Keskustalla on paljon puolus­tet­tavaa

Kes­kus­tan tv-mai­nok­ses­sa lau­le­taan: ”Minä ra­kas­tan tätä maa­ta, me­ren saa­ril­ta tun­tu­riin. Minä ra­kas­tan poh­jois­ta maa­ta, ke­sän lois­toa häi­käi­se­vää. Sa­noin ku­va­ta sitä en saa­ta, sitä sy­dän vain ym­mär­tää.”

Näissä lauseissa ki­tey­tyy pal­jon kes­kus­ta­lai­suu­den yti­mes­tä: Me pär­jääm­me, kun sin­nit­te­lem­me an­ka­rim­mas­sa­kin vas­ta­pu­hu­ris­sa ni­me­no­maan sy­dä­mis­täm­me tu­le­vas­ta rak­kau­des­ta tä­hän maa­han – yh­des­sä. Nyt jos kos­kaan sitä kes­kus­tan luon­net­ta mi­ta­taan.

Jot­kut an­ta­vat ym­mär­tää, et­tä vaa­li­tu­los on käy­tän­nös­sä ta­pu­tel­tu. Gal­lu­pit ei­vät ole yh­tä kuin vaa­li­tu­los. Kaik­ki on vie­lä mah­dol­lis­ta, eten­kin kun kes­kus­ta ja kol­me muu­ta puo­lu­et­ta ovat ai­van sum­pus­sa.

Osa ää­nis­tä on jo an­net­tu en­sim­mäi­si­nä en­nak­ko­ää­nes­tys­päi­vi­nä, mut­ta moni suo­ma­lai­nen poh­tii vie­lä, mikä puo­lue ja kuka eh­do­kas oli­si luot­ta­muk­sen ar­voi­nen.

Ih­mi­sen pi­tää pys­tyä ko­ke­maan, et­tä tuo ih­mi­nen ja tuo puo­lue ym­mär­tää mi­nun ar­ke­ni haas­tei­ta. Tuon luot­ta­muk­sen syn­nyt­tä­mi­nen ja yl­lä­pi­to on vii­mei­sen kam­pan­ja­viik­kom­me tär­kein teh­tä­vä.

Keskustalla on näis­sä vaa­leis­sa pal­jon puo­lus­tet­ta­vaa. Vaa­leis­sa ei rat­kais­ta enem­pää tai vä­hem­pää kuin Suo­men suun­ta.

Vaa­leis­sa rat­kais­taan, on­ko lin­ja jat­kos­sa­kin koko Suo­men huo­mi­oi­va. Me kes­kus­ta­lai­set puo­lus­tam­me po­li­tiik­kaa, jol­la saam­me mu­kaan ja pi­däm­me mu­ka­na kaik­ki suo­ma­lai­set ja koko maan. Jos­kus se tun­tuu tais­te­lul­ta tuu­li­myl­ly­jä vas­taan.

Puo­lus­tam­me kau­pun­kien, mut­ta myös elin­voi­mais­ten maa­kun­tien Suo­mea. Em­me ole kau­pun­gis­tu­mis­ta vas­taan, mut­ta kat­som­me, et­tä sen on ta­pah­dut­ta­va hal­li­tus­ti. Isot kau­pun­git pär­jää­vät muu­toin­kin, sik­si val­ti­on ke­hit­tä­mis­pa­nos­tuk­sil­la on oi­keu­den­mu­kai­ses­ti huo­leh­dit­ta­va elä­mi­sen edel­ly­tyk­sis­tä myös muu­al­la Suo­mes­sa.

Puo­lus­tam­me il­mas­to­po­li­tiik­kaa, jos­sa maa- ja met­sä­ta­lous ovat osa rat­kai­sua, ei­vät syyl­li­siä. Meil­le tär­kein­tä pääs­tö­jen vä­hen­tä­mi­ses­sä on saas­tut­ta­vien fos­sii­lis­ten polt­to­ai­nei­den ala­sa­jo sekä ko­ti­mais­ten, uu­siu­tu­vien luon­non­va­ro­jen, en­nen muu­ta met­sien, kes­tä­vä hyö­dyn­tä­mi­nen.

Me kam­pan­joim­me myös ko­ti­mai­sen ruo­an­tuo­tan­non puo­les­ta. Em­me ha­lua vaa­ran­taa suo­ma­lai­sen ruo­an tu­le­vai­suut­ta, vaan ha­lu­am­me ha­kea rat­kai­su­ja maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuu­den pa­ran­ta­mi­sek­si ja työ­paik­ko­jen tur­vaa­mi­sek­si.

Eduskuntavaaleissa rat­kais­taan myös, mi­ten per­he­va­pai­ta Suo­mes­sa uu­dis­te­taan.

