Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen (kesk.) esittää, että hallitus lähtee aktiivisesti kehittämään valtion ja kuntien palveluiden yhteispalvelupisteiden perustamista kaikkialle Suomeen. Hän osallistui 19.9.2020 Kuopiossa järjestettyyn Kylät kyseessä –seminaarin paneeliin.

Monilta paikkakunnilta palvelut ovat karanneet kauas, usein jopa viranomaisen tai yhden ministerin päätöksillä ilman laajempaa keskustelua tai harkintaa. Viranomaisten asiointipalveluita voi nykyisin joutua etsimään satojen kilometrien päästä. Tämä viime vuosikymmenien kehitys on yksi merkittävimmistä asuinpaikkaan liittyvistä eriarvoisuuden tekijöistä suomalaisten keskuudessa.

– Koronakriisi on ollut varsinainen myyttien murtaja. Se on saanut aikaan digiloikan, johon laeilla tai asetuksilla eikä hyvällä tahdollakaan olisi päästy riittävän nopeasti. Samoin on käynyt kaupungistumisen megatrendin. Korona-ajan myötä ihmisten kiinnostus väljempään asumiseen on ollut tutkijoidenkin silmin merkittävää, Heikkinen toteaa.

– Oleellista seutukuntien ja kylien tulevaisuuden kannalta on se, että nyt teemme kaikkemme, jotta voimme vastata ihmisten tarpeisiin etätyön ja monipaikkaisuuden mahdollistamisessa. Koronapandemia on osoittanut, että etätyö on mahdollista hyvin monella alalla. Myös valtionhallinto on digiloikannut. Virkamiehet ovat työskennelleet monella hallinnonalalla etänä jo puolisen vuotta. Viimeistään nyt on huomattu, etteivät viranomaisten palvelut vaadi fyysistä sijoittamista vain suurten kaupunkien keskustoihin, Heikkinen jatkaa.

Heikkisen mielestä koronaepidemia on alleviivannut tarpeen kääntää julkisten palveluiden keskittämisen trendi hajautetun yhteiskunnan kestävälle tielle.

– Yhteispalveluita kehittämällä olisi mahdollista viedä kattavampia palveluita lähemmäksi ihmisiä. Ja erityisesti heille, joilla ei ole useista eri syistä mahdollisuuksia käyttää internetissä olevia palveluita tai asioiden hoitaminen vaatii henkilökohtaista käyntiä. Hajasijoitettuna verkostona tarjotut palvelut olisivat nykyaikainen ja ihmisläheinen tapa toimia – ja samalla myös kriisinkestävämpi. Hajautetut palvelut ovat osa huoltovarmuuden turvaamista, Heikkinen linjaa.

Heikkinen peräänkuuluttaa suhtautumistavan muutosta.

– Kun sisäistetään ajattelutapa, että yhteiskunnan palvelut ovat kansalaisia varten, eikä kansalaiset virastoja varten, ollaan jo pitkällä. Ja jos tahtotilana on vahvistaa perustuslakiin kirjattua oikeutta tasa-arvoon palvelujen saatavuudessa kaiken ikäisenä ja joka puolella Suomea, on julkisten palvelujen otettava uusi kurssi palvelujen tarjonnassa, Heikkinen kiteyttää.

Keskustan varapuheenjohtajan, kansanedustaja Hannakaisa Heikkisen mielestä ihmisten toiminta- ja työkyvyn ylläpitoon ja parantamiseen tarvitaan voimavaroja, kun yhteiskunta nyt avautuu ja Suomea nostetaan takaisin jaloilleen.

Heikkinen esittää, että hallitus päättää jo seuraavassa lisäbudjetissa konkreettisista toimenpiteistä. Panostukset suomalaisten toiminta- ja työkykyyn tässä ja nyt kantavat pitkälle tulevaisuuteen. Esimerkiksi työikäisten saumattoman hoitoketjun ja kuntoutuspolun luominen olisi konkreettinen ja kustannustehokas satsaus, josta on jo erinomaisia tuloksia Keski-Suomesta.

