Keskustan Heikkinen: Varhaiskasvatuksessa panostettava laatuun eikä halpuuttamiseen

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen vaatii varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista maksuttomuuden tavoittelun sijaan. Kohtuulliset ryhmäkoot ja koulutetun henkilökunnan riittävyys ovat maksuttomuutta tärkeämpiä tavoitteita, toteaa Kuntaliiton tuoreeseen tutkimukseen viittaava Heikkinen.

 

– Keskustalle tärkeimpiä tavoitteita ovat laadukas varhaiskasvatus, pienet ryhmäkoot sekä osaavan henkilökunnan riittävyys päiväkodeissa. Puolueiden on nyt kerrottava, panostaisivatko ne laatuun vai halpuuttamiseen, vaatii Heikkinen.

 

Kuntaliiton keskiviikkona julkaisemat tutkimustulokset osoittavat, että kaikille maksuton varhaiskasvatus ei merkittävästi lisäisi osallistumista varhaiskasvatukseen. Aiemmin juuri varhaiskasvatukseen osallistumisella on perusteltu vaatimuksia maksuttomuudesta, Heikkinen muistuttaa.

 

–  Varhaiskasvatuksessa tärkeintä on nyt satsata laatuun niin, että perheillä on luottavainen olo päiväkotien arjesta. Maksualennuksissa hyödyllisimmät päätökset on jo tehty.

 

–  Keskustan johdolla on nyt alennettu pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja ja jopa 7000 perhettä on vapautettu päivähoitomaksuista. Täydellinen maksuttomuus olisi ennen kaikkea tulonsiirto hyvätuloisille, Heikkinen muistuttaa.

 

 

Lisätietoja:

 

Hannakaisa Heikkinen, kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja puh. 050 512 2886

 

Linkki kuntaliiton tutkimukseen: https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2018/maksuttomuus-ei-valttamatta-ratkaise-varhaiskasvatukseen-osallistumista?fbclid=IwAR3a2qhq07gAFOyn-0_0CYVGU4JuRGl56QJkF_lNHfk_-4j7xkEtDnhtM9U

Viikkokirje 48/2018

Perjantaina 30.11.

 

Viikkokirjeessä on tällä kertaa aiheena ehdotukseni alle 16-vuotiaiden rajatusta ajo-oikeudesta, esitys vammaispalvelulaiksi sekä Suomenmaan kolumnini väestökehityksestä

 

Ehdotus alle 16-vuotiaiden rajatusta ajo-oikeudesta

Olen tällä viikolla ehdottanut 16-vuotiaille nuorille rajattua ajo-oikeutta haja-asutusalueille. Rajatulla tarkoitan ajo-oikeuden rajaamista 06-22 aikavälille.

Rajattu ajo-oikeus helpottaisi toisella asteella opiskelevien nuorten kulkemista ja asumista kotona. Julkisen liikenteen ulottumattomissa asuvat nuoret voisivat esimerkiksi ajaa kouluun, kuljettaa samalla kavereita sekä hoitaa harrastekuljetuksia ja perheen päivittäisiä asioita. .Ajo-oikeuden rajaus ehdottamalleni aikavälille estäisi iltaöisen hupiajelun

Mopoautot ovat kustannustensa vuoksi monien perheiden ulottumattomissa ja toisaalta niiden turvallisuudessa on puutteita. Olisi turvallista ja käytännöllistä että nuori voisi liikkua perheen autolla, joka maaseudulla on käytännössä jokaisessa taloudessa.

Tämä ehdotus tasa-arvoistaisi ja helpottaisi maaseudun ja haja-asutusalueiden nuorten sekä perheiden arkea. Helpottamalla liikkumista mahdollistetaan myös nuorten asuminen kotona toisen asteen opintojen aikana sekä lisätään harrastusmahdollisuuksia. Tämä on paitsi tasa-arvoasia, myös maaseudun elinvoiman kysymys.

