Sata-komitea linjasi takuueläkkeestä sekä lapsilisien ja kotihoidon tuen sitomisesta kuluttajahintaindeksiin

Keskiviikko 28.1.2009 klo 12:43 - Hannakaisa

Sosiaaliturvan uudistamiskomitea eli Sata-komitea luovutti eilen tiistaina ministeri Hyssälälle mietintönsä sosiaaliturvan uudistamisen peruslinjauksiksi. Komitean ehdotus käsitteli perusturvan riittävyyttä, aktiivivaihtoehtoja ja työuran pidentämistä tukevaa sosiaaliturvaa, sosiaaliturvan kannustavuutta sekä sosiaaliturvajärjestelmän selkeyttämistä.

Sata-komitean esitys sisältää arvion sosiaaliturvan riittävyydestä ja näköpiirissä olevista haasteista. Ehdotukset kattavat käytännössä koko suomalaisen sosiaaliturvan ja koskaan aiemmin sosiaaliturvaa ei ole tarkasteltu näin kokonaisvaltaisesti. Tällainen tarkastelu on kuitenkin erityisen tärkeää, sillä sosiaaliturvan tulee olla myös sekä järjestelmänä että ihmisen kannalta mahdollisimman toimiva kokonaisuus. Toteutettava sosiaaliturvan kokonaisuudistus on Vanhasen II hallituksen laajimpia ja merkittävimpiä uudistuksia.

Työssään komitealla on yhtenä painopisteenä ollut lapsiperheet ja niiden tukeminen. Mietinnössään komitea on ehdottanut lapsilisien ja kotihoidon tuen sitomista kuluttajahintaindeksiin. Tämän toteutuminen olisi ehdottoman tärkeä asia: sitomalla lapsilisät ja kotihoidon tuki indeksiin, loppuisi jatkuva taistelu ja vääntö tasokorotuksista, kun etuudet jäävät jälkeen inflaation syödessä tukien ostovoimaa. Ylipäänsä Komitean ehdotukset perusturvan parantamisesta ovat perusteltuja. Tämä tukisi myös Keskustan pitkäaikaisen tavoitteen toteutumista: sitoa kaikki perusturvaetuudet indeksiin.

Toinen erityisen merkittävä komitean mietintöön sisältyvä ehdotus koskee niin sanottua takuueläkettä. Komitean esityksen mukaisesti voitaisiin maksaa kansaneläkkeen täyttä määrää korkeampaa takuueläkettä, jolla pystyttäisiin turvaamaan pienimpien eläkkeiden kohtuullinen taso. Monen eläkettä saavan on tultava toimeen pelkällä eläketulolla vuosia, jopa vuosikymmeniä. Siksi eläkkeellä pitää tulla toimeen. Takuueläkkeen tasosta riippuen, tällä parannettaisiin vähintäänkin yli 90 000 kaikkein pienituloisimman eläkeläisen asemaa.

Meidän on tärkeää ymmärtää, että ikääntymisen ja globalisaation mukanaan tuomat haasteet eivät ole hävinneet, vaikka tällä hetkellä elämmekin talouskriisin keskellä. Talouskriisi on kuitenkin eittämättä osaltaan myös vaikuttanut komitean tekemiin linjauksiin. On ymmärrettävä, että uudistuksia on erityisen haasteellista toteuttaa tämän hetkisessä taloustilanteessa. Tässä yhteydessä on kuitenkin huomioitava, että sosiaaliturvauudistuksen lähtökohtana oli jo siis ennen talouskriisiäkin, että se tullaan toteuttamaan useamman vaalikauden aikana.

Sata-komitean työ jatkuu edelleen suunnitelman mukaisesti aina vuoden 2009 loppuun. Komitea jatkaa työtä vielä monien isojen asioiden parissa, esimerkkeinä asumistukijärjestelmän uudistaminen, eläkkeensaajan hoitotuen ja omaishoidon tuen yhteensovittaminen, toimeentulotuen Kela-siirron ratkaiseminen sekä maksukattojen yhdistäminen. Työnsarkaa riittää paljon myös siis tulevaisuudessa, mutta näkisin, että olemme menossa oikeaan suuntaan.

Helsinkiläistä siltarumpuilua

Tiistai 20.1.2009 klo 15:35 - Hannakaisa

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä antoi eilen maanantaina jo odotetun sinetin sille, että uusi Lääkealan keskus aloittaa toimintansa Kuopiossa 1.9.2009. Ensimmäisessä vaiheessa Kuopiossa aloitetaan lääkealan tutkimus- ja kehittämistoimintoja. Päätöstä valmistellut alueellistamisen koordinaatioryhmä puolsi yksimielisesti jo joulukuussa Lääkealan keskuksen sijoittamista Kuopioon.

Kirjoittelu ja keskustelu ”Lääkelaitoksen pakkosiirrosta” Kuopioon on saanut aivan järjettömät mittasuhteet, varsinkin pääkaupunkiseudun medioissa. Osin huvittuneena olen seurannut pääkaupunkiseudun poliitikoiden riehaantumista asian ympärillä. Mielessäni vain vahvistuu käsitys, että monen helsinkiläispoliitikon (ja myös tavallisen stadilaisen) maailma todella loppuu kehä-III:seen. Muun Suomen tarpeita ei ymmärretä –eikä haluta nähdä. (Päätöksenteko ja mielipiteenmuodostus ovatkin paljon helpompaa vaillinaisen tiedon varassa, kun vaihtoehtoja ja näkökulmia ei tarvitse punnita, kun katsoo maailmaa avaimenreiän kautta..) Kuitenkin koko Suomen asuttuna ja elinvoimaisena pitäminen on myös Helsingin etu; alueellistamisella pyritään estämään väestön pakkautumista pääkaupunkiseudulle työn perässä. Alueellistamisella vähennetään teiden ruuhkautumista, asuntopulaa, päiväkotien ja koulujen ahtautta ja muiden palvelujen ruuhkautuneisuutta.

Toinenkin asia on saanut vahvistusta tässä uuden Lääkealan keskuksen alueellistamisen uutisoinnin myötä: eniten politiikkaa kaipaavat ne, joiden ääni ei kuulu. Mielestäni Lääkelaitoksen työntekijöiden hätä työpaikan Helsingistä muualle siirtymisestä on päässyt mediassa hyvin läpi. Mutta kuinka usein tehdään juttuja niistä tavallisista mattimeikäläisistä, jotka joutuvat lähtemään täältä Savosta tai muualta Suomesta synnyinseudultaan työn perässä Etelä-Suomeen? Jokainen näistä sadoistatuhansista ihmisistä joutuu yhtä lailla jättämään kaiken tutun taakseen ja lähtemään hyvinkin epävarman työn perään kauas pois kotoaan. Onko heidän elämänsä ja kohtalonsa jotenkin vähempiarvoista?

Hyvä on Joulun tulla

Maanantai 22.12.2008 klo 22:25 - Hannakaisa

Joulun tunnelma kasvaa pienistä asioista ja hetkistä. Kävin eilen illalla synnyinkyläni Muuruveden kirkossa Kauneimmat Joululaulut -yhteislaulutilaisuudessa. Sitä ennen seurakuntatalolla oli joulupuuroa ja arpajaiset, joiden tuotto meni lähetystyön hyväksi, samoin kuin kirkossa kerätty kolehti. Tänä vuonna Suomen Lähetysseuran joulukeräyksen tuotto käytetään hiv- ja aids-työhön Afrikassa ja Aasiassa. Varat ohjataan Lähetysseuran yhteistyökirkoille taudin ennaltaehkäisyyn, syrjinnän poistamiseen ja sairastuneita hoitavien yhteisöjen tukemiseen.

