy riit­tä­vä luot­ta­mus ja yh­tei­nen kuva Suo­men tu­le­vai­suu­des­ta.

Olem­me esit­tä­neet kym­me­nen kyn­nys­ky­sy­mys­tä hal­li­tuk­seen me­nol­le. Niis­tä pi­däm­me kiin­ni.

Lähdimme mukaan hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin en­nen kaik­kea puo­lus­ta­maan koko Suo­men asi­aa. Vaa­leis­sa yli 420 000 suo­ma­lais­ta an­toi luot­ta­muk­sen­sa kes­kus­tal­le.

Nyt sat­sa­taan vah­vem­min so­si­aa­li­sen oi­keu­den­mu­kai­suu­teen. On sil­ti tär­ke­ää, et­tä tu­le­van­kin hal­li­tuk­sen ta­lous- ja työl­li­syys­po­liit­ti­nen lin­ja on kes­tä­vä. Vain sitä kaut­ta so­si­aa­lis­ta oi­keu­den­mu­kai­suut­ta voi­daan vah­vis­taa kes­tä­väl­lä ta­val­la.

Li­säk­si meil­lä on vel­vol­li­suus edis­tää nii­tä asi­oi­ta, jois­ta vaa­leis­sa pu­huim­me: koko Suo­mi, per­heet, il­mas­to, suo­ma­lai­nen ruo­ka, si­vis­tys ja tur­val­li­suus. Nyt kes­kus­tan on mah­dol­lis­ta esiin­tyä vah­vem­min omal­la ää­nel­lään.

Tulemme huolehtimaan myös sii­tä, et­tä sote-uu­dis­tus saa­daan to­teu­tet­tua kes­tä­väl­lä ta­val­la. Per­hei­den ase­maa ja pe­rus­tur­vaa pa­ran­ne­taan, hy­vää ta­lous- ja työl­li­syys­ke­hi­tys­tä tu­e­taan.

Suo­men tu­lee jat­kos­sa­kin ol­la maa, jos­sa kan­nat­taa yrit­tää ja ot­taa ris­kiä. Suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den ja ruu­an­tuo­tan­non kan­nat­ta­vuusk­rii­siin on tuo­ta­va sel­kei­tä rat­kai­su­ja ja pa­ran­net­ta­va tuot­ta­jien ase­maa mark­ki­noil­la.

Maa­seu­tu­jen näi­vet­ty­mis­ke­hi­tys­tä on tor­jut­ta­va. Kou­lut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia on ol­ta­va kaik­ki­al­la Suo­mes­sa ja osaa­vaa työ­voi­maa on ol­ta­va tar­jol­la yri­tyk­sil­le myös maa­seu­duil­la.

Ke­min bi­o­tuo­te­teh­das osoit­taa, et­tä suo­ma­lai­sel­le met­sä­o­saa­mi­sel­le on ky­syn­tää maa­il­mal­la. Ai­om­me huo­leh­tia suo­ma­lai­ses­ta kes­tä­väs­tä met­sien hoi­dos­ta ja osaa­mi­ses­ta myös jat­kos­sa.

Keskustan on kui­ten­kin pa­nos­tet­ta­va puo­lu­een oh­jel­mal­li­seen ja toi­min­nal­li­seen uu­dis­ta­mi­seen.

Sii­nä mis­sä vuo­den 2015 vaa­lit käy­tiin sel­väs­ti kes­tä­vyys­va­je­tee­mal­la, joka toi kes­kus­tal­le vaa­li­voi­ton, ku­lu­neen ke­vään vaa­lien tee­moik­si nou­si­vat ta­lou­den ja mark­ki­na-ajat­te­lun ohi kes­tä­vä ke­hi­tys ja so­si­aa­li­nen oi­keu­den­mu­kai­suus.

Kes­kus­tal­la on ar­vo­poh­jan­sa puo­les­ta näi­hin tee­moi­hin pal­jon an­net­ta­vaa. Kes­kus­ta­lai­sen ajat­te­lun ydin­tee­ma yli­su­ku­pol­vi­suus vaa­tii, et­tä maa on an­net­ta­va pa­rem­mas­sa kun­nos­sa tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le kuin mitä sen on saa­nut.

Näin teim­me ta­lou­den koh­dal­la edel­li­ses­sä hal­li­tuk­ses­sa ja nyt tu­lem­me pa­nos­ta­maan so­si­aa­li­seen ehey­teen ja koko maan ta­sa­puo­li­seen ke­hit­tä­mi­seen.