Asiasta kertoi ensin Maaseudun tulevaisuus: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.339446?fbclid=IwAR0z3dyYvMLGJBxKcgHtaldlOdZHIhge2Y13qth4i415UioxGsDJ-i2v6gA

 

Vammaispalvelulaki kerää kiitosta

Tapasin sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaisten jäsenten kanssa tällä viikolla Invalidiliiton edustajia liittyen vammaispalvelulain uudistukseen. Näinä aikoina kun sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntötyöstä on puhuttu julkisuudessa myös negatiivisin äänenpainoin, oli ilahduttavaa kuulla Invalidiliiton tyytyväisyydestä niin lakiesityksen sisältöön, kuin prosessiin jolla se oli laadittu.

Iso kiitos hyvästä työstä kuuluu perhe- ja peruspalveluministeri Saarikolle. Lakia on laadittu hyvässä yhteistössä vammaisjärjestöjen kanssa ja tuo yhteistyö näkyy tyytyväisyytenä sisältöön.

Lailla halutaan parantaa eri tavalla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki sovitetaan yhteen. Ohjaavana periaatteena lain valmistelussa on ollut myös vammaisten osallisuuden parantaminen yhteiskunnassa turvaamalla palvelut henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on näin loppukaudesta erittäin ruuhkainen, mutta mielestäni meidän on priorisoitava vammaispalvelulain käsittely monen muun lakiesityksen edelle.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/invalidiliitto-kehuu-vammaispalvelulain-uudistusta-ja-kiirehtii-lain-voimaantuloa-viela-talla-hallituskaudella-luotamme-siihen-etta-sotevaliokunta-raivaa-esityksen-kasittelylle-tilaa-6.3.444902.dbddaee171

Esitetyn vammaispalvelulain sisältöön tiivistetyssä muodossa voi tutustua tästä: https://stm.fi/vammaispalvelulaki/usein-kysyttyja-kysymyksia

 

Suomenmaan kolumni väestökehityksestä

Pohdiskelin Suomenmaan kolumnissa tuoretta väestöennustetta

Väestöennustetta ei voi väistää. Kyse on koko maan ja sen kaikkien alueiden elinvoiman kysymyksestä. Elinvoiman pohja on terve väestökehitys. Ennusteen ei kuitenkaan tarvitse olla itseään toteuttava. Moniin asioihin pystymme myös vaikuttamaan. Yksi pikaisesti työn alle otettava asia on työperäisen maahanmuuton esteiden purkaminen. Me kaikki voimme vaikuttaa myös yhteiskunnan asenteisiin liittyen lapsiin ja perheellistymiseen.

Kolumnini on luettavissa myös kotisivuiltani:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/vaes%C2%ADto%C2%ADen%C2%ADnus%C2%ADtetta-ei-voi-vaistaa/

 

 

Osallistun tänään perjantaina klo 18 Keskustan Siilinjärven kunnallisjärjestön kokoukseen ja sen jälkeen vierailen vielä Lapinlahden Nerkoon paikallisyhdistyksen kokouksessa. Huomenna pidän puheen Pohjois-Savon Infra ry:n pikkujouluissa Tahkolla.

Mukavaa ensimmäistä adventtia sekä joulunodotusta toivottaen

 

Hannakaisa

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Keskustan Heikkinen: 16-vuotiaille rajattu ajo-oikeus helpottamaan haja-asutusalueilla asuvien arkea

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen ehdottaa 16-vuotiaille rajattua ajo-oikeutta haja-asutusalueille. Ajo-oikeus pitäisi rajata aikavälille 06-20.

– Rajattu ajo-oikeus helpottaisi toisella asteella opiskelevien nuorten kulkemista ja asumista kotona. Julkisen liikenteen ulottumattomissa asuvat nuoret voisivat esimerkiksi ajaa kouluun, kuljettaa samalla kavereita sekä hoitaa harrastekuljetuksia ja perheen päivittäisiä asioita. Tämä tasa-arvoistaisi ja helpottaisi maaseudun ja haja-asutusalueiden nuorten sekä perheiden arkea, mainitsee Heikkinen.

Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa nuorten liikkumista ja tehdä siitä turvallisempaa esimerkiksi mopoihin ja mopoautoihin verrattuna.

– Olisi tärkeää, että toisella asteella opiskeleva nuori voisi asua opiskeluiden ajan kotona tai että haja-asutusalueella asuvalla nuorella olisi mahdollisuus harrastaa kaupungissa asuvien tavoin. Kyse on tasa-arvoasiasta, mutta myös maaseudun elinvoiman kysymyksestä, Heikkinen korostaa.