Haikein mielin Itsenäisyyden juhlaan

Perjantai 5.12.2008 klo 14:08 - Hannakaisa

Tänä vuonna Itsenäisyyspäivän juhlaa varjostaa mielessäni huoli Suomen talouden kehityksestä. Tänään Työ- ja elinkeinoministeriö ilmoitti arvionsa, että lomautettuja tai lomautettavia suomalaisia on tällä hetkellä noin 36 000 ja lomauttavia yrityksiä on 2 500. Erityisesti mieltäni painaa huoli syntymäkuntani Juankosken tulevaisuudesta. Juankoskelainen erikoiskartonkia valmistava Stromsdal hakeutui konkurssiin kuluneella viikolla.

Kun tiedän, että monessa kodissa mietitään, miten selvitään mahdollisista asuntolainojen lyhennyksistä ja miten riittää rahaa ruokaan ja lasten harrastuksiin, ei itselläni ole juhlatunnelmaa. Ainoa syy, miksi menen Itsenäisyyspäivän juhlaan, on valtava kiitollisuuteni itsenäisyydestämme ja kunnioitukseni sotaveteraanejamme ja sotainvalidejamme kohtaan. En ole teettänyt Linnan juhliin uutta pukua, vaan menen samassa kauniissa maaninkalaissyntyisen Titvi Ikäheimon puvussa kuin viime vuonnakin.

Ensi vuoden talousarviossa sotainvalidien ja rintamaveteraanien erityisetuuksiin esitetään 385 miljoonaa euroa. Määrärahat alenevat vuodesta 2008, koska sotainvalidien ja veteraanien lukumäärä vähenee noin 8000 hengellä. Veteraania kohti laskettu tuki kasvaa kuitenkin noin 190 eurolla. Keskimääräinen tuki on vuonna 2009 arviolta 6 430 euroa (6 240/ v.2008). Eduskunta halusi lisätä tukea ja niinpä valtiovarainvaliokunnan mietinnössä, joka julkaistaan ensi viikolla, tullaan osoittamaan vielä 1,8 miljoonan euron lisäys veteraanikuntoutusmäärärahaan.

RAY:n tuottoa sotainvalidi- ja veteraanikuntoutukseen käytetään 105 milj. euroa.  Hallitus teki viime vuonna erillisen noin 10 miljoonan veteraanipaketin itsenäisyyden 90-juhlavuoden kunniaksi.

Veteraanien kotona selviytymisen osalta kuntatason toiminta on avainasemassa. Sosiaaliturvan uudistamiskomitea selvittää myös parhaillaan, miten pienituloisimpien eläkeläisten asemaa voidaan kohentaa. Kansaneläkkeen tehty 20 euron tasokorotus ja samaan aikaan kuntakalleusluokituksen poistaminenhan nostivat myös ylimääräistä rintamalisää. Ensi vuoden alusta voimaan tulevat eläkkeiden indeksikorotukset ovat myös merkittäviä.

Tavoitteena on huolehtia koko veteraanisukupolven vanhuudenhuollosta. Tärkeintä on ikääntyneiden veteraanien toimintakyvyn, omatoimisuuden ja itsenäisen suoriutumisen vahvistaminen. Nöyrin kiitokseni kunniakansalaisemme sotaveteraanit ja -invalidit!

Musta päivä syntymäkunnalleni Juankoskelle

Torstai 27.11.2008 klo 19:15 - Hannakaisa

Juankoskella kartonkia valmistavan Stromsdalin hallitus on tänään päättänyt jättää yhtiön puolesta konkurssihakemuksen käräjäoikeuteen. Stromsdal on aamulla vastaanottanut tiedon Primaca Partnersilta, että 30. lokakuuta solmitun aiesopimuksen mukaiselle yritys- ja rahoitusjärjestelylle ei ole toteutumisedellytyksiä.

Yhtiö on myös tänään saanut yhtiön päärahoittajilta tiedon, jonka mukaan he eivät ole valmiita jatkorahoittamaan yhtiön toimintaa. Stromsdal on myös selvittänyt muita rahoitusmahdollisuuksia, kuitenkaan löytämättä ratkaisua.

Stromsdal työllistää vajaat 200 henkilöä ja konkurssiuutinen on 2 454 asukkaan Juankoskella todellinen katastrofi.  Stromsdalin työntekijöiden maksamat verot ovat vastanneet noin kymmentä prosenttia kaupungin kunnallisverotuloista. Juankosken kaupunginkamreeri Veli Leinonen arvelee, että kaupungin työttömyysaste saattaa konkurssin takia nousta 16-17 prosenttiin. Konkurssi on raskas kaupungille  myös siksi, että se on sijoittanut yhtiöön noin 1,3 miljoonaa euroa.

Entäs se elämä siinä välissä?

Sunnuntai 23.11.2008 klo 18:54 - Hannakaisa

Kiireettömät sunnuntaiaamut ovat monella tapaa henkisiä voimavaroja lataavia hetkiä. Tänä aamuna riisipuuroa ja sekahedelmäsoppaa keitellessäni lueskelin samalla päivän lehtiä. Minut pysäytti kaksi Helsingin Sanomien juttua.

”Kunnes kaupunki meidät erottaa” kertoi helsinkiläisestä avioparista, joka oli ollut 63 vuotta naimisissa. Vaimon dementian pahetessa kotona pärjääminen yhdessä iäkkään Otto-puolison kanssa kävi mahdottomaksi, joten hänet sijoitettiin Kustaankartanoon kolmisen vuotta sitten. Otto asui omassa kodissaan yksin, kunnes hänen kuntonsa alkoi heiketä runsas vuosi sitten. Hän toivoi pääsevänsä Irja-vaimonsa luo Kustaankartanoon. Hänet kuitenkin sijoitettiin Pasilan palvelutaloon. Aviopuolisot ovat siis olleet toisistaan erillään reilun vuoden. Jutussa asiaa ei suoraan sanota, mutta todennäköinen ”syy”, miksi puolisot joutuvat olemaan erillään, on se, että vaimolle on jo tehty niin sanottu pitkäaikaishoitopäätös eli hän on laitoshoidossa pysyvästi, mutta mies ei ole vielä niin huonokuntoinen, että hän tarvitsisi laitoshoitoa. Mutta tämä on vain byrokraatin selitys. Eikö kuitenkin peruskysymys ole se, onko järjestelmät (laitokset, palvelut) ihmisiä varten vaiko ihmiset järjestelmiä varten?

Toinen koskettava kirjoitus oli ”Lapsiin tarttuu kiireisten vanhempien suorituspaine joka puolella maailmaa”. Jutussa kerrottii kuinka Pisa-tuloksista huolestuneet saksalaisvanhemmat vievät kolme kuukautta vanhoja vauvojaan yksityisille englannintunneille, kaksivuotiaille on kiinanopintoja ja nelivuotiaille tiedelaboratorioita, joissa voi tutustua fysiikkaan, kemiaan ja biologiaan.

Tästä samasta aiheesta kirjoitti Jyrki Loima  (Joensuun yliopiston aate- ja vähemmistöhistorian dosentti ja Helsingin yliopiston opettajankouluttaja) HS:n pääkirjoitussivulla 1.11.08. Loima sanoo kirjoituksessaan, että ”nuoret toivovat ihmisarvoista tulevaisuutta ja aitoja mahdollisuuksia. Toivoon arvokkaasta huomisesta kuuluu, ettei lapsia ja nuoria rasiteta jatkuvalla kilpailulla, joka on laajentunut koululiikunnan senteistä ja sekunneista perusopetuksen lukemiseen, kirjoittamiseen ja luonnontieteisiin. Nekin ovat vain yhteisiin sopimuksiin pohjautuvia järjestelmiä ja mittareita, jotka voivat menettää pätevyytensä ja luotettavuutensa. Suorittamiselle pitää panna suitset. Onnellisuus ja onnistumisen tunteet ilman jatkuvaa vaatimusta "paremmasta" ovat osa ihmisarvoista tulevaisuutta samaan tapaan kuin oikeus luontoon, veteen, ravintoon, työhön, lepoon ja yhteisöllisyyteen.”

