Keskustelu työurien pituuksista ei ole pelkästään eläkeikäkysymys

Iisalmen Sanomat ja Suomenmaa 30.4.2009

Monen suulla on sanottu, että Keskustan tulee tuoda arvonsa nykyistä vahvemmin esille. Alkiolaisuuden yksi kantavista arvoista läpi vuosikymmenien on ollut kansalaisten tasa-arvoinen oikeus sivistykseen ja koulutukseen. Mielestäni elämänhallinnalliset taidot ovat olennainen osa sivistystä. Tämä on valitettavasti unohtunut opetuksen ja koulutuksen suunnittelussa. Keskustan tulee nostaa työelämävalmiudet esille keskusteltaessa työurien pituudesta. Puolueemme tulee ottaa vahvempi rooli koulutuspolitiikassa ja näytettävä tie työurien pidentämiseen antamalla nuorille työelämävalmiuksia muuttamalla opetuksen painopistealueita.

Tällä hetkellä peruskoulun jälkeisissä opinnoissa keskitytään lähinnä kädentaitojen tai asiaosaamisen kehittämiseen, mitkä sinänsä ovat tärkeitä alueita, mutta näiden lisäksi tarvitaan myös laajempaa ymmärrystä omaan jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Tilanne ammatti- ja jatko-opinnoissa on sama kuin peruskoulussa: lapsemme ovat maailman huippuja matematiikassa ja luonnontieteissä, mutta moni heistä voi henkisesti pahoin. Peruskoulun jälkeinen opiskelumaailma tarjoaa hyvät kädentaidolliset ja tietopohjaiset valmiudet, mutta mitä hyötyä niistä on jos työelämään valmistuvan nuoren oman elämänhallinnan taidot ovat hukassa tai hän ei yksinkertaisesti ymmärrä työyhteisön pelisääntöjä?

Esimerkiksi masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien määrä on kymmenkertaistunut 80-luvun alkuvuosista. Masennuksen ja loppuun palamisen syynä ovat usein ongelmat työyhteisössä. Samanaikaisesti kun suuret ikäluokat siirtyvät eläkkeelle, pysyy työikään varttuvien nuorten määrä pienenä ja heidän toiminta- ja työkykynsä merkitys korostuu. Estettävissä olevan pahoinvoinnin vuoksi menetetään jokaisessa ikäluokassa tuhansia henkilötyövuosia työuran alusta alkaen, mikä osaltaan nostaa käytettävissä olevan työvoiman hintaa.

Työyhteisöjen ongelmat johtuvat paljolti siitä, ettei ihmisillä ole yksinkertaisesti riittäviä valmiuksia toimia osana työyhteisöä. Tästä syystä jatkossa tarvitaan selkeästi laajempaa ymmärrystä omaan jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Tämä vaatii uudenlaista työelämäasioiden esilletuontia opiskelujen osana. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että on uskallettava tehdä uudenlaisia painotuksia opintojen sisältöihin, jotta meille kasvaa tasapainoisia ja vastuunsa kantavia nuoria, jotka jaksavat ja pärjäävät niin työmaailmassa kuin elämässä yleensäkin. Tämän vuoksi työhyvinvointi tulee jatkossa sisällyttää osaksi ammatti- ja jatko-opintoja.

Hannakaisa Heikkinen
kansanedustaja (kesk.)
Kiuruvesi