Viikkokirje 46/2018

Perjantaina 16. marraskuuta

 

Viikkokirjeen aiheena on muun muassa opposition vaihtoehdot valtion talousarvioksi, yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan parantaminen ja osatyökykyisten työllistämismahdollisuudet.

 

Varjobudjetit

Eduskunnassa käytiin tällä viikolla keskusteluja opposition varjobudjeteista eli opposition vaihtoehdoista valtion talousarvioksi ensi vuonna. On sinänsä tärkeää, että varjobudjetteja laaditaan, mutta usein ne perustuvat varsin höttöiselle pohjalle.

SDP:n vaihtoehto on heidän mukaansa työllistävämpää ja oikeudenmukaisempaa politiikkaa, jolla on määrä luoda tuhansia työpaikkoja enemmän kuin hallituksen ohjelmalla. SDP myös peruisi monia säästöjä, joita tällä vaalikaudella on jouduttu tekemään talouden oikaisemiseksi ja joista Keskusta on myös maksanut poliittista hintaa. Kovasti ovat SDP:n puheet muuttuneet, kun vielä eduskuntavaaliohjelmassaan vuonna 2015 se esitti 4 miljardin euron sopeuttamistoimia. Siis saman suuruisia kuin hallitus on toteuttanut.

 

Todellisuudessa SDP:n vaihtoehto tarkoittaisi paluuta sille työttömyyden, velkaantumisen ja kiristyvien verojen tielle, jolta Suomi on tällä vaalikaudella kammettu pois. Lisäksi noin miljardin euron verran SDP:n esittämistä keinoista lisätä valtion tuloja lisämenoesitysten katteeksi olisi mahdottomia. Kärjekkäimpinä SDP ottaisi epärealistisesti Suomen Pankin ja lainvastaisesti Sitran kassoista yhteensä lähes puoli miljardia euroa. Äänestäjien on siis syytä olla tarkkana.

 

 

Pienituloisille eläkeläisille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi viime vappuna satasen lisää, nyt se on kutistunut kolmeenkymmeneen euroon. Tämä ”vappusatanen” olisi tarkoittanut 1,4 miljardin euron menolisäystä.   On muistettava, että Keskustan johdolla pienituloisimpien eläkeläisten takuueläke nousee noin 40 eurolla tällä vaalikaudella. Haluamme jatkaa perusturvan parantamista myös tulevina vuosina.

 

Uudet työpaikat ovat syntyneet ja syntyvät myös tulevaisuudessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. SDP on kuitenkin heikentämässä työllistävien yritysten tilannetta esimerkiksi yrittäjävähennyksen poistamalla. Keskustan linja on parantaa edelleen yritysten toimintaedellytyksiä. SDP:n vaihtoehdosta puuttuu myös pätkä- ja silpputyötä tekevien sekä yksinyrittäjien toimeentulon parantaminen.

 

Vihreiden budjettivaihtoehdossa ilmastoteot kohdistuivat suurimmalta osalta autoiluun sekä maaseutuyrittämiseen. Kuitenkin ilman, että ihmisille olisi ehditty luoda mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia tapoja toimia. Vihreät esittävät tällä viikolla eduskunnassa keskustellussa vaihtoehdossaan 94,2 miljoonan veronkorotuksia autoilun kustannuksiin, 140 miljoonan euron pienennystä kilometrikorvauksiin ja 57 miljoonan arvoista rajausta työmatkavähennyksiin.

Lisäksi vihreät haluavat muun muassa kumota metsälahjavähennyksen, perintöverotuksen kevennykset, kiristää osinkoverotusta, rajata yrittäjävähennystä ja pienentää irtaimen käyttöomaisuuden poiston verotukea.

Kotimaiselle teollisuustuotannolle ja työllisyydelle tämä olisi raskas viesti.  Esimerkiksi yritystukia vihreät pitävät turhina ja näihin kuuluvat muun muassa monet matkailun, kulttuuripalvelujen, asumisen, liikenteen ja ruoan alennutut arvonlisäverokannat.

 

Osatyökykyisten potentiaali käyttöön

 

Eilen julkaistiin tärkeä selvitys liittyen osatyökykyisten työllistämispotentiaaliin ja työllistämiseen. Selvityshenkiöinä toimivat Raija Kerätär ja Tuija Oivo.

