Maanpuolustus kuuluu kaikille

Karjalan lennoston  valatilaisuus pidettiin vajaa kuukausi sitten Kiuruvedellä. Arvostan lennoston tapaa jalkauttaa valatilaisuus ympäri maakuntaa. Päivä sai liikkeelle runsaasti kiuruvetisiä ja lähikuntien ihmisiä ja uskon tapahtuman jääneen vaikuttavana muistona mieleen monelle. Suuri kiitos kaikille, jotka teitte upean päivän mahdolliseksi omalla panoksellanne!

Valatilaisuus on arvokas tapahtuma. Alokkaat tunnustavat oman maanpuolustustahtonsa luvaten palvella maataan rehellisesti, sekä parhaan kykynsä mukaan, edistäen sen hyötyä ja parasta.

Suomen puolustuksen perusta muodostuu yleisestä asevelvollisuudesta, vahvasta maanpuolustustahdosta, reserviin pohjautuvista hyvin koulutetuista joukoista, koko Suomen puolustamisesta sekä tiiviistä kansainvälisestä yhteistyöstä. Maailman myllerryksissä ja turvallisuusympäristön muuttuessa tämä perusta on osoittautunut kestäväksi ja sillä on suomalaisten suuri tuki ja luottamus.

Turvallisuutta Suomessa ei kuitenkaan rakenna vain puolustusvoimat tai suomalaiset sotilaat. Käsitteenä turvallisuus on paljon moniulotteisempi. Puhutaan kokonaisturvallisuudesta.

Yhteiskunnan kokonaisturvallisuuden rakentaminen alkaa kansainvälisestä yhteistyöstä ja vakauden ja kestävän kehityksen edistämisestä, hyvistä naapuruussuhteista, kansallisesta puolustuksesta ja koko maan puolustamisesta ja päättyy siihen, että jokaisen kodin seinien sisällä perheenjäsenten on hyvä ja turvallista olla.

Tarkoitamme kokonaisturvallisuudella yhteiskunnan laaja-alaista varautumista poikkeusoloihin ja häiriötilanteisiin yhdessä viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten kesken.

Yhteiskunnan turvallisuudesta huolehditaan siis yhdessä.  Turvallisuuden perusta on yhteiskuntamme eheys ja yhtenäisyys. Jokaisen suomalaisen on koettava olevansa tärkeä osa yhteiskuntaamme, kukin omalta paikaltaan. Yhteiskunta, jossa vallitsee keskinäinen kunnioitus ja luottamus, on myös turvallisuuden kannalta vahva yhteiskunta. Meidän poliitikkojen tehtävä on omalta osaltamme vaalia yhteiskunnan eheyttä.

Suomen puolustusvoimat viettää tänä vuonna 100-vuotisjuhlaansa. Juhlavuotta on vietetty teemalla ”Puolustus kuuluu kaikille”.  Näiden sadan vuoden aikana puolustusvoimilla on ollut merkittävä tehtävä Suomen itsenäisyyden turvaamisessa ja kansalaisten turvallisuuden takaamisessa, niin sodan kuin rauhan aikana.

Suomalaiset ovat juhlavuoden tapahtumissa tutustua nykyaikaiseen varusmiespalvelukseen ja naisten vapaaehtoiseen asepalvelukseen sekä joukko-osastojen järjestämiin kalustonäyttelyihin ja toimintanäytöksiin.

Puolustusvoimien satavuotisjuhlien teema on osuva. Siinä on maanpuolustuksemme perusta. Luja usko ja tahto puolustaa kotimaatamme. Valittu teema kuvastaa hyvin suhdettamme maanpuolustukseen. Jokainen suomalainen on maanpuolustaja. Osallistumme kaikki maamme puolustamiseen ja turvallisuuden takaamiseen, tavalla tai toisella.

 

Kolumni Kiuruvesilehdessä 12.9.2018

Vanhustenhoito kuntoon – nyt on vanhusasiainvaltuutetun aika

6.9.2018

 

Tiedotusvälineille                Julkaistavissa heti

 

Keskustan varapuheenjohtaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen:

 

Vanhustenhoito kuntoon – nyt on vanhusasiainvaltuutetun aika

Keskustan varapuheenjohtaja, eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen näkee, että vanhustenhoidon kuntoon laittaminen on seuraavan vaalikauden tärkeimpiä tehtäviä. Sote- ja maakuntauudistus on siinäkin iso osa ratkaisua. Muutakin tarvitaan.