Kes­kus­ta puo­lus­taa per­hei­den eh­doil­la teh­tä­vää per­he­po­li­tiik­kaa sekä ny­kyis­tä ko­ti­hoi­don­tu­kea. Suo­ma­lais­ten toi­ve on, et­tä per­heet sai­si­vat it­se päät­tää jous­ta­vas­ti per­he­va­pai­den käy­tös­tä oman elä­män­ti­lan­teen­sa mu­kaan. Kes­kus­ta ei an­na täs­tä pe­rik­si, olem­me per­hei­den puo­lel­la.

Puo­lus­tam­me myös vii­me vuo­si­na ai­kaan­saa­dun myön­tei­sen ta­lous- ja työl­li­syys­ke­hi­tyk­sen jat­ku­mis­ta. Vain si­ten hy­vin­voin­ti­pal­ve­lui­den tu­le­vai­suus voi­daan tur­va­ta. On huo­les­tut­ta­vaa seu­ra­ta, mi­ten vaa­li­pu­heis­sa mil­jar­dit vaan viu­hu­vat. Ne ra­hat pi­tää en­sin an­sai­ta.

Edessä on vii­mei­nen kam­pan­ja­viik­ko en­nen edus­kun­ta­vaa­le­ja. Olen saa­nut iloi­sia ter­vei­siä vaa­li­ti­lai­suuk­sis­ta ym­pä­ri Suo­men: ku­hi­na kes­kus­tan vaa­li­tel­toil­la ker­too, et­tä kent­tä­vä­ki on he­rän­nyt ja puo­lue he­rät­tää kiin­nos­tus­ta. Vaa­li­työ­hön tar­vi­taan nyt jo­kais­ta, te­ke­mään Suo­men ar­voi­sia te­ko­ja.

Kolumni Suomenmaassa 5.4.2019

Puolueiden kerrottava kantansa kotihoidontukeen ennen vaaleja

Eduskuntavaaleissa ratkaistaan,miten perhevapaita Suomessa uudistetaan. SDP ja kokoomus sekä vihreät taustavoimineen näyttävät kaavailevan kotihoidontuen romuttamista. Ne tekisivät uudistuksen työelämän ehdoilla.

Keskustan näkemys on toinen. Me edellytämme, että perhevapaauudistus on tehtävä lasten ja perheiden ehdoilla. Maamme alhainen syntyvyys korostaa tätä tarvetta.

Perhevapaita ei saa heikentää. Päinvastoin, uudistuksen on oltava perheille aito parannus. Tärkeintä on lapsen oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempien kanssa.

Kun yli 2 500 perheeltä kysyttiin perhebarometrissä, mitä he toivovat, kävi selväksi, että perheet kaipaavat lisää joustavuutta työn ja perheen yhteensovittamiseen, perhetukiin ja -vapaisiin. Suomalaiset toivovat, että perheet saavat itse päättää joustavasti perhevapaiden käytöstä.

Perheillä on oltava aito valinnanmahdollisuus lastenhoidossa oman elämäntilanteensa mukaan. Siihen kuuluu kotihoidontuki, joka on turvattava nykyisellään. Keskusta ei anna tästä periksi.

Valtaosa kaikkien puolueiden eduskuntavaaliehdokkaista kannattaa kotihoidontuen säilyttämistä (Uutissuomalainen). Kuitenkaan pääosa puolueista ei jaa perheiden ja keskustan näkemystä, vaan ne haluavat kiintiöittää perhevapaita voimakkaammin ja lyhentää niiden kokonaiskestoa.

Isien osuutta perhevapaiden käyttäjinä pitää kasvattaa, mutta se ei saa lyhentää äitien käytettävissä olevaa osuutta. Tasa-arvoa lisää työelämä, joka kannustaa myös isiä vapaiden käyttöön ja hoitovastuuseen.

Mitkään laskelmat eivät ole osoittaneet perhevapaauudistuksella saavutettavan merkittäviä työllisyysvaikutuksia. Työllisyysvaikutusten saaminen edellyttäisi tuntuvia leikkauksia perhevapaaetuuksiin. Tämä tarkoittaisi samalla mittavia varhaiskasvatuksen lisäkustannuksia.

Puolueilta on kysyttävä, keneltä ne aikovat leikata: äideiltä, isiltä vai kummaltakin? Suomalaisilla vanhemmilla on oikeus tietää tämä ennen eduskuntavaaleja.

 

 

Mielipidekirjoitus Maaseudun tulevaisuudessa 1.4.2019.

Edessä kohtalon vaalit maaseudulle

Äänestäjät ottavat tulevissa eduskuntavaaleissa kantaa, mitkä ovat elämisen edellytykset koko maassa tulevaisuudessa. Keskusta näkee, että ilmastoa ei pelasteta hankaloittamalla lapsiperheiden ja pienituloisten arkea.

