Säästöjä hinnalla millä hyvänsä?

Savon Sanomat 17.12.2008

Valtionhallinnon tuottavuusohjelma raamitettiin Vanhasen I hallitusohjelmassa, jolloin valtiovarainministeriötä luotsasi ensin Kalliomäki (sd) ja loppukaudesta Heinäluoma (sd). Vanhasen II hallitus jatkaa ohjelman eteenpäinviemistä, nyt hankkeen koordinaatiovastuuministerinä on Katainen (kok.). Tuottavuusohjelman tarpeellisuus on kiistaton: työikäisten vähetessä ja vanhusväestön lisääntyessä työn tuottavuuden on kasvettava, toimintojen tehostuttava ja työntekijöiden riitettävä myös julkisen sektorin ulkopuolelle.

Tuottavuutta tavoitellaan kehittämällä työmenetelmiä ja johtamista, hyödyntämällä uutta teknologiaa ja parantamalla yhteistyötä muiden toimijoiden kanssa. Oikein toteutettuna tuottavuuden lisääminen parantaa työelämän laatua, työhyvinvointia ja lisää tehtävien houkuttelevuutta. Näihin tavoitteisiin Keskusta on sitoutunut.

Valitettavasti koko tuottavuusohjelman eteenpäinviennin ajan sitä ovat leimanneet väärät tekijät. Kalliomäen aikaan, Paavo Lipposen (sd) ollessa puolueensa johtajana, tuottavuusohjelmasta tulikin henkilöstön leikkauslista. Kataisen aikaan tuottavuusohjelmassa on korostunut kokoomuslainen yltiöpäinen usko, että säästöjä saadaan ulkoistamalla ja yksityistämällä toimintoja. Tästä huolestuttavana esimerkkinä oli taannoinen linjaus ulkoistaa vankien ruokahuolto. Se olisi tullut miljoona euroa kalliimmaksi kuin toiminnan hoitaminen julkisella sektorilla.

Tuottavuusohjelmaa on arvosteltu kovin sanakääntein niin eduskunnasta kuin myös valtion työntekijöiden taholta. On selvää, että jokaisessa organisaatiomuutoksessa epävarmuus ja ylipäänsä tuttujen toimintatapojen muuttuminen aiheuttavat torjuntaa. Välillä on haasteellista erottaa, mikä osa arvostelusta on "vain" muutosvastarintaa ja mikä johtuu todellisesta huolesta siitä, että tuottavuusohjelman linjaukset vaarantavat kansalaisten palvelujen saannin.

Politiikkaa on tehtävä ajassa. Tuottavuusohjelmaa on tähän syksyyn saakka saatu viedä eteenpäin suurimpana huolena uhkaava työvoimapula. Nyt on tilanne toinen. Hallituksen on arvioitava, millaisia kurssin muutoksia tuottavuusohjelmaan tarvitaan. Esimerkiksi työ- ja elinkeinokeskusten ja -toimistojen toimintakyky on aivan oleellisen tärkeä tulevina kuukausina. Myöskään yhtään uutta työtöntä ei valtio saa ulkoistamistoimillaan tehdä.

On kuitenkin räikeää julkisuuden tavoittelua vaatia koko tuottavuusohjelman pysäyttämistä. Käsillä oleva talouden alamäki ei poista sitä tosiasiaa, että iso osa työvoimastamme siirtyy lähivuosina eläkkeelle ja että ihmisten työhyvinvointia ja työmenetelmiä on kehitettävä. Niihin haasteisiin tuottavuusohjelmalla pyritään vastaamaan. Valitettavasti vetovastuussa kulloinkin olleet tahot ovat nähneet tuottavuuden kapeakatseisesti vain säästettyinä henkilötyövuosina. Suosittelen lämpimästi työelämään tutustumisjaksoa.

Hannakaisa Heikkinen

Kirjoittaja on keskustan kansanedustaja ja eduskunnan työelämä- ja tasa-arvovaliokunnan jäsen Kiuruvedeltä.