– Vanhusasianvaltuutetun tehtävän perustaminen olisi oikea teko tähän aikaan. Tehtävään tarvittaisiin henkilö, joka on vanhustyön kiistaton osaaja ja pystyy nousemaan päivänpolitiikan yläpuolelle tarjoamaan kehittämisideoita ja rakentamaan yhä vanhusmyönteisempää yhteiskuntaa, Heikkinen sanoo.

– Kymmenessä vuodessa on tapahtunut valtava muutos yleisessä asennoitumisessa ikäihmisiin ja vanhuspolitiikkaan. Kun siirryin vanhustyöstä kansanedustajaksi vuonna 2007, koin tuoreena kansanedustajana, että vanhusten hoivasta ja palveluista puhuttiin lähinnä juhlapuheissa. Nyt ymmärretään, että vanhusten hyvä hoito on keskeinen mittari, millä onnistunutta hyvinvointi- ja terveyspolitiikkaa mitataan, Heikkinen toteaa.

-Tiedän, ettei vanhusasianvaltuutetun tehtävää voida käynnistää sormia napsauttamalla, siksi valmistelut olisi hyvä aloittaa nyt. Ikääntyvän Suomen haasteet eivät ole ratkaistu edes välttämättömän sote-uudistuksen myötä. Vanhusasiainvaltuutettu voisi olla keskeinen toimija, joka kokoaa yhteiskunnan eri sektoreita toimimaan yhdessä niin, että ikääntyminen ja ikäihmiset otettaisiin nykyistä paremmin huomioon kaikessa päätöksenteossa, Heikkinen summaa.

Heikkinen on Vanhustyön Keskusliiton puheenjohtaja ja koulutukseltaan vanhuksiin erikoistunut sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri pääaineena gerontologia.

Lisätietoja: Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen, puhelin 050 512 2886

 

 

 

 

 

Kannanotto: Terveystalon selvitettävä toimintatapojaan

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen:

Terveystalon selvitettävä toimintatapojaan

 

Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja, Keskustan kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen vaatii Terveystalon johdolta selvitystä julkisuudessa olleista tiedoista, joiden mukaan Terveystalo yrittää tietoisesti estää potilaiden hakeutumisen tutkimuksiin yrityksen ulkopuolelle.

– Potilaalla on oltava oikeus valita hoito- ja tutkimuspaikkansa, kuten myös esimerkiksi Lääkäriliitto on aivan oikein tähdentänyt. Valinnanmahdollisuus on myös keskeinen osa valmisteltavaa sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamista, Heikkinen sanoo.

Heikkisen mukaan suurilla terveysalan yrityksillä on erityinen vastuu siinä, että toimintatavat ovat kaikin puolin vastuullisia ja mahdollistavat ihmisille tasa-arvoisen hoitoon pääsyn.

Lisätietoja: kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen, puhelin 050 512 2886

Keskustan Heikkinen: Budjettiriihi takaa elinvoimaa ja elämisen edellytyksiä koko Suomeen


Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen iloitsee budjettiriihen linjauksista.

 

-Näillä päätöksillä taataan kasvua, elinvoimaa ja elämisen edellytyksiä koko Suomeen, Heikkinen painottaa.

 

Budjettiriihen päätösten mukaisesti maakuntia riivaavaan osaajapulaan vastataan pitkällä toimenpidelistalla, muun muassa nopeaa muunto- ja täydennyskoulutusta lisäämällä. Hallitus osoittaa myös rahoitusta seutukaupunkien hankkeisiin, joilla helpotetaan osaavien ammattilaisten saamista avoimiin työpaikkoihin.

 

-Esimerkiksi Ylä-Savossa yritysten osaajapula on akuutti ja vakava ongelma. Nämä ovat alueille kipeästi kaivattuja lisäresursseja, joilla taataan talouden hyvän vireen säilymistä. On muistettava, että talouskasvu ei tapahdu vain kasvukeskusvetoisesti.

Hallitus on myös sopinut lähes 50 miljoonan liikennepaketista, jossa osoitetaan lisärahaa muun muassa tiestön talvikunnossapitoon ja kelirikon hoitamiseen. Kotimaisen maatalouden kriisiä helpotetaan 90 miljoonan euron toimenpideohjelmalla. Haja-asutusalueille on tulossa kymmeniä uusia poliisivirkoja.
Nämä kaikki ovat erittäin myönteisiä viestejä alueiden Suomelle, Heikkinen toteaa.

 


Lisätietoja:
Hannakaisa Heikkinen

050 5122886

Pienituloisten lapsiperheiden etuuksiin merkittävä korotus

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen kiittää Sipilän hallitusta pienituloisten lapsiperheiden taloudellisen tilanteen parantamisesta. Hallitus päätti merkittävästä 80,5 €/kk korotuksesta vähimmäistasoisiin äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahoihin. Viime vuonna noin 6200 äitiä ja 1400 isää aloitti vanhempainvapaan vähimmäismääräisen vanhempainpäivärahan turvin.