SDP esittää ilmastonmuutoksen hillitsemisen nimissä järjettömiä ja kohtuuttomia ruoan veronkorotuksia, esimerkkeinä puheenjohtaja Rinne on maininnut lihan ja maidon. Tällaiset epäoikeudenmukaiset veronkorotukset kohdistuisivat ennen muuta maakunnissa ja maaseudulla asuviin ja pienituloisiin.

Kokoomuksessa puolestaan on ottanut vallan pormestari Vapaavuori ja sitä myötä suurkaupunkien Suomen politiikka. Se tarkoittaisi pienempien kaupunkien, niitä ympäröivien seutukuntien ja maaseudun näivettämistä, kun valtion kehittämispanostukset ohjattaisiin vain suurimmille kaupungeille. Se olisi selän kääntämistä maaseudulle.

Keskustalle maa- ja metsätalous ovat tärkeä osa ilmastokysymyksen ratkaisua, ei syyllinen. Tärkeintä päästöjen vähentämisessä on saastuttavien fossiilisten polttoaineiden alasajo sekä kotimaisten, uusiutuvien luonnonvarojen, ennen muuta metsien, kestävä hyödyntäminen.

SDP:n suunnitelmat vaarantavat suomalaisen ruoan tulevaisuutta alkutuotannosta teollisuuden työpaikkoihin. Nyt pitäisi yhdessä hakea ratkaisuja maatalouden kannattavuuden parantamiseksi ja työpaikkojen turvaamiseksi.

Keskustan linja on rakentaa koko Suomea tasapuolisesti. Emme ole kaupungistumista vastaan, mutta katsomme, että sen on tapahduttava hallitusti. Isot kaupungit pärjäävät muutoinkin, siksi valtion kehittämispanostuksilla on oikeudenmukaisesti huolehdittava elämisen edellytyksistä myös muualla Suomessa.

Kokoomus yrittää silmänkääntötemppua – onko tavoite oikeasti aurata tie ”pörriäisille”?

En tiedä pitäisikö itkeä vai nauraa, kun kuuntelee puheenjohtaja Petteri Orpon ja Kokoomuksen kannanottoja sosiaali- ja terveyspalveluista mm. eilisessä Ylen puoluepäivässä.

Kokoomuksen mukaan perusterveydenhuollon jonoista on päästävä nopeammin lääkäriin. Samoin Orpo korostaa, että vanhustenhoito on laitettava kuntoon ja lisättävä hoitajia.

Silti Kokoomus ei ole sitoutunut lakiin kirjattavaan sitovaan hoitajamitoitukseen vanhustenhoidossa eikä enää tue sosiaali- ja terveyspalvelujen järjestämistä kuntia leveämmillä hartioilla.

Molemmat ratkaisut kuitenkin ovat myös asiantuntijoiden mukaan tärkeitä sekä perusterveydenhuollon että vanhustenhoidon parantamiseksi. Myös kaikki muut puolueet – Kokoomusta lukuun ottamatta – ovat samalla kannalla.

Näyttää siltä, että tässä yritetään kaikkien aikojen poliittista silmänkääntötemppua. Luotan kuitenkin siihen, että suomalaiset näkevät tämän sumuverhon lävitse.

Vakavampi kysymys kuitenkin on, mistä Kokoomuksen vastentahtoisuus oikeasti johtuu.

Johtuuko se Kokoomuksen todistetusti läheisistä suhteista ”pörriäisiin” eli yksityisiin hoito- ja hoivajätteihin?

Onko tavoitteena, että nämä isot yritykset pääsevät ottamaan lopullisesti vallan sosiaali- ja terveyspalveluissa – vaikka esimerkiksi vanhustenhoidon räikeimmät puutteet ovat tulleet ilmi juuri ”pörriäisten” toiminnassa?

Olen iloinen siitä, että muiden puolueiden kesken on laaja yhteisymmärrys siitä, että lakiin kirjattava sitova hoitajamitoitus tarvitaan, että sosiaali- ja terveyspalvelut on järjestettävä leveämmillä hartioilla ja että vastuun ihmisten palveluista on myös tulevaisuudessa oltava julkisella vallalla.

Tämä luo edellytykset sille, että sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistus voidaan saada nopeasti valmiiksi ja estää yksityisiä terveys- ja hoivajättejä rohmuamasta palvelut itselleen.

Keskustan varapuheenjohtaja Hannakaisa Heikkinen 27.3. Pielavedellä, Kiuruvedellä ja Maaningalla

Sote-uudistusta tarvitaan yhä

Suomalaisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on todetusti erittäin suuria ongelmia. Ongelmista isoimpia on eriarvoisuus palveluiden pääsyssä. Myös vanhustenhoidossa on vakavia puutteita ja vanhusten suorastaan epäinhimillistä kohtelua.

