Palveluista säästö kallista

Savon Sanomat 12.8.2009

Investoinnit sosiaali- ja terveyspalveluihin tulisi nähdä osana talouden elvyttämistä, kirjoittaa Hannakaisa Heikkinen.

Läpi kesän on uutisoitu vanhusten jäämisestä taantuman jalkoihin. Tampereen Koukkuniemen vanhainkodissa vanhusten suihkussakäynnit kerrottiin sijaissäästöjen takia karsittavan kertaan kahdessa viikossa.

Monin paikoin vanhukset joutuvat olemaan sisällä jopa kuukausia pääsemättä ulkoilmaan. Kiireen takia ikäihmisten ei laitoksissa anneta aterioida omaan tahtiin, vaan ruoka syötetään. Tällöin ruokaa joutuu helpommin hengityselimiin, josta seuraa hengityselinsairauksia. Vanhukselle keuhkokuume on usein kuolemantuomio.

Viime vuonna terveydenhuollossa supistettiin säästöjen vuoksi toiminnoista lähes neljännes. Tänä vuonna säästöt mahdollisesti tuplaantuvat.

Osastoja on suljettu kesälomien ajaksi ja palkattavien sijaisten määrää on rajoitettu. Henkilökuntapulan takia helpointa on lääkitä vanhus omaan sänkyynsä nukkumaan. Vanhoja aviopareja erotetaan toisistaan - ei ehkä kauemmas kuin saman laitoksen eri kerroksiin, mutta yli 80-vuotiaille matka saattaa olla ilman apua ylittämätön.

Vanhusten hoivan pariin olisi helppoa työllistää lisäkäsiä. Niillä voitaisiin saada säästöjäkin. Joskus kipu-, uni- tai psyykelääkettä parempi hoito vaivoihin on seura, ulkoilu, kosketus, tunne perusturvasta ja ihmisenä kohtelusta. Lääkinnän tarvetta on todettu voivan vähentää niinkin yksinkertaisilla toimilla kuin yhteisillä laulu- tai ulkoilutuokioilla.

Kyse ei ole pelkästään inhimillisyydestä. Jos vaikkapa vanhusten kotihoidon käyntikertoja vähennetään ja palvelut rajoitetaan välttämättömään, se heijastuu kalliimman laitoshoidon tarpeen kasvuna.

Vastaavasti jos laitoksissa asuvien vanhusten istumaan nostamisessa, henkisestä hyvinvoinnista, puhumattakaan puhtaudesta tingitään, näkyy se pian vanhusten kunnossa ja toimintakyvyssä sekä lääkehoidon tarpeen lisääntymisenä.

Professori Matti Rimpelä huomioi, että hyvinvointikehitystä tarkastellaan useimmiten pahoinvoinnin kautta, jolloin voimavarat sitoutuvat pääosin pahoinvoinnin hoitamiseen. Väestön hyvinvointiin vaikuttavat huomattavasti enemmän ne peruspalvelut, joilla tuetaan terveyttä ja toimintakykyä.

Samoin lasten ja nuorten peruspalveluissa säästö kääntyykin helposti kuluksi.

Tutkimustieto 1990-luvun laman leikkausten vaikutuksesta lapsiin, nuoriin ja lapsiperheisiin näyttää, että leikkaukset peruspalveluissa ja ennaltaehkäisevässä työssä johtavat myöhemmin kalliimpien erityispalvelujen tarpeen kasvuun.

Valtion investoinnit sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaetuuksiin tulisikin nähdä yhtenä osana talouden elvyttämistä. Sosiaali- ja terveydenhoidolla sekä hyvinvointipalveluilla investoidaan tulevaisuuteen ja väestön hyvinvointiin siinä missä rakentamisellakin.

Hannakaisa Heikkinen
kansanedustaja (kesk.)