Kannattaako panostaa terveyteen?

Iisalmen Sanomat 29.1.2009

Terveys ja hyvinvointi ovat elämän tärkeimpiä arvoja. Hyvinvoinnin ja terveyden merkitystä ei voida koskaan mitata täysin rahassa, mutta jotain arvioita ja laskelmia hyvinvointi- ja terveysongelmien kustannuksista voidaan tehdä.

Suomessa suurin syy ennenaikaiseen eläköitymiseen ja pitkiin sairauslomiin on masennus. Masennusperusteisista työkyvyttömyyseläkkeistä ja sairauspoissaoloista aiheutui vuonna 2007 yhteensä noin 600 miljoonan euron kustannukset. Ennenaikaisesti eläkkeellä masennuksen takia on noin 37 000 suomalaista.

Vastaavasti aikuistyypin diabetesta arvioidaan sairastavan jopa 500 000 suomalaista, heistä noin 200 000 tietämättään. Professori Tero Kangas on ennustanut, että diabeteksen hoitokulut voivat pahimmassa tapauksessa olla vuonna 2010 jo 27,5 % terveydenhuollon kokonaismenoista. Professori Kankaan laskuopin mukaan pelkästään diabeteksen osuus vuoden 2006 terveydenhuollon kokonaismenosta oli n. 3,7 miljardia euroa.

Terveydenhuolto lohkaisee ison osan valtion ja kuntien budjeteista. Rahat sairauksien hoitoon on löydettävä tavalla tai toisella. Sairauksien hoitoon uppoavien miljardien vastapainona voidaan verrata, että terveyden edistämiseen ohjataan valtion kautta vuoden 2009 budjetissa ainoastaan 9,3 miljoonaa euroa.

Vuoden alussa toimintansa aloittaneen uuden Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tehtäväksi laitoksen johtaja Pekka Puska nimeää (Suomenmaa 9.1.) suomalaisten terveyden tutkimisen ja edistämisen sekä pyrkimyksen ylläpitää ja parantaa väestön terveyttä.

Laitos tarjoaa puolueetonta ja asiantuntemukseen perustuvaa tutkittua tietoa kuntapäättäjille, kansalaisille sekä muille sidosryhmille. Tässä yhteydessä keskeiseksi haasteeksi nousee kuitenkin se, miten kaikki tuotettu tieto saadaan siirretyksi ja hyödynnettyä käytännön tasolla. Tätä samaa asiaa myös johtaja Puska pitää suurena kysymyksenä.

Kunnat ovat keskeisessä ja tärkeässä osassa väestön hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Ilman kuntien luottamushenkilö- ja virkamiesjohdon sitoutumista ei kuitenkaan pystytä saavuttamaan erilaisten ohjelmien, periaatepäätösten ja suositusten tavoitetta eli kuntalaisten parempaa hyvinvointia ja terveyttä.

Kuntien todella kannattaa satsata kaikkien ja kaikenikäisten kuntalaisten terveyden edistämiseen, sillä nämä panostukset ovat myös keskeisiä kuntatalouden hoitokeinoja. Valitettavasti kuntalaisten terveyteen panostaminen ei tuo kuitenkaan "pikavoittoja" vaan on ikään kuin riskirahoitusta, sillä kuntalaisten kohentunut terveys ja vähäisempi sairastavuus näkyvät säästöinä usein vasta muutaman vuoden viiveellä.

Viime kädessä päätöksen pitää omasta hyvinvoinnista huolta, tekee jokainen itse. Omasta tahdosta on kiinni, että arkiruokamme on terveellistä ja päivästä löytyy aikaa myös liikunnalle, unohtamatta muutenkaan henkistä hyvinvointiamme.

Päätösten ja elintapavalintojen pohjalle tarvitaan tietoa. Tiedon tarjoaminen ja terveyttä tukevan elinympäristön luominen on päätöksentekijöiden ja viranomaisten tehtävä.

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja Kiuruvedeltä.