 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kokonaisuudistuksen tarve ei ole väistynyt. Lääkäriin pääsy sekä laadukas ja inhimillinen hoito ja hoiva on turvattava tasa-arvoisesti jokaiselle suomalaiselle – koko maassa.

 

Sote-uudistusta on tehty Suomessa jo 15 vuoden ajan, usean hallituksen ja kaikkien puolueiden toimesta. On ymmärrettävää, että moni ihminen on turhautunut sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistukseen. Me kansanedustajat emme varmastikaan ole onnistuneet uudistuksessa kompuroinnillamme lisäämään luottamusta politiikkaan. Nyt oltiin kaikkein lähimpänä saada uudistus valmiiksi, mutta aika kerta kaikkiaan loppui kesken.

 

Keskusta haluaa yhä edetä 18 maakunnalliseen sote-alueeseen nojaten. Malli on perustuslain mukainen ja toteutettavissa heti, jo tehty valmistelutyö hyödyntäen. Mallimme nojaa vahvoihin julkisiin toimijoihin.

 

Keskustan vaihtoehdossa sosiaali- ja terveyspalvelut nivotaan yhteen ja vahvistetaan nimenomaan ihmisiä lähellä olevia peruspalveluja. Antaisimme suomalaisille valinnanmahdollisuuden palveluihin. Vanhustenhoidon parantamiseksi kirjaisimme lakiin hoitajamitoituksen 0,7 hoitajasta vanhusta kohti.

 

Jos mitään ei tehdä, ihmisten palvelut huonontuvat, eriarvoisuus lisääntyy ja yksityiset terveysjätit ottavat lopullisesti vallan palveluissa. Siksi on perin kummallista, että Kokoomus Orpon suulla näyttää vetäytyneen kokonaisuudistuksen tarpeesta haluten antaa kunnille toimintavapauden järjestää palvelut halunsa ja kykynsä mukaan. Tämä on suuria kaupunkeja ja suuria lääkäriyrityksiä suosivaa ajattelua. Jos emme pääse eroon nykyisestä kuntavetoisesta mallista, hyväksymme sen, että ihmiset ovat epätasa-arvoisessa asemassa palveluiden suhteen eri puolella Suomea

 

Tällainen tekemättömyyden linja veisi kasvavien sote-menojen kanssa kamppailevilta kunnilta rahat, mikä tarkoittaisi joko puolipakotettuja kuntaliitoksia tai sitä, että kunnat joutuisivat rahapulassa ulkoistamaan sote-palvelunsa isoille lääkärifirmoille.

 

Tulevissa eduskuntavaaleissa päätetään myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tulevaisuudesta. Nyt jos koskaan kannattaa kuunnella tarkalla korvalla puolueiden näkemyksiä – ja äänestää viisaasti.

 

Hannakaisa Heikkinen

kansanedustaja, sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Keskustan varapuheenjohtaja

 

 

Mielipidekirjoitus Iisalmen Sanomissa 17.3. 2019

Metsä kasvattaa hyvinvointiamme

Suomi on Euroopan metsäisin maa. Meillä Pohjois-Savossa 83 % pinta-alasta on metsätalousmaata.  Valtaosan, liki 70% pohjoissavolaisista metsistä omistaa ihan tavalliset ihmiset ja perheet.

 

Metsä herättää tunteita. Jokaisella suomalaisella on metsäsuhde. Metsäkeskusteluissa läsnä ovat niin ympäristölliset, sosiaaliset, kulttuuriset kuin taloudelliset arvot. Näitä ei tarvitse laittaa vastakkain. Suomen on mahdollista olla esimerkkimaa metsien virkistyskäytön, luontoarvojen, taloudellisen hyödyntämisen ja ilmastonmuutoksen torjumisen onnistuneesta yhdistämisestä.

 

Puolueeni Keskustan tavoitteena on, että Suomessa siirrytään fossiilitaloudesta biotalouteen ja siksi suhtautumisemme metsien hyödyntämiseen on hyvin käytännönlähteinen. Meille kestävä metsänhoito on parasta ilmastotyötä. Keskusta halua tavoitella sekä hiilinielujen vahvistamista, että puunkäytön lisäämistä Suomessa. Hyvin hoidetut ja kasvavat metsät vahvistavat hiilinieluja ja tuottavat entistä enemmän fossiilisia korvaavia raaka-aineita.

 

Tavoitteenamme on vähentää öljyn, betonin, muovin ja hiilen käyttöä, siinä puulla on merkittävä rooli. Puu ei ilmastoa tuhoa, vaan pelastaa.