Pohdin usein, mihin tämä maailma on menossa? Mitä minä voin yksittäisenä kansanedustajana tehdä? Kilpailua, tehokkuutta, tuottavuutta vaaditaan joka paikassa syntymästä kuolemaan. Entäs se elämä siinä välissä? Onko raha ainoa arvo maailmassa? Mikä on onnellisuuden, terveyden ja tasapainoisuuden arvo?

Haaste ilmastotalkoisiin

Torstai 13.11.2008 klo 11:02 - Hannakaisa

Valtioneuvoston hyväksymästä ja eduskunnalle selontekona lähetetystä Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta käytiin lähetekeskustelu eilisessä täysistunnossa. Tarkoituksenani oli osallistua tähän keskusteluun ja pitää myös oma puheenvuoro selontekoon liittyen, mutta niin kuin jokainen meistä tietää, kaikki ei mene elämässä aina suunnitelmien mukaan, sillä eilinen päivä meni minun osalta hoitaessa kuumeista Niilo-poikaani. Vaikka en päässyt tällä kertaa käyttämään puheenvuoroa salissa, tässä kuitenkin muutama sananen ilmasto- ja energiapolitiikkaan sekä käsittelyssä olleeseen strategiaan liittyen.

Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategiasta tulee selkeästi esille se, kuinka Suomella on edessään mittava päästövähennysurakka. Suomi ei nimittäin pysty saavuttamaan Euroopan komission Suomelle ehdottamia päästöjen vähentämistavoitteita, uusiutuvan energian edistämistavoitteita tai energiakäytön tehostamistavoitteita ilman merkittäviä uusia ilmasto- ja energiapoliittisia toimenpiteitä. Esitelty strategia linjaa Suomen ilmasto- ja energiapolitiikan suuntaa konkreettisin tavoittein vuoteen 2020 saakka, mutta lisäksi viitteenomaisesti aina vuoteen 2050 asti.

Ilmastopäästöjen vähentämiseksi on tarjolla monenlaisia keinoja. Taloudenkin kannalta on tärkeää valita tarjolla olevista vaihtoehdoista pitkällä aikavälillä kannattavimmat ratkaisut. Tietyillä toimenpiteillä on mahdollista saada aikaan nopeasti päästövähennyksiä - toiset taas vaativat aikaa, mutta ovat vastaavasti pitkällä aikavälillä tarkasteltuna kustannustehokkaampia. Strategiassa tehdyt pitkän aikavälin linjaukset korostavat omalta osaltaan ilmasto- ja energiapolitiikan pitkäjänteisyyttä ja sen merkitystä.

Selonteossa on syystäkin painotettu energian kulutuksen vähentämisen lisäksi uusiutuvien energialähteiden osuuden kasvattamista. Tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus vuoteen 2020 mennessä 38 prosenttiin, vuonna 2005 loppukulutuksesta laskettuna osuus oli noin 28,5 prosenttia. Tämän velvoitteen täyttäminen edellyttää puuperäisen energian, jätepolttoaineiden, lämpöpumppujen, biokaasun ja tuulienergian käytön voimakasta lisäämistä sekä lisäksi nykyisten tuki- ja ohjausjärjestelmien uudistamista ja uutena edistämiskeinona syöttötariffijärjestelmän käyttöönottoa. Jälkimmäistä edistämiskeinoa selvittämään Työ- ja elinkeinoministeriö on asettanut työryhmän. Tämän hetkisten suunnitelmien mukaan uusi syöttötariffijärjestelmä voitaisiin saada käyttöön jo vuoden 2010 alusta alkaen. Ylipäänsä tavoitteisiin pääseminen edellyttää Suomelta energia- ja ilmastopolitiikan integroituja toimenpiteitä, eri keinojen yhdistelmiä, joissa painottuvat energiatehokkuus ja energiansäästö sekä uusiutuvien energialähteiden tuotannon ja käytön lisääminen.

Tulevaisuudessa uusiutuvan energian potentiaali siis tulee osata hyödyntää entistä paremmin. Tällä hetkellä alueellista sähköntuotantoa tuetaan 19 EU-maassa, joissa uusiutuvan sähkön tukeminen perustuu pääasiallisesti sähkön syöttötariffeihin. Syöttötariffin avulla voidaan mahdollistaa pienten alueellisten voimalaitosten rakentaminen, niiden rahoitus sekä kannattava toiminta. Käytännössä syöttötariffit voidaan toteuttaa usealla tavalla. Tariffien valmistelutyössä keskeiseksi nousee varmasti esimerkiksi se, että syöttötariffi ei johtaisi tilanteeseen, jossa raaka-ainetta ohjautuu epätarkoituksenmukaisiin käyttötarkoituksiin, jolloin kokonaisuuden kannalta muut järkevät energian käyttömahdollisuudet jäisivät vastaavasti hyödyntämättä.

Syöttötariffien ostovelvoitteeseen perustuvien järjestelmien etuna olisi se, että uusiutuvan sähköntuotannon tuki voidaan toteuttaa sähkönkäyttäjien maksamana, jolloin tukitasojen määrää ei rajoittaisi valtiontalouteen liittyvät kysymykset tai EU:n valtiontukiin liittyvät määräykset. Nykyinen investointitukijärjestelmä on käytössä siihen saakka, kun mahdolliset korvaavat järjestelmät saataisiin käyttöön. Näin ollen syöttötariffijärjestelmän käyttöönoton yhteydessä tultaisiin luopumaan niiden energialähteiden sähköntuotannon verotuista ja suuresta osista myös investointitukia, jotka syöttötariffi tulisi kattamaan.

Maatiloilla ja maaseutuyrityksillä on tärkeä rooli maatalous- ja metsäpohjaisen bioenergian hajautetussa tuotannossa. Suomessa maatalouspohjaisen bioenergian tuotanto ja käyttö on merkittävästi lisääntynyt vasta 2000-luvulla. Maataloussektori tarjoaa useampia raaka-aineita uusiutuvan energian tuottamiseksi. Suomessa maatiloilla ja maaseutuyrityksissä tuotettavan biokaasun tavallisin raaka-aine on lanta. Suomen nykyinen eläinkanta tuottaa vuodessa runsaasti lantaa, mistä voidaan biokaasutuksella tuottaa energiaa. Koko lantamäärää ei kuitenkaan saada energiatuotannon piiriin, koska lannan taloudellisesti mielekästä hyödyntämistä rajoittavat muun muassa eläintuotantoyksiköiden pieni koko sekä niiden hajanainen sijainti. Investointitukien osalta onkin erityisen tärkeää vielä selvittää, missä tapauksissa niiden soveltaminen olisi jatkossakin perusteltua, esimerkiksi juuri maatilojen biokaasulaitoksille myönnettävien investointitukien osalta. Keskeistä maatalouden näkökannasta katsoen on ylipäänsä se, että harjoitettava ilmastopolitiikka on yhdenmukaista ja linjassa Suomen maataloustuotannon kannattavuuden turvaamistavoitteiden kanssa.