Selvityksessä edellytetetään että työllistymiseensä tukea tarvitsevat henkilöt on tunnistettava nykyistä paremmin. Samalla olisi arvioitava, kuinka moni pitkäaikaistyöttömistä on todellisuudessa työkyvytön ja siten väärän etuuden piirissä. Oivon ja Kerättären vahva viesti oli, että työttömät ovat tällä hetkellä monin tavoin syrjässä työkykypalveluista, etuuksista ja osallisuudesta.

Osatyökykyisten työllistäminen edellyttäisi selvityshenkilöiden mukaan systemaattisempaa ja kokonaisvaltaisempaa otetta. He esittävät yli hallituskausien ulottuvaa strategista työkykyohjelmaa.

Työttömyyden ja osittaisen työkyvyttömyyden takana on yksilöllisiä syitä. Sen vuoksi niihin olisi myös vastattava yksilöllisillä työkykyä edistävillä palveluilla. Raportissa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että pitkäaikaistyöttömät ovat usein syrjässä terveyspalveluista, eikä terveydenhuollon henkilöillä ole tosiasiallista kykyä arvioida työkykyä. Palvelujärjestelmältä on edellytettävä parempaa yhteistyötä niin, että palvelut koottaisiin yksilöllisesti ja tarpeisiin vastaavasti tarvitsevan henkilön ympärille.

Näen maakuntahallinnon tässä suurena mahdollisuutena: Ensimmäistä kertaa sosiaali- ja terveyspalvelut, ns. kasvupalvelut ja kuntoutuspalvelut ovat saman järjestäjän alla. Tämä mahdollistaa eri sektoreiden paremman yhteistyön.

Osatyökykyisissä on valtava työllisyyspotentiaali, joka on saatava käyttöön niin inhimillistä syistä kuin kansantalouden kannalta.  Oma kannanottoni aiheeseen on luettavissa tästä:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/keskustan-heikkinen-osatyokykyisten-tyollisyyspotentiaali-saatava-kayttoon/

 

 

Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva

Yrittäjien ei-omistavien perheenjäsenten työttömyysturvaan on tulossa parannus. Tämä on tärkeä ja kauan odotettu uudistus. Nykytilanteen mukaisesti henkilö, joka työskentelee perheenjäsenensä yrityksessä, voidaan tulkita yrittäjäksi vaikka hän ei omista yrityksestä mitään eikä käyttäisi siinä määräysvaltaa. Niinpä hänen työttömyysturvansa saattaa poiketa palkansaajan työttömyysturvasta. Näin ei voi olla.

Esityksessä ehdotetaan, että työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto olisi yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työssäoloehdon tulisi kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyse­­­­isessä yrityksessä.

 

 

Vanhustyö-lehden pääkirjoitus

Uusimman Vanhustyö –lehden teema on yhdenvertaisuus ja vanhusten erilaiset viiteryhmät. Aihe on kiinnostava ja tärkeä, emme saa sortua katsomaan vanhuutta vain yhden muotin läpi. On tunnistettava, että ikäihmisissä on laaja kirjo yksilöitä muun muassa erilaisine kulttuuritaustoineen, tapoineen, arvoineen ja arvostuksieen. Vanhustyötä tekevältä tämä vaatii ymmärrystä, hienotunteisuutta ja kunnioitusta. simerkiksi vanhuksia, joilla on valtaväestöstä poikkeava kulttuurinen tai etninen tausta, on yhä enemmän.

Käsittelin teemaa lehden pääkirjoituksessani. Kirjoitus on luettavissa kotisivuiltani:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/jotta-tulisin-ymmarretyksi/

 

 

 

Tänään perjantaina osallistun Pielaveden kunnallisjärjestön kokoukseen Kahvikulmassa. Huomenna on vuorossa Pohjois-Savon yrittäjien yrittäjäjuhla Tahkolla.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen

Hannakaisa

Keskustan Heikkinen: Osatyökykyisten työllisyyspotentiaali saatava käyttöön

Osatyökykyisissä on valtava työllisyyspotentiaali, joka on saatava käyttöön niin inhimillisistä syistä kuin kansantalouden kannalta, vaatii Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen.

