Pisan huipulla tuulee

Savon Sanomat 4.10.2008

Fyysisesti ja psyykkisesti oireilevien lasten ja nuorten määrä kasvaa jatkuvasti. Pahoinvoinnin näkyy muun muassa masentuneisuutena, haasteellisena käyttäytymisenä, syömishäiriöinä, päihteidenkäyttönä, yksinäisyyden- ja turvattomuudentunteen kokemisena.

Koulu- ja opiskeluterveydenhuolto ovat avainasemassa lasten ja nuorten ongelmien havaitsemisessa, varhaisessa puuttumisessa ja entistä vakavampien ongelmien syntymisen ennalta ehkäisemisessä. Tehtyjen selvitysten mukaan koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa toteutetaan tällä hetkellä kunnissa kuitenkin hyvin kirjavasti. Ehkäiseviä terveyspalveluja, erityisesti kouluterveydenhuoltoa, on paikoittain supistettu huomattavasti alle asiantuntijoiden ja valtakunnallisten suositusten.

Kouluterveydenhuollon alamäki sai alkunsa 90-luvun alussa, kun painopiste siirtyi ennaltaehkäisystä ja terveyden edistämisestä sairauksien hoitoon. Laman jälkeen terveyden edistämistä ei ole palautettu sille kuuluvaan arvoonsa. Nyt näiden "säästöjen" tulokset ovat nähtävissä muun muassa lasten hammasterveyden romahtamisena, lasten huostaanottojen lisääntymisenä, lastenpsykiatrian tarpeen kasvamisena sekä varmasti osaltaan myös viimeaikaisissa käsittämättömissä ja murheellisissa tapahtumissa.

Kouluterveydenhuollon suositusten mukaan yksittäisellä kouluterveydenhoitajalla saisi olla korkeintaan 600 oppilasta. Tällä hetkellä Suomen Terveydenhoitajaliiton mukaan yhdellä hoitajalla on vastuullaan keskimäärin 800 oppilasta. Terveydenhoitajaliiton mukaan jo pelkästään kouluterveydenhuoltoon tarvitaan välittömästi lisää 400 terveydenhoitajaa, jotta kouluterveydenhuollon suositukset toteutuisivat.

Stakesin tutkimusprofessori Matti Rimpelän mukaan kiireisimpinä tehtävinä terveydenhoitajien lisäämisen rinnalla on mielenterveys- ja sosiaalityön osaamisen lisääminen terveydenhoidon rinnalle sekä päätoimisten lääkäreiden saaminen koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon. Tärkeää on myös saada ne 16-17-vuotiaat nuoret, jotka eivät ole missään oppilaitoksessa kirjoilla, mukaan opiskeluhuollon piiriin, vähintään lastensuojelulain mukaisen lapsuuden päättymiseen saakka.

Oppilashuollon saattaminen säälliseen kuntoon vaatisi professori Rimpelän arvion mukaan 150 miljoonaa euroa lisärahaa. Esitetyn summan suuruusluokan arvioinnin yhteydessä on syytä huomioida, että esimerkiksi tänä vuonna Suomessa käytetään yli 500 miljoonaa euroa noin 16 000 lapsen huostaanottoon ja sijoittamiseen kodin ulkopuolelle.

Ainoastaan asekiellolla, valvonnan kiristämisellä eikä edes oppilashuollon resursseja lisäämisellä me emme pysty poistamaan näitä esiin tulleita ongelmia Tarvitsemme lisäksi inhimillisiä arvoja kaikissa toimissamme ja osa-alueilla, jotta yhteiskuntamme ei kadota kykyä rakastaa, tuntea myötätuntoa ja pitää huolta heikommista.

On tärkeää, että lapset saavat olla rauhassa lapsia, nuoret kasvaa turvallisesti aikuisiksi ja että aikuisilla on riittävästi tukea kasvatustyöhön. Tässä työssä myös järjestöjen ja seurakunnan rooli on korvaamaton. PISA-tutkimuksia tärkeämpään arvoon tulee nostaa ennen kaikkea sellaisten nuorten ja lasten kasvattaminen, joilla on taito ja kyky ajatella sydämellään, ottaa toiset ihmiset huomioon ja pärjätä näistä lähtökohdista käsin elämässään.

Hannakaisa Heikkinen, sh, TtM
kansanedustaja (kesk.)