Tavoitteiden epäselvyys muodostaa usein haasteita etenkin elinkeinoelämälle. Energiapolitiikalta ja ohjauskeinoilta vaaditaan johdonmukaisuutta, jotta tarvittavat sekä toteutetut investoinnit olisivat oikein suunnattuja ja samalla vältyttäisiin mahdollisilta harhainvestoinneilta. Tämän toteuttamiseksi tarvitaan entistä parempaa viranomaisyhteistyötä, eri kuntien, ministeriöiden kuin myös valtion ja kuntahallinnon välillä. Lisäksi yhteistyötä tarvitaan eri hallintoelimien sisällä. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen, siihen vaikuttaminen sekä vaikutusten arvioiminen tulee liittää eri hallintoelimissä osaksi niiden tavanomaista suunnittelua, toimeenpanoa ja seurantaa.

Suomen on vähennettävä ilmastopäästöjään, halusimmepa sitä tai emme. Tähän tarvitsemme hyvää, kaukonäköistä ja järjestelmällistä politiikkaa, jotta vähennykset pystyttäisiin toteuttamaan tehokkaasti, mahdollisimman edullisesti sekä vaarantamatta Suomen taloutta. Pitkän aikavälin ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä tulisi selvittää myös mahdollisuus, miten ilmastolaki käytännössä Suomessa voitaisiin toteuttaa. Keskusta on johdonmukaisesti kannustanut ihmisiä, yrityksiä ja yhteisöjä ilmastotalkoisiin. Yksin kuluttajan harteille vastuuta globaalin katastrofin torjumista ei voi siirtää, toisaalta taakkaa päästöjen vähentämisestä ei voi yksin langettaa myöskään energian tuotannon ja teollisuuden kannettavaksi, vaan jokaisen toimialan ja kuntalaisen panosta tarvitaan. Kuntien toiminta on merkittävässä asemassa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä, erityisesti alueidenkäytön ja liikenteen suunnittelussa, energian tuotannossa ja käytössä sekä yhdyskuntien jätehuollon järjestämisessä. Kunnat ja kuntalaiset voivat vaikuttaa paljolti valinnoillaan ilmastonmuutokseen, sillä arvion mukaan asumisen ja liikenteen päästöt sekä energian kulutus muodostavat noin 40 prosenttia Suomen kokonaispäästömäärästä.

Ympäristöpoliittiset valinnat ovat samanaikaisesti sekä vaateita että mahdollisuuksia. Ne luovat meille velvoitteita, mutta samalla esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden käytön edistämiseksi asetetut tavoitteet luovat bioenergia-alan toimijoille merkittävän kasvumahdollisuuden. Suomessa lämmön, biokaasun ja biodieselin hajautettu tuotanto sekä peltobiomassojen hyödyntäminen on vasta alku- ja kehittelyvaiheessa. Työ- ja elinkeinoministeriön antaman arvion mukaan tulevaisuudessa bioenergiasektori voisi kuitenkin mahdollistaa jopa 12 500 uuden työpaikan syntymisen. Ilmastotalkoo-haaste ei koske ainoastaan Suomea, vaan meitä kaikkia suomalaisia.

Päättäjien pysyttävä kuohunnan yläpuolella

Tiistai 21.10.2008 klo 20:07 - Hannakaisa

Viime viikkojen aikana on käyty tiivistä keskustelua ja kuohuntaa Lääkelaitoksen toimintojen siirtämisestä uuteen Lääkealan keskukseen ja keskuksen sijoittamispaikasta. Lääkealan keskuksen perustamisen taustalla on lääkehuollon kehitystyön sekä osaamisen keskittäminen yhteen paikkaan, sillä tällä hetkellä asioita hoidetaan kymmenessä eri organisaatiossa.

Kiista Lääkealan keskuksen ja Lääkelaitoksen ympärillä on kulminoitunut pääosin sosiaali- ja terveysministeri Hyssälän ajatukseen sijoittaa keskus pääkaupunkiseudun ulkopuolelle, Kuopioon tai Ouluun. On kuitenkin huomioitava, että vaikka hajasijoittamisesta päättää aina kunkin sektorin ministeri, ajatus ei ole kuitenkaan pelkästään Hyssälän, vaan ehdotus kulkee linjassa hallitusohjelman kanssa. Pääministeri Vanhanen totesikin tänään Savon Sanomissa (21.10.2008), että esitetystä kritiikistä huolimatta, hallituksen linjassa ei ole tapahtunut mitään muutoksia. Valtiovallan tulee turvata edelleen eri alueiden kehittyminen perustuen juuri maakuntien omiin kehittämisen painopisteisiin. Samassa yhteydessä Vanhanen kehotti Kuopiota kilpailemaan lääkealan keskuksen puolesta.

Kuopiolla on kaikki edellytykset kilpailla Lääkealan keskuksesta. Kuopio täyttää alueellistamisen peruskriteerit: Kuopiossa on hyvä koulutus ja seutu on panostanut erittäin paljon juuri lääketieteellisiin aloihin. Kuopion yliopiston rehtori Matti Uusitupa (SS 21.10.2008) painottaa, että keskuksen sijoittamisessa ja laitoksen alueellistamisessa tarkoituksena ei ole ainoastaan työpaikkojen ja -tekijöiden siirtäminen kaupungista toiseen, vaan kyseessä on paljon laajempi ja kauaskantoisempi suunnitelma koko toiminnan uudistamisesta.

Lääkelaitoksen henkilökunta jätti alueellistamishankkeesta kantelun oikeuskanslerille viime viikolla, henkilökunnan muuttohaluttomuus on mainittu kantelussa yhtenä perusteluna sille, että laitosta ei pitäisi siirtää muualle. Lääkelaitoksen siirtämisessä tullaan noudattamaan samaa mallia kuin muissakin ratkaisuissa: kuulemaan henkilökuntaa, vertailemaan paikkakuntia ja tekemään tarvittavat valmistelut ennen ministeriön lopullista päätöstä. Ensisijaisesti tässä yhteydessä tullaan myös huomioimaan eläköityminen. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle, uusi työvoima tullaan rekrytoimaan suoraan uudelle paikkakunnalle, mistä syystä pakkomuutto olisi edessä melko harvoilla.

Alueellistamiskeskustelu on tällä hetkellä ajautunut jossain määrin sivuraiteille, kun keskuksen sijoituspaikka on noussut ja nostettu pääasiaksi. On inhimillistä, että työntekijät kantavat huolta työpaikkansa puolesta. Kaikissa elämän muutostilanteissa juuri epävarmuus saa aikaan kuohuntaa. Mutta eräänlainen alueellinen jakautuminen asian puolesta ja vastaan on näkynyt myös viimeisen viikon aikana medioissa, esimerkiksi Helsingin Sanomat on painokkaasti ilmaissut kantansa lääkelaitoksen pitämiseksi Helsingissä.

Nyt onkin tärkeää, että päättäjät pystyvät kuitenkin olemaan tämän kuohunnan yläpuolella ja tekemään päätöksiä järjellä ja faktoihin perustuen. Mutta kuinkakohan paljon tiettyjen tahojen kiivaaseen vastustukseen lääkelaitoksen alueellistamiselle vaikuttaa kansanedustaja Jaakko Laakson perhesuhteet. Laakson vaimo nimittäin työskentelee tällä hetkellä Lääkelaitoksessa.

Vanhuuden viisautta

Perjantai 10.10.2008 klo 6:57 - Hannakaisa

Tällä viikolla vietämme Vanhusten viikkoa. Tänä vuonna viikon teemana on viisas vanhuus. Pohdin sitä, että miten  ikääntyneempien viisautta saataisiin paremmin siirrettyä lapsille, nuorille, työikäisille? Sotiemme jälkeiseen Suomen rakentamiseen ja talouden kohottamiseen on tarvittu kaikkien työpanostam myös naisten. Länsimaat on saavutettu ja monin mittarein olemme maailman huippua.