Osatyökykyisten tilannetta selvittäneet selvityshenkilöt esittävät vaalikausien yli ulottuvan työkykyohjelman perustamista. Heikkinen pitää ehdotuksen toteuttamista välttämättömänä. Tarvitaan kokonaisvaltaista otetta, jotta osatyökykyisten ja vajaakuntoisten ihmisten oikeus saada koulutusta, tarvitsemiaan palveluita ja työllistyä toteutuisi.

Heikkisen mukaan kyse on ennen kaikkea isompien rakennemuutosten, kuten sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen toteuttamisesta. Sosiaaliturvan on mahdollistettava riittävä toimeentulo myös heille jotka eivät sairauden tai vamman vuoksi kykene kokopäiväiseen työhön. Osa-aikaisen ja lyhytaikaisen työn vastaanottaminen pitää olla kannattavaa. Etuusloukkoihin ei pidä jäädä yhdenkään.

Jokaisen suomalaisen osaaminen ja taidot ovat tärkeitä ja jokaisella on oikeus osallistua yhteiskunan rakentamiseen taitojensa ja voimavarojensa mukaan. Jokaisen työttömyyden takana on yksilöllinen tarina ja tarpeisiin tulee vastata yksilöllisesti. Työelämän asenteiden ja arvostusten on myös muututtava, jotta myös räätälöidyn työn tai tuettuna työn tekeminen olisi mahdollista yhä useammalla työpaikalla Heikkinen toteaa.

Heikkinen muistuttaa myös sote- ja maakuntauudistuksen tuomista mahdollisuuksista: Kun sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntoutuspalvelut ja kasvupalvelut ovat saman vastuutahon alla, mahdollistaa se nykyistä paremmin vajaakuntoisten ja osatyökykyisten palveluiden järjestämisen ja kokoamisen saumattomasti yhteen koko maakunnan alueella.

Osatyökykyisten työllisyyspotentiaalia selvittäneet selvityshenkilöt Raija Kerätär ja Tuija Oivo luovuttivat raporttinsa ministeri Mattilalle ja Lindströmille tänään.

 

Lisätietoa:

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen, p. 050 512 2886

Jotta tulisin ymmärretyksi

Suomi ikääntyy, mutta myös kansainvälistyy. Näiden kehityskulkujen seurauksena olemme väistämättä myös siinä tilanteessa, että yhä useamman vanhuksen äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Samalla kasvaa myös erilaisten kulttuuristen ja etnisten alaryhmien määrä vanhusten joukossa, mikä heijastuu väistämättä vanhustyöhön.

 

Minua pohdituttaa erityisesti niiden uussuomalaisten asema, jotka vanhenevat Suomessa ja joiden suomen kielen taito on vähäinen tai esimerkiksi muistisairauden myötä heikkenevä. Kuinka he tulevat ymmärretyiksi? Kuinka pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa? Kieli on tärkeä osa ihmisen minuutta. Äidinkieli on tunteiden ja omien juurien kieli, jolla omia tarpeita ja toiveita on kaikkein helpoin tuoda esille.

 

Muistan omista kesätyökokemuksistani sairaanhoitajana Ruotsissa liki 20 vuoden takaa, kuinka yhteinen kieli muistisairaiden suomalaissyntyisten vanhusten kanssa avasi yhteyden heihin.  Kun nuo vanhukset saivat puhua omalla, äidinkielellään -tässä tapauksessa jopa omalla synnyinmurteellaan-pystyttiin heidän lääkitystään keventämään, he nukkuivat paremmin ja halusivat osallistua yhteisiin tapahtumiin.

 

Käsityksemme vanhuudesta moninaistuu. Meidän ei pitäisi katsoa vanhaa ihmistä vain yhden muotin läpi, vaan tunnustaa se, että ikäihmisissä on laaja kirjo yksilöitä muun muassa erilaisine kulttuuritaustoineen, tapoineen, arvoineen ja arvostuksineen. Vanhuutta on monenlaista. Vanhustyötä tekevältä tämä vaatii ymmärrystä, hienotunteisuutta ja kunnioitusta.