 

Liian moni suomalainen lapsi kasvaa perheessä, jossa talous on tiukalla ja jokainen lisäeuro menee suoraan kulutukseen kotimaassa. Perheen köyhyys vaikuttaa tutkitusti monella tavalla lapsen elämään aikuisuuteen asti ja erottaa lapsen muista lapsista. Vasta julkaistun tutkimuksen mukaan köyhien perheiden lapset kärsivät myös kiusaamisesta muita lapsia useammin.

 

Pienimmät vanhempainpäivärahat nousevat ensi vuonna työmarkkinatuen tasolle. Syntyvyys on laskenut Suomessa huolestuttavasti. Hallituksen päätös viestittää arvostusta vanhemmuutta kohtaan, korostaa kansanedustaja Heikkinen ja muistuttaa samalla, että edellisen kerran vanhempainpäivärahat nostettiin pienimpien työttömyysetuuksien tasolle Matti Vanhasen toisen hallituksen aikana.

 

Perheiden arjessa jaksamista tuetaan vahvistamalla lapsiperheiden kotipalvelua 25 miljoonalla eurolla. Perheiden tuen painopistettä on kyettävä siirtämään ongelmien korjaamisesta varhaiseen tukeen. Ennaltaehkäisy on aina inhimillisempää ja myös kokonaiskustannuksilta halvempaa, muistuttaa Heikkinen.

 

Lisätietoa:

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen, 050 5122886

Vanhustyön keskusliiton pj, kansanedustaja Heikkinen tuomitsee vanhustenhoidon työvuorolistojen kaunistelun

Kansanedustaja (kesk.), Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen tuomitsee jyrkästi Mehiläisen väitetyn työvuorolistojen kaunistelun olemattomilla työntekijöillä.

– Olen tällaisesta ilmiöstä erittäin huolissani. Haamutyöntekijöille ei saa antaa yhtään vuoroa hoivatyössä. Lakisääteisestä hoitajamitoituksesta on pidettävä ehdottomasti kiinni, Heikkinen painottaa.

Heikkinen toivoo myös huomion kiinnittämistä vanhuspalveluiden henkilöstön työhyvinvoinnin johtamiseen: Kun henkilöstö voi hyvin ja ehtii tehdä hoivatyötä ammatillisen etiikkansa mukaan, voivat myös hoidettavat vanhukset hyvin.
-Hyvinvoiva henkilöstö on kaiken A ja O, Heikkinen muistuttaa.

Tehy-lehti uutisoi maanantaina 27.8 lääkäripalveluyhtiö Mehiläisen paikanneen hoivakotien henkilöstövajausta laskemalla keikkalaisten työtunteja kahdesti Mainiokoti Pirtissä Kuopiossa, jolla on ostopalvelusopimus Kuopion kaupungin kanssa. Kuopion kaupunki on antanut lehtitietojen mukaan Mehiläinen Hoivapalvelut oy:lle sopimuksen vastaisesta henkilömitoituksesta huomautuksen.

 

Lisätietoja:

Hannakaisa Heikkinen
050 512 2886

Viisas työpaikka joustaa

Työ vie merkittävän osan ajastamme elämämme toimeliaina vuosina. Hy­väs­tä työ­e­lä­mäs­tä, sen mer­ki­tyk­ses­tä ja sii­hen vai­kut­ta­vis­ta te­ki­jöis­tä pu­hu­taan kui­ten­kin ai­van lii­an vä­hän.

Suomalaista työ­e­lä­mää ra­vis­te­le­vat mo­net suu­ret muu­tos­vir­tauk­set.Työn luon­ne, työ­teh­tä­vät ja am­ma­tit muut­tu­vat, mut­ta sa­mal­la mur­rok­ses­sa ovat myös yh­teis­kun­nan ra­ken­teet.Yh­te­nä isoim­mis­ta vai­kut­ta­vis­ta te­ki­jöis­tä on vi­nou­tu­va vä­es­tö­ra­ken­ne. Syn­ty­vyys on alim­mil­laan 150 vuo­teen. Sa­ma­nai­kai­ses­ti iäk­käät ikä­ryh­mät ovat suu­ria. Tässä ti­lan­tees­sa jou­dum­me miet­ti­mään mis­tä saam­me riit­tä­väs­ti hoi­ta­via kä­siä tai ve­ron­mak­sa­jia, jot­ka mah­dol­lis­ta­vat hy­vin­voin­ti­pal­ve­lum­me.