Tulevaan puheenjohtajaan koh­dis­tu­vat­kin suu­ret odo­tuk­set.

Va­lit­ta­van hen­ki­lön on kir­kas­tet­ta­va kes­kus­ta­lai­sen po­li­tii­kan ydin­tä mut­ta kat­sot­ta­va myös vah­vas­ti tu­le­vai­suu­teen. Sa­mal­la on poh­dit­ta­va kes­kus­tan lin­jo­ja sekä yhä kan­sain­vä­lis­ty­väm­pään et­tä kau­pun­gis­tu­vam­paan maa­il­maan, joka usein tuot­taa myös vas­tak­kai­na­set­te­lu­ja.

Täs­sä kes­kus­tal­la on paik­kan­sa ää­ri­päi­den lien­nyt­tä­jä­nä. Pu­heen­joh­ta­jan on toi­mit­ta­va myös hal­li­tus­ryh­män ve­tu­ri­na ja edus­tet­ta­va kes­kus­tan uut­ta ään­tä.

Sel­vää on, et­tä tar­vit­sem­me nyt ai­toa vuo­ro­pu­he­lua kan­sa­lais­ten kans­sa kes­kus­tan suun­nas­ta ja iden­ti­tee­tis­tä. Tä­hän on tar­jot­ta­va riit­tä­väs­ti mah­dol­li­suuk­sia.

Hal­li­tus­neu­vot­te­lut ei­vät saa es­tää kes­kus­tan omaa uu­siu­tu­misp­ro­ses­sia.

 

Kirjoitus julkaistu Suomenmaa-lehden puheenvuoro-osiossa 17.5.2019.

Kannanotto. Julkaistu: 08.04.2019, 14:16
Suomen Keskusta r.p.

 

tiedotusvälineille

 

 

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi maanantaina, että Geologian tutkimuskeskus (GTK) antaa synninpäästön turvetuotannolle vesistötaakan aiheuttajana.

 

-Näyttää siltä, että turvetuotanto on joutunut pitkään kantamaan vesistövaikutusten osalta taakkaa, joka ei sille kuulu. Päättäjillä ja kansalaisilla on ollut käsitys turpeesta suurena vesistöjen likaajana, toteaa Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen.

 

GTK:n laaja tutkimus osoittaa, että turvetuotannolla ei kuitenkaan ole ollut sellaista vaikutusta kiintoaineen kertymisessä järvien pohjiin, mitä yleisesti luullaan. Liejua ja mutaa kertyy luonnostaan kaikkiin, myös luonnontilaisiin järviin.

 

Heikkinen korostaa, että poliittisen päätöksenteon pitää ympäristö- ja energiakysymyksissäkin nojautua tutkittuun tietoon.

 

-Turvetta käytetään polttolaitoksissa yhdessä puun kanssa sähkön ja lämmön tuotantoon. Yhdessä ne palavat puhtaammin, pienentävät hiukkaspäästöjä ja samalla parantavat laitosten tehokkuutta, Heikkinen muistuttaa.

 

Keskusta ei missään nimessä väheksy turpeen aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Olemme linjanneet, että kiireellisimpänä tulee luopua fossiilisista tuontipolttoaineista, minkä jälkeen voidaan asteittain luopua energiaturpeen käytöstä.

 

Heikkinen muistuttaa, että turveteollisuus on mittava työllistäjä. Meidän on kaikissa oloissa huolehdittava myös energiateollisuuden huoltovarmuudesta. Biopolttoaineiden lisäksi turve täydentää tältä osin energiaomavaraisuuttamme.

 

-Turve tulee poistumaan energiapaletista liukuvasti hakkeen seospolttoaineena päästöoikeuden hintakehityksen myötä 2030-luvulla. Turpeen käyttö tuleekin siirtymään entistä enemmän uusiin tuotteisiin, kasvualustojen lisäksi turvetta tullaan käyttämään esimerkiksi aktiivihiilen raaka-aineena, jolla päinvastoin vähennetään ilmaan tulevia pienhiukkaspäästöjä, lisää Heikkinen

Hannakaisan Sanomat ilmestyi ensimmäisiin postilaatikoihin viime viikolla. Jakelua jatketaan ennakkoäänestyksen alkupäiville asti sekä vaalitilaisuuksissa tämä jälkeenkin.