 

Vanhusmyönteinen Suomi syntyy eri ikäisten ihmisten ja päätöksentekijöiden käytännön arvovalinnoista. Viime kädessä kyse on vanhusten yhdenvertaisuudesta palveluissa, siitä että jokainen vanhus pääsisi yhtäläisesti hänelle kuuluvien palveluiden ääreen ja kokisi tulevansa niissä ymmärretyksi, arvostetuksi ja huomioiduksi.

 

Ikääntymisen moniulotteisuuden ymmärryksen lisääminen on välttämätöntä myös kaikilla poliittisten linjausten ja vanhusten palveluiden suunnittelun tasoilla ja tahoilla. Muun muassa vanhuspalveluiden uusien toimintamallien luominen, ikämyönteisen yhdyskuntasuunnittelun toteutuminen ja terveyspalveluiden digitalisoituminen ”vanhusystävällisesti” ovat välttämättömiä asioita, mutta ne vaativat laajaa ja syvää gerontologista osaamista. Tämän tiedostaminen haastaa myös meidät Vanhustyön keskusliiton toimijat kaikilla tasoilla ja toimintamme sektoreilla. Meitä ja osaamistamme tarvitaan.

 

 

Hannakaisa Heikkinen

Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja

Pääkirjoitus Vanhustyö -lehdessä 5/2018

 

Keskustan Heikkinen: Sotelle tärkeä nytkähdys eteenpäin

TIEDOTE

Julkaistavissa heti

Keskustan varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen iloitsee sote-mietintöluonnosten valmistumisesta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa:

 

  • Vihdoinkin tämä päivä koitti, että sote-lakipaketti saadaan eteenpäin perustuslakivaliokuntaan. Tämä päivä on tärkeä merkkipaalu tiellä kohti nykyistä parempia ja yhdenvertaisempia arjen palveluita

 

  • Tämä uutinen on merkittävä myös maakunnissa sote-uudistusta jo kaksi ja puoli vuotta valmistelleille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille: Sote etenee raiteillaan ja valmistelutyö jatkuu.

 

  • Perustuslakivaliokunta ottaa työlleen sen ajan mitä tarvitsee. Tärkeintä on se, että tämä hallitus pystyy toteuttamaan tämän tasa-arvoisempia palveluita tavoittelevan palvelu-uudistuksen. Uudistus on ollut välttämätön ja kiireellinen jo pitkään.

 

 

Lisätietoja: Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886

Keskustan Heikkinen ja Pirkkalainen: Vetikö SDP tuen lopullisesti pois metsä-Suomelta?

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne asettui jälleen vastustamaan metsäteollisuuden uusia investointeja. Rinne kertoi mm. Savon Sanomissa tänään, ettei metsien käyttöä tule nykytasosta lisätä.

Rinteen linja vetäisi maton alta metsäteollisuuden investointisuunnitelmilta ja samalla metsäteollisuuden uusiutumiselta.

Suomessa on useita miljardiluokan investointeja mm. Kuopiossa, Paltamossa, Kemissä, Kotkassa ja Kemijärvellä. Näistä kaikki eivät välttämättä toteudu, mutta osa kylläkin.

– Investointisuunnitelmat kertovat metsäteollisuuden uusiutumisesta. Niiden myötä maailmanmarkkinoille saataisiin enemmän suomalaisia uusiutuvasta raaka-aineesta valmistettuja tuotteita korvaamaan uusiutumattomia tai muissa maissa valmistettuja uusiutuvia. Sellu toimii nykyään alustana mm. puusta valmisteluille ympäristöystävällisille tekstiileille.- Metsien käytön tulee tietenkin olla kestävää. Metsien myönteistä ilmastovaikutusta voidaan lisätä parantamalla entisestään metsien kasvua. Tämä on huomattavasti järkevämpää kuin ohjata tuotantoa ulkomaille, keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen linjaa.

– Investointien ohjaaminen ulkomaille tuottaisi samankaltaiset globaalit ilmastovaikutukset, mutta työpaikat olisi Suomen sijaan ulkomailla, keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen jatkaa.
– Investointien houkutteleminen Suomeen olisi sitä vastoin myös ilmastomielessä varmempaa. Suomen metsä- ja metsänhoito-osaaminen on maailman huippuluokkaa. Suomessa kaadettujen puiden tilalle istutetaan uusia puita. Näin ei ole kaikissa maissa.
– Myös metsien monimuotoisuuteen tulee kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Metsänomistajat haluavat aiempaa enemmän jättö- ja lahopuita päätehakkuille, Hannakaisa Heikkinen summaa.

