Keskustan Hannakaisa Heikkinen: Mykkäselle tukkapöllyä oikeuskanslerilta – reilua olisi perua päätös

TIEDOTE

julkaistavissa heti

 

Oikeuskansleri Tuomas Pöysti moittii ratkaisussaan sisäministeri Kai Mykkästä (Kok.) ja sisäministeriötä Kriisinhallintakeskuksen siirtopäätöksen valmistelusta.

Oikeuskanslerin mukaan Mykkänen ja hänen johtamansa ministeriö menettelivät hyvän hallinnon periaatteiden vastaisesti, kun siirtopäätöstä valmisteltiin vain yhden vaihtoehdon pohjalta.

  • Ohjeet valmistelusta ovat säännösten mukaan selkeät, valmistelun olisi pitänyt olla monipuolisempaa, moniarvoisempaa ja useampia vaihtoehtoja vertailevaa, sanoo kansanedustaja ja keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen.
  • Reiluinta olisi nyt perua näin huonosti valmisteltu päätös, Heikkinen vaatii.

Oikeuskanslerin mielestä siirtoa koskevassa sisäministeriön tiedotteessa annettiin myös ristiriitaisia tietoja päätöksenteon eri vaiheista.

  • Kyseessä oli kokoomusministeriltä tietoinen keskittämispäätös, jyrähtää keskustan Heikkinen.

 

Lisätietoja

Hannakaisa Heikkinen

puh. 050 512 2886

 

Tahallista väärinymmärtämistä vasemmistopoliitikoilta

Keskustan varapuheenjohtajan Hannakaisa Heikkisen mukaan vasemmistopuolueet ja -poliitikot ymmärtävät tahallaan väärin pääministeri Juha Sipilän kannanottoja hoivayritys Esperi Caresta.

 

– Se, että Valvira on puuttunut Esperi Caren toiminnan kiistattomiin ja vakaviin puutteisiin osoittaa, että valvonta Suomessa toimii. Tämän pääministeri totesi.

 

– Totta kai myös valvonnassa on edelleen parannettavaa. Sote- ja maakuntauudistus antaa mahdollisuuden paitsi valvonnan parantamiseen, mutta mahdollistaa myös sen, että jatkossa nykyisen kaltaisia vanhusten- tai vammaisten asumis- ja hoivapalveluiden kokonaisulkoistuksia ei talousvaikeuksissa olevien kuntien tarvitse edes harkita, myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtajana toimiva Heikkinen sanoo.

 

Heikkinen tähdentää, että jokainen ikäihminen Suomessa ansaitsee turvallisen, inhimillisen ja laadukkaan hoivan.

 

– Suomalaisessa vanhustenhoidossa on pitkältä ajalta periytyviä ongelmia, joiden ratkaiseminen edellyttää yhteistyötä – ei muiden sanomisten tahallista väärinymmärtämistä ja ohipuhumista. Toivottavasti tulevina viikkoina jokainen puolue esittää omat ratkaisunsa vanhustenhoidon tilan parantamiseksi, Heikkinen toteaa.

 

Viikkokirje 51/2018

Perjantaina 21.12

 

Tässä viikkokirjeessäni palaan vielä vuoden viimeisen istuntoviikon asioihin ja tunnelmiin.

 

Budjettiviikko

Eduskunta käsitteli koko viikon valtion vuoden 2019 talousarviota. Käsittely alkoi maanantaina yleiskeskustelulla, jossa käytettiin yli 200 puheenvuoroa. Tämän jälkeen oli vuorossa hallinnonalakohtainen käsittely.

Budjettiviikko on eduskunnassa aina työntäyteinen. Istunnot venyivät usein aamuyön puolelle

Yleiskeskustelussa puhuin talouden myönteisetä käänteestä, jonka ansiosta olemme voineet parin viime vuoden ajan katsoa aikaisempaa luottavaisemmin tulevaisuuteen. Saimme myös vielä näin joulun alla tiedon, että ensimmäistä kertaa vuosikymmeneen Suomi maksaa velkaansa pois. Velkaa lyhennetään liki miljardilla eurolla. Valtiovarainministeriö julkaisi kuitenkin talousennusteensa, joka ennustaa talouskasvun hidastuvan. Talous siis kasvaa edelleen, mutta kasvu hidastuu lähemmäksi normaalia kasvuvauhtia. Ikäsidonnaiset menot kasvavat, mikä synnyttää epätasapainoa julkisen talouden menojen ja tulojen välille. Tämä tarkoittaa, että Suomi tarvitsee jatkossakin vastuullista politiikkaa talouden, työllisyyden ja palveluiden hoidossa. Tämä tilanne edellyttää koko maan voimavarojen huomioimista ja mukaan ottoa. Talouskasvu on ollut hyvää jokaisessa Suomen maakunnassa, tuon kehityksen jatkumista on syytä kaikin tavoin tukea. Pelkästä menestyvästä pääkaupunkiseudusta ei ole pitämään myönteistä taloudellista kehitystä yllä. Suomi voi hyvin silloin, kun se elää koko voimallaan.