Aluperäinen digilehti löytyy edelleen netistä, mutta nyt on tarjolla myös päivittyvä versio, johon tulevat tuoreet tulevat tapahtumat.

Päivittyvän Hannakaisan Sanomat löydät tästä.

Nähdään toreilla ja tapahtumissa!

Kokoomuksessa on viime vuodet ollut menossa linja- ja valtataistelu.

Se on kilpistynyt puheenjohtaja Petteri Orpon ja Helsingin pormestarin Jan Vapaavuoren välille ja läikkynyt toistuvasti myös julkisuuteen jokaisen suomalaisen nähtäville.

Kokoomuksen esittelemä ”sote-malli” osoittaa, että vapaavuorelaiset – ”oikeiston oikeisto” – ovat päässeet puolueessa toden teolla niskan päälle.

Sosiaali- ja terveyspalvelujen osalta tämä näyttää tarkoittavan suoranaista taantumuksellisuutta.

Kokoomuksen mielestä mitään tarvitse tehdä, vaikka ihmiset eivät pääse lääkäriin ja vanhustenhoidossa on vakavia puutteita. ”Oikeiston oikeiston” tavoite toisin sanoen näyttää siis olevan levittää yksityisille ”pörriäisille” punainen matto sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Melkoinen suunnanmuutos yhteiskunnan uudistajana niin mielellään esiintyvältä Kokoomukselta.

Keskusta ja muutkin puolueet ovat voimakkaasti toista mieltä. Tasa-arvoiset palvelut on turvattava jokaiselle. Lääkäriin on päästävä nopeammin. Vanhustenhoito on laitettava kuntoon. Kaikki tämä edellyttää kuntia leveämpiä hartioita sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämisessä.

Vapaavuoren saavuttaman hegemonia Kokoomuksessa ei liity kuitenkaan pelkästään sote-uudistukseen. Jo pidemmän aikaa on ollut nähtävissä, että Helsingin kaupungintalolta yritetään tehdä vallankumousta koko yhteiskuntapolitiikkaan.

Vapaavuoren tavoitehan on, että Suomea kehitetään suurkaupunkivetoisesti kautta linjan – palveluista työpaikkoihin, koulutukseen ja liikenteeseen. Se tarkoittaisi selän kääntämistä vähintään puolelle Suomelle ja kaiken vallan keskittymistä muutaman kokoomusjohtoisen kaupungin käsiin. Se tarkoittaisi vahvojen Suomea. Joutuu kysymään, tämäkö on nyt myös Kokoomuksen virallinen tavoite?

Keskustalle tämä ei käy. Eikä näytä onneksi käyvän suomalaisillekaan. Esimerkiksi Maaseudun Tulevaisuuden keskiviikkona julkaiseman tutkimuksen mukaan selvä enemmistö suomalaisista tukee koko maan asuttuna pitämistä. Myös helsinkiläisistä yli puolet oli tällä kannalla eli pormestarinsa kanssa eri mieltä.

Uusi tilanne herättää myös perusteltuja kysymyksiä johtajuudesta. Johdetaanko Kokoomusta oikeasti Helsingin kaupungintalolta? Kuka Kokoomuksen pääministeriehdokas todellisuudessa on? Kysyykö Petteri Orpo taustalla Jan Vapaavuorelta luvan asiassa kuin asiassa?

Vaaleihin on enää vajaa kuukausi aikaa. Äänestäjillä on oikeus tietää.

Kannanotto

Tiedotusvälineille                    Julkaistavissa heti

22.2.2019

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen eduskunnan perustuslakivaliokunnan lausunnosta:

 

SOTE VOIDAAN SAADA VALMIIKSI – NYT MITATAAN SOSIAALI- JA TERVEYSVALIOKUNNAN TOIMINTAKYKY

 

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on tehnyt perusteellista työtä sote- ja maakuntauudistusta koskevan lausuntonsa kanssa. Erityistä kiitosta ansaitsee onnistuminen perustuslakivaliokunnan yksimielisyyden vaalimisessa.

 

Perustuslakivaliokunnan näkemys mahdollistaa sote- ja maakuntauudistuksen loppuun saattamisen nykyisen eduskunnan aikana. Aikaa on vähän, mutta riittävästi, jos halua ja kykyä etenemiseen löytyy.

