Tämän päivän perhepolitiikka on huomisen kuva: tavoitteena jaksava ja tyytyväinen perhe.

Jokainen perhe tarvitsee joskus apua ja tukea, jokaiselle on taattava oikeus turvalliseen ja tasapainoiseen kasvuympäristöön. Vanhemmat ovat yhteiskunnan työssä käyvää aktiiviväestöä, jotka ensisijaisesti kantavat vastuun kansantalouden kehittymisestä. Siksi perheiden ongelmat heijastuvat suoraan koko yhteiskuntaan. Vastaavasti työelämän kasvavat tehovaatimukset heijastuvat koteihin perheiden pahoinvointina. Työelämän laadun parantaminen ja työvoiman työssä pysyminen sekä toisaalta mahdollisimman varhainen puuttuminen työttömyyteen ja syrjäytymiseen nousevat tässäkin yhteydessä avainasemaan.

Perheenperustamiseen ja lastenhankintaan tulee kannustaa verotuksellisin ja asuntopoliittisin erityiskeinoin. Perheellisten opiskelijoiden asemaa ja toimeentuloa tulee kehittää, tätä selvittämään on asetettu työryhmä, jonka tehtävänä on ollut tutkia, kuinka opintotuen avulla voitaisiin parantaa niiden opiskelijoiden taloudellista toimeentuloa ja opiskeluedellytyksiä, joilla on huollettavanaan alaikäisiä lapsia. Työryhmän on tarkoitus jättää esityksensä huhtikuussa 2009.

Perhepalveluissa on huomioitava valinnan mahdollisuus ja panostettava lapsiperheiden tarvitsemiin lähipalveluihin. Peruskoulu ja lasten päivähoito on turvattava asuinpaikasta riippumatta niin, että vanhempien työssäkäynti ei käy ylivoimaiseksi. Lapsen hoito tai koulu tulee järjestyä sille paikkakunnalle, missä vanhempi käy töissä.

Perhevapaita on kehitettävä todellisiksi vaihtoehdoiksi lastenhoidossa, jotta vanhemmilla olisi enemmän aikaa lapsille. Sosiaali- ja terveysministeri Liisa Hyssälä on parhaillaan perustamassa työryhmää, jonka tehtävänä on selvittää perhevapaamallin uusimista. Työryhmän on tarkoitus aloittaa työ kuluvan kevään 2009 aikana.

Perusturvaetuuksien riittävyys tulee jatkossa arvioida vaalikausittain, kuten sosiaaliturvauudistusta valmisteleva Sata-komitea on esittänyt. Tällä vaalikaudella jo toteutuneilla lapsilisien, kotihoidon tuen ja yksityisen hoidon tuen sekä pienimpien äitiys-, isyys- ja vanhempainpäivärahojen merkittävillä korotuksilla on parannettu osaltaan lapsiperheiden taloudellista tilannetta. Lisäksi Sata-komitea linjasi kuluvan vuoden alussa perhe-etuuksien: lapsilisien, kotihoidon tuen sekä äitiys-, isyys- ja vanhempainrahojen sitomisesta kuluttajahintaindeksiin maaliskuun 2011 alusta lähtien. Tämä on ollut myös Keskustan pitkäaikainen tavoite. Näillä toimilla turvataan, ettei inflaatio pääse syömään perhe-etuuksien ostovoimaa.

Maahanmuuttajaperheiden, erityisesti lasten ja nuorten tarpeiden huomioiminen; tällä hetkellä noin 60 prosenttia maahanmuuttajista tulee Suomeen perhesyistä. Vaikka maahanmuuttoa osittain tarkastellaankin työvoimaresurssina, on tärkeää, että emme unohda myöskään sen humanitaarisia ulottuvuuksia. Maahanmuutto, sosiaalisten siteiden katkeaminen ja aikuisten kielitaidon puute voivat heikentää vanhemmuutta ja perheiden elämänhallintaa.