Nostin esiin myös tuoreet väestöennusteet ja niiden vakavan viestin. Syntyvyyden vähenemisessä ei ole kyse vain perhepolitiikasta, vaan mitä suurimmassa määrin myös talouspolitiikasta. Kaiken elinvoiman ja taloudellisen toimeliasuuden tae on terve väestökehitys. Siksi perhepoliittiset kysymykset on nostettava poliittisen prioriteettilistan kärkeen yhteiseksi asiaksi. Tarvitsemme myös ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan esteiden purkua. Meidän on myös pystyttävä työllistämään paremmin Suomeen tulleet ulkomaiset opiskelijat.

Äänestysten jälkeen hyväksyimme lopulta talousarvion vuodelle 2019.

 

Hallituksen työllisyystavoite täyttyi

Hallitus linjasi kautensa alussa tavoitteekseen nostaa työllisyysaste 72 prosenttiin. Tavoitetta pidettiin epärealistisena ja sille jopa naureskeltiin. Nyt se on kuitenkin totta. Työllisyysasteen trendi on noussut 72 prosenttiin ja 115 000 uutta ihmistä on saanut tämän kauden aikana töitä Kiitos kuuluu kaikille niille yrittäjille, jotka ovat näkymien valostuessa palkanneet uusia työntekijöitä.

Poliittiset vastustajamme yrittävät väittää ettei toteutetulla työllisyys-, talous- ja veropolitiikalla olisi ollut väliä. Samat tahot olivat itse hallitusvastuussa viime kaudella, jolloin tuli yli 100 000 työtöntä lisää.

Pohjois-Savon työllisyyskatsauksen mukaan työttömien osuus työvoimasta on nyt 9,7 %, mikä on 1,2 prosenttiyksikköä pienempi kuin vuosi sitten.. Maakunnassa oli marraskuun lopussa 10 814 työtöntä työnhakijaa. Edellisen kerran marraskuun työttömien määrä on ollut näin alhainen vuonna 2007. Pitkäaikaistyöttömien määrä on puolestaan laskenut vuoden 2012 tasolle.

 

Eduskuntapuolueet sopuun ilmastotavoitteista

Pääministeri Sipilä kutsui marraskuussa tuoreen ilmastoraportin julkistuksen jälkeen eduskuntapuolueet yhteiseen tapaamiseen ilmastopolitiikkaan liittyen. Tapaamisessa sovittiin, että puolueet valmistelevat yhdessä ilmastolinjauksen asunto-, energia-, ja ympäristöministeri Tiilikaisen johdolla. Eilen torstaina puolueet päättivät työryhmän valmisteluiden pohjalta yhteisistä ilmastolinjauksista. Mukana linjauksista päättämässä oli eduskuntapuolueista Keskusta, Kokoomus, SDP, Sininen tulevaisuus, Vihreät, Vasemmistoliitto, RKP ja Kristillisdemokraatit.

Nuo kolmetoista linjausta ilmastopolitiikan vahvistamiseksi on luettavissa Valtioneuvoston tiedotteesta https://valtioneuvosto.fi/artikkeli/-/asset_publisher/10616/kahdeksan-eduskuntapuoluetta-paatti-yhteisista-ilmastopolitiikan-tavoitteista

 

Joulukirkot ja joululaulut puhuttavat

Näin joulun alla on taas virinnyt jokavuotinen keskustelu koulujen joulujuhlista ja joulukirkoista. Asia keskustelutti myös eduskunnan kyselytunnilla torstaina.

Lasten on tärkeä tuntea kristillisiä jouluperinteitä – heidänkin, jotka eivät itse kirkkoon kuulu. Kyse on sivistyksestä ja kulttuurisesta ymmärryksestä. Ei ole väärin tuoda ilmi sitä, minkä vuoksi joulua pohjimmiltaan vietetään. Uskonnonvapauteen kuuluu vapaus harjoittaa uskontoa ja tuoda sitä esille. Samalla uskonnonvapauteen kuuluu se, että ketään ei omantuntonsa vastaisesti saa velvoittaa osallistumaan uskonnon harjoittamiseen. Yksittäinen joululaulu tai koulujen joulujuhlan joulukuvaelma ei ole kuitenkaan uskonnon harjoittamista.