– Keski-Suomen mallin levittäminen kaikkialle Suomeen tukisi myös jo työelämän jättäneiden hyvinvointia, kun esimerkiksi monin tavoin kuormitetun sosiaali- ja terveydenhuollon henkilökunnan työhyvinvointiin ja siten alan houkuttelevuuteen voitaisiin nykyistä paremmin vaikuttaa, vanhusten sairaanhoitajana ja alan esimiehenä aiemmin toiminut terveystieteiden maisteri Heikkinen perustelee.

– Kannan suurta huolta vanhusten toimintakyvystä. Pitkään jatkunut liian vähäinen fyysinen aktiivisuus voi olla kohtalokasta ja arkitoiminnoista selviytyminen vaarantuu. Ikäihmisten, jotka eivät ole päässeet muutamaan kuukauteen tuttujen harrastustensa pariin, sovittuun fysioterapeutin tapaamiseensa tai edes kauppa-asioille, toimintakyky on vakavasti vaakalaudalla, Heikkinen jatkaa.

– Koronaepidemian kannalta kriittisillä aloilla työskentelevien työkyky täytyy huomioida erityisesti jaksamisen kannalta, kun siirrytään akuutin kriisin jälkeiseen aikaan. Sosiaalihuollon työntekijät, opettajat ja terveydenhuollon ammattilaiset kohtaavat koronaepidemian aiheuttaman pahoinvoinnin ja työkuorman kasvun. Epävarmuus kriisin kestosta ja etenemisestä kuormittaa myös henkistä jaksamista, Heikkinen sanoo.

Heikkinen on gerontologiaan erikoistunut sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri ja Vanhustyön Keskusliiton puheenjohtaja.

 

Lisätietoja:

varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen
puhelin 050 512 2886

Suomen talouskasvu on ennusteiden mukaan hidastumassa. Tästä huolimatta työllisyysasteen ennustetaan nousevan 73 prosenttiin ja työttömyysasteen laskevan 6,3 prosenttiin ensi vuonna. Hallituksen tavoitteena on tällä vaalikaudella 60 000 työpaikkaa.

– Tervehdin ilolla tänään käsittelyssä olevaa valtion talousarviota vuodelle 2020. Koko yhteiskunnan hyvinvoinnin pohjan rakentavat ahkerat ja työteliäät yrittäjät, jotka ottamalla riskin luovat työtä ja toimeentuloa monille. Työpaikat syntyvät paitsi jo nyt, myös tulevaisuudessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, joten yrittäjyyden edellytysten on oltava kunnossa kaikkialla Suomessa, myös kasvukeskusten ulkopuolella, toteaa kansanedustaja ja Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen.

– Suomen tulee olla toimintaympäristönä sellainen, että yritysten kannattaa täällä toimia, ja että niiden kannattaa investoida ja uskaltaa ottaa riskiä. Talousarvio vuodelle 2020 mahdollistaa sen, että laite- ja koneinvestoinneista saa jatkossa tuplapoistot kaikilla toimialoilla ja yrityslainoja taataan jatkossa aiempaa suuremmalla osuudella. Myös tehdyt koulutussatsaukset helpottavat yritysten osaajapulaa, Heikkinen jatkaa.

– Erityisen iloinen olen siitä, että kotimaisen ruoan tuotantoedellytyksiä – eli meidän kaikkien ruuan tekijöiden työtä– tuetaan esimerkiksi luonnonhaittakorvauksen vajeen paikkaamisella vuonna 2020 ja raskasta työtä tekevien maanviljelijöiden jaksamisesta huolehditaan Välitä viljelijästä -hankkeen rahoituksen jatkolla vuosina 2021-22. Maanviljelijää ei unohdeta myöskään eläkemuutosten yhteydessä vaan maatalousyrittäjän luopumistukien täydennysosia korotetaan kansaneläkkeen korotusta vastaavasti.