Ikään­ty­vän yh­teis­kun­nan yk­si piir­re on työ­i­käis­ten ih­mis­ten li­sään­ty­vä hoi­va­vas­tuu omai­sis­taan, mikä vaa­tii työ­nan­ta­jil­ta ky­kyä vas­ta­ta työ­te­ki­jöi­den tar­pei­siin. Moni toi­voo työn mu­kau­tu­van omaan elä­män­ti­lan­tee­seen eri­lais­ten jous­to­jen ja osa-ai­kai­suuk­sien myö­tä. Se vaa­tii joh­ta­mi­sel­ta ja koko työ­yh­tei­söl­tä enem­män. Usein pu­hum­me työn ja muun elä­män yh­teen­so­vit­ta­mi­sen han­ka­luu­des­ta pien­ten las­ten hoi­van yh­tey­des­sä, mut­ta sa­mal­la ta­voin työ­i­käi­sen ai­kaa ja voi­ma­va­ro­ja voi vie­dä myös ikäih­mis­ten hoi­va.

Hei­tä­kin on, joil­la on sa­ma­nai­kai­ses­ti kah­den­suun­tai­nen hoi­va­vas­tuu, kun vas­tuul­la on sekä pien­ten las­ten, et­tä ikään­ty­vien ja huo­no­kun­tois­ten van­hem­pien tai mui­den lä­heis­ten hoi­to.

Perhe- ja peruspalveluministeri An­ni­ka Saa­rik­ko aset­ti tou­ko­kuus­sa sel­vi­tys­hen­ki­lön kar­toit­ta­maan kei­no­ja työ­e­lä­män ja omais­hoi­don yh­teen­so­vit­ta­mi­seen. Omais­hoi­ta­jat ovat usein työ­i­käi­siä ih­mi­siä, joil­la on suu­ria haas­tei­ta yh­dis­tää työs­sä­käyn­ti joko jat­ku­vaan ja pit­kä­ai­kai­seen tai ly­hyt­kes­toi­sem­paan omais­hoi­toon. Sel­vi­tys­työn käyn­nis­tä­mi­nen on tar­peen ja sen taus­tal­la on tark­ka­nä­köi­siä ha­vain­to­ja työn­te­ki­jöi­den ar­ki­huo­lis­ta. Mei­dän on teh­tä­vä kaik­kem­me, jot­ta työ­e­lä­mä ot­tai­si pa­rem­min huo­mi­oon työn­te­ki­jän hoi­va­vas­tuut sekä ar­ki­sen elä­män­ti­lan­teen.

Näissä ti­lan­teis­sa moni työs­sä­käy­vä toi­voo työ­an­ta­jal­taan jous­ta­vuut­ta ja val­miut­ta eri­tyis­jär­jes­te­lyi­hin. Esi­mer­kik­si mah­dol­li­suus osa-ai­ka­työ­hön toi­si mo­nen ar­keen tar­peel­lis­ta hel­po­tus­ta ja aut­taa yh­dis­tä­mään työ­tä ja pe­­rhe-elä­mää ja si­ten voi­maan pa­rem­min niin työs­sä kuin ko­to­na. Kyse on työ­hy­vin­voin­nin joh­ta­mi­ses­ta.

Suomalaisessa yh­teis­kun­nas­sa osaa­jat ja avoi­met työ­pai­kat ei­vät mo­nin pai­koin koh­taa. Täs­sä ti­lan­tees­sa on mer­ki­tys­tä sil­lä kuin­ka työ­paik­ka ja työ­yh­tei­sö mu­kau­tuu työn­te­ki­jöi­den eri­lai­siin elä­män­ti­lan­tei­siin. Mo­nel­la osaa­jal­la kun on jo va­raa va­li­ta työ­paik­kan­sa. Täl­löin rat­kai­se­vaan osaan voi nous­ta se, kuin­ka työ­pai­kal­la tu­e­taan työn­te­ki­jän hy­vin­voin­tia ja suh­tau­du­taan eri­lai­siin elä­män­ti­lan­tei­siin.

Kun työn­te­ki­jä ko­kee työ­e­lä­män ja ar­jen ole­va ta­sa­pai­nos­sa, työn­te­ki­jät myös ovat ter­veem­piä, voi­vat pa­rem­min, an­ta­vat it­ses­tään työs­sä enem­män ja ovat si­tou­tu­neem­pia työ­nan­ta­jaan­sa. Työ­e­lä­män laa­tua työn­te­ki­jä­läh­töi­ses­ti ke­hit­tä­mäl­lä ke­hi­te­tään myös tuot­ta­vuut­ta.

Jous­ta­vuus mak­saa it­sen­sä ta­kai­sin.