Opetusasioista vastaava ministeri Grahn-Laasonen muistutti kuitenkin viisaasti kouluja ja seurakuntia pelisäännöistä: Joulukirkoista ja muista uskonnollisista tilaisuuksista tulee kertoa huoltajille ajoissa ja on huolehdittava, että tarjolla on muukin vaihtoehto niin, ettei lapsille synny ulkopuolisuuden kokemuksia.

 

Eduskunta hiljenee joulun viettoon

Perjantaina oli vuorossa puhemies Risikon tarjoamat perinteisesti joulukahvit. Tilaisuudessa esiintyi myös Sibelius-lukion kamarikuoro.

 

Eduskunta jäi perjantaina lyhyelle istuntotauolle. Palaamme työn pariin kuitenkin jo heti loppiaisen jälkeen, jolloin alkaa viimeiset työntahtiset viikot ennen tulevia eduskuntavaaleja ja maaliskuussa alkavaa vaalitaukoa.

 

Rauhallista joulua sinulle ja läheisillesi toivottaen,

Hannakaisa

 

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Keskustan Heikkinen: Varhaiskasvatuksessa panostettava laatuun eikä halpuuttamiseen

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen vaatii varhaiskasvatuksen laadun vahvistamista maksuttomuuden tavoittelun sijaan. Kohtuulliset ryhmäkoot ja koulutetun henkilökunnan riittävyys ovat maksuttomuutta tärkeämpiä tavoitteita, toteaa Kuntaliiton tuoreeseen tutkimukseen viittaava Heikkinen.

 

– Keskustalle tärkeimpiä tavoitteita ovat laadukas varhaiskasvatus, pienet ryhmäkoot sekä osaavan henkilökunnan riittävyys päiväkodeissa. Puolueiden on nyt kerrottava, panostaisivatko ne laatuun vai halpuuttamiseen, vaatii Heikkinen.

 

Kuntaliiton keskiviikkona julkaisemat tutkimustulokset osoittavat, että kaikille maksuton varhaiskasvatus ei merkittävästi lisäisi osallistumista varhaiskasvatukseen. Aiemmin juuri varhaiskasvatukseen osallistumisella on perusteltu vaatimuksia maksuttomuudesta, Heikkinen muistuttaa.

 

–  Varhaiskasvatuksessa tärkeintä on nyt satsata laatuun niin, että perheillä on luottavainen olo päiväkotien arjesta. Maksualennuksissa hyödyllisimmät päätökset on jo tehty.

 

–  Keskustan johdolla on nyt alennettu pieni- ja keskituloisten perheiden varhaiskasvatusmaksuja ja jopa 7000 perhettä on vapautettu päivähoitomaksuista. Täydellinen maksuttomuus olisi ennen kaikkea tulonsiirto hyvätuloisille, Heikkinen muistuttaa.

 

 

Lisätietoja:

 

Hannakaisa Heikkinen, kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja puh. 050 512 2886

 

Linkki kuntaliiton tutkimukseen: https://www.kuntaliitto.fi/ajankohtaista/2018/maksuttomuus-ei-valttamatta-ratkaise-varhaiskasvatukseen-osallistumista?fbclid=IwAR3a2qhq07gAFOyn-0_0CYVGU4JuRGl56QJkF_lNHfk_-4j7xkEtDnhtM9U

Viikkokirje 48/2018

Perjantaina 30.11.

 

Viikkokirjeessä on tällä kertaa aiheena ehdotukseni alle 16-vuotiaiden rajatusta ajo-oikeudesta, esitys vammaispalvelulaiksi sekä Suomenmaan kolumnini väestökehityksestä

 

Ehdotus alle 16-vuotiaiden rajatusta ajo-oikeudesta

Olen tällä viikolla ehdottanut 16-vuotiaille nuorille rajattua ajo-oikeutta haja-asutusalueille. Rajatulla tarkoitan ajo-oikeuden rajaamista 06-22 aikavälille.

