Terveyden edistäminen on parasta kuntatalouden hoitoa

Koillis-Savo 17.11.2008

Viime maanantaina järjestettiin Kuopiossa mielenkiintoinen erityisesti Itä-Suomen läänin kuntapäättäjille ja kuntien johtaville virkamiehille suunnattu työkokous "Hyvinvoiva ja terve kunta". Tilaisuus kuului hallituksen terveyden edistämisen politiikkaohjelman toimenpiteisiin, ja tilaisuuden tärkein viesti kuntapäättäjille oli, että terveyden edistämiseen panostaminen ovat yksi keskeinen kuntatalouden hoitamiskeino. Valitettavasti en ollut havaitsevinani yhtään osallistujaa Juankoskelta, Kaavilta tai Tuusniemeltä.

Kuntien eläkevakuutuksen toimitusjohtaja Markku Kauppinen puhui kuntien henkilöstöhallinnon merkityksestä kuntataloudelle. Hän totesi jotakuinkin niin, että kunnissa keskitytään usein ns. "kovaan" hallintoon eli kuntatalouden hoitoon ja samalla ei tajuta, että "pehmeät" hallinnolliset asiat, kuten esimerkiksi kuntien työntekijöiden työhyvinvoinnista huolehtiminen ovat niitä asioita, jotka kunnossa ollessaan säästävät kuntien budjettivaroja. Ja päinvastoin: kun työhyvinvoinnista ei huolehdita, nielee se isojakin summia veroeuroja esimerkiksi sairauspoissaolojen, sijaisjärjetelyjen ja loppuun palamisen muodossa.

Toinen asia, mitä haluan korostaa, oli Kansanterveyslaitoksen johtaja Pekka Puskan huomio siitä, että eläköityneistä kuntalaisista ei pitäisi puhua vain kuluerinä, sillä kolmessakymmenessä vuodessa tapahtunut 65-vuotiaiden elinajan odotteen pidentyminen muutamalla vuodella on tuonut ikäihmisille lisää terveitä ja toimintakykyisiä vuosia. Elinajan pidentyminen ei siis ole näkynyt sairauksien ja toimintakyvyn rajoitusten lisääntymisenä. Tämä antaa pontta peräänkuuluttaa sitä, että kuntien todella kannattaa satsata kaikkien kuntalaisten terveyden edistämiseen, liikuntapaikkojen kuntoon ja saatavuuteen ja myös ennaltaehkäisevän terveydenhuollon palveluihin. Tiedoksi, että eduskunta päätti noin kuukausi sitten, että ensi vuoden alusta kaikki 75-vuotiaat (tähän saakka 80-vuotiaat) ovat oikeutettuja saamaan palvelutarpeen arvioinnin kunnasta sitä pyytäessään.

Koillis-Savon kunnissa käydään parhaillaan tiiviitä neuvotteluita tulevien valtuustojen, hallitusten ja lautakuntien paikoista. Toivon, että jokaisessa kunnassa uudet luottamustoimien haltijat todella perehtyvät siihen, mitä mahdollisuuksia kuntalaisten terveyteen panostaminen tuo kuntatalouden kannalta. Valitettavasti terveyteen panostaminen ei tuo "pikavoittoja" vaan on ikään kuin riskirahoitusta, sillä kuntalaisten kohentunut terveys ja vähäisempi sairastavuus näkyvät säästöinä usein vasta muutaman vuoden viiveellä. Toivottavasti kansan valittujen katse näkee pidemmälle kuin valtuustokauden mitan verran.

Hannakaisa Heikkinen
kansanedustaja (kesk.)