Terveys ja hyvinvointi politiikan keskiöön

Savon Sanomat 25.2.2009
(lehdessä kirjoitus oli otsikoitu uudelleen ja hieman lyhennetty, tässä kirjoitus alkuperäisessä muodossaan)

Tällä hetkellä haastava taloustilanne kiristää kuntataloutta, mutta jo ennen taantumaa monissa kunnissa tuskailtiin alati kasvavien terveysmenojen kanssa, terveydenhuollon lohkaistaessa ison osan kuntien budjeteista.

Yleisesti ottaen suomalaisten terveys on nyt parempi kuin koskaan aiemmin, mutta samanaikaisesti on havaittavissa monia suomalaisten terveyteen vaikuttavia epäterveellisiä kehityspiirteitä; väestön lihominen, alkoholin käytön kasvu ja masentuneisuus. Lisääntyvien sairauksien kärjessä vyöryen etenee tyypin II diabetes.

Suomessa suurin syy ennenaikaiseen eläköitymiseen ja pitkiin sairauslomiin on masennus. Suomessa masennusperusteiset eläkemenot olivat vuonna 2007 491 miljoonaa ja sairauspäivärahakustannukset 109 miljoonaa euroa. Toissavuonna masennuksen takia oltiin poissa töistä 2,5 miljoonaa päivää. Viime vuoden lopussa masennuksen takia ennenaikaisesti eläkkeellä oli jo noin 37 000 suomalaista.

Tyypin II diabetesta arvioidaan sairastavan jopa puoli miljoonaa suomalaista. Juuri päättyneen aikuistyypin diabeteksen ehkäisyhankkeen (DEHKO) yhteydessä löytyi 20 000 sairastumisriskissä olevaa suomalaista, tuhannet heistä sairastivat tietämättään jo diabetesta. Vuonna 2007 pelkästään diabeteslääkkeisiin käytettiin noin 250 miljoonaa euroa. Tuoreen tutkimuksen mukaan diabetes nielee terveydenhuollon kustannuksista vuosittain noin 1,5 miljardia euroa.

Vaikka hyvinvoinnin ja terveyden merkitystä ei voida koskaan mitata täysin rahassa, on selvää, että tällaiset luvut ovat ehdottomasti liikaa ja rahassa mittaamattoman inhimillisen kärsimyksen lisäksi aivan liian kallis menoerä niin kunnille kuin koko yhteiskunnalle.

Päätöksen pitää omasta hyvinvoinnista huolta tekee jokainen lopulta itse. Ihmiset tarvitsevat kuitenkin oikeaa tietoa elintapa- ja ravitsemusvalintojensa pohjalle. Tiedon aktiivinen tarjoaminen -myös oman kunnan palveluista - ja terveyttä tukevan elinympäristön luominen on päätöksentekijöiden ja viranomaisten tehtävä. Tähän työhön poliitikoiden ja virkamiehien tulee sitoutua.

Terveyden edistämisen politiikkaohjelma lukeutuu pääministeri Matti Vanhasen toisen hallituksen tärkeimpiin politiikkaohjelmiin. Ohjelma ja terveyden edistäminen yleensäkään ei ole saanut vielä ansaitsemaansa painoarvoa. "Leipäpoliitikot" ovat usein kiinnostuneempia itse vallasta kuin työstä kansakunnan hyvinvoinnin lisäämiseksi. Terveyden ja hyvinvoinnin monipuolinen edistäminen tulee nostaa tulevaisuudessa keskeisemmin politiikan kärkiaiheiden joukkoon. Eilen tiistaina terveyden edistäminen pääsi ansaitsemaansa keskiöön Iisalmessa järjestetyssä Terve ja hyvinvoiva Ylä-Savo - seminaarissa.

Hannakaisa Heikkinen

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja ja eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Kiuruvedeltä.