Vappupuhe Siilinjärven ja Nilsiän torilla 1.5.2008

Hyvät ystävät!

Tämä on minulle kolmas vappu olla puhumassa täällä korokkeella. Näin uutena poliitikkona on vielä lähimuistissa aika, kun vappupuheita kuunteli niin sanotusti tavallisena ihmisenä, nuorena sairaanhoitajana ja opiskelijana. Me olemme tottuneet siihen, että varsinkin kansanedustajien suulla vappupuheet ovat pitkälti kilpalaulantaa, kuka osaa mehevimmin sanakääntein joko kehua taikka haukkua hallituksen politiikkaa. Sivallukset tai suitsutukset kumpuavat siitä, onko oma puolue hallituksessa vaiko oppositiossa. Vappupuheista saa kuvan, että ihmisten onnellisuus taikka onnettomuus olisi riippuvainen suoraan siitä, millä värisuoralla maatamme johdetaan.

Pötypuhetta. Minusta se on ihmisten harhaanjohtamista. Mieti, rakas ystäväni, miltä olosi tuntuu juuri nyt? Aurinko paistaa, on aivan upea ilma, kesä tulossa. Jos sinulla ei ole kova vessahtätä eikä päätäsi kivistä eilisiltaiset elämänvalinnat, sinulla on varmaankin ihan kohtalaisen hyvä olla. En voi väittää, etteikö kesä tulisi ilman keskustaa tai että se tulee vain opposition kovan painostuksen ansiosta. Ja mikä tärkeintä, sinä olit sen verran terve, että pystyit tulemaan tänne torille. Kaikki eivät ole.

Rakkaat kotitienoon ihmiset!

Viime vuoden lopulla silmiini osui uutinen tutkimuksesta, että yhteiskunnassamme on yhä voimakkaammin vallalla minäkeskeinen kulttuuri. Itsekkyyden kulttuuri. Hällä väliä, miten muilla menee, kunhan minulla menee hyvin. Tärkeää on oman uran kehittäminen, oman maallisen mammonan kasaaminen. Ja tärkeintä on, että ainakin kaikki näyttää sille, että minulla menee hyvin, vaikka sisällä ontto olo olisikin.

Tänä päivänä me suomalaiset olemme yleisesti ottaen terveempiä kuin koskaan ennen. Yleinen hyvinvointimme on väestötasolla korkeammalla kuin koskaan historian aikana. Suomi on vauraampi kuin koskaan.

Kuitenkin me voimme monella tapaa huonosti. Viime vuonna jäi yli 4000 ihmistä masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle. Me juomme liikaa. Me syömme liikaa. Me poltamme tupakkaa. Pahoinpitelemme lähimmäisiämme niin sanoin kuin teoin. Lapsia otetaan huostaan enemmän kuin koskaan. Nuoret kärsivät uupumuksesta ja masennuksesta jo ammattikoulu- ja lukioiässä. Kodeissa, kouluissa ja työpaikoilla voidaan huonosti.

Onko tämä hallituksen vika? Johtuuko pahoinvointi opposition heikkoudesta? En usko, että näihin kysymyksiin pystytään puuttumaan millään lailla tai asetuksella. Työhyvinvointia, hyvää työilmapiiriä ei voi pakottaa, eikä ylhäältä käsin määrätä. Hyvälle, työntekijöitä kuulevalle ja arvostavalle johtamiselle ja esimiestyölle ei ole muokattavissa lakia. Parisuhdeväkivalta on laissa rangaistava teko, mutta millään lailla ei jo tehtyä toisen ihmisen koskemattomuuden loukkausta pystytä estämään tai hyvittämään.

Millään lailla emme estä ihmisten ylensyöntiä, eikä - valitettavasti - hinnan tai veron korotuksella pystytä täysin estämään ihmisiä juomasta liikaa viinaa tai polttamasta tupakkaa. Ja voi, kunpa hallitus pystyisi tuomaan koteihin hyvän ja turvallisen ilmapiirin lasten kasvaa ehjiksi ihmisiksi!

