Puhe Savuton Savo 2015 -seminaarissa Kuopio 29.4.2008

Savuton Savo 2015 -seminaari
29.4.2008
Hotelli Scandic, Kuopio
Kansanedustaja Hannakaisa Heikkinen:
"Savuttomuuden kansantaloudellinen ja terveydellinen merkitys"

Hyvät kuulijat!

Tämän seminaarin aihe on erittäin tärkeä niin kansanterveydellisesti kuin kansantaloudellisestikin. Aiheellista on varmasti pohtia sitä, mitä tämänkin seminaarin esittelyyn on kirjoitettu, eli onko esimerkiksi Pohjois-Savossa varaa korkeisiin tupakointilukuihin.

Tupakkasairauksien kokonaiskustannuksiksi arvioidaan nykyään jopa huimat 2 miljardia euroa vuodessa. Tupakoinnista aiheutuvia epäsuoria kuluja ovat mm. työtehon ja -kyvyn alentuminen sekä sairauspoissaoloista aiheutuvat ansionmenetykset. Kustannuksia aiheuttavat myös tupakasta aiheutuvien sairauksien ehkäisy, toteaminen, hoitaminen, seuranta ja kuntoutus.

Suomessa vuositasolla arviolta n. 6000 ihmistä kuolee tupakoinnista johtuviin sairauksiin. Tupakoitsijan riski kuolla alle 65 -vuotiaana onkin kaksinkertainen verrattuna tupakoimattomaan. Suurin osa kuolemista johtuu sydän- tai aivoinfarktista. Vuositasolla sairauspoissaoloja on n. 1,2 miljoonaa ja lääkärissäkäyntejä n. 600 000. Tällaiset määrät luonnollisesti sitovat runsaasti terveydenhuollon resursseja: tupakkasairauksien hoito vie sairaansijoja yhden suuren keskussairaalan verran, ja hoitopäiviä yleissairaalassa tarvitaan reippaasti yli 200 000.

Tupakasta toki kannetaan veroa, mutta kaiken kaikkiaan Suomen valtio saa tupakan verollisesta myynnistä vähemmän tuloja kuin mitä sille aiheutuu kustannuksia. Veroja kerätään noin 600 miljoonan euron edestä, mutta kuten sanottu, kokonaiskustannuksiksi arvioidaan noin 2 miljardia euroa. Lisäksi tulevat tietysti inhimilliset kustannukset, eli terveyden menetyksestä seuraava elämänlaadun heikkeneminen niin asianosaiselle kuin läheisille.

Vaikka lääketiede on kehittynyt viime vuosikymmeninä, vaikeiden tupakkasairauksien hoitoon ei ole löydetty parannuskeinoja. Tupakoinnin lopettaminen pienentää riskiä sairastua, joten yhteiskunnallisesti ja inhimillisesti on järkevää keskittyä tupakkasairauksien ehkäisyyn ja vähentämiseen.

Valtiovalta onkin herännyt tupakoinnin vakaviin seurauksiin ja suuriin kustannuksiin, ja erilaisia toimia tupakkahaittojen kitkemiseksi on käynnissä. Hallitusohjelmassa linjataan seuraavaa: "Tehostetaan ehkäisevää päihdetyötä vakiinnuttamalla varhainen puuttuminen perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon pysyväksi toimintamalliksi. Kansanterveydellisin perustein nostetaan alkoholijuomien ja tupakkatuotteiden verotusta. (...) Tupakkalainsäädäntöä uudistetaan rajoittamalla tupakkatuotteiden saatavuutta, tehostamalla valvontaa ja suuntaamalla ennaltaehkäiseviä toimia erityisesti lapsiin ja nuoriin." Hallitusohjelmaan perustuen eduskunnalle on lähiaikoina tulossa käsittelyyn hallituksen esitys tupakoinnin vähentämiseksi annetun lain muuttamisesta, jonka myötä mm. tupakkatuotteiden myynti muutetaan luvanvaraiseksi, säädetään minimikoko savukepakkauksille ja ainakin alustavien suunnitelmien mukaan käyttöön otettaisiin myös itsestään sammuvat savukkeet. Näiden uudistusten olisi tarkoitus tulla voimaan ensi vuoden alusta.