 

Seuraavina viikkoina mitataan ennen muuta eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan toimintakyky. Sen työ jatkuu maanantaina. Eduskuntavaalien läheisyydestä huolimatta nyt on asetettava Suomen ja suomalaisten etu kaiken muun edelle. Suomalaisten sosiaali- ja terveyspalvelut ovat liian arvokkaita vaali- ja puoluepolitikointiin.

 

Sote- ja maakuntauudistusta tarvitaan tasa-arvoisten palvelujen turvaamiseksi koko Suomessa myös tulevaisuudessa. Se on myös iso osa ratkaisua esimerkiksi vanhustenhoidon ongelmiin, kun hoivan kilpailutus ja kokonaisulkoistukset kunnissa saadaan loppumaan.

 

Maakunnat ovat perustuslain mukainen ratkaisu palvelujen järjestämiseksi ja maakunnissa valmistelut ovat jo pitkällä. Vain eduskunnan päätökset puuttuvat.

 

Uudistusta on yritetty noin neljätoista vuotta. Eduskunnan on kannettava sille kuuluva valta ja vastuu ja vietävä päätöksentekoon uudistus, joka turvaa suomalaisten palvelut myös tulevaisuudessa. Kyse on myös poliittisen päätöksenteon uskottavuudesta ylipäätään.

TIEDOTE

julkaistavissa heti

 

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti moittii ratkaisussaan sisäministeri Kai Mykkästä (Kok.) ja sisäministeriötä Kriisinhallintakeskuksen siirtopäätöksen valmistelusta.

Oikeuskanslerin mukaan Mykkänen ja hänen johtamansa ministeriö menettelivät hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti, kun siirtopäätöstä valmisteltiin vain yhden vaihtoehdon pohjalta.

  • Ohjeet valmistelusta ovat säännösten mukaan selkeät, valmistelun olisi pitänyt olla monipuolisempaa, moniarvoisempaa ja useampia vaihtoehtoja vertailevaa, sanoo kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen.
  • Reiluinta olisi nyt perua näin huonosti valmisteltu päätös, Heikkinen vaatii.

Oikeuskanslerin mielestä siirtoa koskevassa sisäministeriön tiedotteessa annettiin myös ristiriitaisia tietoja päätöksenteon eri vaiheista.

  • Kyseessä oli kokoomusministeriltä tietoinen keskittämispäätös, jyrähtää keskustan Heikkinen.

 

Lisätietoja

Hannakaisa Heikkinen

puh. 050 512 2886

 

Keskustan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen mukaan vasemmistopuolueet ja -poliitikot ymmärtävät tahallaan väärin pääministeri Juha Sipilän kannanottoja hoivayritys Esperi Caresta.

 

– Se, että Valvira on puuttunut Esperi Caren toiminnan kiistattomiin ja vakaviin puutteisiin osoittaa, että valvonta Suomessa toimii. Tämän pääministeri totesi.

 

– Totta kai myös valvonnassa on edelleen parannettavaa. Sote- ja maakuntauudistus antaa mahdollisuuden paitsi valvonnan parantamiseen, mutta mahdollistaa myös sen, että jatkossa nykyisen kaltaisia vanhusten- tai vammaisten asumis- ja hoivapalveluiden kokonaisulkoistuksia ei talousvaikeuksissa olevien kuntien tarvitse edes harkita, myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Heikkinen sanoo.

 

Heikkinen tähdentää, että jokainen ikäihminen Suomessa ansaitsee turvallisen, inhimillisen ja laadukkaan hoivan.

 

– Suomalaisessa vanhustenhoidossa on pitkältä ajalta periytyviä ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä – ei muiden sanomisten tahallista väärinymmärtämistä ja ohipuhumista. Toivottavasti tulevina viikkoina jokainen puolue esittää omat ratkaisunsa vanhustenhoidon tilan parantamiseksi, Heikkinen toteaa.

 

Perjantaina 21.12

 

Tässä viikkokirjeessäni palaan vielä vuoden viimeisen istuntoviikon asioihin ja tunnelmiin.

 

Budjettiviikko

Eduskunta käsitteli koko viikon valtion vuoden 2019 talousarviota. Käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla, jossa käytettiin yli 200 puheenvuoroa. Tämän jälkeen oli vuorossa hallinnonalakohtainen käsittely.