Rajattu ajo-oikeus helpottaisi toisella asteella opiskelevien nuorten kulkemista ja asumista kotona. Julkisen liikenteen ulottumattomissa asuvat nuoret voisivat esimerkiksi ajaa kouluun, kuljettaa samalla kavereita sekä hoitaa harrastekuljetuksia ja perheen päivittäisiä asioita. .Ajo-oikeuden rajaus ehdottamalleni aikavälille estäisi iltaöisen hupiajelun

Mopoautot ovat kustannustensa vuoksi monien perheiden ulottumattomissa ja toisaalta niiden turvallisuudessa on puutteita. Olisi turvallista ja käytännöllistä että nuori voisi liikkua perheen autolla, joka maaseudulla on käytännössä jokaisessa taloudessa.

Tämä ehdotus tasa-arvoistaisi ja helpottaisi maaseudun ja haja-asutusalueiden nuorten sekä perheiden arkea. Helpottamalla liikkumista mahdollistetaan myös nuorten asuminen kotona toisen asteen opintojen aikana sekä lisätään harrastusmahdollisuuksia. Tämä on paitsi tasa-arvoasia, myös maaseudun elinvoiman kysymys.

Asiasta kertoi ensin Maaseudun tulevaisuus: https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/kotimaa/artikkeli-1.339446?fbclid=IwAR0z3dyYvMLGJBxKcgHtaldlOdZHIhge2Y13qth4i415UioxGsDJ-i2v6gA

 

Vammaispalvelulaki kerää kiitosta

Tapasin sosiaali- ja terveysvaliokunnan keskustalaisten jäsenten kanssa tällä viikolla Invalidiliiton edustajia liittyen vammaispalvelulain uudistukseen. Näinä aikoina kun sosiaali- ja terveysministeriön lainsäädäntötyöstä on puhuttu julkisuudessa myös negatiivisin äänenpainoin, oli ilahduttavaa kuulla Invalidiliiton tyytyväisyydestä niin lakiesityksen sisältöön, kuin prosessiin jolla se oli laadittu.

Iso kiitos hyvästä työstä kuuluu perhe- ja peruspalveluministeri Saarikolle. Lakia on laadittu hyvässä yhteistössä vammaisjärjestöjen kanssa ja tuo yhteistyö näkyy tyytyväisyytenä sisältöön.

Lailla halutaan parantaa eri tavalla vammaisten henkilöiden yhdenvertaisuutta. Nykyinen vammaispalvelulaki ja kehitysvammalaki sovitetaan yhteen. Ohjaavana periaatteena lain valmistelussa on ollut myös vammaisten osallisuuden parantaminen yhteiskunnassa turvaamalla palvelut henkilön yksilöllisten tarpeiden mukaan.

Sosiaali- ja terveysvaliokunta on näin loppukaudesta erittäin ruuhkainen, mutta mielestäni meidän on priorisoitava vammaispalvelulain käsittely monen muun lakiesityksen edelle.

https://www.suomenmaa.fi/uutiset/invalidiliitto-kehuu-vammaispalvelulain-uudistusta-ja-kiirehtii-lain-voimaantuloa-viela-talla-hallituskaudella-luotamme-siihen-etta-sotevaliokunta-raivaa-esityksen-kasittelylle-tilaa-6.3.444902.dbddaee171

Esitetyn vammaispalvelulain sisältöön tiivistetyssä muodossa voi tutustua tästä: https://stm.fi/vammaispalvelulaki/usein-kysyttyja-kysymyksia

 

Suomenmaan kolumni väestökehityksestä

Pohdiskelin Suomenmaan kolumnissa tuoretta väestöennustetta

Väestöennustetta ei voi väistää. Kyse on koko maan ja sen kaikkien alueiden elinvoiman kysymyksestä. Elinvoiman pohja on terve väestökehitys. Ennusteen ei kuitenkaan tarvitse olla itseään toteuttava. Moniin asioihin pystymme myös vaikuttamaan. Yksi pikaisesti työn alle otettava asia on työperäisen maahanmuuton esteiden purkaminen. Me kaikki voimme vaikuttaa myös yhteiskunnan asenteisiin liittyen lapsiin ja perheellistymiseen.

Kolumnini on luettavissa myös kotisivuiltani:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/vaes%C2%ADto%C2%ADen%C2%ADnus%C2%ADtetta-ei-voi-vaistaa/

 

 

Osallistun tänään perjantaina klo 18 Keskustan Siilinjärven kunnallisjärjestön kokoukseen ja sen jälkeen vierailen vielä Lapinlahden Nerkoon paikallisyhdistyksen kokouksessa. Huomenna pidän puheen Pohjois-Savon Infra ry:n pikkujouluissa Tahkolla.