Kolumni Suomenmaan verkkosivuilla 13.8.

Sotkamon hengessä eteenpäin

Pääministeripuolue Keskusta kokoontui vajaa kaksi viikkoa sitten puoluekokoukseensa Sotkamossa. Kokous oli innostava ja sen henki hyvä sekä eteenpäin katsova. Minulle syntyi tunne, että Keskusta lähtee tosissaan tavoittelemaan suomalaisten luottamusta ensi eduskuntavaaleissa. Olemme ylpeitä siitä, että monen vaikean ja näköalattoman vuoden jälkeen Suomen talouden suunta on pystytty kääntämään kasvun uralle ja kymmenet tuhannet ovat saaneet työtä.

Tuo kasvu ei suinkaan tapahdu vain pääkaupunkivetoisesti, vaan laaja-alaisesti ja kautta maan. Kuluneella hallituskaudella valtion velkaantuminen on kääntynyt laskuun, mistä tulevat sukupolvet meitä toivottavasti vielä kiittävät.

Samanaikaisesti tiedostamme että töitä on vielä tehtävä. Tuoreena Keskustan varapuheenjohtajana toivon, että Keskustan sanoissa ja teoissa korostuisi entistä voimakkaammin esimerkiksi kansalaisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen teemat.

Pääministeri Sipilä korosti omassa linjapuheessaan, että Keskustan mielestä seuraavan vaalikauden tärkeät teemat kiteytyvät osaavaan kasvuun, huolenpitoon, realistiseen vihreyteen ja vastuunkantoon. Meidän lapsemme ansaitsevat Suomen, missä rakennetaan osaavaa kasvua, jokaisesta pidetään huolta, viljellään ja varjellaan maata luontoa kunnioittaen ja kannetaan vastuuta ratkomalla asioita aktiivisella otteella Euroopan unionissa ja maailmalla.

Se on rehellisesti tunnustettava, että maatalouden kannattavuuden turvaamisessa emme ole onnistuneet toivomallamme tavalla. Näillä seuduilla monet kokevat omakohtaisesti maatilojen vaikeiden vuosien seuraukset.

Pääministeri on sopinut maa- ja metsätalousministeri Lepän kanssa, että he kutsuvat elintarvikealan toimijat vielä ennen juhannusta koolle keskustelemaan keinoista maatalouden kannattavuuden parantamiseksi. Ennakkoviesti on selvä: On löydettävä myös täysin uusia toimia maatalousyrittäjien vaikean tilanteen helpottamiseksi. Suomalainen ruokaketju pärjää paremmin vain, jos pystymme synnyttämään uutta lisäarvoa suomalaisen ruuan ympärille ja niin, että se lisäarvo vielä tuottajan kukkarossakin tuntuu.

Keskusta hyväksyi puoluekokouksessa uuden periaateohjelman. Näinä aikoina, kun maatalouteen ja maaseutuun moni suhtautuu jopa vihamielisesti, on Keskustan viesti selvä: Me viljelemme ja varjelemme, ymmärrämme luonnon kantokyvyn rajat ja nojaamme ikiaikaiseen talonpoikaiseen perinteeseen jättää maa tuleville sukupolville paremmassa kunnossa. Se on realistista vihreyttä.  Emme halua rakentaa kaupunkien ja maaseutujen vastakkainasettelua, vaan tunnustamme kaikkien alueiden merkitykset. Helsinki on ylpeydenaiheemme ja haluamme sen pärjäävän Euroopan suurkaupunkien sarjassa, mutta koti pitää saada perustaa yhtä lailla niin etelään kuin pohjoiseen, länteen kuin itään. Hyvän elämän edellytykset on taattava kaikkialle.

 

Hannakaisa Heikkinen,

kansanedustaja,

Keskustan varapuheenjohtaja

Kolumni Kiuruvesilehdessä 20. kesäkuuta 2018

 

Viikkokirje 24/2017

perjantaina 15.6.2018

 

Viikkokirjeessäni tällä kertaa palaan vielä puoluekokouksen tunnelmiin sekä nostan ajankohtaisina eduskunnan asioina esiin lukiolain sekä yksityistielain uudistukset.

 

 

Sotkamon henki

Elävä keskustalainen kansanliike kokoontui viime viikolla puoluekokoukseensa Sotkamossa. Kokous oli  innostava ja sen henki hyvä, yhtenäinen sekä eteenpäin katsova. Kokoukseen osallistui viikonlopun aikana yli 4000 keskustalaista. Määrä yllätti järjestäjätkin. Ajattelen, että Sotkamosta jatkoi eteenpäin yhtenäinen Keskusta.