Vielä edellä mainittua isompi tupakointiin liittyvä hanke on se, että on asetettu työryhmä, jonka tarkoituksena on valmistella useita lakimuutoksia, joilla toteutetaan laajasti hallitusohjelman mukaisia linjauksia tupakoinnin vähentämiseksi. Työryhmän työ on melko alussa, joten yksityiskohdista ei ole vielä tietoa, mutta ilmeisesti ryhmä tulee pohtimaan mm. valvonnan tehostamista. Työryhmän määräaika on elokuun loppuun mennessä, jolloin siltä tulee valmis hallituksen esitys. Aivan näinä aikoina työryhmältä on tulossa välimietintö, jossa ehdotettaneen tupakkatuotteiden hinnankorotusta verotusta kiristämällä. Tämän hallituskauden aikana on tarkoitus tehdä myös toinen hinnankorotus. Nämä toteutetaan budjettilakeina, jotka astuvat voimaan vuonna 2009.

Arvoisa seminaariyleisö!

Tärkeä painopiste tupakoinnin vastaisessa työssä on nuorten tupakoinnin vähentäminen. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Terveys 2015 kansanterveysohjelmassa linjataan seuraavaa: "Nuorten tupakointi vähenee siten, että 16-18-vuotiaista alle 15 % tupakoi; nuorten alkoholin ja huumeiden käyttöön liittyvät terveysongelmat kyetään hoitamaan asiantuntevasti eivätkä ne ole yleisempiä kuin 1990-luvun alussa." Tämä on tärkeä linjaus, sillä on todettu, että jos nuori selviää 18-vuotiaaksi tupakoimatta, tupakoinnin aloittamisen todennäköisyys enää myöhemmällä iällä on pieni.

Nuorten terveystapatutkimuksessa viime vuodelta saatiin merkkejä myönteisestä kehityksestä. Tutkimuksessa havaittiin, että tupakointia kokeillaan yhä vanhempana ja myös päivittäinen tupakointi aloitetaan vanhemmassa iässä kuin aikaisemmin. Läheskään kaikki eivät myöskään enää kokeile tupakkaa: 18-vuotiaista noin neljännes ei ole kokeillut, 12-vuotiaista vain noin joka kahdeksas taas on kokeillut. Aikuisuuteen siirtymässä olevien 18-vuotiaiden tupakointi saattaa tutkimuksen perusteella olla jopa kääntymässä laskuun. Terveys 2015 -kansanterveysohjelman tavoitetta, eli siis sitä, että 16-18-vuotiaista 15 % tupakoi, ollaan lähestytty, mutta savuttomaan yhteiskuntaan on vielä matkaa. Edelleenkin joka neljäs 16-18-vuotiaista polttaa savukkeita.

Uusi - tai ainakin sellainen, johon on vasta viime aikoina herätty - haaste nimenomaan nuorten tupakoinnin vähentämisessä on tupakkateollisuuden harjoittama piilomainonta elokuvien kautta. Tänä vuonna on ilmestynyt Mervi Haran ja Satu Lipposen kirjoittama Suomen Syöpäyhdistyksen julkaisu: "Tupakkayhtiöt - elokuvien kummit", jossa avataan erityisesti amerikkalaista tutkimusta koskien elokuvatupakointia.

Tupakkateollisuudelle elokuvat ovat erinomainen ja suhteellisen edullinen väline tupakan markkinointiin ja tupakoivien roolimallien luomiseen. Tupakoinnin näyttäminen elokuvissa on perinteistä tupakkamainontaa tehokkaampaa, sillä elokuvat perustuvat mielikuviin ja viihteeseen, ja kohde ei useinkaan erityisesti lasten ja nuorten ollessa kyseessä edes tule ajatelleeksi, että hän on mainonnan kohteena.

Amerikkalaisissa tutkimuksissa on todettu, että jos lasten suosikkinäyttelijät ovat polttaneet kolmessa tai sitä useammassa uudessa elokuvassa, lapset asennoituvat 16 kertaa myönteisemmin tupakointiin kuin sellaiset, jotka eivät ole nähneet elokuvatupakointia. Myönteinen suhtautuminen puolestaan lisää tupakoinnin aloittamisen todennäköisyyttä.

Asiantuntija-arvioiden mukaan noin puolet tupakoinnin aloittavista nuorista etsii esikuvan polttamiselleen elokuvista. Yli kymmenen viime vuoden aikana tehdyt tieteelliset tutkimukset ovatkin osoittaneet, että tupakoinnilla elokuvissa ja televisiossa on voimakas vaikutus nuorten käyttäytymiseen.