Lisätietoja:
Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen, 0505122886
Keskustan puoluesihteeri Riikka Pirkkalainen, 0405395090

Kansanedustajat Heikkinen ja Paloniemi haluavat tehdä tukiperheenä toimimisesta houkuttelevampaa

TIEDOTE

Julkaistavissa heti

 

 

Keskustan kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen ja Aila Paloniemi kantavat huolta sosiaalihuollon tukiperheenä toimisen houkuttelevuudesta.

-Tukiperhetoiminta on eriomainen esimerkki ennaltaehkäisevästä varhaisen tuen palvelusta, joka onnistuessaan vähentää raskaampien sosiaalipalveluiden tarvetta. Tukiperheistä on jatkuva pula, sen vuoksi tukiperheenä toimimisen ehtoihin ja korvauksiin on kiinnitettävä huomiota, Keskustan kansanedustajat Hannakaisa Heikkinen ja Aila Paloniemi toteavat

Tukiperheet saavat toiminnastaan kulukorvauksen ohella palkkion, jonka suuruutta ei ole säädelty lainsäädännössä edes minimitasoltaan. Maksettavan korvauksen suuruus vaihtelee huomattavasti eri kuntien välillä.

Edustajat nostavat myös esiin sen, että omais- ja perhehoitajat ovat työllisyyden aktiivimallin ulkopuolella, mutta tukiperheinä toimivia työttömiä työnhakijoita aktiivimalli koskee. Malli kohtelee siten työttöminä olevia perhehoitajia ja tukiperheenä toimivia työnhakijoita eri tavoin, vaikka toiminta on yhtä lailla yhteiskunnallisesti merkittävää.

Heikkinen ja Paloniemi ovat jättäneet aiheesta kaksi kirjallista kysymystä.

Tukiperhetoiminnassa on kyse sosiaalihuoltolakiin ja lastensuojelulakiin perustuvasta avohuollon toiminnasta.  Toiminnan tarkoitus on turvata lapsen kasvua ja hyvinvointia sekä tukea vanhemmuutta. Tukiperhe voi olla lapsiperheen apuna esimerkiksi perheen tilanteen kriisiytyessä. Tyypillisesti tukilapsi viettää perheessä esimerkiksi yhden viikonlopun kuukaudessa tai loma-aikoja.

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen on keskustan varapuheenjohtaja sekä eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja. Kansanedustaja Aila Paloniemi toimii myös Perhehoitoliiton puheenjohtajana.

 

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886

Aila Paloniemi 050 511 3067

Viikkokirje viikko 41/2018

Perjantaina 12.lokakuuta

 

Viikkokirjeen aiheena on mm. tuore ilmastonmuutos-raportti, tällä viikolla vietetty Vanhusten viikko sekä tyttöjen oikeudet.

 

Ilmastonmuutoksen hillitseminen vaatii toimiamme

Tällä viikolla julkaistiin hallitusten välisen ilmastopaneeli IPCC:n erikoisraportti, jonka viesti on vakava: Ilmastonmuutoksen eteneminen on saatava pysähtymään. Ilmaston lämpeneminen olisi pysäytettävä 1,5 asteeseen, joka jo sellaisenaan aiheuttaa suuria ongelmia. Mutta jos ilmasto lämpenee kaksi astetta, ovat vaikutukset dramaattisella tavalla vakavampia.

Raportin viesti on vakava ja se on jo aiheuttanut runsaasti yhteiskunnallista keskustelua. Olemme varmasti yli puolue- ja muiden rajojen kaikki yksimielisiä siitä, että emme halua nähdä raportin enteileviä vakavia vaikutuksia, mitkä realisoituvat ilmaston lämmetessä yli kipurajan. Kärsijänä ovat ensimmäisenä erityisesti ne alueet, joiden ihmiset ovat jo entisestään köyhiä ja joilla on sen vuoksi heikoimmat mahdollisuudet sopeutua ilmastonmuutoksin aiheuttamiin uhkiin.