Minulle syntyi tunne, että Keskusta lähtee tosissaan tavoittelemaan suomalaisten luottamusta ensi eduskuntavaaleissa. Olemme ylpeitä siitä, että monen vaikean ja näköalattoman vuoden jälkeen Suomen talouden suunta on pystytty kääntämään kasvun uralle ja kymmenettuhannet ovat saaneet työtä. Tuota viestiä meidän on syytä toistaa.

Samanaikaisesti on tunnustettava, että työ on vielä kesken. Toivon, että puheissamme ja teoissamme korostuu jatkossa entistä voimakkaammin muun muassa hyvinvoinnin ja terveydenedistämisen teemat. Eriarvoisuuden vastaista työtä on jatkettava, entistäkin tarmokkaammin.

 

Varapuheenjohtajuus

Haluan vielä kerran ilmaista lämpimän kiitokseni kaikille teille, jotka tuitte minua Keskustan varapuheenjohtajavaalissa. Kulunut eduskuntakevät on ollut monin paikoin raskas, ja kampanjasta olisi tullut kovin hankala ilman saamiani tuenosoituksia, kannustuksia ja kaikkia niitä pieniäkin tekojanne kampanjani eteen. Suuret kiitokset!

Nyt on edessä uudet haasteet. Saatu luottamus velvoittaa.  Olemme jo uudella puheenjohtajistolla tavanneet ja uskon, että meistä tulee erittäin hyvä tiimi puolueen puheenjohtaja, pääministeri Juha Sipilän työn tueksi.

 

Periaateohjelma

Keskusta hyväksyi puoluekokouksessa uuden periaateohjelmansa. Yli 110-vuotisen olemassaolonsa aikana Keskusta on moneen kertaan määritellyt olemassaolon perustaansa periaateohjemaksi. Edellisen kerran näin tehtiin vuonna 2006. Periaateohjelman tehtävä on, kuten sen johdannossakin on mainittu, arvioida yhteiskunnallisia muutosvirtauksia ja aatetta ajan kuvassa sekä luoda suuntaviivat puolueelle näiden arvioiden pohjalta.

Ohjelma sai nimen ”Tasapainossa, eteenpäin”. Kokonaisuudessaan se on luettavissa tästä linkistä:  http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/Puoluekokous-2018/Keskustan-periaateohjelma

 

Ajankohtaista sotessa

Sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistaminen on työllistänyt minua kovasti koko eduskuntakauden ja erityisesti tänä keväänä. Tällä hetkellä tilanne on se, että odotamme sosiaali- ja terveysvaliokunnassa hallituksen vastinetta perustuslakivaliokunnan parin viikon takaiseen lausuntoon. Sosiaali- ja terveysministeriö tulee antamaan sen ensi maanantaina sosiaali- ja terveysvaliokunnan klo 10 alkavassa kokouksessa.

Huomioitavaa perustuslakivaliokunnan lausunnossa oli, että valinnanvapauslainsäädännön korjaukset eivät näyttäisi vaativan uutta esitystä eduskunnalle. Tähän arvioon päätyi myos oikeuskansleri tänään perjantaina. Tarvittavat muutokset voidaan siis tehdä valiokunnassa. Hallituksen vastine viitoittaa sosiaali- ja terveysvaliokunnan työtä ja työskentelyn aikatauluja.

 

Lukiolaki ja yksityistielaki täysistunnossa

Eduskunnan täysistunnossa on tällä viikolla ollut ensimmäisessä käsittelyssä niin lukiolaki kuin uusi yksityistielaki.

Hallituksen esitys lukiolaiksi tavoittelee laajempaa opintojaksojen ja oppiainerajat ylittävien opintojen järjestämistä ja opiskelijoiden laaja-alaisen osaamisen kehittymistä opintojen aikana.

Muutoksena nykyiseen lakiin on jatkossa lukio-opintojen laajuttaa määritellä opintopisteillä nykyisten kurssien sijaan. Tällä tavoitellaan parempaa verrannollisuutta korkeakouluopintojen kanssa. Lain myötä opiskelijan oikeus opintojen ohjaukseen laajenee ja jatkuu myös lukion jälkeen, mikäli nuori ei ole saanut jatko-opiskelupaikkaa. Tämä on erinomainen muutos ja vaatii tuekseen kunnilta myös riittävää resurssointia. Lisäksi mainitsen muutoksena vielä mahdollisuuden uusia jatkossa ylioppilastutkinnon kokeita rajoituksetta, kun tällä hetkellä uusimiskertojen määrää on rajoitettu yhteen kertaan hyväksytyn arvosanan jälkeen.