Budjettiviikko on eduskunnassa aina työntäyteinen. Istunnot venyivät usein aamuyön puolelle

Yleiskeskustelussa puhuin talouden myönteisetä käänteestä, jonka ansiosta olemme voineet parin viime vuoden ajan katsoa aikaisempaa luottavaisemmin tulevaisuuteen. Saimme myös vielä näin joulun alla tiedon, että ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen Suomi maksaa velkaansa pois. Velkaa lyhennetään liki miljardilla eurolla. Valtiovarainministeriö julkaisi kuitenkin talousennusteensa, joka ennustaa talouskasvun hidastuvan. Talous siis kasvaa edelleen, mutta kasvu hidastuu lähemmäksi normaalia kasvuvauhtia. Ikäsidonnaiset menot kasvavat, mikä synnyttää epätasapainoa julkisen talouden menojen ja tulojen välille. Tämä tarkoittaa, että Suomi tarvitsee jatkossakin vastuullista politiikkaa talouden, työllisyyden ja palveluiden hoidossa. Tämä tilanne edellyttää koko maan voimavarojen huomioimista ja mukaan ottoa. Talouskasvu on ollut hyvää jokaisessa Suomen maakunnassa, tuon kehityksen jatkumista on syytä kaikin tavoin tukea. Pelkästä menestyvästä pääkaupunkiseudusta ei ole pitämään myönteistä taloudellista kehitystä yllä. Suomi voi hyvin silloin, kun se elää koko voimallaan.

Nostin esiin myös tuoreet väestöennusteet ja niiden vakavan viestin. Syntyvyyden vähenemisessä ei ole kyse vain perhepolitiikasta, vaan mitä suurimmassa määrin myös talouspolitiikasta. Kaiken elinvoiman ja taloudellisen toimeliasuuden tae on terve väestökehitys. Siksi perhepoliittiset kysymykset on nostettava poliittisen prioriteettilistan kärkeen yhteiseksi asiaksi. Tarvitsemme myös ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan esteiden purkua. Meidän on myös pystyttävä työllistämään paremmin Suomeen tulleet ulkomaiset opiskelijat.

Äänestysten jälkeen hyväksyimme lopulta talousarvion vuodelle 2019.

 

Hallituksen työllisyystavoite täyttyi

Hallitus linjasi kautensa alussa tavoitteekseen nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoitetta pidettiin epärealistisena ja sille jopa naureskeltiin. Nyt se on kuitenkin totta. Työllisyysasteen trendi on noussut 72 prosenttiin ja 115 000 uutta ihmistä on saanut tämän kauden aikana töitä Kiitos kuuluu kaikille niille yrittäjille, jotka ovat näkymien valostuessa palkanneet uusia työntekijöitä.

Poliittiset vastustajamme yrittävät väittää ettei toteutetulla työllisyys-, talous- ja veropolitiikalla olisi ollut väliä. Samat tahot olivat itse hallitusvastuussa viime kaudella, jolloin tuli yli 100 000 työtöntä lisää.

Pohjois-Savon työllisyyskatsauksen mukaan työttömien osuus työvoimasta on nyt 9,7 %, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten.. Maakunnassa oli marraskuun lopussa 10 814 työtöntä työnhakijaa. Edellisen kerran marraskuun työttömien määrä on ollut näin alhainen vuonna 2007. Pitkäaikaistyöttömien määrä on puolestaan laskenut vuoden 2012 tasolle.

 

Eduskuntapuolueet sopuun ilmastotavoitteista

Pääministeri Sipilä kutsui marraskuussa tuoreen ilmastoraportin julkistuksen jälkeen eduskuntapuolueet yhteiseen tapaamiseen ilmastopolitiikkaan liittyen. Tapaamisessa sovittiin, että puolueet valmistelevat yhdessä ilmastolinjauksen asunto-, energia-, ja ympäristöministeri Tiilikaisen johdolla. Eilen torstaina puolueet päättivät työryhmän valmisteluiden pohjalta yhteisistä ilmastolinjauksista. Mukana linjauksista päättämässä oli eduskuntapuolueista Keskusta, Kokoomus, SDP, Sininen tulevaisuus, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Kristillisdemokraatit.