Mukavaa ensimmäistä adventtia sekä joulunodotusta toivottaen

 

Hannakaisa

 

 

Laadin istuntokaudella joka perjantai viikkokirjeen eduskuntaviikon tapahtumista. Viikkokirje julkaistaan aina kotisivuillani, mutta sen voi saada halutessaan myös sähköpostilla. Jos haluat tilata viikkokirjeen sähköpostiisi, lähetä viestiä avustajalleni (annu.saukko(at) eduskunta.fi), niin lisäämme sinut postituslistalle.

Eduskuntatyötäni voi seurata kotisivujeni www.hannakaisaheikkinen.fi.  lisäksi myös Twitterissä, jossa olen tunnuksella  @HannakaisaHeikk, sekä Facebookissa, jossa sivuni löytyvät osoitteesta www.facebook.com/hannakaisaheikkinen/

Keskustan Heikkinen: 16-vuotiaille rajattu ajo-oikeus helpottamaan haja-asutusalueilla asuvien arkea

Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen ehdottaa 16-vuotiaille rajattua ajo-oikeutta haja-asutusalueille. Ajo-oikeus pitäisi rajata aikavälille 06-20.

– Rajattu ajo-oikeus helpottaisi toisella asteella opiskelevien nuorten kulkemista ja asumista kotona. Julkisen liikenteen ulottumattomissa asuvat nuoret voisivat esimerkiksi ajaa kouluun, kuljettaa samalla kavereita sekä hoitaa harrastekuljetuksia ja perheen päivittäisiä asioita. Tämä tasa-arvoistaisi ja helpottaisi maaseudun ja haja-asutusalueiden nuorten sekä perheiden arkea, mainitsee Heikkinen.

Ehdotuksen tarkoituksena on helpottaa nuorten liikkumista ja tehdä siitä turvallisempaa esimerkiksi mopoihin ja mopoautoihin verrattuna.

– Olisi tärkeää, että toisella asteella opiskeleva nuori voisi asua opiskeluiden ajan kotona tai että haja-asutusalueella asuvalla nuorella olisi mahdollisuus harrastaa kaupungissa asuvien tavoin. Kyse on tasa-arvoasiasta, mutta myös maaseudun elinvoiman kysymyksestä, Heikkinen korostaa.

Viikkokirje 46/2018

Perjantaina 16. marraskuuta

 

Viikkokirjeen aiheena on muun muassa opposition vaihtoehdot valtion talousarvioksi, yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturvan parantaminen ja osatyökykyisten työllistämismahdollisuudet.

 

Varjobudjetit

Eduskunnassa käytiin tällä viikolla keskusteluja opposition varjobudjeteista eli opposition vaihtoehdoista valtion talousarvioksi ensi vuonna. On sinänsä tärkeää, että varjobudjetteja laaditaan, mutta usein ne perustuvat varsin höttöiselle pohjalle.

SDP:n vaihtoehto on heidän mukaansa työllistävämpää ja oikeudenmukaisempaa politiikkaa, jolla on määrä luoda tuhansia työpaikkoja enemmän kuin hallituksen ohjelmalla. SDP myös peruisi monia säästöjä, joita tällä vaalikaudella on jouduttu tekemään talouden oikaisemiseksi ja joista Keskusta on myös maksanut poliittista hintaa. Kovasti ovat SDP:n puheet muuttuneet, kun vielä eduskuntavaaliohjelmassaan vuonna 2015 se esitti 4 miljardin euron sopeuttamistoimia. Siis saman suuruisia kuin hallitus on toteuttanut.

 

Todellisuudessa SDP:n vaihtoehto tarkoittaisi paluuta sille työttömyyden, velkaantumisen ja kiristyvien verojen tielle, jolta Suomi on tällä vaalikaudella kammettu pois. Lisäksi noin miljardin euron verran SDP:n esittämistä keinoista lisätä valtion tuloja lisämenoesitysten katteeksi olisi mahdottomia. Kärjekkäimpinä SDP ottaisi epärealistisesti Suomen Pankin ja lainvastaisesti Sitran kassoista yhteensä lähes puoli miljardia euroa. Äänestäjien on siis syytä olla tarkkana.

 

 

Pienituloisille eläkeläisille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne lupasi viime vappuna satasen lisää, nyt se on kutistunut kolmeenkymmeneen euroon. Tämä ”vappusatanen” olisi tarkoittanut 1,4 miljardin euron menolisäystä.   On muistettava, että Keskustan johdolla pienituloisimpien eläkeläisten takuueläke nousee noin 40 eurolla tällä vaalikaudella. Haluamme jatkaa perusturvan parantamista myös tulevina vuosina.