Maailmalla on viime vuosina käyty keskustelua, jossa ilmastonmuutoksen torjumisen nimissä on lietsottu synnytyslakkoa ja kehotettu miettimään, kannattaako perhettä perustaa.

Keskustelua lapsiluvun rajoittamisesta on käyty myös Suomessa eräisiin kansainvälisiin tutkimuksiin viitaten.

Väestöliitto on oikealla asialla huomauttaessaan (http://www.vaestoliitto.fi/?x27375=10557256), että julkisuudessa taannoin esillä olleet laskelmat perustuvat erikoiseen ja arveluttavaan mittaustapaan.

Niissä syntyvästä lapsesta aiheutuvaan ”ilmastokuormaan” lisätään automaattisesti syntyvän lapsen jälkeläisten oletettu kulutuskäyttäytyminen. Siksi lastensaannin oletetut vaikutukset ilmastoon näkyisivät vasta satojen vuosien mittaan.

Lapset eivät siis ole ”ilmastopahiksia”, vaikka niin annetaan ymmärtää. Keskusta näkee, että lapsissa on Suomen tulevaisuus. Nyt jos koskaan on päinvastoin rakennettava kaikin tavoin lapsi- ja perhemyönteisempää Suomea, jossa jokaisella on mahdollisuus toivomaansa lapsilukuun oman elämäntilanteensa mukaan.

Päästöjen vähentämisessä tärkeintä Suomessa ja maailmalla on saastuttavien, fossiilisten polttoaineiden käytön mittava vähentäminen. On välttämätöntä, että voimavarat kohdennetaan päästöjen vähentämiseen ja sen mahdollistavien teknologioiden kehittämiseen.

Lisätietoja: Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen, puhelin 050 512 2886

Suomalaisessa keskustelussa ilmastonmuutoksesta on iso eriskummallisuus.

Tietyillä, pääasiassa isoimmissa kaupungeissa majailevilla elitistisillä piireillä näyttää olevan pakonomainen tarve puuttua siihen, mitä tavalliset ihmiset syövät, juovat ja muutenkin jokapäiväisessä elämässään tekevät.

Jostain syystä päämedia antaa näille puheenvuoroille paljon palstatilaa.

Luulin, että polttomoottorien kieltämisen ja lihaveron jälkeen lakipiste tässä tavallisten ihmisten arjelle vieraassa kolloudessa oli saavutettu, kun suomalaisia perheitä vaadittiin rajoittamaan lapsilukuaan – vaikka maamme kärsii ennennäkemättömästä vauvapulasta.

Mutta ei. Nyt julkisuudessa on ollut esillä vaatimuksia (esimerkiksi Helsingin kaupunginvaltuuston keskustelu ja Kokoomuksen valtuutetun aloite) vähentää roimasti paitsi lihan myös maidon tarjoamista lasten ja vanhusten ruokailuissa.

Joutuu vakavasti kysymään, onko hulluudella mitään rajoja, kun yhteiskuntamme heikoimmatkin otetaan tämän ideologisen sodan välikappaleiksi?

Olen tehnyt vuosia töitä vanhusten sairaanhoitajana entisessä elämässäni. Viime ajat olen saanut toimia Vanhustyön Keskusliiton puheenjohtajana.

Tiedän kokemuksesta, että vanhusten aliravitsemus on oikea ja vakava ongelma. Monet vanhukset ovat todella huonokuntoisia ja etenkin muistisairaat vanhukset tarvitsevat tuttua ja maittavaa ruokaa. Maito on heille myös luuston kunnon kannalta tärkeä osa päivittäistä ateriointia.