 

Metsänomistajat eivät ole ilmastopahiksia. Kiitos vastuullisten metsänomistajien, Suomen metsien kasvu on kaksinkertaistunut viimeisen 50 vuoden aikana. Metsien kasvu on noin 110 miljoonaa kuutiota vuodessa. Metsähakkuut olivat viime vuonna 77 miljoonaa kuutiota.  1970-luvulta lähtien puuston kasvu on ollut poistumaa suurempi. Metsiin on siis kertynyt hakkuusäästöjä, joita on mahdollista kestävästi käyttää.

 

Metsien käyttöä voidaan lisätä kestävästi nykytiedon valossa ja samalla voimme huolehtia suomalaisen hyvinvoinnin rakentamisesta koko Suomessa. Samalla on huolehdittava, että metsät kasvavat ja säilyvät monimuotoisina. Jos hakkuita rajoitettaisiin Suomessa, johtaisi se väistämättä hakkuiden lisääntymiseen muualla, maissa joissa ei pidetä samalla lailla huolta metsistä kuin meillä. Kansainvälisesti katsottuna Suomen metsät ovat erittäin hyvin hoidettuja ja metsäosaamisemme on huippuluokkaa.

 

Metsätalous on merkittävä työllistäjä. Metsäsektorin osuus maakuntamme kaikista työllisistä on noin 5%. Suoraan metsätaloudesta ja puunkorjuussa työskentelee noin 1900 pohjoissavolaista ja sahatavaran valmistuksessa liki yhtä monta. Metsäsektori on tärkeässä roolissa koko maakunnan kehittämisessä. Siksi on tärkeää, että alalle annetaan mahdollisuus kasvaa ja kukoistaa – ympäristöarvoja heikentämättä.

 

Toiset näkisivät mielellään hakkuiden vähenevän. Näistä keskusteluista puuttuu kuitenkin oleellinen näkökulma: Mistä olisimme siinä tapauksessa valmiita luopumaan? Kenen työpaikkoja veisimme? Kuka ei saisi myydä metsäänsä? Luonnonvarakeskuksen laskelmien mukaan yhden miljoonan kuution jalostaminen tuo yhteiskunnalle arvonlisää yli 240 miljoonaa euroa. Hakkuiden rajaaminen esimerkiksi 65 miljoonaan kuutioon vuodessa vähentäisi merkittävästi yhteiskuntamme kykyä rahoittaa julkisia palveluita.

 

Pidetään siis huoli metsistä, viedään maailmalle hyviä kotimaisia puupohjaisia tuotteita ja pidetään työpaikat ja verovarat Suomessa.

 

Hannakaisa Heikkinen

Kansanedustaja

Keskustan varapuheenjohtaja

 

 

Kolumni Töllöttimessa 14.3. 2019

 

 

Tarvitsemme tekoja, jotta Suomi olisi maailman paras maa vanheta

Vii­me viik­koi­na on kes­kus­tel­tu pal­jon hoi­vas­ta. Jul­ki­suu­des­sa on ker­rot­tu useis­ta va­ka­vis­ta lai­min­lyön­neis­tä ikäih­mis­ten hoi­to­ko­deis­sa. Ei ole hy­väk­syt­tä­vää, et­tä yk­si­tyi­nen voi­ton ta­voit­te­lu me­nee hy­vän hoi­don ja eet­ti­sen toi­min­nan edel­le. Van­hus­ten ja hei­dän omais­ten­sa pi­tää voi­da luot­taa hoi­van laa­tuun.

Kes­kus­ta on vaa­ti­nut pit­kä­ai­kais­hoi­don hen­ki­lö­mi­toi­tuk­sen nos­ta­mis­ta ja mi­toi­tuk­sen kir­jaa­mis­ta la­kiin. Esiin tul­leet räi­ke­ät epä­koh­dat al­le­vii­vaa­vat tätä tar­vet­ta. Kun ym­pä­ri­vuo­ro­kau­ti­sen hoi­van pii­ris­sä on yhä huo­no­kun­toi­sem­pia van­huk­sia, ta­kaa osaa­van hen­ki­lös­tön riit­tä­vä mää­rä par­hai­ten sen, et­tä jo­kai­sen asuk­kaan hy­vin­voin­nin var­mis­ta­mi­seen on riit­tä­väs­ti ai­kaa, ja hen­ki­lös­tö voi työs­sään hy­vin.