 

Uudet työpaikat ovat syntyneet ja syntyvät myös tulevaisuudessa pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. SDP on kuitenkin heikentämässä työllistävien yritysten tilannetta esimerkiksi yrittäjävähennyksen poistamalla. Keskustan linja on parantaa edelleen yritysten toimintaedellytyksiä. SDP:n vaihtoehdosta puuttuu myös pätkä- ja silpputyötä tekevien sekä yksinyrittäjien toimeentulon parantaminen.

 

Vihreiden budjettivaihtoehdossa ilmastoteot kohdistuivat suurimmalta osalta autoiluun sekä maaseutuyrittämiseen. Kuitenkin ilman, että ihmisille olisi ehditty luoda mahdollisuuksia ja vaihtoehtoisia tapoja toimia. Vihreät esittävät tällä viikolla eduskunnassa keskustellussa vaihtoehdossaan 94,2 miljoonan veronkorotuksia autoilun kustannuksiin, 140 miljoonan euron pienennystä kilometrikorvauksiin ja 57 miljoonan arvoista rajausta työmatkavähennyksiin.

Lisäksi vihreät haluavat muun muassa kumota metsälahjavähennyksen, perintöverotuksen kevennykset, kiristää osinkoverotusta, rajata yrittäjävähennystä ja pienentää irtaimen käyttöomaisuuden poiston verotukea.

Kotimaiselle teollisuustuotannolle ja työllisyydelle tämä olisi raskas viesti.  Esimerkiksi yritystukia vihreät pitävät turhina ja näihin kuuluvat muun muassa monet matkailun, kulttuuripalvelujen, asumisen, liikenteen ja ruoan alennutut arvonlisäverokannat.

 

Osatyökykyisten potentiaali käyttöön

 

Eilen julkaistiin tärkeä selvitys liittyen osatyökykyisten työllistämispotentiaaliin ja työllistämiseen. Selvityshenkiöinä toimivat Raija Kerätär ja Tuija Oivo.

Selvityksessä edellytetetään että työllistymiseensä tukea tarvitsevat henkilöt on tunnistettava nykyistä paremmin. Samalla olisi arvioitava, kuinka moni pitkäaikaistyöttömistä on todellisuudessa työkyvytön ja siten väärän etuuden piirissä. Oivon ja Kerättären vahva viesti oli, että työttömät ovat tällä hetkellä monin tavoin syrjässä työkykypalveluista, etuuksista ja osallisuudesta.

Osatyökykyisten työllistäminen edellyttäisi selvityshenkilöiden mukaan systemaattisempaa ja kokonaisvaltaisempaa otetta. He esittävät yli hallituskausien ulottuvaa strategista työkykyohjelmaa.

Työttömyyden ja osittaisen työkyvyttömyyden takana on yksilöllisiä syitä. Sen vuoksi niihin olisi myös vastattava yksilöllisillä työkykyä edistävillä palveluilla. Raportissa kiinnitettiin huomiota muun muassa siihen, että pitkäaikaistyöttömät ovat usein syrjässä terveyspalveluista, eikä terveydenhuollon henkilöillä ole tosiasiallista kykyä arvioida työkykyä. Palvelujärjestelmältä on edellytettävä parempaa yhteistyötä niin, että palvelut koottaisiin yksilöllisesti ja tarpeisiin vastaavasti tarvitsevan henkilön ympärille.

Näen maakuntahallinnon tässä suurena mahdollisuutena: Ensimmäistä kertaa sosiaali- ja terveyspalvelut, ns. kasvupalvelut ja kuntoutuspalvelut ovat saman järjestäjän alla. Tämä mahdollistaa eri sektoreiden paremman yhteistyön.

Osatyökykyisissä on valtava työllisyyspotentiaali, joka on saatava käyttöön niin inhimillistä syistä kuin kansantalouden kannalta.  Oma kannanottoni aiheeseen on luettavissa tästä:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/keskustan-heikkinen-osatyokykyisten-tyollisyyspotentiaali-saatava-kayttoon/

 

 

Yrittäjien perheenjäsenten työttömyysturva

Yrittäjien ei-omistavien perheenjäsenten työttömyysturvaan on tulossa parannus. Tämä on tärkeä ja kauan odotettu uudistus. Nykytilanteen mukaisesti henkilö, joka työskentelee perheenjäsenensä yrityksessä, voidaan tulkita yrittäjäksi vaikka hän ei omista yrityksestä mitään eikä käyttäisi siinä määräysvaltaa. Niinpä hänen työttömyysturvansa saattaa poiketa palkansaajan työttömyysturvasta. Näin ei voi olla.

