Lyhytnäköistä säästämistä

Iisalmen Sanomat 26.6.2009

Talouden elpymisen odotetaan alkavan ensi vuonna, mutta useiden pankkien sekä ennustelaitosten mukaan talous kääntyisi kasvuun vasta vuonna 2011. On myös arvioitu, että maailmantalous syventyy vielä entisestään ja näin ollen on olemassa myös uhka, että taantuma muuttuisi globaaliksi lamaksi.

Mikäli maailmantalous alkaisi toipua taantumasta jo ensi vuoden aikana, olisivat myös Suomen kansantalouden näkymät vuonna 2011 jälleen valoisampia. Olemme kuitenkin monin tavoin käännekohdassa. Tosiasia on, että taantumaa edeltäviin kasvulukuihin emme tule enää pääsemään, sillä jatkossa väestön ikääntyminen ja sen seurannaisvaikutukset tulevat vaikuttamaan osaltaan talouden kasvupotentiaaliin. Helpot vuodet ovat ainakin joltain osin nyt takanapäin ja edessä on monia hankalia päätöksiä.

Nykyinen haastava taloustilanne vaikuttaa kuntiimme monin eri tavoin; ennen kaikkea tiukentamalla kuntataloutta entisestään. Taantuma heijastuu muun muassa kuntien palvelutuotantoon. Viime vuonna esimerkiksi terveydenhuollossa supistettiin säästöjen vuoksi toiminnoista lähes neljännes. Tänä vuonna säästöt tulevat terveys- ja sosiaalialan ammattijärjestö Tehyn mukaan tuplaantumaan. Osastoja suljetaan kesälomien ajaksi aiempaa enemmän ja palkattavien sijaisten määrää rajoitetaan. Kesäkuun alussa uutisoitiin (Aamulehti 5.6.09) Tampereen Koukkuniemen vanhainkodin hälyttävistä sijaissäästöistä ja miten ne karsivat esimerkiksi vanhusten suihkussakäynnit vain kertaan kahdessa viikossa.

On selvää, että tulojen pienentyessä menoja on vastaavasti hillittävä, mutta usein säästö- ja karsintalistat ovat valitettavan lyhytnäköisiä. Jos esimerkiksi vanhusten kotihoidon käyntikertoja vähennetään ja palvelut rajoitetaan vain välttämättömään, tulee se heijastumaan kalliimman laitoshoidon tarpeen kasvuun. Vastaavasti jos laitoksissa asuvien vanhusten ulkoiluttamisesta, istumaan nostamisessa, henkisestä hyvinvoinnista, puhumattakaan puhtaudesta aletaan tinkiä, voimme olla varmoja, että tällaiset toimenpiteet tulevat näkymään vanhusten kunnossa ja toimintakyvyssä ja myöskin lääkehoidon tarpeen lisääntymisessä.

Jo ennen talouden taantumaakin oli havaittavissa huonoa kehitystä meidän suomalaisten hyvinvoinnissa. Väestön hyvinvoinnin kehitykseen vaikuttavat keskeisesti peruspalvelut, joilla tuetaan väestön terveyttä ja toimintakykyä ja hoidetaan alkavia ongelmia lähellä lapsiperheitä, lapsia, nuoria, työikäisiä ja vanhuksia.

Taantuma ja sen kautta kiristynyt kuntatalous ei saa vähentää peruspalveluiden ja ennaltaehkäisevän työn osuutta kuntien talousarvioissa ja palvelutarjonnassa. Tosiasia on, että säästäminen peruspalveluissa johtaa myöhemmin vain kalliimpien erityispalvelujen tarpeen kasvamiseen. Valtion investoinnit sosiaali- ja terveyspalveluihin ja sosiaaliturvaetuuksiin tulisi nähdä myös yhtenä osana talouden elvyttämistä, sillä tosiasia on, että sosiaali- ja terveydenhoidolla sekä hyvinvointipalveluilla investoidaan tulevaisuuteen ja väestön hyvinvointiin siinä missä esimerkiksi rakentamisellakin.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Kiuruvedeltä.