Yk­sin hoi­ta­ja­mi­toi­tuk­sen muut­ta­mi­nen ei kui­ten­kaan van­hus­ten­hoi­don laa­tua pa­ran­na. Ku­ten usein po­li­tii­kas­sa ja var­sin­kin vaa­lien lä­hei­syy­des­sä käy, kes­kus­te­lu urau­tuu esit­tä­mään yk­sin­ker­tai­sia rat­kai­su­ja mo­ni­mut­kai­siin haas­tei­siin. Kes­kus­te­lua van­hus­ten­hoi­dos­ta pi­täi­si käy­dä ko­ko­nai­suu­te­na, muis­ta­en sa­mal­la myös esi­mer­kik­si ko­ti­hoi­don, omais­hoi­don ja per­he­hoi­don ke­hit­tä­mis­tar­peet. Pu­hu­mat­ta­kaan kai­kis­ta niis­tä en­nal­ta­eh­käi­se­vis­tä toi­mis­ta, joi­den myö­tä on mah­dol­lis­ta saa­da ikäih­mi­sel­le li­sää toi­min­ta­ky­kyi­siä vuo­sia.

Yk­si pit­kä­ai­kais­hoi­va­paik­ka mak­saa kes­ki­mää­rin 50 000 eu­roa vuo­des­sa. Sik­si jo­kai­sel­la toi­min­ta­ky­kyi­sel­lä vuo­del­la on myös kan­san­ta­lou­del­li­nen mer­ki­tys: Mitä ter­veem­pä­nä ja toi­me­li­aam­pa­na ikään­ty­vä kan­sa­lai­nen voi elää, sitä pa­rem­min meil­lä on yh­teis­kun­ta­na va­raa jär­jes­tää hyvä hoi­va niil­le vuo­sil­le, kun van­huk­sen hyvä elä­mä on riip­pu­vai­nen yh­teis­kun­nan pal­ve­luis­ta. Sik­si nä­kö­kul­man pi­täi­si kai­kis­sa pal­ve­luis­sa ol­la en­nal­ta­eh­käi­sys­sä.

Lin­ja­sim­me kes­kus­tan ter­vey­den ja hy­vin­voin­nin edis­tä­mi­sen oh­jel­mas­sa, et­tä ha­lu­am­me työ­e­lä­mäs­tä van­hu­se­läk­keel­le siir­ty­vil­le la­ki­sää­tei­sen hy­vin­voin­ti- ja ter­veys­tar­kas­tuk­sen, joka on suun­ni­tel­tu juu­ri tätä elä­män­ti­lan­net­ta var­ten. Tar­kas­tuk­ses­sa ter­vey­den­huol­lon am­mat­ti­lai­nen kar­toit­taa elä­ke­läi­sen kes­kei­set ter­veys­ris­kit ja mah­dol­li­set pii­le­vät sai­rau­det sekä oh­jaa ja kan­nus­taa ter­veel­li­siin elä­män­ta­poi­hin ja so­si­aa­li­ses­ti ak­tii­vi­seen elä­mään. Tä­män­kal­tai­sia ”mää­rä­ai­kais­tar­kas­tuk­sia” tu­lee tar­jo­ta ikäih­mi­sil­le myö­hem­mis­sä­kin ikä­vai­heis­sa. Jois­sain kun­nis­sa täl­lais­ta mal­lia on jo me­nes­tyk­sek­kääs­ti ko­keil­tu.

Toi­se­na en­nal­ta­eh­käi­se­vä­nä te­ko­na nos­tim­me oh­jel­ma­pa­pe­ris­sam­me esiin muis­ti­sai­rauk­sien en­nal­ta­eh­käi­syn. Muis­ti­sai­rauk­sia sai­ras­ta­vien ih­mis­ten mää­rä kas­vaa tu­le­vai­suu­des­sa voi­mak­kaas­ti vä­es­tön ikään­ty­es­sä. Ak­tii­vi­sel­la elin­ta­pa­oh­jauk­sel­la sai­ras­tu­mi­sen al­kua on mah­dol­lis­ta siir­tää 5–10 vuot­ta.

Tar­vit­sem­me te­ko­ja ta­kaa­maan sen, et­tä Suo­mi oli­si maa­il­man pa­ras maa van­he­ta. Ajat­te­len et­tä nyt on tar­peen laa­jem­pi van­hus­pal­ve­lui­den tu­le­vai­suus­ku­van poh­din­ta koko yh­teis­kun­nas­sa: Mitä ta­voit­te­lem­me, ja mi­ten ta­voit­tei­siin on mah­dol­lis­ta pääs­tä? Aloi­tet­tu van­hus­pal­ve­lu­lain ko­ko­nais­tar­kas­te­lu tar­jo­aa tä­hän kes­kus­te­luun eri­no­mai­sen mah­dol­li­suu­den.

 

Hannakaisa Heikkinen

kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja

 

 

kolumni Suomenmaassa 1.3. 2019

Sotevastarintaa rakennetaan valheellisilla mielikuvilla

Yksityinen sektori hallitsee jo puolta vanhusten pitkäaikaishoivasta. Osuus on kasvanut viime vuodet voimakkaasti. 14 vuotta jatkunut epätietoisuus ja epäonnistuminen soteuudistuksen toteuttamisessa on mahdollistanut isojen hoivajättien markkinavaltauksen. Ne ostavat pienet, paikalliset yritykset ja järjestöjen ylläpitämät hoivayksiköt pois markkinoilta.