Esityksessä ehdotetaan, että työttömyyspäivärahaoikeuden niin kutsuttu työssäoloehto olisi yrittäjän ei omistavaksi perheenjäseneksi määritellyn henkilön kohdalla 52 kalenteriviikkoa. Työssäoloehdon tulisi kertyä aikana, jolloin henkilöllä ei ole ollut omistusta tai määräysvaltaa kyse­­­­isessä yrityksessä.

 

 

Vanhustyö-lehden pääkirjoitus

Uusimman Vanhustyö –lehden teema on yhdenvertaisuus ja vanhusten erilaiset viiteryhmät. Aihe on kiinnostava ja tärkeä, emme saa sortua katsomaan vanhuutta vain yhden muotin läpi. On tunnistettava, että ikäihmisissä on laaja kirjo yksilöitä muun muassa erilaisine kulttuuritaustoineen, tapoineen, arvoineen ja arvostuksieen. Vanhustyötä tekevältä tämä vaatii ymmärrystä, hienotunteisuutta ja kunnioitusta. simerkiksi vanhuksia, joilla on valtaväestöstä poikkeava kulttuurinen tai etninen tausta, on yhä enemmän.

Käsittelin teemaa lehden pääkirjoituksessani. Kirjoitus on luettavissa kotisivuiltani:

http://www.hannakaisaheikkinen.fi/jotta-tulisin-ymmarretyksi/

 

 

 

Tänään perjantaina osallistun Pielaveden kunnallisjärjestön kokoukseen Kahvikulmassa. Huomenna on vuorossa Pohjois-Savon yrittäjien yrittäjäjuhla Tahkolla.

 

 

Mukavaa viikonloppua toivottaen

Hannakaisa

Keskustan Heikkinen: Osatyökykyisten työllisyyspotentiaali saatava käyttöön

Osatyökykyisissä on valtava työllisyyspotentiaali, joka on saatava käyttöön niin inhimillisistä syistä kuin kansantalouden kannalta, vaatii Keskustan varapuheenjohtaja, kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen.

Osatyökykyisten tilannetta selvittäneet selvityshenkilöt esittävät vaalikausien yli ulottuvan työkykyohjelman perustamista. Heikkinen pitää ehdotuksen toteuttamista välttämättömänä. Tarvitaan kokonaisvaltaista otetta, jotta osatyökykyisten ja vajaakuntoisten ihmisten oikeus saada koulutusta, tarvitsemiaan palveluita ja työllistyä toteutuisi.

Heikkisen mukaan kyse on ennen kaikkea isompien rakennemuutosten, kuten sosiaaliturvan kokonaisuudistuksen toteuttamisesta. Sosiaaliturvan on mahdollistettava riittävä toimeentulo myös heille jotka eivät sairauden tai vamman vuoksi kykene kokopäiväiseen työhön. Osa-aikaisen ja lyhytaikaisen työn vastaanottaminen pitää olla kannattavaa. Etuusloukkoihin ei pidä jäädä yhdenkään.

Jokaisen suomalaisen osaaminen ja taidot ovat tärkeitä ja jokaisella on oikeus osallistua yhteiskunan rakentamiseen taitojensa ja voimavarojensa mukaan. Jokaisen työttömyyden takana on yksilöllinen tarina ja tarpeisiin tulee vastata yksilöllisesti. Työelämän asenteiden ja arvostusten on myös muututtava, jotta myös räätälöidyn työn tai tuettuna työn tekeminen olisi mahdollista yhä useammalla työpaikalla Heikkinen toteaa.

Heikkinen muistuttaa myös sote- ja maakuntauudistuksen tuomista mahdollisuuksista: Kun sosiaali- ja terveyspalvelut, kuntoutuspalvelut ja kasvupalvelut ovat saman vastuutahon alla, mahdollistaa se nykyistä paremmin vajaakuntoisten ja osatyökykyisten palveluiden järjestämisen ja kokoamisen saumattomasti yhteen koko maakunnan alueella.

Osatyökykyisten työllisyyspotentiaalia selvittäneet selvityshenkilöt Raija Kerätär ja Tuija Oivo luovuttivat raporttinsa ministeri Mattilalle ja Lindströmille tänään.