Kaksi vuotta sitten, silloin, kun vasta olin ehdolla tähän nykyiseen tehtävääni, silloin, kun puhuin ensimmäistä kertaa vappupuhetta torilla, puhuin yhteisöllisyydestä. Mitä yhteisöllisyys on perheessä, työpaikalla tai kyläyhteisössä?

Rakkaat lähimmäiseni, yhteisöllisyys on yksi lääke pahoinvointiimme. Yhteisöllisyys on vastalääke sille itsekkyyden ja minäkeskeisyyden kulttuurille. Se on lääke yksinäisyydelle ja kylien autioitumiselle, kun syrjäseuduilla viritetään kylien me-henkeä ja huolehditaan siitä, että naapurin ikäihminen pääsee kylälle asioille, vaikka omaa autoa ei enää olekaan. Yhteisöllisyys mahdollistaa lapsiperheiden tiiviimmän yhteydenpidon ja kylän tai korttelin lasten turvallisuudesta huolehtimisen.

Työpaikoille yhteisöllisyys tuo ymmärrystä siitä, että me jokainen olemme vastuussa hyvästä työilmapiiristä. Työssä jaksamista ei tuo ostettu konsultti eikä se ole myöskään vain pomon vastuulla. Työssä jaksaminen on yhteisvastuuta.

Perheissä yhteisöllisyys on sukupolvien välistä huolenpitoa. Se on vastuunottoa ikääntyvien vanhempien ja lähimmäisten hoivasta ja hyvästä vanhuudesta. Se on sukupolvien välistä yhteydenpitoa ja välittämistä.

Hyvät kuulijat!

Toinen onnellisuuden lähde, jota lailla ei saa pakotetuksi kaikkien kansalaisten subjektiiviseksi oikeudeksi, on terveys. Terveys on yksi keskeisimmistä hyvinvointimme ja onnellisuutemme lähteistä. Olen hyvin hyvilläni siitä, että Matti Vanhasen toisen hallituksen yksi keskeisimmistä ja kaikki hallinnonalat poikkileikkaavana painotuksena on terveyden edistämisen politiikkaohjelma. Kiteytettynä sen yksi tärkeimmistä tavoitteista on se, että niin valtionhallinnon kuin kuntien hallinnoinnissa otettaisiin huomioon aina päätösten terveysvaikutukset.

Terveysnäkökulman huomioiminen politiikassa on konkreettisesti vaikkapa sitä, että esimerkiksi 3-set kuntatrio, Siilinjärvi, Nilsiä ja Maaninka luottamus- ja virkamiesjoukkoineen ottaa huomioon päätöksissään niiden vaikutukset kuntalaisten hyvinvointiin. Se on sitä, että ymmärretään, että ne palvelut joiden käyttäjät ovat suurelta osin juuri niitä heikompia, joiden ääni ei kauas kantaudu, että heidän tarpeisiinsa pystytään vastaamaan mahdollisimman lähellä. Heikompien ja hauraampien palveluja ei keskitetä ja viedä kauemmaksi. Jäljellä olevat kyläkoulut pyritään säilyttämään kuntien yhteistyönä. Vanhusten asumis- ja hoivapalvelut suunnitellaan ja toteutetaan lähellä asuinseutuja ja lähiomaisverkostoa. Ihmisiä ei revitä juuriltaan ja pois rakkaittensa luota elämän viime metreillä. Terveysnäkökulman huomioiminen on myös sitä, että palveluliikenne - paliautot - ulotetaan kuntien syrjäseuduillekin niin, että raihnaisemmatkin ihmiset pääsevät asioimaan suhteellisen vaivattomasti. Itse asiassa terveysnäkökulman huomioiminen näissä asioissa on juuri yhteisöllisyyden tukemista.

Lailla ei myöskään pystytä määräämään ihmistä tekemään työnsä hyvin. Voi, kuinka moni asia sujuisikaan paremmin ja monta mielipahaa vältettäisiin, jos työntekijä, virkamies taikka vaikkapa luottamustehtävässä oleva teroittaisi itselleen säännöllisin väliajoin, että miksi tätä työtä teen. Ketä varten?