Maakunta- ja soteuudistus tarvitaan pysäyttämään tämä epäterve kehitys. Uudistuksen jälkeen maakunnan sosiaalityöntekijä tekee jokaiselle pitkäaikaishoivaa tarvitsevalle vanhukselle hoitosuunnitelman. Tämän suunnitelman perusteella maakunta tarjoaa vanhukselle palveluseteliä tai henkilökohtaista budjettia. Setelissä tai budjetissa määritellään, paljonko vanhus tarvitsee hoitoa ja hoidolle määritellään hinta esimerkiksi vuodeksi. Asumista tarvitseva voi sitten valita, mihin asumisyksikköön menee.

Maakunnan tarjoamaa palveluseteliä tai henkilökohtaista budjettia ei ole pakko ottaa. Silloin maakunnan on lain mukaan järjestettävä asumispalvelu muulla tavalla. Se tarkoittaa maakunnan omia asumisyksikköjä, jotka siirtyvät maakunnalle nykykunnilta. Se on siis julkinen, yhteiskunnan ylläpitämä tehostetun asumispalvelun yksikkö tai vanhainkoti.

Uudistus toisi kaksi oleellista parannusta nykysysteemiin. Ensinnäkin maakunta määrää hinnan, hoivan tarpeen ja asumisyksiköiden laatukriteerit. Niitä jokaisen asumisyksikön on noudatettava samalla tavalla. Vain laadulla, siis hyvällä hoidolla kilpaillaan. Kun hinta on kaikille sama, nykyinen halvalla hinnalla kilpailuttaminen jää historiaan. Toiseksi: jos asukas ei ole tyytyväinen, hän äänestää jaloillaan ja vaihtaa toiseen yksikköön. Perustellusta syystä tämän voi tehdä nopeastikin. Huonoa hoitoa antavat yksiköt tyhjenevät.

Nykyinen eduskunta istuu viimeisiä viikkojaan. Toivottavasti sote ehtii maaliin. On vastuutonta ja maakunnissa tehdyn työn halveksimista, jos uudistus jumitetaan ennakkoluuloihin ja tahallisiin väärinkäsityksiin.

 

 

Hannakaisa Heikkinen

kansanedustaja, Keskustan varapuheenjohtaja

Sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

Kiuruvesi

 

 

Mielipidekirjoitus paikallislehdissä helmikuussa 2019

Inhimillistä hoivaa jokaiselle vanhukselle – hoitajamitoitus lakiin

Jokaiselle vanhukselle on turvattava turvalliset ja arvokkaat elämän viimeiset vuodet. Se on velvollisuutemme.

Vanhustenhoidon vakavat laiminlyönnit yksityisten hoivajättien toimipaikoissa osoittavat, että ahneus on mennyt inhimillisyyden edelle. Voitontavoittelu on ottanut niskalenkin hyvästä hoidosta ja hoivasta.

Ihmisten suuttumus on ymmärrettävää ja oikeutettua. Vanhustenhoidon tila ei kuitenkaan ole mitenkään uusi, tämän tai edellisen hallituskauden aikana syntynyt ongelma. Ongelmat ja haasteet ovat olleet tiedossa jo vuosikymmeniä -ja jo silloin kun itse alotin sairaanhoitajaopintoni yli 20 vuotta sitten. Yksikään puolue ei voi vetäytyä vastuustaan. Yhdessä olemme syyllisiä ja yhdessä on löydettävä myös ratkaisut.

Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) on tarttunut ripeästi tuoreisiin ongelmiin. Hoito- ja hoiva-alan toimijoiden kesken on sovittu lista toimista, joilla osaltaan parannetaan vanhustenhoidon tilannetta. On tärkeää, että toimet nyt päättäväisesti toteutetaan.

Saarikko on myös aloittanut valmistelun sitovan hoitajamitoituksen kirjaamisesta lakiin nykyisen suosituksen sijaan. Tämä on ollut myös hoiva-alan työntekijöiden toive.

Keskustan tavoite on, että uudistuksesta sovitaan eduskuntavaalien jälkeisissä hallitusneuvotteluissa. Tavoittelemme mitoituksen korotusta 0,7 tasolle. On rehellistä myöntää että lakia ei saada muutettua enää tällä kaudella. Hyvään lainsäädäntötyöhön kuuluu huolellinen vaikutusarviointien tekeminen ja eri osapuolten kuuleminen, siihen ei muutama viikko riitä. Isot päätökset täytyy tehdä huolella. Samalla on arvioitava vanhuspalvelulain muuttamistarpeita laajemminkin.

