Eduskunnalla budjettivaltaa?

Kuopion Kaupunkilehti 27.8.2008

Perustuslain mukaan "lainsäädäntövaltaa käyttää eduskunta, joka päättää myös valtiontaloudesta". Valtiontalouden hoitoa uudistettiin etenkin 90-luvulla, jolloin siirryttiin mm. tulosohjaukseen ja -budjetointiin sekä kehysohjaukseen.

Nykyisin suurimmista menoraameista sovitaan jo maaliskuun kehysneuvotteluissa, minkä mukaisesti ministeriöt valmistelevat oman hallinnonalansa talousarvioehdotukset. Syksyn budjettineuvotteluissa pyritään lähinnä pysymään aiemmin määriteltyjen raamien sisällä. Eduskunta on nykyään varmasti aiempaa paremmin informoitu, mutta sillä ei ehkä ole todellista valtaa muuttaa talousarvioesitystä. Mahdollisuuksia on käytännössä vain pieniin viilauksiin, valtionvarainministeriön ollessa pääosin ohjaimissa.

Kehitys on varmasti ollut perusteltua ja se on pääosin ollut myös positiivista. Mutta nykymalliakin tulee saada tarkastella ja pohtia, onko tällainen budjetin tekotapa kuitenkaan se paras tapa? Ja myös sitä, millainen päätösvalta budjettivarojen käytössä ja jaossa on hallinnonalansa ministerillä tai ministeriön virkamiehillä; onko valtaa jo liiaksi vai liian vähän?

"Elävä" esimerkki yksittäisen ministeri(ö)n (mieli)vallasta on taistelu hammaslääketieteen opetuksen takaisin saamiseksi Kuopioon. Itä-Suomen kansanedustajat ovat kiitettävästi toimineet asian puolesta, mutta toistaiseksi laihoin tuloksin. Käytännössä vain pääministeri Vanhasella ja valtiovarainministeri Kataisella on mahdollisuus nostaa asia keskiviikkona alkavaan budjettiriiheen. Ministeri Sarkomaalle asia on kunniakysymys, meille itäsuomalaisille kyse on terveydestä.

Hannakaisa Heikkinen