Suosittelen lämpimästi julkisuudessa puheenvuoroja käyttäville käytännön tutustumista vanhustenhoidon arkeen Suomessa. Vanhustenhoidossa on -niin Helsingissä kuin koko maassa- oikeita ongelmia, joita olisi yhdessä ratkaistava. Jokainen vanhus ansaitsee ihmisarvoisen ja inhimillisen hoivan, mihin kuuluu säännöllinen ja tasapainoinen ravitsemus.

Ylipäätään politiikalla pitäisi parantaa ihmisten arkea, ei hankaloittaa sitä.

Ilmasto ei pelastu viemällä maito lasten ja vanhusten suusta. Jokainen järkevä ihminen ymmärtää, että kaikista tärkeintä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä on korvata saastuttava fossiilinen energia ja polttoaineet uusiutuvilla. Esimerkiksi Helsingissä kivihiilenpoltto jatkuu. Hiljaisuus näistä oikeasti päästöjä vähentävistä ratkaisuista on suorastaan korviahuumaavaa.

Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen on tyytyväinen siihen, että Kuopion pelastusopiston aloituspaikat nousevat sisäministeriön päätöksellä syksyllä 2020.

Luvassa on arviolta parinkymmenen aloituspaikan vuosittainen nosto. Sisäministeriön tuore päätös merkitsee myös sitä, että Helsingin pelastuskoulun sisäänotto päättyy lopullisesti syksyllä 2021 ja Suomen kaikki palomiehet koulutetaan jatkossa Kuopiossa.

  • Kuopion pelastuskoulutuksen vahvistaminen ja valtakunnallisen pelastuskoulutuksen täysi keskittäminen Kuopioon on Suomen ja Savon kannalta hyvä toimintalinja, Heikkinen sanoo.
  • Uudet opiskelijat, heitä seuraavat eurot ja vahvempi pelastusopisto ovat Kuopion seudulle tärkeä asia.

Heikkisen mukaan nyt on päätetty, että Helsingin pelastuskoulu ei saa lupaa ottaa uusia opiskelijoita vuoden 2021 jälkeen. Koska Kuopion vahvistus tapahtuu jo ennen Helsingin sisäänoton lopetusta, kasvaa pelastusalan ammattilaisten koulutustahti Suomessa väliaikaisesti.

  • Suomi tarvitsee lisää pelastajia. On tärkeää, että tähän vaativaan työhön löytyy riittävästi rautaisia ammattilaisia, Heikkinen sanoo.

Tasavallan presidentti vie ilmastokeskustelua tolkulliseen suuntaan (Ilta-Sanomat 4.9.) kannustaessaan ihmisiä pohtimaan, miten itse kukin voi toimia arjen asioissa.

Keskustassa olemme pitkään olleet sillä kannalla, että tämä on juuri oikea tapa ylhäältä saneltujen, ihmisten arkea hankaloittavien kieltojen, rajoitteiden ja muiden järjettömyyksien sijaan.

Ei ilmasto pelastu lihaveroilla tai pakollisilla kasvisruokapäivillä, vaan sillä, että saastuttava fossiilinen energia ja polttoaineet korvataan mahdollisimman pitkälle uusiutuvilla, ottamalla käyttöön uutta tekniikkaa ja ennen muuta laittamalla maailman suurimmat saastuttajat viimein kantamaan vastuunsa.

Arjessa jokainen voi valita kotimaista ruokaa, joka on maailmankärkeä niin ilmaston, laadun kuin eläinten hyvinvoinnin kannalta. On kyse sitten naudanlihasta tai härkäpavuista, suomalaisen lihan, kasvisten tai kalan valitseminen on arjen järkivihreä teko samoin kuin ruokahävikin vähentäminen.

”Ilmastomilitanttien” kannattaisikin laittaa voimavaransa oikeisiin ratkaisuihin kuluttajien ja ennen muuta suomalaisten ruoantuottajien syyllistämisen sijaan. Ruoantuottajat ansaitsevat paitsi yhteisen kiitoksen myös nykyistä oikeudenmukaisemman korvauksen tekemästään työstä. Uskon tavallisten, järkevien suomalaisten olevan tästä samaa mieltä.