Pelkkä hoitajamitoituksen korottaminen ei kuitenkaan riitä. Vanhustenhoito ei tule kuntoon vain heikoimmassa kunnossa olevien laitoshoitoa parantamalla. Samalla on muistettava esimerkiksi koti- ja omaishoidon kehittäminen. Keskusta ehdottaa myös vanhusvaltuutetun tehtävän perustamista.

Kymmenen vuoden päästä Suomessa on yli 75-vuotiaita 300 000 enemmän kuin nyt. 20 vuoden päästä tulemme käyttämään kaksinkertaisen määrän varojamme ikäihmisten hoivaan. Tämä vaatii päättäjiltä viisautta. Vanhustenhoidon kestävä parantaminen ei tapahdu millään yksittäisellä teolla, mutta tärkeintä on kaksi asiaa: Ensinnäkin työllisyyden on kasvettava. Työllisyysasteen nousu on pohja sille, että voimme rahoittaa julkiset palvelumme. Toiseksi sosiaali- ja terveydenhuollon rahoituksen ja palveluiden painopistettä on saatava peruspalveluita eli muun muassa vanhusten palveluita tukevaksi. Siksi meidän on vihdoin saatava maakunta- ja sote-uudistus toteutettua yli kymmenen vuoden jahnaamisen jälkeen.

Hannakaisa Heikkinen
Kansanedustaja, Kiuruvesi
Keskustan varapuheenjohtaja,
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan varapuheenjohtaja

 

 

Ikääntyvä Suomi tarvitsee ratkaisuja

Viime viikkojen kuumin yhteiskunnallinen keskustelu on käyty vanhusten hoivan tilasta. Kuten usein politiikassa käy -ja varsinkin vaalien läheisyydessä- keskustelu helposti urautuu ja tahdotaan esittää yksinkertaisia ratkaisuja monimutkaisiin haasteisiin.

 

Keskustelussa on noussut esille, että vanhusväestömme määrä kasvaa hyvin voimakkaasti lähivuosina ja -vuosikymmeninä. On puhuttu, että vanhusten hoivan ja -hoidon resursseja tarvitaan lisää. En kuitenkaan ole kuullut ollenkaan puhetta siitä, miten voimme vaikuttaa siihen, että ikääntyvän väestömme toimintakyky säilyisi hyvänä mahdollisimman pitkään.

 

Yksi pitkäaikaishoivapaikka maksaa keskimäärin 50 000 euroa vuodessa. Siksi jokaisella toimintakykyisellä vuodella on suuri kansantaloudellinen merkitys: mitä terveempänä eläkkeelle jäävät kansalaisemme tulevat eläkevuotensa mahdollisimman pitkään elävät, sitä paremmin meillä on yhteiskuntana varaa järjestää hyvä hoiva niille vuosille, kun vanhuksen hyvä elämä on riippuvainen yhteiskunnan palveluista.

 

Työelämästä eläkkeelle siirtyminen on iso elämänmuutos. Moni ihminen on hyvin voimakkaasti sitoutunut työhönsä ja työyhteisöönsä. Eläköityminen voi tuoda myös negatiivisia tunteita, tyhjyyttä ja tarpeettomuuden tunnetta.

 

Linjasimme Keskustan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ohjelmassa, että haluamme eläkevuosiaan aloittaville mahdollisimman hyvät eväät. Siksi työelämästä vanhuuseläkkeelle siirtyville tulee tarjota lakisääteinen hyvinvointi- ja terveystarkastus, joka on suunniteltu juuri tätä elämäntilannetta varten. Tarkastuksessa terveydenhuollon ammattilainen kartoittaa eläkeläisen keskeiset terveysriskit ja mahdolliset piilevät sairaudet sekä ohjaa ja kannustaa terveellisiin elämäntapoihin ja sosiaalisesti aktiiviseen elämään.

 

Neuvolajärjestelmä on yhteinen ylpeytemme. Keskusta haluaa myös ikäihmisille oman ”neuvolan”, johon ikäryhmät kutsutaan määrävuosin. Ensimmäinen lakisääteinen terveystarkastus tarvitaan työelämästä vanhuuseläkkeelle siirtyville – heille, jotka siirtyvät pois työterveyshuollon piiristä.

 

Hyvinvointi- ja terveystarkastus eläköityville on yksi konkreettinen teko, jonka tarvitsemme, jotta Suomi on maailman paras maa myös vanheta. Tulen tulevien viikkojen aikana kertomaan lisää konkreettisia ehdotuksia, joilla Keskusta haluaa rakentaa Suomea, jossa tulevaisuutta ei tarvitse pelätä.