Tämän menestystarinan hinnan maksajia ovat osaltaan lapset ja vanhukset; heidänhän hoivansa on pitänyt "ulkoistaa" yhteiskunnalle, jotta kaikki mahdolliset työikäiset on saatu "tuottavaan" työhön. (Pian nähdään, että yhteiskunnan on pakko tunnustaa, että kotona tapahtuva hoito- ja omaishoitotyö on kannattavaa!)

Lapset ja vanhukset viettävät aikansa omissa lokeroissaan ja luontaista tapaamista on harvoin. Ei ole kumma, jos lapset eivät opi kunnioittamaan vanhempia ihmisiä, kun he eivät heitä koskaan aidosti kohtaa! Ja mikä ilo ja elämän tarkoituksellisuuden kokeminen olisikaan vanhuksille saada olla yhdessä lasten, nousevien sukupolvien kanssa! Laissa lasten ja vanhusten "pakollista kohtaamista" ei voitane säätää, mutta koen, että meillä on velvollisuus ainakin asiasta puhua. Monia yhteiskuntamme epäkohtia pystyttäisiin korjaamaan ihan vain hoksaamalla ja muuttamalla toimintatapoja.

Eilen aamulla kävin Siilinjärven torilla vanhusten viikon tapahtumassa. Kiitos teille lukuisat vapaaehtoiset, jotka mahdollistitte sen, että myös liikuntarajoitteiset pääsivät mukaan tapahtumaan!

Kotouttamisen painopiste työperäiseen maahanmuuttoon

Keskiviikko 8.10.2008 klo 6:53 - Hannakaisa

Eilen täysistunnossa käytiin lähetekeskustelu hallituksen eduskunnalle antamasta selonteosta kotouttamislain toimeenpanosta. Tällä hetkellä maahanmuutto on voimakkaassa kasvussa, viime vuonna vireille tulleita asioita oli 38 500 ja tänä vuonna ylitettäneen 50 000. Maahanmuutto on myös muuttanut muotoaan. Pakolaisten ja muista humanitaarisista syistä muuttavien määrä on suhteessa vähentynyt ja taas perhesitein tapahtuva ja työperusteinen maahanmuutto lisääntynyt. Maahanmuutto on muuttunut merkittävästi vuodesta 1999 lähtien, jolloin kotouttamislaki tuli voimaan.

Harmaantuva Suomi tarvitsee maahanmuuttajia ja siksi on äärettömän tärkeää, että onnistumme kotouttamaan maahamme muuttavat. Maahanmuuttajien työttömyys on kolme kertaa kantaväestöä yleisempää ja he käyttävät suhteellisesti vähemmän terveydenhuollon palveluja. Nämä ovat vakavia signaaleja siitä, että kotouttaminen vaatii lisäresursseja ja sisällöllistä kehittämistä.

Selonteossa myös ehdotetaan, että kotouttamislain soveltamisalaa laajennetaan koskemaan maahantulon perusteesta riippumatta niitä henkilöitä, joiden oleskelun Suomessa arvioidaan kestävän vähintään vuoden. Tämän edellytyksen täyttyessä esimerkiksi työn perusteella Suomeen muuttavat henkilöt ja heidän perheenjäsenensä olisivat oikeutettuja maahan tullessaan yksilöllisiin kotouttamistoimenpiteisiin.

Tämä kotouttamislain soveltamisalan laajennus onkin välttämätön uudistustoimenpide, sillä nykyinen kotouttamislaki ei vastaa tämän päivän tarpeisiin.  Enää painopiste ei voi olla pakolaisten kotouttamisessa vaan ensisijalle täytyy nostaa työn perässä maahan muuttavien ihmisten sekä heidän perheittensä integroiminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tavoitteena on oltava perheiden yhdistäminen ja myös puolison työllistäminen. Se on sekä inhimillistä että kansantaloudellisesti kestävälle pohjalle rakentuvaa maahanmuuttopolitiikkaa.

Tutkimusten mukaan maahanmuuttajataustaisilla nuorilla on erityisen suuri riski jäädä koulutuksen ulkopuolelle. Selonteossa siis syystäkin painotetaan maahanmuuttajien koulutuksen tehostamista ja tarvetta saada koko koulutusjärjestelmä vastaamaan sekä laadullisesti että määrällisesti maahanmuuttajien yksilöllisiä tarpeita. Lisäpanostuksia tarvitaan myös maahanmuuttajanuorten opintojen ohjaukseen perusopetuksessa. Opinto-ohjauksella on erityisesti merkitystä niille perheille, joissa huoltajatkaan eivät tunne suomalaista koulutusjärjestelmää eikä vanhemmilla ole käsitystä, millaisia uranvalintamahdollisuuksia lapsella voisi olla.

Historiallinen laajakaistapäätös ja mahtava vierailu

Perjantai 19.9.2008 klo 7:33 - Hannakaisa

Toissapäiväinen hallituksen periaatepäätös on  historiallinen! Hallitus linjasi, että nopeat laajakaistayhteydet tulisi saattaa vuoden 2015 loppuun mennessä lähes kaikkien saataville, 100 megabitin sekuntinopeudella, valokuitu- tai kaapeliverkon ollessa maksimissaan 2 km:n päässä tilaajasta. Tehokasta tiedonsiirtoa edellyttävät muun muassa etätyö, yritystoiminta, suuressa murroksessa ja kasvussa oleva maatalous, sähköinen asiointi sekä sosiaali- ja terveyshuollon palvelujen käyttö.

Kuitenkin herää kysymys, millä säännöin elämme vuoteen 2015? Esimerkiksi yläsavolaiseen Osmangin kylään olisi paluumuuttamassa nuori perhe, mutta esteeksi on muodostunut, että etätyö vaatisi vähintään 4:n megabitin yhteyden. Kodiksi suunniteltu kiinteistö sijaitsee vain 250 metrin päässä keskittimestä ja tarvittavan tilaajajohdon  paluumuuttajat olisivat itse valmiita kustantamaan. Siitä huolimatta TeliaSonera ei suostu tarjoamaan heille nopeampaa palvelua vaan he tarjoavat langatonta @ 450 –verkon 1 Mb/s yhteyttä, millä paluumuuttaja ei siis tule toimeen. Kysyin eilen suullisella kyselytunnilla ministeri Lindeniltä, mitä on tehtävissä, ettei teleyrityksen mielivaltainen toiminta estä ihmisten etätyömahdollisuuksia? Hän peräänkuulutti yrityksen yhteiskuntavastuuta.

Kaikella tarmolla kansanedustaja!

Keskiviikko 17.9.2008 klo 12:19

Tullessani valituksi suurella äänimäärällä pohjoissavolaiseksi kansanedustajaksi, kerroin läheisilleni ja tukijoukoilleni, etten tule asettumaan kunnallisvaaliehdokkaaksi. Tämä kantani on vain vahvistunut kuluneen puolentoista vuoden aikana.

Puhuin ihmisille vaalien alla asioista, jotka olivat olleet minulle sydämenasioita siihenkin saakka. Silloin lupauduin, valituksi tullessani, nostamaan erityisesti esille työssä jaksamisen, yrittäjyyden ja väestön ikääntymiseen liittyviä kysymyksiä. Gerontologista (ikääntymiseen liittyvää) tietämystä on aivan liian vähän myös eduskunnassa!

Mielestäni kunnallispolitiikka on hyvin tärkeä osa suomalaista hyvinvoinnin rakentamista. Siksi kuntien valtuustoihin tulee valita ihmisiä, joilla on kunnolla aikaa perehtyä ja paneutua kunnallispolitiikan tekoon. Itse teen tälläkin hetkellä eduskunnassa ympäripyöreitä päiviä. Olen kasvanut sellaiseen työmoraaliin, että se, mihin ryhtyy, pitää tehdä niin hyvin kuin vain voi. En halua asettua kunnallisvaaliehdokkaaksi, koska koen, ettei minulla olisi riittävästi aikaa paneutua, valituksi tullessani, kunnallispoliitikon tärkeään työhön.