Nuo kolmetoista linjausta ilmastopolitiikan vahvistamiseksi on luettavissa Valtioneuvoston tiedotteesta https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kahdeksan-eduskuntapuoluetta-paatti-yhteisista-ilmastopolitiikan-tavoitteista

 

Joulukirkot ja joululaulut puhuttavat

Näin joulun alla on taas virinnyt jokavuotinen keskustelu koulujen joulujuhlista ja joulukirkoista. Asia keskustelutti myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Lasten on tärkeä tuntea kristillisiä jouluperinteitä – heidänkin, jotka eivät itse kirkkoon kuulu. Kyse on sivistyksestä ja kulttuurisesta ymmärryksestä. Ei ole väärin tuoda ilmi sitä, minkä vuoksi joulua pohjimmiltaan vietetään. Uskonnonvapauteen kuuluu vapaus harjoittaa uskontoa ja tuoda sitä esille. Samalla uskonnonvapauteen kuuluu se, että ketään ei omantuntonsa vastaisesti saa velvoittaa osallistumaan uskonnon harjoittamiseen. Yksittäinen joululaulu tai koulujen joulujuhlan joulukuvaelma ei ole kuitenkaan uskonnon harjoittamista.

Opetusasioista vastaava ministeri Grahn-Laasonen muistutti kuitenkin viisaasti kouluja ja seurakuntia pelisäännöistä: Joulukirkoista ja muista uskonnollisista tilaisuuksista tulee kertoa huoltajille ajoissa ja on huolehdittava, että tarjolla on muukin vaihtoehto niin, ettei lapsille synny ulkopuolisuuden kokemuksia.

 

Eduskunta hiljenee joulun viettoon

Perjantaina oli vuorossa puhemies Risikon tarjoamat perinteisesti joulukahvit. Tilaisuudessa esiintyi myös Sibelius-lukion kamarikuoro.

 

Eduskunta jäi perjantaina lyhyelle istuntotauolle. Palaamme työn pariin kuitenkin jo heti loppiaisen jälkeen, jolloin alkaa viimeiset työntahtiset viikot ennen tulevia eduskuntavaaleja ja maaliskuussa alkavaa vaalitaukoa.

 

Rauhallista joulua sinulle ja läheisillesi toivottaen,

Hannakaisa

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen vaatii varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista maksuttomuuden tavoittelun sijaan. Kohtuulliset ryhmäkoot ja koulutetun henkilökunnan riittävyys ovat maksuttomuutta tärkeämpiä tavoitteita, toteaa Kuntaliiton tuoreeseen tutkimukseen viittaava Heikkinen.

 

– Keskustalle tärkeimpiä tavoitteita ovat laadukas varhaiskasvatus, pienet ryhmäkoot sekä osaavan henkilökunnan riittävyys päiväkodeissa. Puolueiden on nyt kerrottava, panostaisivatko ne laatuun vai halpuuttamiseen, vaatii Heikkinen.

 

Kuntaliiton keskiviikkona julkaisemat tutkimustulokset osoittavat, että kaikille maksuton varhaiskasvatus ei merkittävästi lisäisi osallistumista varhaiskasvatukseen. Aiemmin juuri varhaiskasvatukseen osallistumisella on perusteltu vaatimuksia maksuttomuudesta, Heikkinen muistuttaa.

 

–  Varhaiskasvatuksessa tärkeintä on nyt satsata laatuun niin, että perheillä on luottavainen olo päiväkotien arjesta. Maksualennuksissa hyödyllisimmät päätökset on jo tehty.

 

–  Keskustan johdolla on nyt alennettu pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja ja jopa 7000 perhettä on vapautettu päivähoitomaksuista. Täydellinen maksuttomuus olisi ennen kaikkea tulonsiirto hyvätuloisille, Heikkinen muistuttaa.

 

 

Lisätietoja:

 

Hannakaisa Heikkinen, kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja puh. 050 512 2886

 

Linkki kuntaliiton tutkimukseen: https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2018/maksuttomuus-ei-valttamatta-ratkaise-varhaiskasvatukseen-osallistumista?fbclid=IwAR3a2qhq07gAFOyn-0_0CYVGU4JuRGl56QJkF_lNHfk_-4j7xkEtDnhtM9U

Perjantaina 30.11.

 

Viikkokirjeessä on tällä kertaa aiheena ehdotukseni alle 16-vuotiaiden rajatusta ajo-oikeudesta, esitys vammaispalvelulaiksi sekä Suomenmaan kolumnini väestökehityksestä

 

Ehdotus alle 16-vuotiaiden rajatusta ajo-oikeudesta

Olen tällä viikolla ehdottanut 16-vuotiaille nuorille rajattua ajo-oikeutta haja-asutusalueille. Rajatulla tarkoitan ajo-oikeuden rajaamista 06-22 aikavälille.

