Savon rata vaatii koko Itä-Suomen yhteistyötä

Savon Sanomat 27.7.2008

Kesän kynnyksellä saatiin pitkästä aikaa toiveikkaita uutisia Savon radan korjaustöiden ja radan nopeutushankkeen etenemisestä. Savon radan parannus on välttämätöntä, tarkasteltiinpa sitä ilmasto- ja ympäristöpolitiikan, liikenneturvallisuuden tai aluepolitiikan näkökulmasta. Suunnan on oltava teiltä ja ilmasta raiteille.

Raideverkoston ylläpitäminen edellyttää jatkuvia investointeja, sillä rautatieliikenteen kilpailukyvyn kehittäminen vaatii matka-aikojen lyhentämistä entisestään. Esimerkiksi Kuopion ja Helsingin välinen junamatka kestää nopeimmillaankin nelisen tuntia. Suunniteltujen rataremonttien jälkeen matka-aika voisi lyhentyä jopa puolisen tuntia. Tavoitteena tulee olla noin 3 tunnin matka-aika, sillä esimerkiksi samalla matkaetäisyydellä Helsingistä olevan Seinäjoen junamatka taittuu tällä hetkellä jo kolmeen tuntiin. Merkille pantavaa onkin, että Itä-Suomessa rataverkon kehittäminen tapahtuu oleellisesti muuta maata hitaammin.

Kolmen tunnin matkustusaika kilpailee ajallisestikin jopa lentoliikenteen kanssa. Vaikka nykyisin itse lentomatka esimerkiksi Helsingin ja Kuopion välillä kestää vain alle tunnin, niin käytännössä kokonaismatkustusaika venyy ainakin kahteen tuntiin, jos huomioidaan myös lentokenttäkuljetuksiin, turvatarkistuksiin yms. kuluva aika. Junaliikenteen suhteellinen kannattavuus tulee kasvamaan entisestään, sillä lentoliikenteen päästökaupan käyttöönotto EU:ssa reilun kolmen vuoden kuluessa heikentää esimerkiksi kotimaan lentojen kannattavuutta entisestään.

Pohjois- ja Etelä-Savon maakunnat ovat suunnanneet merkittävästi EU-rahaa Savon radan nopeuttamistoimiin. Käytännössä välillä Pieksämäki-Kuopio junien nopeuden nostaminen suuremmaksi kuin 140 km/h edellyttää rataosan kiskojen uusimista sekä tasoristeysten poistamista. Erityisesti välillä Pieksämäki-Suonenjoki tasoristeyksiä on vielä runsaasti jäljellä. Aiesopimus on jo olemassa siitä, että merkittävä osa Etelä- ja Pohjois-Savon maakuntaliittojen alueen tasoristeyksistä voitaisiin poistaa kolmen vuoden kuluessa. Kuitenkin Kuopion pohjoispuolella jää vielä useita kymmeniä tasoristeyksiä, joiden poistaminen on vaikeaa ja kallista valtatie viiden läheisyyden takia.

Pohjois-Savon osalta ratahanke kohdistuu Kuopion ja Suonenjoen välille, mistä muutamia tasoristeyksiä on jo poistettukin. Useita tasoristeyksiä on tarkoitus korvata myös Suonenjoen ja Etelä-Savon maakuntarajan väliltä. Viitteitä on myös siitä, että rataa tultaisiin nopeuttamaan myös Mikkelin ja Pieksämäen välisellä osuudella. Ongelmakohdaksi voi koituakin Pieksämäen ja Pohjois-Savon maakuntarajan välinen osuus, sillä Pohjois-Savo ei voi kanavoida omia EU-rahojaan toisen maakunnan alueelle ja toisaalta nimenomaisen rataosuuden nopeuttaminen ei välttämättä lukeudu tällä hetkellä Etelä-Savon ykkösprioriteetteihin, katseen suuntautuessa ehkä ennemmin etelän suuntaan.

Liikennepolitiikaltakin vaaditaan yhä pitkäjänteisempää päätöksentekoa sekä parempaa yhteistyötä valtion, maakuntien, kuntien ja yksityisen sektorin välillä. Hyvät liikenneyhteydet - lähelle ja kauas - ovat alueiden kehittymisen keskeinen edellytys. Siksi keskustelua raideliikenteen palvelujen kilpailuttamisen mahdollisuuksista ja myös paikallisjunaliikenteen elvyttämisestä pitää lisätä.

Myös liikennepolitiikassa tulee nähdä sen yhteys ja merkitys yhteiskunnallisiin muutoksiin. On suhtauduttava vakavasti ennusteisiin, että Itä-Suomi on ainoa suuralue, jossa väki tulee vähenemään tulevien vuosien aikana. Vaikka kehittynyt tietoliikenne ja moninaiset viestinnän välineet ovat ikään kuin vähentäneet ajan ja paikan merkitystä, on todellisuudessa konkreettisilla etäisyyksilläkin edelleen merkityksensä ihmisten työ- ja asuinpaikkojen valinnassa. Näin ollen etäisyyden lyheneminen myös ajallisesti esimerkiksi ruuhka-Suomeen lisäisi edelleen Savon ja kokonaisuudessaan Itä-Suomen houkuttelevuutta mahdollisena asuinpaikkana tai yrityksen toimipaikkana.

Hannakaisa Heikkinen
kansanedustaja (kesk.)
Siilinjärvi