Mielestäni politiikka on yhteistoimintaa ihmisten asioiden ajamiseksi. Myös savolaiset kuntapäättäjät ovat olleet hyvin aktiivisia yhteydenotoissaan paikallisten ongelmien ratkaisemiseksi. Yhteydenpito kunnallisen tason ja eduskunnan päätöksenteon välillä tulee olla saumatonta. Luottamukselliset ja "välittömät välit" takaavat sen, että yhden ei tarvitse istua monella pallilla. Politiikka on, tai sen tulisi olla, joukkuepeliä, jossa on tilaa useille toimijoille. Minä toimin jatkossakin koko maakunnan kansanedustajana, jota on helppo lähestyä niin tavallisen ihmisen arkihuolissa kuin suuremmissa alueellisissa edunvalvonta-asioissa.

Kyytitakuu haja-asutusalueille

Perjantai 12.9.2008 klo 14:27 - Hannakaisa

Haja-asutusalueiden julkisen liikenteen turvaamista pohtinut selvitysmies Olli Riikonen luovutti raporttinsa liikenneministeri Anu Vehviläiselle tänään Helsingissä. Toimeksiannon taustalla on huoli haja-asutusalueiden joukkoliikenteen turvaamisesta sekä joukkoliikenteen kehittämisestä poliittisella tasolla käydyn keskustelun keskittyminen yksipuolisesti vain suurten kaupunkien joukkoliikenteen tukemiseen.

Selvitysmies Riikosen 14-kohtaisesta toimenpideohjelmasta nousee keskeisemmäksi ja tärkeimmäksi asiaksi esitys haja-asutusalueiden kyytitakuusta, minkä mukaan jokaisella asukkaalla tulee olla vähintään peruspalvelutasoiset joukkoliikennemahdollisuudet asuinpaikastaan riippumatta. Käytännössä tämä niin kutsuttu kyytitakuu tarkoittaa sitä, että kaikilla olisi mahdollisuus vähintään kahteen viikoittaiseen käyntikertaan taajamassa julkisen liikenteen taksoilla. Kyytitakuussa konkretisoituukin se, mitä julkisen liikenteen peruspalvelutasolla tarkoitetaan. Kyytitakuun hinnaksi on arvioitu noin 11 miljoonaa euroa, josta valtion osuudeksi on arvioitu runsasta puolta.

Raportissa painotettiin myös elävien kyläalueiden joukkoliikennemallin kehittämisen tarvetta, mitä voitaisiin testata erityisesti vaikka maaseudun uudisasutusalueilla. Esitetyn mallin mukaisesti kylätaksi keräisi ja syöttäisi työssäkäyvät matkustajat runkoreitin varrelle ja vastaavasti illalla takaisin. Tässäkin yhteydessä on hyvä tuoda esiin eri joukkoliikennemuotojen: linja-autojen, taksien, junien yms. entistä parempi keskinäinen yhteensovittaminen ja mahdollisuudet.

Joukkoliikenteen kokonaistuki valtion budjetissa on noin 100 milj. euroa, mutta paineita tuen kokonaismäärän korottamiseen on nähtävissä. Ministeri Vehviläinen pitää todennäköisenä, että hallitus käsittelee joukkoliikenteen kokonaisrahoituksen tasoa viimeistään ensi kevään kehysriihessään.

Ministeri Vehviläinen painotti samassa yhteydessä, että joukkoliikenteen kehittämistyössä on tärkeää hahmottaa eri toimijoiden roolit. Ministeri painotti erityisesti sitä, että joukkoliikennettä tulee kehittää sisällöllisesti ja juuri ihmisen arjen näkökulmasta, eikä niinkään järjestelmäkeskeisesti. Esitetty kyytitakuu on ainakin ottanut jo heti tuulta alleen, sillä ministeri aikoo välittömästi käynnistää toimet kyytitakuun eteenpäin viemiseksi, tavoitteenaan, että kyytitakuu voisi tulla voimaan jo vuonna 2010.

Nyt hammaspallo on yksin Sarkomaan käsissä

Torstai 28.8.2008 klo 16:59 - Hannakaisa

Kuopion hammaslääkärikoulutuksen aloittamisesta käytiin tänään vahva keskustelu budjettiriihessä. Keskusta pääministeri Vanhasen johdolla esitti voimakkaan vetoomuksen opetusministeri Sarkomaalle, että hammaslääkärikoulutus käynnistettäisiin Kuopiossa tavalla tai toisella. Lehtitietojen (SS 28.8.) mukaan myös valtiovarainministeri Katainen tukee koulutuksen aloittamista.

Tämän vahvempaa viestiä asian tärkeydestä ja kiireellisyydestä ei opetusministeri Sarkomaalle voida enää välittää. Sekä pääministeri että valtiovarainministeri ovat nyt vedonneet hammaslääkärikoulutuksen pikaisen aloittamisen puolesta. Koko Itä-Suomi odottaa Sarkomaan toimivan budjettiriihen hengen mukaisesti.

Jos hammaslääkärikoulutus saadaan käynnistettyä Kuopiossa jo syksyllä 2009, ensimmäiset hammaslääkärit valmistuvat yksiköstä kesällä 2015. Ennusteiden mukaan tänäkin aikana hammaslääkäreitä ehtii jäämään eläkkeelle yli 800. Koulutuksen uudelleen aloittaminenkaan ei siis takaa mitään nopeaa ratkaisua Itä-Suomen hammaslääkäripulaan, mutta toisaalta tätä nopeampaa ja parempaa ratkaisua ei vaan ole tällä hetkellä käytettävissä.

Tilanne on  jo nyt lohduton monissa kunnissa ja ministeri Sarkomaan tähänastinen kanta asian tarkastelun siirtämisestä vuoteen 2010 pahentaisi tilannetta entisestään huomattavasti. Tällöin koulutus päästäisiin aloittamaan aikaisintaan vuonna 2011.

Kun huomioidaan alan asiantuntijoiden esille tuomat faktat ja uhkakuvat, ymmärtää, kuinka valtavan tärkeästä asiasta tässä on nyt kyse. Pelissä on Itä-Suomen väestön terveys sekä suun terveydenhuoltopalveluiden tulevaisuus. Kansalaisten tasa-arvo terveyspalvelujen saannin suhteen ei saisi olla tällä tavalla poliittisen pelin armoilla. Pääministeri ja valtiovarainministeri ovat vedonneet Kuopion hammaslääketieteellisen koulutuksen aloittamisen puolesta - tämän luulisi olevan riittävän vahva viesti opetusministeriöllekin. Minä toivon kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että järki ja oikeus voittaisivat vihdoinkin ja tämä turhauttava kädenvääntö saisi onnellisen lopun.

Ennaltaehkäisy kannattaa!

Lauantai 9.8.2008 klo 22:31 - Hannakaisa

Kuluneen viikon keskiviikkona ja torstaina sosiaali- ja terveysvaliokunta teki tutustumismatkan Vaasaan ja Ilmajoelle. Mukana oli noin puolet valiokunnan jäsenistä. Vaasassa tutustuimme Sosiaalikeskukseen, Ikäkeskukseen ja keskussairaalaan.