 

Lisätietoa:

Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen, p. 050 512 2886

Jotta tulisin ymmärretyksi

Suomi ikääntyy, mutta myös kansainvälistyy. Näiden kehityskulkujen seurauksena olemme väistämättä myös siinä tilanteessa, että yhä useamman vanhuksen äidinkieli on joku muu kuin suomi tai ruotsi. Samalla kasvaa myös erilaisten kulttuuristen ja etnisten alaryhmien määrä vanhusten joukossa, mikä heijastuu väistämättä vanhustyöhön.

 

Minua pohdituttaa erityisesti niiden uussuomalaisten asema, jotka vanhenevat Suomessa ja joiden suomen kielen taito on vähäinen tai esimerkiksi muistisairauden myötä heikkenevä. Kuinka he tulevat ymmärretyiksi? Kuinka pystymme vastaamaan heidän tarpeisiinsa? Kieli on tärkeä osa ihmisen minuutta. Äidinkieli on tunteiden ja omien juurien kieli, jolla omia tarpeita ja toiveita on kaikkein helpoin tuoda esille.

 

Muistan omista kesätyökokemuksistani sairaanhoitajana Ruotsissa liki 20 vuoden takaa, kuinka yhteinen kieli muistisairaiden suomalaissyntyisten vanhusten kanssa avasi yhteyden heihin.  Kun nuo vanhukset saivat puhua omalla, äidinkielellään -tässä tapauksessa jopa omalla synnyinmurteellaan-pystyttiin heidän lääkitystään keventämään, he nukkuivat paremmin ja halusivat osallistua yhteisiin tapahtumiin.

 

Käsityksemme vanhuudesta moninaistuu. Meidän ei pitäisi katsoa vanhaa ihmistä vain yhden muotin läpi, vaan tunnustaa se, että ikäihmisissä on laaja kirjo yksilöitä muun muassa erilaisine kulttuuritaustoineen, tapoineen, arvoineen ja arvostuksineen. Vanhuutta on monenlaista. Vanhustyötä tekevältä tämä vaatii ymmärrystä, hienotunteisuutta ja kunnioitusta.

 

Vanhusmyönteinen Suomi syntyy eri ikäisten ihmisten ja päätöksentekijöiden käytännön arvovalinnoista. Viime kädessä kyse on vanhusten yhdenvertaisuudesta palveluissa, siitä että jokainen vanhus pääsisi yhtäläisesti hänelle kuuluvien palveluiden ääreen ja kokisi tulevansa niissä ymmärretyksi, arvostetuksi ja huomioiduksi.

 

Ikääntymisen moniulotteisuuden ymmärryksen lisääminen on välttämätöntä myös kaikilla poliittisten linjausten ja vanhusten palveluiden suunnittelun tasoilla ja tahoilla. Muun muassa vanhuspalveluiden uusien toimintamallien luominen, ikämyönteisen yhdyskuntasuunnittelun toteutuminen ja terveyspalveluiden digitalisoituminen ”vanhusystävällisesti” ovat välttämättömiä asioita, mutta ne vaativat laajaa ja syvää gerontologista osaamista. Tämän tiedostaminen haastaa myös meidät Vanhustyön keskusliiton toimijat kaikilla tasoilla ja toimintamme sektoreilla. Meitä ja osaamistamme tarvitaan.

 

 

Hannakaisa Heikkinen

Vanhustyön keskusliiton puheenjohtaja

Pääkirjoitus Vanhustyö -lehdessä 5/2018

 

Keskustan Heikkinen: Sotelle tärkeä nytkähdys eteenpäin

TIEDOTE

Julkaistavissa heti

Keskustan varapuheenjohtaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen iloitsee sote-mietintöluonnosten valmistumisesta sosiaali- ja terveysvaliokunnassa:

 

  • Vihdoinkin tämä päivä koitti, että sote-lakipaketti saadaan eteenpäin perustuslakivaliokuntaan. Tämä päivä on tärkeä merkkipaalu tiellä kohti nykyistä parempia ja yhdenvertaisempia arjen palveluita

 

  • Tämä uutinen on merkittävä myös maakunnissa sote-uudistusta jo kaksi ja puoli vuotta valmistelleille sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille: Sote etenee raiteillaan ja valmistelutyö jatkuu.

 

  • Perustuslakivaliokunta ottaa työlleen sen ajan mitä tarvitsee. Tärkeintä on se, että tämä hallitus pystyy toteuttamaan tämän tasa-arvoisempia palveluita tavoittelevan palvelu-uudistuksen. Uudistus on ollut välttämätön ja kiireellinen jo pitkään.

 

 

Lisätietoja: Hannakaisa Heikkinen 050 512 2886