Kes­kus­ta kär­si ke­vään edus­kun­ta­vaa­leis­sa rö­kä­le­tap­pi­on, jon­ka ta­kia olim­me en­si si­jas­sa asen­noi­tu­neet me­ne­mään op­po­si­ti­oon.

Pidimme lä­hes var­ma­na sitä, et­tä hal­li­tus­tun­nus­te­li­ja Ant­ti Rin­ne ta­voit­te­lee hal­li­tus­ta, jon­ka muo­dos­tai­si­vat vaa­lien voit­ta­ja­puo­lu­eet. On­han SDP:n ja ko­koo­muk­sen yh­teis­työ ol­lut rei­lun kol­men­kym­me­nen vuo­den ajan niin vank­kaa, et­tä si­ni­pu­na on jää­nyt syn­ty­mät­tä vain kes­kus­tan voit­ta­es­sa vaa­lit.

Rin­ne kävi neu­vot­te­lu­ja ko­koo­muk­sen kans­sa, mut­ta lop­pu­tu­los oli sel­vä; SDP ja Rin­ne ko­ki­vat vah­vas­ti, et­tä vain kes­kus­tan kans­sa on mah­dol­lis­ta ra­ken­taa peh­me­äm­mil­le ar­voil­le pe­rus­tu­vaa yh­teis­kun­taa, nyt kun ta­lous on pa­rem­mas­sa kun­nos­sa.

Rinne ve­to­si kes­kus­taan, et­tä har­kit­si­sim­me vie­lä hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin läh­töä. Kä­vim­me mon­ta kes­kus­te­lua edus­kun­ta­ryh­mäs­sä ja tar­kas­te­lim­me asi­aa mo­nel­ta kan­nal­ta. Oli sel­vää, et­tä en­nen pää­tös­tä asi­aa on ky­syt­tä­vä ken­täl­tä.

Tuo me­net­te­ly­ta­pa oli vält­tä­mä­tön, sil­lä hal­li­tus­ky­sy­mys on ja­ka­nut mie­li­pi­tei­tä puo­lu­een si­säl­lä. Syyt vaa­li­tap­pi­oon on ha­lut­tu per­kaa juu­ria myö­ten, sil­lä kan­sa­lai­sil­ta tul­lut vies­ti on otet­tu hy­vin va­ka­vas­ti.

Kun ken­tän kan­ta oli sel­vi­tet­ty, teim­me vai­ke­an rat­kai­sun. Läh­dim­me mu­kaan hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin.

Hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin osal­lis­tu­mi­nen on hal­li­tu­syh­teis­työn en­sim­mäi­nen as­kel. As­ke­lei­ta eteen­päin ote­taan, jos neu­vot­te­luis­sa syn­tyy riit­tä­vä luot­ta­mus ja yh­tei­nen kuva Suo­men tu­le­vai­suu­des­ta.

Olem­me esit­tä­neet kym­me­nen kyn­nys­ky­sy­mys­tä hal­li­tuk­seen me­nol­le. Niis­tä pi­däm­me kiin­ni.

Lähdimme mukaan hal­li­tus­neu­vot­te­lui­hin en­nen kaik­kea puo­lus­ta­maan koko Suo­men asi­aa. Vaa­leis­sa yli 420 000 suo­ma­lais­ta an­toi luot­ta­muk­sen­sa kes­kus­tal­le.

Nyt sat­sa­taan vah­vem­min so­si­aa­li­sen oi­keu­den­mu­kai­suu­teen. On sil­ti tär­ke­ää, et­tä tu­le­van­kin hal­li­tuk­sen ta­lous- ja työl­li­syys­po­liit­ti­nen lin­ja on kes­tä­vä. Vain sitä kaut­ta so­si­aa­lis­ta oi­keu­den­mu­kai­suut­ta voi­daan vah­vis­taa kes­tä­väl­lä ta­val­la.