Lapsiperheiden palveluiden osalta Vaasa kuuluu niihin harvoihin kuntiin, jotka ovat säilyttäneet kotihoidon palvelut myös heille. Tästä voisi ottaa muutkin kunnat mallia: tuetaan perheitä tarjoamalla apua vaikeissa ja haastavissa tilanteissa; se on paljon inhimillisempi (ja edullisempi) vaihtoehto kuin se, että päästetään tilanne kriisiytymään lapsiperheessä. Yksi lapsen huostaanotto maksaa yhteiskunnalle paljon enemmän kuin yhden kotihoitotyötä tekevän henkilön vuosipalkka.  Puhumattakaan inhimillisen kärsimyksen säästöstä ja lapsen turvallisuudentunteen ja tasapainon säilymisestä ja eheästä kasvusta – niitä ei rahassa voi edes mitata!

Ikäkeskuksessa tutustuimme Vaasan vanhuspalveluihin. Vaasassa on kokopäivätoiminen vanhuksiin suuntautuvan vapaaehtoistyön koordinoija. Tämä on tosi hyvä asia! Onko meillä Pohjois-Savossa missään kunnassa vielä tällaista toimintaa kuin esim Vaasassa ja Espoossa? Jos on, kuulisin siitä mielelläni enemmän! Vaasassa on myös oma kuntosaliohjaaja yli 65-vuotiaille, mikä osoittaa sen, että siellä on ymmärretty ennaltaehkäisyn merkitys: toimintakyvyn ylläpito siirtää raihnaisuuden aikaa myöhemmäksi ja siten vähentää merkittävästi vanhusten laitoshoitopaikkojen tarvetta.

Parisen viikkoa sitten kirjoitin mielipidekirjoituksen liikunnan merkityksestä sairauksien ja toimintakyvyn alenemisen ehkäisyssä. Kysyin kirjoituksessani, että mikähän lienee se kunta, joka ensimmäiseksi hoksaa tarjota kaikki kunnalliset liikuntapalvelut ilmaiseksi työelämän ulkopuolella oleville. Tuusniemeltä otettiin heti yhteyttä ja kerrottiin, että heillä kaikki kunnalliset liikuntapaikat ovat ilmaisia ja järjestetäänpä säännöllisesti ilmaiset bussikuljetukset Outokummun uimahalliin ikäihmisille. Hyvä Tuusniemi!

Sosiaali- ja terveysvaliokunta Ilmajoella Rahnaston tilalla 7.8.2008.

Tahko soutu-melonta

Perjantai 1.8.2008 klo 22:06 - Hannakaisa

Sään puolesta päivä ei alkanut lupaavasti: kun ajoimme isä-Pekan kanssa kohti Rissalan Järviterminaalia, satoi aivan kaatamalla. Sade kuitenkin lakkasi sillä aikaa, kun purimme veneitä ja kanootteja vesillelaskupaikalle. Kävin nyt ensimmäistä kertaa uudessa Järviterminaalissa; kyllä siitä passaa lähteä vesille kauempaakin tulevien!

37 km:n urakkaan Rissalasta Juankoskelle lähti kolmattakymmentä kajakkia ja minun yksikköveneeni lisäksi toinen venekunta, jossa oli kaksi soutajaa ja perämies. Tuuli säilyi kohtalaisen voimakkaana läpi soutu-melonnan. Alkumatkan isommilla järvenselillä sai ihan tosissaan soutaa, kun laineet kulki vaahtopäinä.

Muuruveden kyläyhdistys oli pistänyt taas parastaan! 25 km:n taivalluksen jälkeen taukopaikalla Muuruveden vierasvenesatamassa meidät otti vastaan ystävällinen  joukko, oli musiikkia ja mahtavaa lohisoppaa! Siitä oli hyvä lähteä viimeiselle kolmannekselle kohti Juankoskea.

Olin ensimmäistä kertaa pienveneelläni kanavan suluissa. Siinä huomasi, kuinka avutonta on olla perämiehettömällä veneellä pienessä tilassa, missä airot supussa ei pysty ohjaamaan venettä lainkaan! Onneksi ystävälliset melojakumppanit auttoivat minut molempien sulkujen läpi!

Viimeinen yllättävä koetinkivi tulikin aivan viime metreillä ennen Niskakosken vierasvenesatamaa toisen sulun jälkeen. Kovaan virtaukseen, joka vie kohti voimalan turbiineja, on asetettu suojapuomi. Ennen siinä soutamattomana en osannut kiertää tarpeeksi kaukaa ja virta imi minut vasten puomia. En päässyt kepoisalla ja vaikeasti käännettävällä veneelläni siitä mihinkään ilman apua.

Kiitos erityisesti Muuruveden kyläyhdistukselle hienosti järjestetystä taukoruokailusta sekä SPR:n turvaveneelle todella ammattitaitoisesta toiminnasta läpi hienon soutu-melontatapahtuman! Huomenna minun urakkani kohti Tahkoa ei enää jatku, sillä lähden Mikkeliin saattelemaan pikkuveljeni Antti-Jussin kohti avioliiton satamaa!

Urakka ohi!

Maanantai 14.7.2008 klo 15:36 - Hannakaisa

Soudin eilen sunnuntaina 13.7. Sulkavan Suursouduissa naisten yksinsoudun n. 60 km aikaan 8.22. Onneksi en tiennyt lähtiessä, millaiseksi tuuli yltyi jo pian lähdön jälkeen; en varmaankaan olisi uskaltanut lähteä koko matkalle, jos olisin tiennyt, millaisessa aallokossa joudun kevyen (reilu 40 kg) veneeni kanssa taistelemaan! En ole koskaan ollut veneellä moisessa aallokossa, en edes lapsena ukin kanssa kalareissuilla, jolloin vene oli isompi ja painavampi.

Tuultakin pahempia olivat pikaveneilijät, jotka surutta ajoivat kaasu pohjassa ohi nostattaen valtavan peräaallokon. Suht kokemattomalle soutajalle ne olivat kauhistus! Eräs läpi reitin soutua valvonut ja keskeyttäneitä mukaansa poiminut valvojamies sanoikin, että soudin varmasti 70 km, kun pikaveneiden pelossa en uskaltanut soutaa suorinta reittiä vaan kiersin rantoja pitkin, mahdollisimman kaukana pikaveneistä! Tämän kokemuksen mukaan kaikille moottoriveneilijöille saisi olla pakollinen suoritus kiertää ensin soutaen Sulkavan soutujen reitti ja kokea omakohtaisesti, millaista on pelätä pienessä veneessä moottoriveneellä kovasti ajavien aiheuttamaa aallokkoa! Omakohtainen kokemus voisi hillitä vähän hurjastelua..

Vaikka eilen joutuikin soutamaan lähes puolet matkasta suht kovassa vastatuulessa, ei minulle tullut missään vaiheessa uupumusta. Niinhän sitä sanotaankin, että ei matka tapa vaan vauhti. Isona apuna voimien jakamisessa oli varmasti sykemittari, josta seurasin, ettei syke noussut liian korkealle missään vaiheessa (paitsi maalisuoralla, jossa pistin isoimman vaihteen päälle, ettei vuorosoutukaksikko pääse ohi!). Nyt vuorokauden kuluttua lihakset ovat vain vähän maitohapoilla, mutta kädet ovat somasti paketissa, koska melontahanskoista huolimatta käteni ovat kunnon rakoilla.. Ensi vuonna uudestaan!

Pikavene lähestyy vauhdilla Sulkavan souduissa.

Istuntotauon aloitusmietteitä

Torstai 19.6.2008 klo 11:28 - Hannakaisa

Kävin soutamassa juuri 20 km Eduskuntatalon kuntosalin ergolla, aikaa meni 1:47:16. Tuo tahti kun pysyisi Sulkavan souduissa läpi koko 60 km:n matkan, niin olisin loppuaikaan tyytyväinen! No, leikki leikkinä, minun tavoitteeni on päästä kunnialla läpi soutu-urakka, kyllä 60 km yksin soudettuna on hyvä suoritus, olipa aika mikä tahansa. Lisäjännitystä suoritukseen tuo se, että toukokuussa harjoittelu jäi lähes tyystin, koska sain noidannuolen selkääni..

