Diabetes ei ole leikin asia

Verkkolehti Apila 14.1.2008

Suomella on edessä haaste, jonka terveysalan ammattilaiset tiedostavat, mutta joka on nousemassa vasta pikku hiljaa yleiseen keskusteluun: diabetes. Tämä yllättävän yleinen ja yhä lisääntyvä kansansairaus uhkaa lisäsairauksineen räjäyttää terveydenhoidon kustannukset tulevina vuosina huimaan kasvuun, ellei tilanteeseen puututa.

Diabetes on maailmanlaajuisesti kasvava kansantauti. Yli 240 miljoonaa ihmistä sairastaa sitä, ja joka 10. sekunti yksi ihminen kuolee siihen. Diabetes kuuluu neljän yleisimmän kroonisen sairauden ryhmään. Joka vuosi ilmaantuu 6 miljoonaa uutta diabetestapausta. Diabetes on globaalisti jo suurempi tappaja kuin aids.

Diabetes on noussut Suomessakin yhdeksi merkittävimmistä kansanterveysongelmista. Jopa puolen miljoonan suomalaisen arvioidaan sairastavan diabetesta. Vajaalla puolella 45-74 -vuotiaista miehistä ja joka kolmannella naisella on aikuistyypin diabetes tai sen esiaste. Puolet kaikista diabeetikoista eli reippaasti yli 200 000 suomalaista sairastaa tyypin 2 diabetesta tietämättään.

Huolestuttava kehityssuunta on, että tautia todetaan entistä enemmän nuorilla ja jopa lapsilla. Erityinen riskitekijä kakkostyypin diabeteksen kehittymiselle on ylipaino. Tämän lisäksi vähäinen liikunta ja kehno ruokavalio ovat keskeisiä riskitekijöitä.

Arvioidaan, että 10 vuoden kuluessa lapsilla ja nuorilla ilmenevä tyypin 2 diabetes tulee olemaan yleisempi kuin tyypin 1 diabetes. Japanissa tilanne on jo tämä.

Professori Tero Kankaan tutkimusten mukaan diabeetikkojen hoito muodostaa Suomessa 12 prosenttia koko maan terveydenhoitokustannuksista. Kustannuksista suurin osa aiheutuu aikuistyypin diabeteksesta ja erityisesti siihen liittyvistä lisäsairauksista. Diabeteksen hoidon kokonaiskustannuksia on kuitenkin tutkittu vain vähän.

Diabetes tulee aiheuttamaan nykyistä paljon suuremmat kustannukset tulevaisuudessa, jos emme kykene puuttumaan ongelmaan pikaisesti. Riittämättömästi hoidettuina diabeetikot joutuvat käyttämään runsaasti terveydenhuollon palveluja, mikä tulee kalliiksi. Ennen kaikkea olisi pyrittävä ehkäisemään diabeteksen syntyä elintapojen muutoksilla. Myös diabeteksen hoitoon ja sen laatuun on panostettava.

Jätin joulukuussa eduskunnassa keskustelualoitteen ajankohtaiskeskustelun käymiseksi diabeteksen muodostamasta kansanterveydellisestä ongelmasta. Yhteensä 101 kansanedustajaa allekirjoitti aloitteeni.

Vähintään puolet kansanedustajista näkee siis, että käsillä on vakavasti otettava haaste. Riskit tiedetään, samoin päälinjaukset ongelman ratkaisuun. Nyt on aika kääriä hihat toimeen tarttumiseksi - ennen kuin ne pitää kääriä insuliinin pistämistä varten.

Hannakaisa Heikkinen
kansanedustaja
Siilinjärvi