Li­säk­si meil­lä on vel­vol­li­suus edis­tää nii­tä asi­oi­ta, jois­ta vaa­leis­sa pu­huim­me: koko Suo­mi, per­heet, il­mas­to, suo­ma­lai­nen ruo­ka, si­vis­tys ja tur­val­li­suus. Nyt kes­kus­tan on mah­dol­lis­ta esiin­tyä vah­vem­min omal­la ää­nel­lään.

Tulemme huolehtimaan myös sii­tä, et­tä sote-uu­dis­tus saa­daan to­teu­tet­tua kes­tä­väl­lä ta­val­la. Per­hei­den ase­maa ja pe­rus­tur­vaa pa­ran­ne­taan, hy­vää ta­lous- ja työl­li­syys­ke­hi­tys­tä tu­e­taan.

Suo­men tu­lee jat­kos­sa­kin ol­la maa, jos­sa kan­nat­taa yrit­tää ja ot­taa ris­kiä. Suo­ma­lai­sen maa­ta­lou­den ja ruu­an­tuo­tan­non kan­nat­ta­vuusk­rii­siin on tuo­ta­va sel­kei­tä rat­kai­su­ja ja pa­ran­net­ta­va tuot­ta­jien ase­maa mark­ki­noil­la.

Maa­seu­tu­jen näi­vet­ty­mis­ke­hi­tys­tä on tor­jut­ta­va. Kou­lut­tau­tu­mis­mah­dol­li­suuk­sia on ol­ta­va kaik­ki­al­la Suo­mes­sa ja osaa­vaa työ­voi­maa on ol­ta­va tar­jol­la yri­tyk­sil­le myös maa­seu­duil­la.

Ke­min bi­o­tuo­te­teh­das osoit­taa, et­tä suo­ma­lai­sel­le met­sä­o­saa­mi­sel­le on ky­syn­tää maa­il­mal­la. Ai­om­me huo­leh­tia suo­ma­lai­ses­ta kes­tä­väs­tä met­sien hoi­dos­ta ja osaa­mi­ses­ta myös jat­kos­sa.

Keskustan on kui­ten­kin pa­nos­tet­ta­va puo­lu­een oh­jel­mal­li­seen ja toi­min­nal­li­seen uu­dis­ta­mi­seen.

Sii­nä mis­sä vuo­den 2015 vaa­lit käy­tiin sel­väs­ti kes­tä­vyys­va­je­tee­mal­la, joka toi kes­kus­tal­le vaa­li­voi­ton, ku­lu­neen ke­vään vaa­lien tee­moik­si nou­si­vat ta­lou­den ja mark­ki­na-ajat­te­lun ohi kes­tä­vä ke­hi­tys ja so­si­aa­li­nen oi­keu­den­mu­kai­suus.

Kes­kus­tal­la on ar­vo­poh­jan­sa puo­les­ta näi­hin tee­moi­hin pal­jon an­net­ta­vaa. Kes­kus­ta­lai­sen ajat­te­lun ydin­tee­ma yli­su­ku­pol­vi­suus vaa­tii, et­tä maa on an­net­ta­va pa­rem­mas­sa kun­nos­sa tu­le­vil­le su­ku­pol­vil­le kuin mitä sen on saa­nut.

Näin teim­me ta­lou­den koh­dal­la edel­li­ses­sä hal­li­tuk­ses­sa ja nyt tu­lem­me pa­nos­ta­maan so­si­aa­li­seen ehey­teen ja koko maan ta­sa­puo­li­seen ke­hit­tä­mi­seen.

Tulevaan puheenjohtajaan koh­dis­tu­vat­kin suu­ret odo­tuk­set.