Jatkossakin lukiokoulutus olisi kolmivuotinen koulutus. Lukio myös säilyy yleissivistävänä koulutuksena ja pakollisten oppiaineiden määrä säilyy laajana. Myöskään nykyisiin opetussisältöihin ei esitetä muutoksia.

Uusi yksityistielaki korvaisi vuonna 55 vuotta vanhan lain yksityisistä teistä. Lakia uudistetaan vastaamaan kaupungistumisen ja maaseudun ikärakenteen muuttumisen sekä luonnonvaratalouden ja elinkeinoelämän tarpeita. Samalla tehtäisiin joitain lähinnä teknisiä muutoksia muun muassa kiinteistönmuodostamislakin ja maankäyttö- sekä rakennuslakiin. Yksistyistien määritelmä säilyy samanalaisena.

Laki pyrkii selkiyttämään eri osapuolten vastuita yksityisteiden rakentamisen, ylläpidon ja rahoituksen suhteen. Tavoitteena on selkeä, joustava ja tämän ajan tarpeisiin vastaava laki, joka mahdollistaa uudenlaisen elinkeinotoiminnan etenkin maaseudulla. Lakihanke tukee hallituksen norminpurkutavoitetta ja säädösten sujuvoittamista.

Kunnat voivat jatkossakin tukea yksityisteitä rahallisesti. Valtiollinen tuki jaetaan jatkossa tulevien maakuntien kautta.

Yksityisteitä on Suomessa noin 360 000 kilometriä. Niiden varrella asuu vakituisesti noin puoli miljoonaa kansalaista sekä vapaa-ajan asukasta.

 

Keskustan Vaikuttajakiihdyttämöön haetaan uusia osallistujia

Haku Keskustan Vaikuttajakiihdyttämöön on käynnissä vielä 18.6 saakka. Vaikuttajakiihdyttämö on Keskustan järjestämä sparraus- ja mentorointiohjelma nuorille vaikuttajille. Ohjelma koostuu mentorointikeskusteluista, koulutuksesta, välitehtävistä ja keskusteluista toisten nuorten vaikuttajien kanssa.

Kannustan lämpimästi hakemaan ohjelmaan mukaan! Lisätietoja saa Keskustan sivuilta http://www.keskusta.fi/Suomeksi/Osallistu-ja-vaikuta/Vaikuttajakiihdyttamo

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen

Hannakaisa

 

 

Kirjoitan perjantaisin lyhyen kirjeen kuluneen viikon tapahtumista eduskunnassa. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta kirjeen voi saada myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä avustajalleni viestiä (annu.saukko[at]eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

 

Viikkokirje 16/2018

perjantaina 20.4

 

Eduskunnassa keskusteltiin julkisen talouden suunnitelmasta

 

Eduskunta käsitteli tiistaina julkisen talouden suunnitelmaa vuosille 2019-2022.

Keskustan ryhmäpuheenvuoron tilaisuudessa piti ryhmän varapuheenjohtaja Markus Lohi. Hän muistutti, kuinka luottamus talouteen ja tekemisen meininki on nyt palautunut, mahdottomasta on tullut mahdollista: Talous kasvaa, työllisyys paranee kaikkialla maassa, velaksi elämisen loppuminen lähenee ja hallitus on saavuttamassa keskeiset tavoitteensa, mukaan luettuna 72 % työllisyysasteen.

Samalla, kuten Lohi puheenvuorossaan muistutti, hallitus haluaa kantaa vastuunsa siitä, ettei kaikilla suomalaisilla mene vielä hyvin. Kehysriihessä keskityttiinkin heikoimmassa asemassa olevien perusturvan parantamiseen, jotta kaikki pääsisivät osalliseksi talouden kasvusta.

On kovan työn tulosta, että talous viimein kasvaa. Kasvu on laaja-alaista ja tapahtuu kaikilla alueilla sekä usean toimialan voimin. Tämä oli myös tällä viikolla julkistettu Alueelliset kehitysnäkymät –raportin viesti. Alueilla ennakoidaan talouden ja työllisyyden hyvän kehityksen jatkuvan myös tulevaisuudessa. Myös rakennemuutoksista kärsineet alueet ovat päässeet kasvu-uralle.

Samanaikaisesti monella alueella on kuitenkin suuri huoli osaavan työvoiman saatavuudesta. On todennäköistä, että työvoiman kohtaanto-ongelmat tulevat yleistymään. OIemme siis uudenlaisten haasteiden edessä: Miten varmistamme osaajat esimerkiksi Ylä-Savon vahvoihin vientiyrityksiin. Vastaavia työvoiman saatavuuden kanssa kamppailevia seutukuntia on useita. On hyvä, että nopeaan muunto-, täydennys- ja jatkokoulutukseen nyt panostetaan. Näitä yritysten tarpeita tulee kuunnella herkällä korvalla.