Tupakkayhtiöiden markkinointi ulottuu elokuvien lisäksi myös moneen muuhun mediaan. Viihdemarkkinointia käytetään sponsoroinnin tavoin mm. televisio-ohjelmissa, tietokonepeleissä ja musiikkiteollisuudessa. Erityisen selvää sponsoroinnin avulla toteutettu tupakkamainonta on ollut moottoriurheilussa ja purjehduksessa. Urheilun ja tupakan mainonta on yhdistetty taitavasti henkilön uraan, jota on muokattu ja pidetty julkisuudessa. Toimittajien ammattilehti Journalistissa pohdittiin vuonna 1995 sponsorointia ja toimittajien roolia. Lehdessä todettiin, että useimmilla suomalaisilla urheilu- ja muilla toimituksilla ei ole voinut olla varaa lennellä pitkin maapalloa purjehduskisojen välisatamiin tai formulakisoihin. Eräs urheilutoimittaja kertoikin, että toimittajia oli lennätetty formuloita katsomaan, ja varikolla heille jaettiin kassilliset sponsorin tupakkaa ja sikareita sekä autokuskeista laaditut tausta-aineistot juttuineen ja kuvineen. Samansuuntainen toiminta ei ole vierasta kulttuurinkaan saralla.

Hyvät kuulijat!

Toinen ajankohtainen eritoten nuoria koskeva huolenaihe on se, että varsinkin rannikkoalueilla ja Etelä-Suomessa nuuskan käytön väheneminen on pysähtynyt ja erityisesti tyttöjen nuuskan käyttö jopa lisääntynyt. Nuuskasta on tulossa myös Suomessa Ruotsin mallia seuraten muotipäihde, vaikka nuuskan myynti ja välittäminen on maassamme kielletty. Suomen osalta olisikin tärkeä varmistaa, että tyttöjen ja naisten nuuskan käyttö ei meillä lisääntyisi Ruotsin tapaan. Ruotsi ei ole täyttänyt velvoitettaan varmistaa, että maasta ei leviä nuuskaa muihin maihin. EU:n komissio voisikin puuttua asiaan, ja vaatia Ruotsia täyttämään velvoitteensa. Lisäksi meillä tarvitaan kotimaan laittoman myynnin valvonnan tehostamista. Syytä on myös pohtia, tulisiko suurten nuuskamäärien tuontia niin sanotusti "omaan käyttöön" rajoittaa.

Nuuska on mm. haimasyöpää aiheuttava, tappava tupakkatuote, jonka pääsy nuorten ulottuville ja osaksi tapakulttuuria tulee estää. Tietyissä piireissä, erityisesti jääkiekkoilijoiden keskuudessa, nuuskan käytöstä on tullut ilmeisesti liiankin tiivis ja hyväksytty osa kulttuuria. Nythän juuri viime viikolla [24.4.] uutisoitiin pikkuleijonien nuuskan käytöstä, johon aivan oikein on puututtu. Nuuskan kohdalla yksi ongelma on se, että tutkimustietoa on yhä suhteellisen vähän. Aivan tuoreen ruotsalaistutkimuksen mukaan nuuskan käyttö kuitenkin lisää ennenaikaisen kuoleman todennäköisyyttä. Tutkimuksessa oli tarkasteltu 10 000 miehen terveystietoja 30 vuoden ajalta ja todettu, että nuuskan käyttäjillä on noin kymmenen prosenttia suurempi riski kuolla ennenaikaisesti kuin ihmisillä, jotka eivät käytä minkäänlaisia tupakkatuotteita.

Erityisesti nuorten kohdalla pelkkä kuivaan faktatietoon ja ns. pelotteluun vetoava valistus ei kuitenkaan yksin riitä, kuten meillä on nyt huomattu. Suomen Syöpäyhdistys ja myös Suomen Ash ry ovat olleet tärkeässä suunnitteluroolissa, kun sosiaali- ja terveysministeriön rahoittamana on kokeiltu uudenlaista tapaa tehdä tupakanvastaista, nimenomaan nuorille suunnattua kampanjaa. Kampanja ei välttämättä ole näkynyt ulospäin massiivisesti varsinkaan meille aikuisille, sillä siinä on menty todellakin niihin medioihin ja niille areenoille, joilla nuoret ovat, eli esimerkiksi nettiin, television Sub-tv -kanavalle tai vaikkapa ostoskeskuksiin. Kampanjat perustuvat perusteellisiin kohderyhmätutkimuksiin, ja ne on räätälöity hyvin nuorisokulttuuriin istuviksi. Tarkoituksena on ollut vahvistaa kuvaa tupakoinnista paitsi epäterveellisenä, myös epätrendikkäänä. Apuna on käytetty mainostoimistoa, mikä on varmasti yhteiskunnan terveysvalistuksessa aika uutta. Tuore ote on kuitenkin kantanut hedelmää, ja uskon, että vastaavanlaista terveysvaikuttamista tullaan vielä näkemään muissakin yhteyksissä.