Peräänkuulutan palvelukulttuurin pikaista elvyttämistä! Ketä varten kunnassa kaavoitetaan? Ketä varten terveyskeskuksen vuodeosasto on? Ketä varten kaupan kassa tekee työtään? Tai siivooja? Tai seurakunnan luottamustehtävässä oleva? Ihmistä varten! Turha pönäkkyys pois! Nöyränä elämälle oleminen ei ole nöyristelyä. Lähimmäisenrakkautta ja käytöstapoja ei voi lailla määrätä, mutta sen voi jokainen sydämessään säätää.

Hyvät kuulijat!

Toki olen hyvilläni joistakin asioista, mitä vuoden vanha Vanhasen toinen hallitus on saanut aikaan. On hienoa, että vihdoin tämän hallituskauden aikana aloitetaan Kallan siltojen peruskorjaus ja poistetaan kohtuuton kansalaisten turvallisuusriski yhdeltä maamme liikenteellisistä valtasuonista.

Olen hyvilläni, että pienituloisten eläkeläisten asema parani merkittävästi, kun tämän vuoden alusta tehtiin tuntuva tasokorotus kansaneläkkeeseen. Samaan aikaan tasokorotuksen kanssa tuli voimaan kuntakalleusluokituksen poisto. Monelle kansaneläkeläiselle tämä merkitsi yli 40 euron korotusta kuukausituloon.

Kansaneläkkeen tasokorotus nosti myös leskeneläkettä, pitkäaikaistyöttömien eläketukea, täysimääräistä maahanmuuttajan erityistukea, maatalousyrittäjien luopumistukea, maatalousyrittäjien sukupolvenvaihdoseläkettä, ylimääräistä rintamalisää sekä sotilasavustusta.

Osana nuorten syrjäytymisen ehkäisyä vahvistettiin ns. ammattistarttia sekä käynnistettiin laajennettu työssä oppimisen kokeilu, joissa molemmissa tavoitteena etenkin ammatillisen koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen.

Suomi tarvitsee nyt erityisesti kädentaitajia. Siksi ammatillisen koulutuksen paikkoja lisättiin jo 2008 alusta 2200 aloituspaikalla, opetusministeriö tulee esittämään paikkojen lisäämistä väliaikaisesti edelleen, sillä ikäluokat ovat nyt suurimmillaan.

Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä asetti lokakuussa 2007 masennuksen ehkäisyyn ja masennuksesta johtuvan työkyvyttömyyden vähentämiseen tähtäävän MASTO -hankkeen. Hankkeessa paneudutaan työhyvinvoinnin ja mielenterveyden tukemiseen, masennuksen ehkäisemiseen, masennuksen hoidon tehostamiseen sekä kuntoutuksen ja hyvien sairauspoissaolokäytäntöjen kehittämiseen. Hankkeen tarkoituksena on tukea työssä jatkamista ja työhön paluuta masennuksen yhteydessä sekä vähentää masennusperusteista työkyvyttömyyttä

Hyvät ystävät!

Onnellisuutta ja terveyttä ei laein eikä budjettirahoin taata. Elämämme positiivisen perushyrinän teemme me itse. Omilla valinnoilla on merkitystä. Omalla elämänasenteella on merkitystä. Yhteiskuntaa tarvitaan silloin, kun omat voimat eivät riitä. Sitä turvaverkostoa rakennetaan valtion ja kuntien yhteistyönä. Yhteistyön tekijöinä ovat poliitikot niin täällä kunta- kuin valtakunnankin tasolla, virkamiehet ja tavalliset ihmiset, kuntalaiset. Se, millaista tulevaisuutta tälle seudulle rakennetaan, riippuu siitä, millä painotuksin ratkaisuja tehdään. Mielestäni keskiössä tulee olla ne heikommat ihmiset, ne joiden ääni ei oikein tahdo kuulua. Eniten politiikkaa ja terveitä kuntarakenteita- ja palveluja tarvitsevat ne, jotka eivät ole vahvoilla. Siihen tarvitaan yhteen hiileen puhaltavaa yhteistyön politiikkaa.