 

Asiakasmaksulaki uudistuu

 

Lakiluonnos uudeksi asiakasmaksulaiksi on lähdössä lausunnolle toukokuussa. Laki koskee maakunnan järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden asiakasmaksua. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat pääasiallisesti verorahoitteisia, mutta rahoitusta täydennetään asiaksmaksuilla.

Kaikki asiakasmaksuperusteet tullaan jatkossa todentamaan lailla. Maksua saa periä vain niistä palveluista, jotka ovat erikseen laissa mainittu. Laissa on myös tarkoitus säätää kaikille asiakasmaksuille enimmäismäärät, joiden rajoissa maakunnilla on mahdollisuus päättää minkä verran he maksuja periä.

Hallituksen tavoitteena ei ole korottaa nykyistä noin 1,5 miljardin euron asiakasmaksujen kokonaispottia. Ministeri Saarikko on korostanut, että summan tulee pysyä nykytasolla, eikä asiakasmaksuista saa tulla keino paikata maakunnan rahoituksen vajetta.

Uudella asiakasmaksulailla on myös tarkoitus huojentaa paljon palveluita käyttävien pienituloisten asemaa. Maakuntien tulee tiedottaa mahdollisuuksista saada huojennusta asiakasmaksuista, ei ole tarkoituksenmukaista että ihmisiä joutuu jopa toimeentuloluukulle ja ulosottoon asiakasmaksujen vuoksi. Alaikäisten terveyspalvelut säädettäisiin täysin maksuttomiksi.

 

Työttömille lisää opiskelumahdollisuuksia

On nurinkurista, ettei työttömyysturvalaki mahdollista työttömälle osaamisen kehittämistä opiskelemalla muuten, kuin työvoimatoimiston erityisharkinnalla. Tähän tulee nyt muutos. Osana hallituksen työllisyyspakettia hallitus on antanut tällä viikolla eduskunnalle esityksen työttömyysturvalain muuttamisesta niin, että työnhakijalla olisi oikeus opiskella työttömyysetuudella. Rajoitteena on työttömän 25 vuoden ikä ja opintojen korkeintaan kuuden kuukauden kesto. Nämä opinnot myös kelpaisivat aktiivimallin aktiivisuusehdoksi.

Työttömyysturvalla opiskelemisen edellytys on, että opinnot antavat ammatillisia valmiuksia tai tukevat yritystoimintaa. Työttömällä säilyy myös velvoite hakea ja vastaanottaa kokoaikatyötä opiskeluiden aikana.

 

Seminaari järjestöjen toiminnan vaikuttavuudesta sote-uudistuksen jälkeen

Sosiaali- ja terveysvaliokunta järjesti torstaina seminaarin Eduskunnan Pikkuparlamentissa otsikolla ”Miten sote-uudistus tukee järjestöjen toiminnan vaikuttavuutta – Järjestöt lasten ja nuorten tukena.

On tosiasia, että maakunta- ja soteuudistuksen myötä järjestöillä tulee olemaan yhä merkittävämpi rooli sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäjinä. Sote-uudistus tarjoaa järjestöille runsaasti mahdollisuuksia. Lainsäädäntö ei estä tai rajoita järjestöjen toimintaa millään toimialueella. Lisäksi lainsäädäntöön kirjataan  maakuntien yhteistyövelvoite järjestöjen kanssa.

 

Suomenmaa kirjoitti seminaaristamme hyvän jutun, sen voi käydä lukemassa tästä: https://www.suomenmaa.fi/uutiset/maakunnat-auttavat-sosiaalityota-tekevia-vapaaehtoisjarjestoja-loytamaan-toisensa-asiantuntija-sanoo-6.3.365010.a14e6397eb

 

Ensi viikolla

 

Ensi viikolla vuorossa on kolme piirikokousta. Torstaina menen Etelä-Hämeen piirin kokoukseen Riihimäellä, perjantaina on vuorossa kotipiirini Pohjois-Savon kokous Iisalmessa ja lauantaina Pohjois-Pohjanmaan piirikokous Pattijoella, Raahessa.  Maanantait on yleensä varattu maakunnallisille luottamustehtäville. Niin nytkin, sillä maanantai-aamulla osallistun maakuntahallituksen kokoukseen Kuopiossa. Sen jälkeen olen puhumassa Ylä-Savon kuntien kulttuuriseminaarissa Iisalmen kulttuurikeskuksella.

 

Mukavaa viikonloppua!

Hannakaisa