Ylipäätään asenneilmastoon vaikuttaminen onkin hyvin tärkeää, ja tuntuu, että tässä suhteessa tupakoinnin vastaisessa taistelussa on Suomessa, niin kuin koko Euroopassakin, menty eteenpäin. Mm. ravintoloiden tupakointikielto on mennyt hyvin läpi, ja monesta tuntuu jo nyt hassulta se ajatus, että vielä vähän aikaa sitten oli täysin normaalia joutua viettämään iltaa tupakoitsijoiden ehdoilla ja seuraavana päivänä savulta haisten, vaikkei itse polttaisikaan. Samoin tärkeä on tupakointimainonnan kielto ja yleisesti ottaen savuttomien ympäristöjen lisääntyminen. Mainontakiellon kiertämiseen piilomainonnalla mm. edellä mainituin keinoin, kuten tuotesijoittelun avulla, tulisi kuitenkin vielä kiinnittää erityistä huomiota.

Hyvät kuulijat!

Viime aikoina on ollut pinnalla keskustelu kansalaisten ja erilaisten ryhmien välisten terveyserojen kasvusta. On todettu, että tulevaisuuden merkittävät terveyserot rakentuvat jo lapsuus- ja nuoruusiässä. Esimerkiksi tällä hetkellä toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevista 40 prosenttia juo itsensä kovaan humalaan vähintään kerran kuukaudessa, lukiossa vastaava luku on 20 prosenttia. Ammattikoululaisista 45 prosenttia ja lukiolaisista 12 prosenttia taas tupakoi päivittäin. Kun tupakoinnista aiheutuvat sairaudet näkyvät yleensä vasta 30-40 vuoden kuluttua aloittamisesta, tänään rakentuvat terveyserot näkyvät vielä vuonna 2050.

Järkevänä terveyspoliittisena linjauksena tällä hetkellä onkin, että terveyden edistämisen ja terveyserojen kaventamisen ohjelmissa pyritään erilaisin toimenpitein taltuttamaan riskitekijöitä jo ennen kuin ne aiheuttavat ongelmia. Esimerkiksi toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opiskeluterveydenhuoltoa järjestetään kansallisen ohjeistuksen mukaiseksi ja terveystarkastuksiin sekä -neuvontaan luodaan tarkempi sisältö. Nyt toisen asteen ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevat ovat opiskeluterveydenhuollon palvelujen käyttäjinä huonommassa asemassa lukiolaisiin verrattuna. Täsmäkartoitusta ollaan tekemässä myös erityisesti ammatillisten oppilaitosten opiskelijoiden tupakoinnista, jotta näille ryhmille voidaan räätälöidä toimivia kampanjoita tupakoinnin kitkemiseksi. Alustavissa tutkimuksissa on tullut jo esille hiukan huolestuttavia tuloksia koskien tyttöjä: ammatillisissa oppilaitoksissa opiskelevien tyttöjen ammatti- ja muu identiteetti näet näyttää olevan poikia heikompi. Ammattikoulujen tytöt saattavat ikään kuin ajelehtia poikia useammin, joilla taas voi olla hyvinkin vahva ammatti- ja ryhmäidentiteetti. Tämäntyyppisissä kartoituksissa saadaan täsmällistä tietoa niistä seikoista, jotka vaikuttavat nuorten terveys- ja ryhmäkäyttäytymiseen.

Itse näen, että tupakanvastaisessa taistelussa katse tulisikin suunnata erityisesti nuoriin. Ongelmien ehkäiseminen tulee yhteiskunnalle monin kerroin haittojen hoitamista edullisemmaksi. On selvää, että yhteiskunnassamme kahdelle miljardille eurolle löytyisi muutakin käyttöä kuin tupakkahaittojen paikkailu. Ennaltaehkäisy ja terveiden elintapojen edistäminen ovatkin avainasemassa myös tupakkasairauksien vastaisessa taistelussa.