Ex-
Uusimmat kuvat
Lisää rahaa vai uudenlaista ajattelua?Suomenmaa 3.3.2009
Suurin syy ennenaikaiseen eläköitymiseen ja pitkiin sairauslomiin on masennus. Suomessa masennusperusteiset eläkemenot olivat vuonna 2007 491 miljoonaa ja sairauspäivärahakustannukset 109 miljoonaa euroa. Toissavuonna masennuksen takia oltiin poissa töistä 2,5 miljoonaa päivää. Viime vuoden lopussa masennuksen takia ennenaikaisesti eläkkeellä oli jo noin 37 000 suomalaista. Tyypin II diabetesta sairastaa jopa puoli miljoonaa suomalaista. Juuri päättyneen diabeteksen ehkäisyhankkeen yhteydessä löytyi 20 000 sairastumisriskissä olevaa suomalaista, tuhannet heistä sairastivat tietämättään jo diabetesta. Tuoreen tutkimuksen mukaan diabetes nielee terveydenhuollon kustannuksista vuosittain noin 1,5 miljardia euroa. Työuupumisesta johtuvien sairauspäivien jatkuva lisääntyminen ja työntekijöiden ennenaikainen eläköityminen kertovat, ettei suomalaisilla työpaikoilla voida hyvin. Työssä jaksaminen - niin nyt taantuman aikana kuin sen jälkeenkin- on avaintekijä koko maamme hyvinvoinnille! Työelämä ja -tahti ovat kiristyneet; töitä paiskotaan nyt yhä enemmän ja tehokkaammin. Työn tehokkuuden lisäämisestä tai työurien pidentämisestä on kuitenkin turha unelmoida, jos ihmisiä ei saada jaksamaan ja mieluiten jopa viihtymäänkin työyhteisössään. Ilman sitä tuottavuuden kasvun hinta on inhimillisesti katsottuna liian kova. Sairaanhoitomenot ovat 2000-luvulla rasittaneet yhä enemmän kuntien taloutta. Vaikka hyvinvoinnin ja terveyden merkitystä ei voida koskaan mitata täysin rahassa, on selvää, että edellä esitetyt luvut ovat liikaa ja rahassa mittaamattoman inhimillisen kärsimyksen lisäksi aivan liian kallis menoerä niin kunnille kuin koko yhteiskunnalle. "Lääkkeet" olisivat kuitenkin yksinkertaisia. Tehokkaalla ennaltaehkäisyllä voidaan vaikuttaa väestön terveyteen ja toimintakykyyn ja sitä kautta terveyspalvelujen tarpeeseen. Kysymys on mitä suurimmassa määrin terveiden elintapojen ja elinolosuhteiden edistämisestä eri yhteiskuntaelämän tahoilla. Tähän tarvitaan aivan uudenlaista ajattelua. Kuntien tehtävä on tuottaa palveluja kuntalaisille. Sekä kuntalaisille että kuntataloudelle on merkityksellistä, mitä palveluja tuotetaan. Tällä hetkellä pyritään budjetit naukuen tarjoamaan lakisääteiset, alati veroeuroja enemmän nielevät sairaanhoitopalvelut. Parasta kuntatalouden hoitoa olisi muuttaa rakenteita ennaltaehkäisyn suuntaan. Terveyden edistämistyössä tulee hyödyntää elämänkaariajattelua. Ihmiset tulee pystyä tavoittamaan terveyden edistämistoimilla yhä paremmin heidän elämänsä joka vaiheessa; vauvasta vaariin ja mummoon. Ensiarvoisen tärkeää on tavoittaa etenkin heikoimmassa asemassa olevat, ne jotka eivät etenekään tavallisen elämänkaaren mukaisesti, jääden opiskelija- ja työterveyshuollon ulkopuolelle. Heidän tavoittamiseksi tulisi perustaa kuntiin terveysneuvoloita, joiden kautta ohjattaisiin esimerkiksi eläkkeelle jäävät ja työttömät terveeseen elämään; käyttämään työstä vapautunutta aikaa liikuntaan ja muihin myös henkistä hyvinvointia tukeviin harrastuksiin. Terveyden edistämisen politiikkaohjelma lukeutuu Matti Vanhasen II hallituksen tärkeimpiin politiikkaohjelmiin. Ohjelma ja terveyden edistäminen yleensäkään ei ole saanut vielä ansaitsemaansa painoarvoa. Vaikka päätöksen pitää omasta hyvinvoinnista huolta tekee lopulta jokainen itse, tarvitsevat kuntalaiset oikeaa tietoa elintapa- ja ravitsemusvalintojensa pohjalle. Tiedon aktiivinen tarjoaminen, oman kunnan palveluista tiedottaminen ja terveyttä tukevan elinympäristön luominen on päätöksentekijöiden ja viranomaisten tehtävä. Mikään ei kuitenkaan muutu, jos kunnan johdossa ei ymmärretä terveyden edistämisen merkitystä.
kansanedustaja (kesk.), TtM
|