Kulunut kevätkausi eduskuntatyössä oli raskas. Mietteet olivat välillä hyvinkin synkät, kun aamuhämärässä kävelin tänne työpaikalle. Mietin, onko tässä mitään järkeä. Tunsin itseni hyvin palkatuksi klovniksi, sillä tuntui, että kansanedustajat ja koko edustuksellinen demokratia halutaan repiä ja raastaa palasiksi. Päivä päivän jälkeen lehtien lööpeissä oli skandaali toisensa perään. En sano sitä, etteivätkö kansanedustajat ole itse aiheuttaneet osan kohuista, mutta kyllä media oli siinä ahkera löylyn heittäjä. Tällaiseenko työhön halusin?

En juurikaan kommentoinut kenellekään tuntojani tästä kaikesta vaan kävin oman kiirastuleni itsekseni. Lopputulema on kuitenkin selvä: tärkeintä on se, miten minä teen työni. En voi alkaa määrittämään tätä touhua sen mukaan, mitkä aiheet pääsevät tai joutuvat lööppeihin. Minä teen työni tunnollisesti ja niin hyvin kuin osaan. Pyrin tiedottamaan tekemisistäni lehtikirjoituksissa, kotisivuillani, tiedottein ja tapaamalla ihmisiä. Haluan tehdä työtäni pitkäjänteisesti niin, että sekä oman maakuntani ihmiset että työtoverini täällä eduskunnassa voivat luottaa tekemisiini ja sanomisiini.  Luottamus pitää ansaita teoilla, ei rynnimällä. Yhteistyössä on voimamme!

Dieselin hinnannousuun on puututtava

Tiistai 10.6.2008 klo 18:01 - Hannakaisa

Suurin osa viime viikkojen yhteydenotoista on liittynyt nopeasti nousevaan dieselin hintaan. Varsinkin pohjois-savolaiset kuljetusalan yrittäjät ovat lähettäneet hätähuutoja sähköpostitse ja soittamalla. Eräs savolainen kirjoitti seuraavasti (vapaasti lainattuna):

Olemme täällä haja-asutusalueilla ja tuo kuljetus eri muodoissaan tuo työtä ja leipää monelle ja on liitännäinen moneen asiaan.. puhun lähinnä raskaasta liikenteestä, mutta se liittyy myös esim vanhusten hyvinvointiin: mummo Tuupovaaran Öllölän takana, joka on pelkästään julkisten kulkuvälineiden varassa, kärsii taloudellisesti, kun liikennöitsijät joutuvat siirtämään mahdollisuuksiensa mukaan dieselin kallistumisen linja-autolipun hintoihin; ei mummon elinmahdollisuudet ainakaan parane siellä Öllölässä, vaikka muuten haluaisikin mielellään asua siellä "pottumaan vieressä".

Sama savolainen kertoo myös yrittäjän näkökulmasta tätä ongelmaa: Toinen asia on tämä ammattimainen sopimusliikenne. Polttoaine muodostaa alasta riippuen n. 30-50 kustannuksista. Nousu polttoaineiden hinnoissa on ollut reilun vuoden aikana n. 20 prosenttia. Vaikka sopimuksessa olisikin klausuuli (kaikilla ei edes ole), korotukset tulevat viiveellä....miten yrittäjä pärjää, kun toisena osapuolena on yleensä iso yritys? Tämä liittyy myös yrittäjien jaksamiseen; jos tulee muutenkin erittäin kilpaillulla alalla ongelmia kassavirran kanssa, jopa konkurssi, se vaikuttaa ainakin mielenterveyteen ja sitä kautta muuhunkin sairastavuuteen.

Kiitos Juhani palautteesta!

Monikulttuurisuutta ja maahanmuuttoa Presidenttifoorumissa

Keskiviikko 21.5.2008 klo 19:45 - Hannakaisa

Osallistuin tänään Keskustan eduskuntaryhmän edustajana kuudenteen Presidenttifoorumiin Presidentinlinnassa. Keskustelutilaisuuden aiheena oli monikulttuurinen ja moniarvoinen Suomi. Presidentti Halosen lisäksi alustuspuheenvuorot käyttivät maahanmuutto- ja eurooppaministeri Astrid Thors, kulttuurivähemmistökoordinaattori Umayya Abu-Hanna, vähemmistövaltuutettu Johanna Suurpää, Miranda Vuolasranta Suomen Romanifoorumista sekä Saamalaiskäräjien puheenjohtaja Klemetti Näkkäläjärvi.Ministeri Thors nosti puheenvuorossaan esille mm. työperäisen maahanmuuton haasteet. Hän nosti esille yritysten ja työyhteisöjen ja kuntien yhteistyön tärkeyden maahanmuuttajien kotoutumisessa, koulutuksessa ja kielen oppimisessa. Hän myös arvioi, ettei maahanmuuttajalasten ja –nuorten tarpeisiin ole vielä panostettu tarpeeksi. Tästä on osoituksena mm. se, että 30 % maahanmuuttajanuorista jää peruskoulun jälkeen ilman jatkokoulutusta. Se on suuri syrjäytymistä aiheuttava riskitekijä.

Omassa puheenvuorossani kysyin, että onko meillä laajempaa vastuuta; globaalia sosiaalista vastuuta? Voimmeko me suomalaiset keskittyä maahanmuuttokysymyksissä vain omiin tarpeisiimme työvoimapulan edessä? Tunnustin, että minäkin terveydenhuoltotaustaisena ihmisenä olen aiemmin kantanut huolta esimerkiksi ulkomailta tulevien hoito- ja hoiva-alan työntekijöiden kohdalla lähinnä siitä, että potilaiden ja asiakkaiden oikeudet toteutuisivat. Olen kantanut huolta ulkomaalaisten työntekijöiden kielellisen ja taidollisen osaamisen mahdollistamisesta. Kerroin foorumin osallistujille siitä, mitä kuulin IPU:n kokouksessa Kapkaupungissa huhtikuussa: meidän saadessa esim.  sairaanhoitajia ja lähihoitajia filippiineiltä, sinne jää lapset ja perhe, jotka näkevät äitiään ehkä 5 kertaa lapsuutensa aikana. Isommat sisarukset joutuvat olemaan sijaisäiteinä ja perheissä esiintyy myös insestiä. Tältä pohjalta näen, että meillä täytyy olla sosiaalinen omatunto, joka ylettyy yli maamme rajojen.

Kaiken kaikkiaan tilaisuuden puheenvuorot lisäsivät tietämystäni sekä jo pitkään Suomessa olleiden vähemmistöjemme (esim. saamelaiset, romanit, juutalaiset, tataarimuslimit) ongelmista että myöskin uusien, eri syistä maahamme muuttaneiden arkipäivän pulmista. Tästä päivästä napsahti poissaolot kahdesta valiokuntakokouksesta, mutta voin väittää, että opin tänä päivänä taas uusia asioita ja voin tehdä kansanedustajantyötäni entsitä paremman tietämyksen pohjalta. Viisaus ei asu, eikä tieto jalostu tässä Eduskuntatalossa vaan se on haettava muualta. Vain osallistumalla erilaisiin tapahtumiin ja tapaamalla erilaisia ihmisiä voi pysyä yhteiskunnan muutoksen kelkassa. Tämän toivoisi myös toimittajien ottavan huomioon uutisoidessaan kansanedustajien poissaoloja kysymättä niiden syytä..

Kooste Presidenttifoorumista on huomenna torstaina 21.5. klo 14 TV1:ssä.