Rajattu ajo-oikeus helpottaisi toisella asteella opiskelevien nuorten kulkemista ja asumista kotona. Julkisen liikenteen ulottumattomissa asuvat nuoret voisivat esimerkiksi ajaa kouluun, kuljettaa samalla kavereita sekä hoitaa harrastekuljetuksia ja perheen päivittäisiä asioita. .Ajo-oikeuden rajaus ehdottamalleni aikavälille estäisi iltaöisen hupiajelun

Mopoautot ovat kustannustensa vuoksi monien perheiden ulottumattomissa ja toisaalta niiden turvallisuudessa on puutteita. Olisi turvallista ja käytännöllistä että nuori voisi liikkua perheen autolla, joka maaseudulla on käytännössä jokaisessa taloudessa.

Tämä ehdotus tasa-arvoistaisi ja helpottaisi maaseudun ja haja-asutusalueiden nuorten sekä perheiden arkea. Helpottamalla liikkumista mahdollistetaan myös nuorten asuminen kotona toisen asteen opintojen aikana sekä lisätään harrastusmahdollisuuksia. Tämä on paitsi tasa-arvoasia, myös maaseudun elinvoiman kysymys.

Asiasta kertoi ensin Maaseudun tulevaisuus: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.339446?fbclid=IwAR0z3dyYvMLGJBxKcgHtaldlOdZHIhge2Y13qth4i415UioxGsDJ-i2v6gA

 

Vammaispalvelulaki kerää kiitosta

Tapasin sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaisten jäsenten kanssa tällä viikolla Invalidiliiton edustajia liittyen vammaispalvelulain uudistukseen. Näinä aikoina kun sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntötyöstä on puhuttu julkisuudessa myös negatiivisin äänenpainoin, oli ilahduttavaa kuulla Invalidiliiton tyytyväisyydestä niin lakiesityksen sisältöön, kuin prosessiin jolla se oli laadittu.

Iso kiitos hyvästä työstä kuuluu perhe- ja peruspalveluministeri Saarikolle. Lakia on laadittu hyvässä yhteistössä vammaisjärjestöjen kanssa ja tuo yhteistyö näkyy tyytyväisyytenä sisältöön.

Lailla halutaan parantaa eri tavalla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki sovitetaan yhteen. Ohjaavana periaatteena lain valmistelussa on ollut myös vammaisten osallisuuden parantaminen yhteiskunnassa turvaamalla palvelut henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on näin loppukaudesta erittäin ruuhkainen, mutta mielestäni meidän on priorisoitava vammaispalvelulain käsittely monen muun lakiesityksen edelle.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/invalidiliitto-kehuu-vammaispalvelulain-uudistusta-ja-kiirehtii-lain-voimaantuloa-viela-talla-hallituskaudella-luotamme-siihen-etta-sotevaliokunta-raivaa-esityksen-kasittelylle-tilaa-6.3.444902.dbddaee171

Esitetyn vammaispalvelulain sisältöön tiivistetyssä muodossa voi tutustua tästä: https://stm.fi/vammaispalvelulaki/usein-kysyttyja-kysymyksia

 

Suomenmaan kolumni väestökehityksestä

Pohdiskelin Suomenmaan kolumnissa tuoretta väestöennustetta

Väestöennustetta ei voi väistää. Kyse on koko maan ja sen kaikkien alueiden elinvoiman kysymyksestä. Elinvoiman pohja on terve väestökehitys. Ennusteen ei kuitenkaan tarvitse olla itseään toteuttava. Moniin asioihin pystymme myös vaikuttamaan. Yksi pikaisesti työn alle otettava asia on työperäisen maahanmuuton esteiden purkaminen. Me kaikki voimme vaikuttaa myös yhteiskunnan asenteisiin liittyen lapsiin ja perheellistymiseen.

Kolumnini on luettavissa myös kotisivuiltani:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/vaes%C2%ADto%C2%ADen%C2%ADnus%C2%ADtetta-ei-voi-vaistaa/

 

 

Osallistun tänään perjantaina klo 18 Keskustan Siilinjärven kunnallisjärjestön kokoukseen ja sen jälkeen vierailen vielä Lapinlahden Nerkoon paikallisyhdistyksen kokouksessa. Huomenna pidän puheen Pohjois-Savon Infra ry:n pikkujouluissa Tahkolla.

Mukavaa ensimmäistä adventtia sekä joulunodotusta toivottaen

 

Hannakaisa

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/