Va­lit­ta­van hen­ki­lön on kir­kas­tet­ta­va kes­kus­ta­lai­sen po­li­tii­kan ydin­tä mut­ta kat­sot­ta­va myös vah­vas­ti tu­le­vai­suu­teen. Sa­mal­la on poh­dit­ta­va kes­kus­tan lin­jo­ja sekä yhä kan­sain­vä­lis­ty­väm­pään et­tä kau­pun­gis­tu­vam­paan maa­il­maan, joka usein tuot­taa myös vas­tak­kai­na­set­te­lu­ja.

Täs­sä kes­kus­tal­la on paik­kan­sa ää­ri­päi­den lien­nyt­tä­jä­nä. Pu­heen­joh­ta­jan on toi­mit­ta­va myös hal­li­tus­ryh­män ve­tu­ri­na ja edus­tet­ta­va kes­kus­tan uut­ta ään­tä.

Sel­vää on, et­tä tar­vit­sem­me nyt ai­toa vuo­ro­pu­he­lua kan­sa­lais­ten kans­sa kes­kus­tan suun­nas­ta ja iden­ti­tee­tis­tä. Tä­hän on tar­jot­ta­va riit­tä­väs­ti mah­dol­li­suuk­sia.

Hal­li­tus­neu­vot­te­lut ei­vät saa es­tää kes­kus­tan omaa uu­siu­tu­misp­ro­ses­sia.

 

Kirjoitus julkaistu Suomenmaa-lehden puheenvuoro-osiossa 17.5.2019.

Kannanotto. Julkaistu: 08.04.2019, 14:16
Suomen Keskusta r.p.

 

tiedotusvälineille

 

 

Maaseudun Tulevaisuus uutisoi maanantaina, että Geologian tutkimuskeskus (GTK) antaa synninpäästön turvetuotannolle vesistötaakan aiheuttajana.

 

-Näyttää siltä, että turvetuotanto on joutunut pitkään kantamaan vesistövaikutusten osalta taakkaa, joka ei sille kuulu. Päättäjillä ja kansalaisilla on ollut käsitys turpeesta suurena vesistöjen likaajana, toteaa Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen.

 

GTK:n laaja tutkimus osoittaa, että turvetuotannolla ei kuitenkaan ole ollut sellaista vaikutusta kiintoaineen kertymisessä järvien pohjiin, mitä yleisesti luullaan. Liejua ja mutaa kertyy luonnostaan kaikkiin, myös luonnontilaisiin järviin.

 

Heikkinen korostaa, että poliittisen päätöksenteon pitää ympäristö- ja energiakysymyksissäkin nojautua tutkittuun tietoon.

 

-Turvetta käytetään polttolaitoksissa yhdessä puun kanssa sähkön ja lämmön tuotantoon. Yhdessä ne palavat puhtaammin, pienentävät hiukkaspäästöjä ja samalla parantavat laitosten tehokkuutta, Heikkinen muistuttaa.

 

Keskusta ei missään nimessä väheksy turpeen aiheuttamia ilmastovaikutuksia. Olemme linjanneet, että kiireellisimpänä tulee luopua fossiilisista tuontipolttoaineista, minkä jälkeen voidaan asteittain luopua energiaturpeen käytöstä.

 

Heikkinen muistuttaa, että turveteollisuus on mittava työllistäjä. Meidän on kaikissa oloissa huolehdittava myös energiateollisuuden huoltovarmuudesta. Biopolttoaineiden lisäksi turve täydentää tältä osin energiaomavaraisuuttamme.

 

-Turve tulee poistumaan energiapaletista liukuvasti hakkeen seospolttoaineena päästöoikeuden hintakehityksen myötä 2030-luvulla. Turpeen käyttö tuleekin siirtymään entistä enemmän uusiin tuotteisiin, kasvualustojen lisäksi turvetta tullaan käyttämään esimerkiksi aktiivihiilen raaka-aineena, jolla päinvastoin vähennetään ilmaan tulevia pienhiukkaspäästöjä, lisää Heikkinen