Pääministeri Sipilä on jo ilmoittanut kutsuvansa puolueet koolle pyöreän pöydän ympärille pohtimaan yhteisiä keinoja ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kilpalaulannan ja toistemme syyttelyn sijaan tarvitsemme mahdollisimman laajan parlamentaarisen yhteisymmärryksen Suomen ilmastopolitiikasta. Tarvitsemme kunnianhimoisen suunnan, joka kestää yli vaalikausien.

 

Vanhusten viikko – iloa toimeliaisuudesta

Tällä viikolla Suomessa on vietetty jo perinteeksi tullutta vanhustenviikkoa. Viikon teema on tänä vuonna Iloa toimeliaisuudesta. Viime viikonloppuna osallistuin vanhustenviikon juhliin Vihannissa, Raahessa ja vielä valtakunnallisessa pääjuhlassa Kuopiossa. Tuon valtakunnallisen pääjuhlan tallenteen voi katsoa tästä linkistä: https://www.youtube.com/watch?v=GD3-oQ1qQZk&feature=youtu.be Juhlapuheeni alkaa noin 33 minuutin kohdalla.

Kirjoitin vanhustenviikon teemoista kolumnin Iisalmen Sanomiin. Kolumnini voi käydä lukemassa kotisivuiltani http://www.hannakaisaheikkinen.fi/iloa-toimeliaisuudesta/

 

Tyttöjen päivä

Eilen torstaina vietettiin YK:n kansanivälistä tyttöjen päivää. Päivän tarkoitus on kiinnittää huomiota tyttöjen asemaan kotimaassa ja maailmalla. Samalla päivä on myös juhlapäivä, joka nostaa esiin tyttöjen voiman ja mahdollisuudet. Eduskunnassa oli päivän aikana tapahtumia, joissa nostettiin esiin tyttöjen oikeuksiin vaikuttavia tekijöitä.

Osana tyttöjen päivää tytöt ympäri maailmaa astuvat päiväksi poliittisten, yhteiskunnallisten ja taloudellisten johtajien saappaisiin. Viime vuonna pääministeri Juha Sipilä luovutti oman paikkansa päiväksi, tänä vuonna paikkansa luovutti ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Matti Vanhanen. Ulkoasiainvaliokunnan johdossa oli yhden päivän ajan liperiläinen Minttu Kurki.

 

Liikenteeseen tulossa hitaampia kevytautoja.

Liikenneministeri Anne Berner on esitellyt eduskunnalle lakiehdotuksen, jolla tietynlaiset henkilöautot voitaisiin muuttaa kevytautoiksi. Se tarkoittaa, että autoilla voisi ajaa korkeintaan nopeutta 45 km/h. Kevytautot vastaavat erityisesti haja-asutusalueiden nuorten tarpeeseen ja antaa mahdollisuuden kulkea kouluun ja harrastuksiin turvallisemmin kuin esimerkiksi kevytrakenteisella mopoautolla.

Kevytautoksi on mahdollista muuttaa henkilöauto, joka on otettu käyttöön aikaisintaan vuoden 2014 jälkeen. Kevytauto saisi jatkossakin olla korkeintaan kymmenen vuoden ikäinen. Näin liikenteeseen saadaan hitaita autoja, jotka kuitenkin olisivat suhteellisen uusia, hyväkuntoisia, ympäristöystävällisiä ja turvallisia.
Lakiesityksen mukaan kevytauton voisi aina muuntaa takaisin henkilöautoksi. Tällainen tilanne voi olla, jos kevytautoa käyttänyt nuori täyttää 18 vuotta ja saavuttaa henkilöauton ajo-oikeuden tai ikääntyneen ei ole enää turvallista ajaa edes hiljaisilla nopeuksilla.

 

Keskustan eduskuntaryhmä jalkautuu tulevana viikonloppuna

Keskustan kansanedustajat jalkautuvat kymmeniin tapahtumiin tulevan viikonlopun aikana, kaikkiin vaalipiireihin. Minut kutsuttiin vierailulle Varsinais-Suomeen. Olen tavattavissa lauantaina 13.10. seuraavasti: Klo 10 Somero, K-Supermarket, Klo 11.30 Koski TL, Klo 12.45 Marttila, Osuuspankki. Nähdään ja keskustellaan!

 

Viikonlopputerveisin, Hannakaisa